Koulukiusaamisen torjunta ei pääty siihen, että opettaja puuttuu kiusaamistapaukseen kerran. Koulukiusaamisen torjunnassa on tärkeää muistaa seuraavat asiat: ennaltaehkäisy, kiusaamiseen puuttuminen ja jälkiseuranta. Näillä kolmella keinolla voimme luoda turvallisemman ja terveellisemmän oppimisympäristön kaikille oppilaille. Jälkiseuranta tuntuu olevan hieman unohdetumpi näistä kolmesta.
Ennaltaehkäisyyn kuuluu oppilaiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja tuominen osaksi kouluarkea. Tämä tapahtuu esimerkiksi liikuntatunneilla ja ryhmätöissä koululla. Ennaltaehkäisy on todella tärkeää, koska sillä vähennetään kiusaamistapauksia. Aina kuitenkaan ennaltaehkäisy ei ole tarpeeksi, ja silloin kiusaamiseen täytyy puuttua vakavalla otteella. Missään nimessä puuttuminen ei saa olla sitä, että kiusaajat ja kiusattu laitetaan saman pöydän ääreen, ja pian kätellään sovinnon merkiksi. Kiusaamisen syyt täytyy selvittää kunnolla ja opettaa, ettei kiusaaminen ole ok.
Jälkiseuranta taas koostuu avun antamisesta kiusatulle, ja pitämällä huolen, että hän pystyy jatkamaan koulua turvallisesti. Kiusaaminen saattaa jatkua esimerkiksi eristämällä oppilas pois sosiaalisista piireistä. Tällaisia tilanteita voi olla vaikea huomata opettajan näkökulmasta. Näitä tilanteita voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä esimerkiksi antamalla opettajan päättää työskentelyryhmät.
Välillä sosiaalisesti eristäytyminen saattaa tapahtua pelkästään pelosta. Kiusattu voi pelätä, että häntä aletaan kiusata uudestaan, minkä takia hän vapaaehtoisesti eristäytyy muista. Kiusaaminen jättää syvät arvet, jotka eivät parane nopeasti. Antamalla tarvittavan avun kiusatulle voimme auttaa häntä sopeutumaan takaisin kiusaamisen jälkeiseen kouluelämään.
Onni Laitinen
kirjoittaja on Kaarinan nuorisovaltuuston sihteeri ja mediavastaava