Viikko sitten keskiviikkona seitsemäsluokkalaiset Sofia Sikilä ja Kiia Kirsiaho olivat pyöräilemässä Kuusistossa kahdeksaksi kouluun, kun Sofia huomasi Kuusiston koulutiellä, että ojassa liikkuu jotain. Tytöt pysähtyivät ja näkivät ällistyksekseen, että ojassa mönki majava.
– Se oli ihan lähellä tietä ja kömpi eteenpäin. Pääsimme sitä metrin, parin päähän, kun se pysähtyi ja alkoi ihmetellä meitä. Se ei kauheasti pelännyt, mutta se kääntyi ja lähti toiseen suuntaan, tytöt kertovat.
He lähes myöhästyivät koulusta, mutta ensimmäisellä tunnilla oli maantietoa ja opettaja oli vain innoissaan tyttöjen löydöstä ja heidän ottamistaan valokuvista.
Ensimmäinen Kaarinassa
Majavasta ei tiettävästi ole Kaarinassa aiempia havaintoja, eikä sen esiintymiä tunneta ylipäätään Turun seudulta. Lähin paikkakunta, minne riistahavainnot.fi-sivustolle on esimerkiksi havaintovuosina 2017 ja 2020 ilmoitettu majavista, on Forssa.
Majavan ilmaantumisen seudulle huomaa yleensä pian, kertoo erikoistutkija Kaarina Kauhala Luonnonvarakeskuksesta. Toisin sanoen majavia tuskin esiintyisi laajasti Turun seudulla ihmisten tietämättä.
Yleensä majavan syönnökset paljastavat sen: ihmiset havahtuvat nopeasti, kun isoja puita alkaa kaatuilla.
Sofia ja Kiia kävivät myöhemmin etsimässä majavaa uudestaan, mutta eläintä ei ole näkynyt. Sen sijaan he löysivät puron viereltä kaatuneen keskikokoisen koivun, joka oli jyrsitty majaville tyypilliseen tapaan kolmiomaisesti.
Vielä ei tiedetä, onko Kuusiston majava euroopan- vai kanadanmajava. Niiden eroa ei näe päältä. Kanadanmajava on tulokaslaji, jota istutettiin vahingossa 1930-luvulla Suomeen, ennen kuin tiedettiin, että kyseessä on kaksi eri lajia, jotka eivät lisäänny keskenään.
Metsätöissä omin luvin
Kuusiston majavan havaitsi viime viikolla myös maanviljelijä Markus Ranne. Hän oli ajamassa iltaviiden aikaan Linnanrauniontietä Kuusiston koulutien lähellä, kun keskellä tietä tallusti tumma iso otus. Hidastettuaan hän näki, että otus oli majava, ja hänkin pysähtyi ottamaan kuvan.
Mitähän Ranne maanviljelijänä tuumii siitä, että majava on ryhtynyt tekemään Kuusistossa omia metsätöitään? Lattahäntäisen asukkaan työnjälki ei aina ilahduta ihmisiä, se kaataa lupia kyselemättä puita ja patoaa puroja.
– Emmeköhän me samaan saareen mahdu, Ranne kuitenkin hymyilee.
Tiesitkö tämän majavista?
- Euroopanmajavat olivat vielä 1500-luvulla Suomessa yleisiä, ja majavannahoilla maksettiin veroja.
- Majavat metsästettiin hienon turkkinsa vuoksi 1800-luvun puolivälin jälkeen kokonaan sukupuuttoon Suomesta.
- Euroopanmajava palautettiin Suomeen istutuksilla 1930-luvulla. Samalla istutettiin vahingossa myös kanadanmajavaa.
- Majava voi elää 30 vuotta, ja se on yksiavioinen eli majavapari elää yhdessä läpi elämän.
- Majavaa ei yleensä sekoiteta toisiin eläimiin. Eniten se muistuttaa piisamia, mutta piisamin häntä on täysin erilainen, rottamainen.
