Työ Varsinais-Suomessa kiinnostaa muualla Suomessa asuvia, selviää Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin tilaamasta selvityksestä.
Tutkimuksen mukaan 2 prosenttia työikäisistä olisi valmis muuttamaan makuntaan työn perässä seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Kaksi prosenttia tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä. He katsovat työskentelevänsä erittäin todennäköisesti maakunnassa lähivuosien aikana.
Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä. Suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta pois työn perässä.
– Nykyiseen muuttoliikkeeseen verrattuna muuttohalukkuuden potentiaali on merkittävä, mutta ei vielä riittävä. Viestiä tuhansista uusista työpaikoista on terävöitettävä ja maakunnan tunnettuutta on lisättävä. Ihmiset on saatava liikkumaan työn perässä nykyistä paremmin, maakuntajohtaja Kari Häkämies korostaa liiton tiedotteessa.
Turku lähikuntineen olisi yksi mieluisista asuinpaikkavaihtoehdoista valtaosalle Varsinais-Suomeen tai sen sisällä työpaikan perässä todennäköisesti muuttavien keskuudessa, ilmenee selvityksessä. Uusikaupunki, Parainen, Salo ja Paimio saavat seuraavaksi eniten mainintoja, kuitenkin selvästi vähemmän kuin Turku ja sen lähikunnat.
Tutkimus osoittaa kansallisen tason linjausten sekä määrätietoisten ja ennakoivien päätösten tarpeen, jotta vältytään kilpailukykyä ja kasvua hidastavilta pullonkauloilta, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Tutkimuksella taustoitetaan selvityshenkilö Esko Ahon työtä positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi. Esko Ahon selvityksen on tarkoitus valmistua 24.8.2017.
– Tutkimuksen tulos antaa Lounais-Suomen päättäjille tärkeän viestin. Työpaikkojen, asuntojen tai palvelujen rinnalla alueen täytyy tarjota muuttajalle vetovoimainen mielikuva. Sen rakentaminen vaatii järjestelmällistä työtä siinä missä infrastruktuurin rakentaminenkin, Esko Aho toteaa.
Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki tilasivat Taloustutkimus Oy:ltä selvityksen Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tunnettuudesta Suomessa. Kysely toteutettiin valtakunnallisessa verkkopaneelissa, johon osallistui 1 647 vastaajaa.