Joulukuussa julkaistiin kansalaisaloite, jolla vastustetaan kirjojen arvonlisäveroprosentin nostoa kymmenestä neljääntoista. Aloitteen yksi vireillepanijoista on kaarinalainen kasvatusalan ammattilainen Maarit Snellman.
– Kirjat ovat jo ennestäänkin kalliita. Mitä enemmän kirjoja on esillä ja saatavilla, sitä enemmän niitä luetaankin. Lukutaidon kehittyminen edellyttää lukemista, Snellman kiteyttää.
Kansalaisaloitteessa nostetaan esille useita uudistuksia, joilla Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo vireillepanijoiden mukaan heikentänyt suomalaisen kirjan ja kirjailijoiden asemaa.
– Kirjastot eivät enää saa hankintatukea vähälevikkisen kirjallisuuden ostamiseen. Näitä ovat esimerkiksi selkokieliset kirjat, Snellman alustaa.
– Äänikirjojen lukijat nappaavat nykyisin oman osansa kirjailijoiden tekijänoikeuspalkkioista. Jos arvonlisäveroa nostetaan, on se jo kolmas isku kirjalle, hän jatkaa.
Snellman ja muut aloitteen taustahenkilöt pelkäävät, että valtio saa pian enemmän tuottoja kirjasta kuin kirjailija itse.
– Ja mitä sitten tapahtuisi? Saisimmeko markkinoille lähinnä tekoälyn tuottamia teoksia? Snellman pohtii.
– Suomalaista kirjallisuutta tehdään vain Suomessa. Kirjat ovat yhteiskuntamme sielu, ne kuvaavat tuntojamme, hän lisää.
Ympäri Suomea
Viiden henkilön alulle panema kansalaisaloite julkaistiin kansalaisaloite.fi-verkkosivustolla 12. joulukuuta.
– Olemme kaikki kirjallisuuden vankkumattomia ystäviä, Snellman kuvailee kokoonpanoa.
Snellman on viisikon ainut lounaissuomalainen edustaja. Muut neljä ovat kotoisin Helsingistä, Hyvinkäältä, Kouvolasta ja Rovaniemeltä.
– Yksi tuntee yhden ja toinen toisen, Snellman kuvailee porukan keskinäistä suhdetta.
Snellman on toiminut aiemmin paikallispolitiikassa sekä vihreiden että vasemmistoliiton edustajana.
Lukutaitotyö vaarassa
Pelastetaan lukutaito – kirjan arvonlisäveroa ei saa nostaa -kansalaisaloitteella oli perjantaina 8. maaliskuuta noin 11 300 allekirjoitusta. Aloite etenee eduskunnan käsittelyyn, mikäli se saa vähintään 50 000 suomalaisen äänioikeutetun allekirjoituksen.
Aikaa allekirjoitusten keräämiseen on puoli vuotta. Määräaika tulee tässä tapauksessa vastaan siis 12. kesäkuuta.
– Yritämme olla aktiivisia somessa ja perinteisen median parissa, Snellman alleviivaa.
Hän nostaa esille Kaarina-lehden helmikuun lopussa julkaiseman artikkelin, jossa kerrottiin Kaarinan kirjastojen viime vuonna tilastoimasta lainausennätyksestä.
– Kirjan alv-kannan nosto aiheuttaisi haittaa liiketoiminnalle ja vaarantaisi kansallisen lukutaitotyön. Emme voi samaan aikaan välittää viestiä, että lukeminen on arvokas kansalaistaito, jos kirjaan tuotteena ei ole varaa, Snellman siteeraa kansalaisaloitteen viestiä.
– Kirjat katoavat kallistuessaan koulukirjastoista, vähenevät kuntakirjastoista ja häviävät kansalaisten kirjahyllyistä. Kirjakauppojenkin tulevaisuus on vaakalaudalla, hän pelkää.
“Kirjaa parempaa sovellusta ei ole vielä keksitty.”
Aito huoli
Euroopassa kirjan arvonlisäveroprosentti on keskimäärin kuusi, ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Norjassa kirjoja ei veroteta lainkaan. Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2022 direktiivin, joka antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden laskea kirjojen arvonlisävero nollaan.
Maarit Snellman huomauttaa hallitusohjelman toteavan ohjelmaosuudessaan lukutaitotyön merkityksen.
– Teot puhuvat ihan eri kieltä, hän näkee.
Kansalaisaloite pantiin Snellmanin mukaan alulle aidosta huolesta.
– Suomalainen kirjallisuus on meille sydämen asia, Snellman teroittaa.
– Mediakriittiseksi oppii kirjoja lukemalla, ei Tiktokissa. Kirjaa parempaa sovellusta ei ole vielä keksitty, hän päättää.