Kaarina, Paimio, Sauvo ja Lieto hakevat yhteistä varautumissuunnittelijaa kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Tehtävä sijoittuu Kaarinan kaupungin hallintopalveluihin, joskin kaikki asianosaiset kunnat nimeävät omat varautumisryhmänsä ja yhteisen ohjausryhmän yhteistyön sujuvoittamiseksi.
Kuntarekry-palvelussa kerrotaan pestiin valittavan henkilön vastaavan kuntien varautumissuunnittelun koordinoinnista ja dokumentoinnista. Hän johtaa yhtäältä suunnitelmiin liittyvien asiakirjojen valmistelua ja tuottamista.
Varautumissuunnittelija toimii tarvittaessa kuntien kriisi- ja häiriötilanteiden johtoryhmissä. Lisäksi hän kehittää kuntien varautumiskulttuuria koulutuksia ja harjoituksia järjestäen.
Kuulostaa hienolta, mutta mitä toimenkuvaan kuuluu selkosuomeksi kerrottuna?
“Pääasiallisena tehtävänä on poikkeus- ja normaaliolojen varautumissuunnitelmien laatiminen sekä päivittäminen.”
Kaikki lähtee perusasioista
Varautumissuunnittelijaa ja -suunnitelmaa tarvitaan esimerkiksi vesivahinkojen, kyberturvallisuusloukkausten, sähkökatkojen ja tulipalojen sattuessa.
– Miten hanavesi pidetään juotavana, jos tulee vesivahinko? Miten koulut ja päiväkodit pysyvät toiminnassa sähkökatkojen aikana? Missä ovat tarvittavat väistötilat tulipalotilanteissa? Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta kiteyttää olennaisia kysymyksiä, jotka varautumissuunnittelijan pöydälle tulevat.
Virta nostaa konkreettisiksi esimerkeiksi Seija- (2013) ja Tapani-myrskyt (2011), jotka riepottelivat Suomea reilu vuosikymmen sitten puita ja sähkölinjoja katkoen.
– Pääasiallisena tehtävänä on poikkeus- ja normaaliolojen varautumissuunnitelmien laatiminen sekä päivittäminen, Virta alleviivaa.
Suunnitelmia ei siis punota vain sotilaallisten uhkien varalle.
– Se lähtee ihan siitä, että vesi tulee kraanasta ja että jätevesi menee varmasti Kakolaan (jätevedenpuhdistamoon), Virta toteaa.
Uusi virka
Varautumissuunnittelijat ovat Suomessa verrattain harvinaisia, ainakin toistaiseksi
– Maakuntakeskuksissa ja suurissa seutukaupungeissa on omat varautumispäällikkönsä, Harri Virta tietää.
Neljän varsinaissuomalaisen kunnan perustama virka on kokonaan uusi.
– Kuntiemme edustajat tapasivat loppuvuodesta. Tuolloin päätettiin, että kunkin kunnan budjettiin ehdotetaan määrärahaa yhteisen varautumissuunnittelijan palkkaamiseksi, Virta taustoittaa.
Niissä kunnissa, joissa ei omaa varautumisesta vastaavaa viranhaltijaa ole, suunnitelmat tekee joku muu.
– Kuten kunnanjohtaja tai hallintopäällikkö, Virta sanoo.
– Ajalliset resurssit ovat usein vähissä, eivätkä suunnitelmat ole siten niin huolellisia ja ajan tasalla kuin pitäisi, hän jatkaa.
Kesäksi töihin?
Varautumissuunnittelija tekee yhteistyötä paitsi asianosaisten kuntien myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) kanssa.
– Esimerkiksi silloin, jos sattuu jokin merkittäviä vahinkoja tuottava tulipalo, Harri Virta pohtii.
Varautumissuunnittelijan toimenkuvaan kuuluu olennaisesti myös erilaisten valmiusharjoitusten järjestäminen ja koordinointi.
– Tänä vuonna on tulossa ainakin yksi merkittävä maakuntatason valmiusharjoitus, Virta mainitsee.
Uusi virka on haussa Kuntarekryssä 15. maaliskuuta saakka.
– Tavoitteena on, että pestiin valittava henkilö aloittaisi ennen kesälomakautta tai viimeistään elokuussa, Virta päättää.