17. syyskuuta. Yhdeksäsluokkalaiset Jere Perämäki ja Josua Lehtonen kurvaavat mopolla Piikkiön K-Supermarketin pihalle. Heitä lähestytään ruskeasta, jo hieman ajan patinoimasta Mercedes-Benzistä. Perämäki ja Lehtonen eivät tunnista autoa saati sen kyydissä olevaa naisseuruetta.
– Autossa oli kolme naista. He pyysivät apua. Päätimme kuunnella, mitä asia koskee, Perämäki kertaa tapahtumia.
Naiset kertovat, etteivät heidän maksukorttinsa toimi. Seurue on saapunut Piikkiöön kauempaa, ja jostain pitäisi saada bensarahaa.
– Kyydissä oli kaksi lasta. He olivat kuulemma välipalan tarpeessa, Perämäki mainitsee.
Keskustelu jatkui jonkin aikaa. Naisten tarvitsema summa kävi ilmi vasta lopussa: 350 euroa.
Tekaistu puhelinnumero
Naiskolmikko siirsi Perämäelle rahaa pankkisovelluksen kautta. Tai näin ainakin väitettiin.
– He näyttivät puhelimesta pankkisovellusta. Esillä oli tosite 350 euron siirtämisestä, Perämäki aloittaa.
– Sain puhelimen tarkasteltavaksi omaan käteeni. Tiedot olivat oikein, hän jatkaa.
Todellisuudessa raha ei kuitenkaan liikkunut.
Perämäki nosti automaatista 300 euroa. Sovittiin, että pojat siirtäisivät myöhemmin naisten tilille vielä kolmekymppiä lisää. Väliin jäävä summa – 20 euroa – jäisi Perämäelle ja Lehtoselle vaivanpalkaksi.
Lopulta mopokaksikko ja autoseurue erkanivat. Epäilys heräsi, kun illan tullen rahaa ei vieläkään kuulunut.
– Olen aiemmin pyytänyt vastaavanlaisissa tilanteissa kuvan henkkareista. Tällä kertaa meilläkin oli kiire, enkä muistanut, Perämäki kertoo.
Naiset latelivat Perämäelle ja Lehtoselle puhelinnumeron, johon voisi tarpeen tullen ottaa yhteyttä.
– Olen soitellut toistuvasti. Numero ei toimi, Perämäki huokaisee.
”Tämä ei varmaan ollut seurueen ensimmäinen huijauskerta. Valehtelu oli niin luontevaa.”
Rekisterikilpi videolla
Perämäki ja Lehtonen tekivät rikosilmoituksen kaksi päivää tapahtuneen jälkeen, torstaina 19. syyskuuta.
Ruskea Mersu on tallentunut K-Supermarketin valvontakameraan. Rekisterikilpi on nauhoilta luettavissa.
– Naiset eivät poistuneet tilanteen aikana autosta, joten heidän naamojansa ei näy, Perämäki huomauttaa.
K-Supermarket on luvannut pitää kameranauhoitetta tallessa, mikäli poliisi sitä kaipaa. Rikosilmoituksen tiimoilta ei kuitenkaan ole kuulunut vielä mitään.
Uskovatko pojat, että rikos selviää?
– Tuskin saamme rahoja takaisin, Lehtonen miettii.
Perämäki on jokseenkin optimistisempi.
– Tämä ei varmaan ollut seurueen ensimmäinen huijauskerta. Valehtelu oli niin luontevaa. Auto voi ratkaista tapauksen.
Yksi ainakin on varmaa: vieraille pojat eivät enää rahaa lainaa.
– Luotto meni, Perämäki kiteyttää.
Petosten kirjo on laaja
Mikäli edellä kuvatusta tapauksesta nostetaan syyte, on kyseessä todennäköisesti petosrikos.
Petoksessa tekijä tavoittelee itselleen taloudellista hyötyä uhria erehdyttämällä, ja yleinen lopputulema onkin uhrin kokema taloudellinen vahinko.
Nykypäivänä petosrikollisuuden kirjo on laaja ja petosten tekeminen on siirtynyt tietoverkkoihin, mutta perinteisiäkin menetelmiä käytetään edelleen, kuten Piikkiön-tapauksessa.
Sähköposti ja internet ovat avanneet mahdollisuuden tavoittaa suuria ihmismääriä helposti ja lähes olemattomin kustannuksin, poliisin verkkosivuilla huomautetaan. Huijari saattaa tekeytyä poliisiksi tai muuksi viranomaiseksi. Netin kauppapaikoilla esitellään tuotetta, jotta ei välttämättä ole lainkaan olemassa. Tarjouskirjeiltä näyttävät tiedostot ovat todellisuudessa laskuja. Rakkaushuijarit viekoittelevat tunteisiin vetoamalla.
Suurimittaisten huijausyritysten takana on usein kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, mutta joukossa on myös rikollista yksityisyritteliäisyyttä, poliisista teroitetaan.
Yhteistä huijauksille on useimmiten se, että uhria houkutellaan antamaan rahansa, henkilötietonsa tai tili- ja luottokorttitietonsa. Vastineeksi ei tule mitään, tai tuote ei vastaa luvattua.
Poliisi suosittelee terveen järjen käyttöä. Mikäli tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin on totta.
Petosrikosten rangaistuksena voi saada sakkoa tai vankeutta. Lievästä petoksesta tuomitaan sakkorangaistukseen, ja perusmuotoisesta petoksesta sakkoon tai korkeintaan kahden vuoden vankeuteen. Törkeään petokseen syyllistynyt saa vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.
Suomessa tilastoitiin viime vuonna peräti 18 752 lievää petosta. Perusmuotoisia petoksia tehtailtiin 17 069 ja törkeitä 1 820. Petoksen yrityksiä noteerattiin 3 241.