Kaarinassa pidettiin lokakuussa sote-ilta, jossa Mikko Pakarinen vastasi kuntalaisten kysymyksiin siitä, mikä muuttuu, kun Kaarinan sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueelle. Pakarinen on itse siirtymässä Kaarinan sosiaali- ja terveysjohtajan virasta hyvinvointialueen sote-palvelujen tulosaluejohtajaksi.
Kaarina-sali oli täynnä kiinnostuneita ja huolestuneita. Kaarina-lehti kokosi tähän juttuun muutamia yleisön esittämiä kysymyksiä sekä tiedusteli Pakariselta joistakin asioista lisää.
Saavatko kehitysvammaiset jatkossa kodin omalta paikkakunnalta?
– Ainakin seuraavat kolme vuotta. Hyvinvointialue on sitoutunut toimimaan kuntien sote-kiinteistöissä vähintäänkin kolmen vuoden ajan.
Hyvinvointialue päättää palveluverkostaan ensi vuonna. Silloin linjataan myös siitä, etsitäänkö jatkossa kehitysvammaisille asunto ensisijaisesti kotipaikkakunnalta vai ei.
Miten kaarinalaisten sote-palvelut muuttuvat käytännössä?
– Kun vuosi vaihtuu, tavoite on, että homma toimii samoin kuin aiemmin eikä synny katkoja. Alkuun useimmat palvelut ovat siis ennallaan. Nyt pyritään saamaan hyvinvointialue hallinnollisesti pystyyn ja kapulaa vaihdettua.
Myöhemmin voi olla edessä isompia muutoksia myös arjen palveluihin. Ensi vuonna tehdään linjaukset, jotka voivat muuttaa Kaarinankin palveluita. Silloin hyvinvointialue ottaa palvelustrategiaansa luodessaan kantaa esimerkiksi palveluiden tulevaan laatutasoon ja tuotantotapoihin sekä palveluverkkoon.
Ovatko Kaarinan palvelut olleet yli- tai alimitoitettuja muihin kuntiin verrattuna?
– En ole tällaista havainnut.
Onko henkilökohtainen budjetti tulossa hyvinvointialueen työkaluksi?
– Henkilökohtaista budjettia pidettiin ensimmäisessä sote-muutoksen yrityksessä yhtenä mahdollisena työkaluna, mutta tätä ei minun tietääkseni ole enää pidetty esillä.
Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan, että vammaiselle asiakkaalle olisi varattu tietty määrä rahaa, jota hän voisi omaehtoisesti käyttää arjen palveluihin, sovittujen reunaehtojen mukaan.
Millaisia laatumittareita hyvinvointialueelle on tulossa?
– Strategisia mittareita on pohdittu hyvinvointialueelle luodussa strategiassa. Mittareita on tarkoitus luoda esimerkiksi asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyydestä.
Haluamme mitata kaikista palveluista esimerkiksi sitä, miten ystävällisiä olemme ja onko palveluilla vaikutusta. Teemmekö oikeita asioita oikea-aikaisesti oikeassa paikassa?
Voisimme myös mitata tuloksia per käytetty raha, huono-osaisuusindeksiä sekä menetettyjä työvuosia.
Mistä rahat otetaan tähän järjestelmään?
– Hyvinvointialueen rahoitus on pääosin valtion rahoitusta ja osin asiakas- ja käyttömaksuja.
Hyvinvointialueella ei ole omaa verotusoikeutta, vaan rahoitus tulee valtiolta. Määrä on sidottu esimerkiksi palvelutarpeeseen, asukasmäärään ja muihin olosuhteisiin. Hyvinvointialue sitten päättää, miten rahat kohdennetaan.
Lähde mukaan
- Uusi sote-ilta järjestetään tiistaina 1.11. klo 18 Kaarina-salissa.
- Silloin kysymyksiin vastaamassa ovat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja Kaarinasta sekä Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.
- Uusi sote-keskustelu on osa Kaarina Areena -hanketta, aiempi oli Kaarinan vanhus-, veteraani- ja vammaisneuvostojen järjestämä.