Hakuajan pidentämiseen päädyttiin, koska paikalliset maanviljelijät eivät syystä tai toisesta ole olleet niin halukkaita kipsikäsittelyn vastaanottamiseen kuin etukäteen luultiin.
– Hakemuksia on saatu Saaristomeren alueelta runsaalle 3000 peltohehtaarille, mutta tavoitteena olisi päästä 8000 peltohehtaariin. Yksi syy hakemusten vähäisyyteen voi olla ainakin se, että innokkaimmat viljelijät ovat seudulla hakeneet jo aiempien vuosien hauissa, tuumii Ely-keskuksen vesiyksikön erityisasiantuntija Kati Ojala.
Kipsikäsittely on viljelijälle maksutonta ja verovapaata eikä vaikuta maataloustukiin. Sillä voidaan pienentää fosforin, orgaanisen hiilen ja kiintoaineksen valumia vesistöihin noin 50 prosentilla.
Kipsi on vanha maanparannusaine. Se parantaa erityisesti savimaan mururakennetta. Tämä vähentää peltomaan eroosiota ja edistää fosforin pysymistä pellossa kasvien käytössä.
– Kokemukset ovat viljelijäkyselyiden mukaan olleet positiivisia, eikä mitään haittoja viljelylle tai peltomaalle ole raportoitu. Toivottavasti hakemuksia tulisi vielä lisää – kipsikelpoisia peltohehtaareja ja vesiensuojelupotentiaalia olisi kyllä todella paljon jäljellä.