Ihmislaji ratkoo yleensä määrätietoisesti kohtaamansa ongelmat. Suomessa on polteltu savuja hyttysten karkottamiseksi, intiaanit levittivät iholle mutaa ja egyptiläiset öljyjä. Nykyihmisellä on tehokkaammat aseet.
Myrkyillä hyttyset totta vie pysyvät poissa. Valitettavasti samalla katoaa muutakin. Esimerkiksi Thermacell-valmisteen tehoaineen, prallertriinin maalitauluna ovat hyttysten ohella pölyttäjät ja vesieliöt. Käyttöohjeita noudattamalla vaarat toki olisivat pienet, mutta ei hyttysiä lennä paikoissa, joissa prallertiinia saisi sallitusti käyttää.
Pölyttäjien sukupuuton vauhti on tällä hetkellä hurja. Vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana lentävien hyönteisten määrä Euroopassa on romahtanut kolmella neljäsosalla. Samaan aikaan 75 % ihmisen viljelykasveista, kuten viljoista ja eläinrehusta, on riippuvaisia pölyttäjistä. Jos tuhovauhti jatkuu, Suomessakin on kohta nälänhätä.
”Pukeutukaa hyttyshattuun ja hierokaa ihoon valkosipulia”, on vinkattu niille, jotka eivät halua myrkyttää hyttysiä. Ohje käy retkeilijälle, mutta ihan tosissaanko ravintolayrittäjä neuvoisi näin pariskuntaa, joka tulee terassille romanttiselle illalliselle? Tai isäntäperhe palju- ja saunavieraitaan? Pölyttäjien kannalta huono vaihtoehto on sekin, että hyttysten vähentämiseksi ihmisasumusten lähistöltä kuivatetaan kosteikot ja peitetään maa nurmikolla ja kivetyksellä.
Markkinoilla on valoon ja tuoksuihin perustuvia hyviä hyttyskarkottimia, jotka ovat turvallisempia pölyttäjille kuin prallertriini, mutta toistaiseksi niiden löytämiseksi on nähtävä enemmän vaivaa. Hyttysten karkottamisen luomukonsteja onneksi jaetaan aktiivisesti, kuten rosmariininoksan paistamista grillissä. Paras ratkaisu olisi tietenkin pitää paljuhetket päivällä ja antaa hyttysten inistä siellä, missä haluavat.
Maria Kesti