Kokeilen ruoanlaiton aika-ajoa, vaikka en mikään kaksinen kokki olekaan. Menuni on salaatti verde, pottuvoi, kastikkeena valmiiksi jauhettu sika-nauta ja lopuksi hedelmäinen jälkiruoka.
Ajanlasku alkaa kasvisten ja perunoiden pesusta, kuorimisesta ja pilkkomisesta. Sitten muistan, että tv-kokki pilkkoo ja laittaa kaikki ainekset suoraan vatiin ja pannulle, koska ainekset on pesty jo kaupassa. Never in my kitchen! Ymmärrän virheeni, en luota kaupan pesuun. Juu, jauhelihan olisi voinut laittaa heti pannulle kärisemään ja vasta sillä aikaa käsitellä vegepuolen.
Että sipuleiden kuoriminen voi viedä aikaa! Kuori lähtee millin palasina, eteeriset öljyt porautuvat silmiini. Välillä täytyy huuhtoa kirvely pois. Tik-tak-tik-tak!
Silmät vuotavat, kun sekoittelen jauhelihaa, joka on jo vaarassa kärähtää. Lisään sinne itkusipulit ja heitän umpimähkään mausteita. Perunat pitää saada kiehumaan ja levyn olin tietysti unohtanut laittaa ajoissa päälle.
Puolesta tunnista on mennyt puolet ja kaikki on puolitiessä.
Salaatiksi leikkaan nopeasti vihannekset rustiikeiksi palasiksi, heitän ne kulhoon ja puristan kastikkeeksi sitruunamehua tv-kokin tapaan sormien välitse. Meni sinne sekaan pari siementäkin. Valutan perunat, muussaan ne ja lisään rasvan ja maidon. Nopea sekoitus. Muusiin jää kokkareita.
Vielä jälkiruoka. Onneksi ostin banaaneja, jotka voin tarjota luontoäidin eväspakettina eli kuoriminen jää syöjän vastuulle.
Entä pleittaus. Siellä muusit ja soosit ovat kattilassa – var så god ja self-service kauhoilla. Salaattikulho sentään on jo pöydässä.
Melkein puolen tunnin jälkeen voin toivottaa ’Bon apetit’!
Sitten on jäljellä enää tiskit.
Ilona Lehtinen