Teksti: Hanna Hyttinen
Kolmasluokkalainen Jooa Sale, 10, lukee kuukaudessa 20 kirjaa. Koko lukuvuoden aikana hän on ehtinyt ahmia niitä jo sata. Hän tietää tarkan määrän, koska hän suorittaa Kaarinan Piispanlähteen koulussa lukudiplomia, jota varten kirjataan ylös jokainen luettu kirja.
Samaa koulua käyvä ekaluokkalainen Elmo Nurmi kertoo lukevansa joka päivä jotain. Hänen suosikkilukemistaan ovat sarjakuvat ja etenkin Aku Ankka.
– Kun vapaa-ajalla ei ole mitään tekemistä, voi mennä lukemaan sänkyyn, Elmo kertoo.
Kuudesluokkalainen Juuni Kananen arvioi lukevansa kuukaudessa noin 15 kirjaa. Hänen lukemansa kirjat ovat jo hieman paksumpia, mikä tarkoittaa, että ahkerallakin lukijalla lainausmäärät ovat pienempiä koululaisia vähäisemmät.
– Lukeminen on rentouttavaa, Juuni kertoo.
Kolmikon kotikaupungissa lapset ja nuoret ovat vertailualueen ahkerimpia kirjaston käyttäjiä. Turun Sanomien keräämän datan mukaan kaarinalaiset alakoululaiset lainasivat keskimäärin 10–25 kirjaa vuodessa. Vähiten lapset lainaavat Liedossa, jossa kirjalainoja tehtiin vuodessa keskimäärin noin 4–9.
Iso yllätys
Jooa, Elmo ja Juuni ovat itse asiassa jonkin verran keskimääräistä ahkerampia lukijoita. Kolmikko yllättyy silminnähden kuullessaan paljonko heidän ikäisensä lainaavat kirjoja keskimäärin. He pitävät määriä vähäisinä.
Jooa ja Juuni haluavat kannustaa ikätovereitaan lukemaan enemmän.
– Kun luet, totut siihen ja huomaat, että se on kivaa, Jooa neuvoo.
– Lukeminen kehittää lukutaitoa ja lukemisnopeutta, Juuni kertoo lukemisen hyödyistä.
Havahtuminen
Piispanlähteen koulun koulukirjastonhoitaja Anu Lehtonen-Sonkki arvioi, että pari kolme kirjaa kuukaudessa on alakoululaiselle hyvä määrä. Kaarinassa tämä toteutuu käytännössä kaikilla alakoulun luokilla.
Kaarinan hyvän tuloksen taustalla on varmasti monta tekijää, joista yksi voi olla koulujen aktivoituminen. Lehtonen-Sonkki arvelee Kaarinan koulujen havahtuneen lasten lukutaidosta heränneeseen huoleen ja tarttuneen toimeen.
Pääkirjastolla joidenkin sarjojen ykkösosat ovat jatkuvasti lainassa.
– Se on positiivinen ongelma, Lehtonen-Sonkki kertoo.
Hän on huomannut, että opettajilla on iso rooli lasten lukemisinnon ruokkijoina.
– Usein käy niin, että kun opettaja suosittelee kirjaa oppilailleen, monet haluavat lainata sen. Opettaja on tärkeä roolimalli, Lehtonen-Sonkki sanoo.
Lukutuokio rauhoittaa
Yksi koulukirjaston aktiivisimmista käyttäjistä on luokanopettaja Piia Pohjola. Hän on huomannut, että luokassa lukemisella on rauhoittava vaikutus oppilaisiin. Joulun alla luokassa alkoi näkyä pitkän syyslukukauden tuoma väsymys. Pohjola päätti aloittaa jokaisen oppitunnin pienellä lukutuokiolla.
– Se rauhoitti oppilaat heti tunnin alkuun, Pohjola kertoo.
Tapa jäi elämään, vaikka jokainen oppitunti ei näin enää alakaan.
Pohjolan mukaan koulukirjaston yksi tärkeimmistä voimavaroista on sen oma kirjastonhoitaja.
– Muistutan aina oppilaita siitä, että Anu osaa suositella heille hyvää luettavaa, Pohjola kertoo.
Diplomi motivoi
Kaarinan kouluissa on käytössä lukudiplomi. Diplomin suorittamiseen vaaditaan kuusi kirjaa, jotka voi valita kullekin luokalle sopivista suosituslistoista. Jos lapsi innostuu lukemisesta ja päättää lukea enemmän kirjoja, lapsi kirjaa ylös kaikki lukemansa kirjat ja Lehtonen-Sonkki merkitsee lukumäärän keväällä jaettavaan diplomiin.
Lapsia motivoi nähdä, kuinka monta kirjaa hän on lukuvuoden aikana onnistunut lukemaan. Lukemisvaikeudetkaan eivät estä lukukärpästä puraisemasta.
– Vaikka eräällä oppilaalla oli lukemisen kanssa vaikeuksia, hän innostui löydettyään manga-kirjat ja luki niitä satoja, Lehtonen-Sonkki mainitsee.
Miten vertailu tehtiin?
- Kirjastoilta saadut ikäryhmäkohtaiset lainausmäärät jaettiin Tilastokeskuksen ikäryhmäkohtaisilla väestömäärillä, jolloin saatiin selville kuinka montaa kirjaa eri-ikäiset lapset vuodessa lainaavat.
- Lainausmäärät ovat kirjasto- eivätkä asiakaskohtaisia, joten jos esimerkiksi turkulainen lapsi on asioinut Kaarinan kirjastossa, lainaus on merkitty Kaarinan lainaustilastoihin.
- Vertailuun valikoituvat mukaan Vaski-kirjastoyhteistyössä olevat eli Kaarinan, Turun, Sauvon, Salon, Mynämäen, Raision, Paimion, Laitilan, Maskun, Nousiaisten, Taivassalon, Uudenkaupungin, Naantalin, Pyhärannan, Vehmaan, Kustavin, Ruskon ja Liedon kirjastot sekä Paraisten kirjasto, joka ei kuulu Vaski-yhteistyöhön.
- Myös muista maakunnan kirjastoista pyydettiin lainausmääriä, mutta niitä ei teknisistä syistä ollut saatavilla.
- Vertailu ei ota huomioon sitä, että vanhemmat lainaavat etenkin pienemmille lapsille lukemista.
- Vertailussa eivät myöskään näy opettajien luokilleen tekemät lainat.
- Kun verrataan alakouluikäisiä yläkouluikäisiin ja tätä vanhempiin, on syytä huomioida, että alakoululaiset lukevat sivumääriltään hyvin erilaisia kirjoja kuin nuoret.
Suklaarasia ja pullo kuohuvaa
Kaarinan hieno menestys yllätti iloisesti informaatikko Kaarina Sainion.
– Helposti sitä miettii, mitä jää tekemättä ja monenko nuoren lukutaito ei riitä jatko-opintoihin, mutta välillä olisi syytä pysähtyä ja kiittää itseään hyvin tehdystä työstä ja avata vaikka suklaarasia sekä pullo kuohuvaa, Sainio pohtii.
Sainion mukaan Kaarinan luvuissa näkyy kaupungin pitkän aikavälin panostus kirjastoihin. Kirjastoalan ammattilaisten ylläpitämistä koulukirjastoista haluttiin pitää kiinni 90-luvun laman kourissakin, vaikka pienistä sivukirjastoista silloin luovuttiin.
Lainausmäärissä näkyy, että mitä vanhemmaksi lapset tulevat sitä vähemmän lainauksia tehdään. Tämä näkyy myös Kaarinassa. Yksi tärkein syy tähän on se, että nuorille suunnatuissa kirjoissa on huomattavasti enemmän luettavaa kuin alakoululaisten suosimissa kirjoissa.
Huomiota herättävää kuitenkin on, että lukeminen on lisääntynyt myös nuorten joukossa. Esimerkiksi kaarinalainen 15-vuotias lainasi viime vuonna 6,5 kirjaa, mikä on 2,3 teosta enemmän kuin vuonna 2022.
Nuorille yksi tärkeä vertaisvinkkaamisen kanava on Tiktok.
– Se on paikka, josta he löytävät lukemista ja näkevät, etteivät ole yksin lukemisharrastuksensa kanssa, Sainio kertoo.