Turun ympäryskunnat, kuten Kaarina, Lieto ja Paimio pärjäävät hyvin vuosittaisissa yrittäjyysmyönteisyystutkimuksissa. Turun kauppakamarin toimitusjohtajan Kaisa Leiwon mukaan varsinkin Kaarinassa on paljon vireää yritystoimintaa. Alueelta löytyvät myös työnantajien toivomat toimintaedellytykset, eli viihtyisä ja turvallinen toimintaympäristö sekä hyvät terveydenhuoltopalvelut.
– Näyttäisi siltä, että Kaarina on kohtuullisen hyvä ympäristö yrittää. Täällä on toistaiseksi tontteja, toimitilaa on saatavilla, luvitusprosessi on kohtuullisen nopea ja täältä löytyy työvoimaa, Leiwo luettelee.
Itsekin Kaarinassa yli 20 vuotta asunut Leiwo kehuu kotipaikkakuntaansa. Vaikka työt ovat välillä vieneet häntä pääkaupunkiseudulle asti, Kaarinasta hän ei ole suostunut lähtemään.
– Viihdyn täällä todella hyvin. Muutimme tänne silloin, kun lapset olivat ihan pieniä ja nyt molemmat ovat jo muuttaneet pois kotoa, Leiwo kertoo.
Leiwo on onnistunut houkuttelemaan Kaarinaan myös sukulaisiaan. Hänen vanhempansa muuttivat eläkkeelle jäätyään Kaarinaan melkein 10 vuotta sitten ja muutama vuosi sitten myös Leiwon veli asettui paikkakunnalle asuttuaan vuosikymmeniä Australiassa.
– Myös yksi serkkuni on muuttanut tänne meidän jälkeemme. Täällä alkaa meitä Leiwoja olla jo vähän enemmänkin, Leiwo nauraa.
”Ammatilliset oppilaitokset kyllä kouluttaisivat, mutta nuoret eivät hakeudu niihin opintoihin.”
Alakohtaista työvoimapulaa
Turun kauppakamarin toimitusjohtajan työhön liittyy paljon vaikuttamiseen ja verkottumiseen liittyviä tehtäviä. Leiwo kertoo käyneensä haastatteluviikolla muun muassa tapaamassa Väyläviraston johtoa sekä olleensa mukana Varhan neuvottelukunnan kokouksessa. Koska kauppakamarin jäsenet edustavat lähes koko elinkeinoelämää, täytyy työtä tehdä ratkaisuhakuisessa hengessä.
– Tällä hetkellä yksi iso asia, joka koskettaa oikeastaan kaikkia jäseniämme, on työvoiman löytyminen. Siihen liittyy koulutus-, maahanmuutto- ja maan sisällämuuttoasioita. Eli miten tänne saadaan väkeä ja miten se väki saadaan täällä pysymään, Leiwo sanoo.
Turun kauppakamari teetti kesällä jäsenilleen kyselyn, jossa selvitettiin muun muassa työvoiman saatavuutta alueella. Lähes kolmasosa työnantajista ilmoitti, että osaavan työvoiman löytämisessä on edelleen haasteita. Määrä on huomattavasti pienempi kuin aiempina vuosina, mutta kyse ei välttämättä ole positiivisesta muutoksesta.
– Se kertoo siitä, että yritykset työllistävät vähemmän eli avoimia työpaikkoja on tarjolla vähemmän. Taloustilanne on haasteellinen ja siinä näyttää olevan selkeästi ihan kansainvälinenkin kysynnän notkahdus, selittää Leiwo.
Joillain aloilla työvoimapulaa on toisia enemmän. Esimerkiksi hitsaajista, koneistajista ja tekniikkaa hallitsevista myyjistä on ollut pulaa jo kauan. Vaikka paikkoja olisi, ei tekijöitä tunnu löytyvän.
– Ammatilliset oppilaitokset kyllä kouluttaisivat, mutta nuoret eivät hakeudu niihin opintoihin. Koulutuksiin pitäisi saada houkuteltua nuoria, ja sitten saada heidät tietysti menemään läpi koulutuksen ja sen jälkeen vielä töihin, Leiwo avaa.
Vähemmän esteitä kansainvälisyydelle
Työvoiman houkuttelemisen lisäksi Turun kauppakamari tekee töitä säädösympäristöön vaikuttamisen parissa. Leiwon mukaan Suomessa vallitseva ennustettava, toimiva ja luotettava yhteiskuntajärjestys luo vakaan pohjan yrittäjyydelle. Haasteita sen sijaan tuovat runsas sääntely ja erilaiset pitkät lupaprosessit.
– Investoinnit ovat joskus vähän haasteellisia, sillä lupaprosessit kestävät todella kauan. Jos puhutaan esimerkiksi uusista puhtaan energian investoinneista, niin mehän olemme hävinneet niitä muille maille, Leiwo sanoo.
Kansainvälisen työvoiman houkuttelevuudessa Suomella olisi Leiwon mukaan petrattavaa. Hallitus valmistelee parhaillaan lakiesitystä, joka voi tuoda tiukennuksia työperäiseen oleskelulupaan. Esityksessä ehdotetaan ulkomaalaiselle työntekijälle 3 tai 6 kuukauden suoja-aikaa työnhakuun, minkä jälkeen häntä voitaisiin vaatia poistumaan maasta. Keskuskauppakamari on kritisoinut esitystä liian lyhyestä suoja-ajasta.
– Kuusi kuukautta on toki parempi, mutta parempi olisi, jos aikarajaa ei olisi ollenkaan, Leiwo toteaa.
Hän korostaa, että kansainvälisen työvoiman saatavuuden esteitä pitäisi poistaa laajemminkin. Esimerkiksi tarveharkinta nykyisellään on haasteellista. Tarveharkinnassa työvoimaviranomainen selvittää syrjäyttääkö ulkomailta palkattu työvoima kotimaista.
– Jos yritys esimerkiksi haluaa palkata työntekijän kesäksi maataloustöihin, tehdään siitä tarveharkinta. Jos sama työntekijä halutaan siirtää yrityksen toisiin tehtäviin maataloustöiden jälkeen, täytyy tehdä uusi tarveharkinta. Käytäntö on hidas ja jäykkä eikä se toimi, Leiwo selittää.
Säädöshaasteiden lisäksi Leiwo nostaa esiin toisen suuren ongelman; jos Suomessa haluaa työllistyä, pitää hallita suomen kieli.
– Jos sitä ei hallitse, on vaikea integroitua osaksi yhteiskuntaa, Leiwo toteaa.
”Kaksi U:ta vie meidän opiskelijoitamme.”
Ruohonjuuritasoa unohtamatta
Vapaa-aikanaan Leiwo on mukana Suomen Punaisen Ristin toiminnassa ja toimii Sateenkaari Koto ry:n kouluttamana mentorina maahanmuuttajanaiselle. Hänen mielestään ruohonjuuritason toiminnassa mukana oleminen täydentää kauppakamarin työtä.
– Puhumme Turun kauppakamarissa alueen viihtyisyydestä, elinvoimaisuudesta ja turvallisuudesta sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja työperäisestä maahanmuutosta. Ruohonjuuritaso tuo työhön käytännönläheistä näkökulmaa, ettei se jää vain teorian ylätasoille, Leiwo selittää.
Punaisen Ristin toiminnassa mukana oleminen on Leiwolle lähes perheen perinne. Parhaimmillaan järjestötyötä on tehnyt neljä sukupolvea: Leiwon isoäiti, äiti, tytär ja Leiwo itse. Varsinais-Suomen piirin hallituksessa istuva Leiwo ehtii osallistumaan konkreettiseen toimintaan nykyisin lähinnä viikonloppuisin.
– Punaisen Ristin kautta voi oikeasti tehdä vaikuttavaa, hyvää työtä, Leiwo sanoo.
Tulevaisuudessa Leiwo haluaisi nähdä Varsinais-Suomen entistä houkuttelevampana maakuntana sekä työnantajille että työntekijöille. Opiskelijoiden ja työntekijöiden houkuttelu alueelle on helppoa, mutta pitovoimassa on vielä kehitettävää.
– Meillähän esimerkiksi iso osa opiskelijoista lähtee pois. Kaksi U:ta vie meidän opiskelijoitamme: Uusimaa ja ulkomaat. Sen vuoksi tavoittelemme lumovoimaista Varsinais-Suomea, Leiwo päättää.