Kesäteatterinäytelmiä pyörii nyt lähes joka paikkakunnalla, parhaimmilla jopa useita. Esimerkiksi Turun keskustassa voi valita kahdeksan kesäteatterin välillä. Salossakin kesäteattereita pyörii kuusi samaan aikaan.

Kokosimme tällä hetkellä pyörivät näytelmät kartalle. Painiketta klikkaamalla saat lisätietoa näytelmästä ja sen esityspäivistä. Lopusta löytyvät myös nettilinkit näytelmäarvosteluihin tai -juttuihin.

Muista tarkistaa teattereiden lipputilanne ennen näytöstä!

Näin käytät karttaa

• Voit lähentää ja loitontaa karttaa plus- ja miinusmerkeistä.
• Klikkaamalla erilaisia merkkejä kartalla saat tietoa kesäteatteriesityksestä.
• Oikealla yläkulmassa olevasta painikkeesta saat kartan koko ruudun levyiseksi pöytätietokoneella.
• Vasemmalla yläkulmassa olevasta painikkeesta saat koko kesäteatterilistan esille.
• Voit rajata näkymää valitsemalla vain esimerkiksi heinäkuun tai elokuun esitykset. Rastita ajankohta, jonka esityksistä olet kiinnostunut.
• Esitykset, jotka jatkuvat läpi kesän tai useamman kuukauden ajan, on merkitty punaisella merkillä.

Alueen käytetyin käsikirjoittaja on tänä vuonna Heikki Luoma. Television maalaiskomedioista tuttu mies on kirjoittanut Salon, Vehmaan ja Mynämäen tämän vuoden kesäteatterit. Salossa nähdään Luoman Mooseksen perintö, Vehmaalla teos Kahen akan loukussa ja Mynämäellä Akka vaikka väkisin.

Lounais-Suomesta löytyy muutamia henkilöitä, jotka todella ahertavat kesäteatterin parissa. Esimerkiksi paimiolainen Pauliina Salonius löytyy tänä kesänä kolmesta kesäteatterista. Hän ohjaa tänä kesänä Mooseksen perinnön Salon Teatteriin ja näyttelee pääosaa Niskavuoren Heta -näytelmässä Paimion kesäteatterissa. Lisäksi hän ohjasi alkukesänä pyörineen Zorron Ruskon kesäteatteriin Ohjaaminen on työtä, mutta näytteleminen on harrastus, kertoo Salonius. Viimeksi hänet on nähty lavalla Salossa kolme vuotta sitten.

– Kiireinen kesä on tulossa. Monet ystävät ovat kysyneet, että olenko hullu tai miten aion selvitä tästä. Mutta olen onneksi pystynyt aikatauluttamaan kaiken jo hyvissä ajoin. Näytelmien näyttämötreenit ovat alkaneet tammikuussa. Ruskon ja Salon roolitukset tein jo viime syksynä, naurahtaa Salonius.

Turkulainen teatteripedagogi Laura Hurme on mukana kahdessa kesäteatterissa. Nutturlan makasiiniteatteriin Nousiaisiin hän ohjaa Dave Freemanin Kunnon komedian. Näytelmän viimeinen esitys on 15.7. Lisäksi Hurmeen Terve tyttö -teatteriryhmä tekee ja esittää Kaarinan Mattelmäessä esityksen nimeltä Varasta ennen.

Mikä on suomalaisen kesäteatterin salaisuus?
– Vastaavaa ei taida löytyä oikein mistään muualta. Huomasin esimerkiksi Tarvasjoella ohjatessani, että kesäteatterin juju on yhteisössä. Teatteriin tullaan katsomaan naapurin Liisaa, joka on näyttämöllä. Kesäteatteri on omalla tavallaan hyvin paljasta, kaikki tapahtuu silmien edessä, eikä valoja voi sammuttaa välillä. Kesäteatteria tehdään yleensä harrastajien voimin. Heillä kaikilla on intohimo teatteriin. Se on yhteinen, ja se luo ryhmän, kuvailee Hurme.

Onko lippu salossa? Se on asia, jonka moni Kultarantaan matkalla oleva tarkistaa jo Ukko-Pekan siltaa ylittäessään. Jos lippu on ylhäällä, tasavallan presidentti on kesävirka-asunnollaan.
Useimmiten presidentti työskentelee Kultarannassa kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.

Kultarannan puutarhavierailu alkaa pääportilta, josta aukeaa näkymä Kordelininkadun suuntaisesti pohjoiseen.
Katu kantaa Kultarannan perustajan nimeä. Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin rakennutti alueen itselleen kesäasunnoksi 1900-luvun alussa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt juurikaan nauttia lopputuloksesta: Kordelin sai surmansa 49-vuotiaana vuonna 1917 Mommilan kahakassa.
Alfred Kordelin oli tehnyt testamentin, jossa oli myös Kultarannan käyttöä koskevia kirjauksia. Hän määräsi, että puutarhan on oltava yleisölle vapaa kerran viikossa. Vaikka alue toimii nykyään tasavallan presidentin kesäasuntona, Kordelinin linja pitää.
Puutarhavierailun aluksi kuljetaan Kordelininkatua myötäilevää kivilaatoin päällystettyä kävelyväylää.
Polun varrella on väreittäin teemoitettuja kukkaistutuksia ja joka kesä vaihtuva taidenäyttely. Tänä kesänä esillä on Hannele Kylänpään veistoksia.

Kultarannan kulttuurihistoriallinen arvo näkyy monella tavalla puiston arjessa, myös kesäkukkien valinnassa.
– Väriteemat ja lajikkeet ovat aika pitkälti samoja vuodesta toiseen, jotta puutarha on suunnitellun mukainen. En usko, että ensi vuonnakaan istutusalueet poikkeavat juuri linjasta, sanoo tilanhoitaja Sari Mäkiranta.
– Suomen satavuotisjuhlavuosi näkyy luultavasti enemmän puutarhan tapahtumissa kuin ulkoasussa.

Turistit kuvaavat robottileikkuria 
Laatoitetun Ketju-väylän ja sen oikealla puolella avautuvan laajan Medaljonki-muotopuutarhan väliin jää noin hehtaarin kokoinen nurmialue.
– Tätä monet turistit valokuvaavat, naurahtaa Sari Mäkiranta.
Syy ei löydy hyvin hoidetusta nurmesta, vaan nurmella kiertelevistä robottiruohonleikkureista. Henkilökunnan Viljamiksi nimeämä robotti aloitti työt viime kesänä. Tänä kesänä taloon on tullut toinen robotti Anselmi.
– Ne ovat erittäin ahkeria, aina hommissa, sanoo puutarhan työnjaosta vastaava puistomestari Timo Salminen.
Kultarannan metsäpuutarha sijoittuu rinteille linnamaisen päärakennuksen ympäristöön. Kultarannan turistit voivat ihailla rinteitä alhaalta päin, mutta päärakennuksen pihapiiri on suljettu yleisöltä.
Koska puusto on kasvanut paljon vuosikymmenten saatossa, huvilan lohkograniittinen julkisivu on piiloutunut miltei näkymättömiin. Kultarannan päärakennuksen olemuksesta saakin paremman kuvan, kun katselee aluetta vastarannalta Naantalin kirkon suunnasta.

Muotopuutarha loistaa vasta loppukesällä

Kultarannan puutarhan keskeisin ja näyttävin osa on muotopuutarha. Kukkien ystävien kannattaa ajoittaa vierailunsa keski- ja loppukesään, koska kesän alussa muotopuutarhan kukinta ei ole vielä täydessä loistossaan.
Muotopuutarhaa suojaa yli satavuotias kuusiaita, joka antaa istutuksille tummanvihreän taustan ja luo huonemaisen vaikutelman. Kuusiaitaa on kaikkiaan noin 860 metriä, ja sillä on leveyttä paikoin jopa neljä metriä.

Muotopuutarhan keskiosassa on markettojen lisäksi salviaa, pohjoispäädyssä kukkivat puolestaan ruusut.
Kaikki Kultarannan kukat esikasvatetaan kasvihuoneissa, osa siemenistä ja osa taimista. Kukkien lisäksi Kultarannassa viljellään monenlaisia hyötykasveja kasvihuoneissa ja ulkona. Edustustilaisuuksiin päätyy Kultarannasta muun muassa tomaatteja, salaatteja, kurkkua, yrttejä ja porkkanoita.
– Käytämme vain luonnonmukaisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Tuotanto on nyt kolmatta vuotta luomua, kertoo Mäkiranta.

Kultarannassa tehtyjen haastattelujen lisäksi artikkelissa on käytetty lähteinä teoksia Hortus Fennicus – Suomen puutarhataide (Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001) ja Kultaranta (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2014).

Avoimet ovet perjantai-iltaisin

1. Kultarannan puutarhassa voi vierailla omatoimisesti 1.6.–31.8. perjantaisin klo 18–20. Alue on kuitenkin suljettu 10.–21.6. ja 29.6.–1.7.
2. Tarjolla on myös useita kertoja viikossa maksullisia opastettuja kierroksia. Lisätiedot löytyvät osoitteesta naantalinmatkailu.fi
3. Myös lapsille on suunniteltu oma kierros. Se järjestetään 8.7.–5.8.perjantaisin klo 18. Lasten kierros maksaa 7 euroa per lapsi. Aikuiset voivat tutustua kierroksen aikana omatoimisesti puistoon.

Teksti: SSS/Suvi Kulla

Kuvat: SSS/Minna Määttänen

Juttu on julkaistu Kesäplus-lehdessä. Voit lukea jutun ja koko lehden verkossa. Kesäplus-lehden tekivät Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Kaarinassa Voudinkadulla tapahtuneen henkirikoksen tutkinta etenee. Poliisi pyysi apua aiemmin päivällä kahden rikoksesta epäillyn etsimiseen. Miehet on nyt saatu kiinni.
Poliisin mukaan miehet tavoitettiin tänään torstaina 14.7. puolen päivän aikaan Turun Haritussa sijaitsevasta yksityisasunnosta. Kiinniotto sujui rauhallisesti.

Poliisi kiittää kaikkia asiassa avustaneita ja vihjeitä antaneita henkilöitä sekä mediaa. Poliisi toivoo edelleen, että rikoksesta jotain tietävät ilmoittavat tietonsa poliisin vihjenumeroon 050-3498995.

Vuonna 1984 syntynyt kaarinalaismies sai surmansa Voudinkadulla kerrostalon yksityisasunnossa tiistain vastaisena yönä hieman puolen yön jälkeen. Mies surmattiin poliisin mukaan raakaa väkivaltaa käyttäen. Asunnossa oli tapahtumahetkellä useita henkilöitä. Alkutietojen mukaan päihteillä on ollut osuutta asiaan.

Lounais-Suomessa on tällä viikolla havaittu sinilevää kuudella vakioseurantapaikalla. Seurantapaikkojen lisäksi merialueilta saatiin kaksi ilmoitusta sinilevästä.
Sisävesillä hieman sinilevää on havaittu Kaarinassa Littoistenjärvellä, Köyliönjärven Yttilänottalla ja Ulvilassa Joutsijärven Ottaluodolla.

Merialueiden seurantapaikoilla hieman sinilevää havaittiin Kustavin Ströömissä, Paraisilla Seilissä ja Naantalissa Merimaskun Kirkonsalmessa. Vakioseurannan ulkopuolisten havaintojen perusteella hieman sinilevää oli viikonlopun aikana myös Paraisilla Korpoströmissä ja Nauvon eteläpuolella Berghamnissa.

Lounais-Suomen sinilevätilanne on tällä hetkellä pitkän ajan keskiarvoon nähden melko tavanomainen,

Levätilannetta sisä- ja rannikkovesialueilla voi seurata Järvi&Meriwiki-palvelusta. Varsinais-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan levähavaintoja Lounais-Suomen alueelta (puh. 0295 022 530).

Kaarinassa Voudinkadulla tapahtuneen henkirikoksen tutkinta etenee. Poliisi pyysi apua aiemmin päivällä kahden rikoksesta epäillyn etsimiseen. Miehet on nyt saatu kiinni.
Poliisin mukaan miehet tavoitettiin tänään torstaina 14.7. puolen päivän aikaan Turun Haritussa sijaitsevasta yksityisasunnosta. Kiinniotto sujui rauhallisesti.

Poliisi kiittää kaikkia asiassa avustaneita ja vihjeitä antaneita henkilöitä sekä mediaa. Poliisi toivoo edelleen, että rikoksesta jotain tietävät ilmoittavat tietonsa poliisin vihjenumeroon 050-3498995.

Vuonna 1984 syntynyt kaarinalaismies sai surmansa Voudinkadulla kerrostalon yksityisasunnossa tiistain vastaisena yönä hieman puolen yön jälkeen. Mies surmattiin poliisin mukaan raakaa väkivaltaa käyttäen. Asunnossa oli tapahtumahetkellä useita henkilöitä. Alkutietojen mukaan päihteillä on ollut osuutta rikokseen.

Poliisi tiedotti perjantaina vapauttaneensa kaksi Hovirinnan murhasta epäiltynä ollutta tutkintavankia. Toinen tutkintavanki laskettiin vapaalle jalalle torstaina ja toinen perjantaina.

Yksi mieshenkilö on edelleen vangittuna todennäköisin syin epäiltynä murhasta.

Asian esitutkinta jatkuu ja on edelleen kesken. Tutkinnallisten syiden takia poliisi ei tiedota asiasta enempää.

Kaarinan pääkirjaston kirjastonhoitaja Päivi Svala kannustaa testaamaan kirjaston E-kirjapalvelua.

Vaski-kirjastoista voi lainata myös E-kirjoja. Kokoelma on vielä suhteellisen tuntematon, mutta lainausmäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2014 kirjoja lainattiin 893, viime vuonna jo 1 762 kertaa.

Viime vuoden lopussa kokoelmassa oli sähköisiä kirjoja vajaa 400. Tarjolla on suomen-, englannin- ja ruotsinkielistä kertomakirjallisuutta, tietokirjoja kuten matkaoppaita, äänikirjoja ja elokuvia.

E-kirjoja voivat lainata kaikki kirjastokortin haltijat. Laina-aika on maksimissaan kaksi viikkoa ja kirjat palautuvat automaattisesti laina-ajan päättyessä. E-kirjoista ei makseta myöhästymis- tai varausmaksuja.

Sähköisen kirjan lainaaminen onnistuu perustason atk-taidoilla.

Kaarinan pääkirjaston kirjastonhoitaja Päivi Svala myöntää, että sähköisten kirjojen kokoelma on vielä suppea. E-kirjakokoelman kartuttamista on hidastanut suomenkielisten E-kirjojen heikko saatavuus.

– Jatkossa hankitaan erityisesti suosittuja suomenkielisiä kirjoja ja nuoria kiinnostavia E-kirjoja.

Näin lainaat E-kirjan

• Mene Vaski-kirjastojen sivustolle osoitteeseen www.vaski.finna.fi.
• Valitse sivun ylälaidan valikosta E-aineistot-sivu.
• Valitse palvelu ja etsi kiinnostava kirja.
• Lainaa kirja kirjastokorttisi numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvullasi. Tunnusluku on sama mitä käytät lainatessasi kirjoja kirjastosta. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, saat sen kirjastosta. Muista ottaa henkilötodistus mukaasi.
• Valitse, haluatko lukea kirjan selaimessa vai ladata sen koneellesi. Jos luet kirjan selaimessa, et tarvitse lukuohjelmaa.
• Jos haluat ladata kirjan koneellesi, tarvitset laitteeseen sopivan lukuohjelman.
• Ohjeita lainaamiseen löydät E-aineisto-sivulta. Voit myös kysyä apua osoitteesta vaski.overdrive@turku.fi tai kirjastosta.

Lue Kaarina-lehdestä: Mitä kirjoja kaarinalaiset varaavat nyt? Miten piikkiöläisten ja kaarinalaisten kesäkirjasuosikit erosivat toisistaan?

Lue lisää 10.8.2016 lehdestä

KAARINA. Vanhempi naishenkilö menehtyi torstaina iltapäivällä Koristonkaari 10:n kerrostalon piha-alueella jäätyään peruuttavan henkilöauton alle. Nainen oli hetkeä aiemmin saapunut saman auton kyydissä tapahtumapaikalle. Nainen menehtyi onnettomuudessa saamiinsa vammoihin.

KAARINA. Kaarinassa Kairiskulmantiellä ajaneen naishenkilön epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen. Poliisi puhallutti henkilöautolla ajelleen naisen torstaina kahdeksan jälkeen illalla. Nainen puhalsi poliisin alkometriin 1,07 mg/l. Hänet määrättiin ajokieltoon.

Suurstrumffin hahmosta mallia ottanut Jyrki Välilä muisteli tanssineensa vuosien mittaan monissa erilaisissa naamiaisasuissa, suohirviöstä länkkärihahmoon.

Tanssiseura Sekahaku järjesti Littoisten lavalla monen hauskan hahmon perinteiset naamiaistanssit, joilla juhlistettiin seuran 11 täyttä toimintavuotta. Tanssinharrastajat harjoittelivat aluksi salsan taitojaan, ja illan kruunasi pyörähtely Janiinan ja Putkiration tahtiin.

Raati valitsi illan kolmeen parhaimpaan naamiaisasuun pukeutuneiksi merirosvon, hämähäkin tuntomerkeillä koristetun noitahahmon ja joulupukin.

Katsopa videolta, miten naamiaisasuiset ja muutkin tanssinharrastajat nauttivat lavatanssista!

Lue lisää 17.8.2016 lehdestä

Hirvien kaatolupien määrä kasvaa tänä syksynä Varsinais-Suomessa lähes 22 prosentilla. Kaatolupia on myönnetty tälle vuodelle kaikkiaan 1 621, kun viime vuonna lupia oli 1 332,5. Lupien määrä nousi 22 prosentilla.
Myös valkohäntäpeurojen ja kuusipeurojen kaatoluvat nousevat maakunnassa. Valkohäntäpeurojen kaatolupia on myönnetty 8999 kappaletta, kuusipeuran 31. Viime vuonna valkohäntäpeurojen kaatolupia annettiin 8 313.

Hirville myönnettiin koko maassa 11,5 prosenttia enemmän pyyntilupia kuin viime vuonna. Valkohäntäpeurojen pyyntilupamäärä on puolestaan noin 12,5 prosenttia suurempi kuin edelliskaudella, kertoo Suomen riistakeskus.

Varsinais-Suomen Riistakeskuksen mukaan hirvikanta on kääntynyt kasvuun oltuaan pari vuotta ennätyksellisen alhaisella tasolla. Tulevan syksyn metsästyksen tavoitteena onkin huolehtia siitä, että kanta ei kasva liian suureksi.
Rannikon hirvitalousalueilla hirvikannan tulisi vähentyä nykyisestä. Varsinais-Suomen sisämaan alueilla hirvikannan tulisi säilyä nykyisellä tasolla.

Suomen riistakeskus myöntää metsästyskauden hirvieläinten pyyntiluvat. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Hirvieläinten metsästys on mahdollista aloittaa syyskuun viimeisenä lauantaina, 24. syyskuuta. Varsinais-Suomessa metsästyskausi alkaa yleensä hieman myöhemmin. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peuroja tammikuun loppuun saakka.
Viime syksyn metsästyksessä saatiin saaliiksi noin 44 000 hirveä ja noin 26 600 valkohäntäpeuraa.

Hirven pyyntilupamäärä kasvoi viime vuoteen verrattuna selvimmin Pohjois-Suomessa Kainuun, Lapin ja Oulun alueilla. Rannikko-Pohjanmaalla lupamäärä kasvoi myös selvästi, mutta muutoin Pohjanmaalla lupamäärä hieman pienentyi edellisestä vuodesta. Voimakkaimmin hirven pyyntilupamäärä pienentyi Pohjois-Karjalassa.

Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille ja pyyntilupamäärä kasvoi runsaalla kymmenellä prosentilla kaikilla mainituilla riistakeskusalueilla viime vuoteen verrattuna.

Olympialaiset Riossa lähestyvät loppuhuipennusta. Tällä kertaa Varsinais-Suomessa ei ole päästy nauttimaan olympiamitaleista. Useita varsinaissuomalaisia tai aluetta edustavia urheilusuorituksia on kuitenkin olympiakentillä nähty, kun turkulaistaustainen kenttäratsastaja Elmo Jankari, seiväshyppääjät Minna Nikkanen Somerolta ja Wilma Murto Salosta sekä turkulaisseuroja edustavat aituri Nooralotta Neziri ja kävelijä Aleksi Ojala ovat kilpailleet Rion areenoilla.

Muistatko vielä nämä edellisten kesäolympialaisten urheilijat, joilla on siteitä Varsinais-Suomeen?

Lontoo 2012

Oripäässä syntynyt ja Oripään Vesaa ja Turun Weikkoja edustanut Anne Halkivaha osallistui Lontoon kesäolympialaisiin vuonna 2012. Sijoitus oli 54:s naisten 20 kilometrin kävelyssä.

Vähän aikaa sitten tennisuran päättänyt Jarkko Nieminen ehti esiintyä olympialaisten näyttämöllä kolme kertaa. Maskusta kotoisin oleva Nieminen kilpaili ensimmäistä kertaa olympialaisissa Ateenassa 2004.
Silloin Nieminen voitti ensimmäisellä kierroksella Taiwanin Lu Yen-hsunin. Toisella kierroksella hän hävisi Max Mirnyille ja putosi jatkosta. Pekingissä 2008 Niemisen urakka päättyi ensimmäiselle kierrokselle, mutta Lontoossa 2012 Nieminen hävisi toisen kierroksen ottelussa Andy Murraylle. Murray voitti lopulta olympiakultaa, ja Nieminen sijoittui 17:nneksi.

Lontoossa 2012 oli mukana myös kouluratsastaja Mikaela Lindh. Turussa syntynyt ratsastaja sijoittui Grand Prix Specialiin, mutta ei enää loppukilpailuun.
Lindh on vuodesta 2004 pitänyt Kööpenhaminan lähellä valmennuskeskusta. Hän valmentaa ja kilpailee itsekin.
Suomessa Lindh edustaa Turun Seudun Ratsastajia.

Ensimmäisissä olympialaisissaan oli Lontoossa mukana myös somerolainen Minna Nikkanen. Hän oli karsinnan 26:s tuloksella 425 cm. Nikkanen asuu, harjoittelee ja opiskelee Turussa. Hän edustaa kasvattajaseuraansa Someron Esaa, jolla on pitkät perinteet seiväshypyssä.

Ateena 2004

Ateenassa vuonna 2004 kilpaili Raisiossa syntynyt uimari Jarno Pihlava. Pihlava edusti Raision Urheilijoita, ja hänen päälajinsa oli rintauinti. Ateenassa tuloksena oli 13. sija 100 metrin rintauinnissa.
Pihlava ui myös neljä vuotta aiemmin Sydneyn olympialaisissa. Silloin sijoitus oli 11. 100 metrin rintauinnissa.

Miesten 50 kilometrin kävelyssä oli Ateenassa mukana Jani Lehtinen, joka on syntynyt Maskussa. Seuratasolla hän edusti Lappeenrannan Urheilu-Miehiä. Lehtisen tulos Ateenassa oli 4.05.35. Sillä heltisi 28. sija.

Jukka Piirainen osallistui Ateenan vuoden 2004 olympialaisiin Thomas Johansonin parina 49er-luokassa. Lopputuloksissa he päätyivät sijalle 8.
Piirainen asui nuoruutensa Uudessakaupungissa ja edusti Uudenkaupungin Purjehdusseuraa.
Thomas Johanson voitti yhdessä Jyrki Järven kanssa 49er-luokan kultaa Sydneyn olympiakisoissa 2000.

Sydney 2000

Australian Sydneyn kesäolympialaisissa oli mukana kuulantyöntäjä Timo Aaltonen. Hän on syntynyt Vehmaalla ja edusti Turun Urheiluliittoa. Hänen sijoituksensa olympialaisissa oli 12.
Aaltonen loukkaantui kilpailun ensimmäisellä kierroksella. Se käytännössä lopetti miehen kisan, vaikka hän taistelikin kilpailun loppuun asti.

Sydneyssä Mistral-purjelautakilpailuun osallistui turkulainen Minna Aalto. Hänen olympiasijoituksensa oli 15.
Turun Sanomien haastattelussa (9.8.2016) Aalto kertoi muuttaneensa juuri takaisin Turkuun Helsingin ja Jyväskylän vuosien jälkeen. Hän keskittyy tällä hetkellä toipumaan vuonna 2011 tapahtuneesta aivoinfarktista. Aalto myönsi jutussa olevansa edelleen urheiluhullu.
Aalto oli mukana Mistral-luokassa myös neljä vuotta aiemmin Atlantan olympialaisissa. Sijoitus oli silloin 20.

Atlanta 1996

Atlantassa oli mukana myös kävelijä Sari Essayah, joka nykyisin tunnetaan kristillisdemokraattien puheenjohtajana. Essayahin ura politiikassa lähti nousuun Paimiossa, jossa hän asui useita vuosia perheensä kanssa.
Atlantassa hänen sijoituksensa oli 16. naisten 10 kilometrin kävelyssä. Neljä vuotta aiemmin, vuonna 1992 Barcelonan olympialaisissa hän oli neljäs.
Essayah lopetti urheilu-uransa Atlantan kisojen jälkeen.
Sari Essayah valittiin juuri Rion olympialaisten alla Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi.

Atlantasta muistetaan myös turkulainen uimari Vesa Hanski, joka on tänä vuonna ansioitunut Riossa Yleisradion uintikommentaattorina.
Atlantassa hän oli 10. 200 metrin perhosuinnissa ja 25. sadan metrin perhosessa.

Purjehtijoita Atlantassa edusti Turun purjehdusseuran Jali Mäkilä. Hän oli 11. finnjollien olympiapurjehduksessa.

Atlantassa syntyi myös Suomen ennätys, joka on edelleen voimassa. Kalantilainen Annemari Sandell osallistui naisten 10 000 metrille. Loppusijoitus oli 12. Sandellin juoksema aika, 31.40,42, on yhä Suomen ennätys 10 000 metrillä.
Sandell ilmoitti heinäkuussa lopettavansa kilpauransa. Vuonna 1977 syntynyt urheilija tähtäsi vielä viime vuonna Rion olympialaisiin, mutta terveyshuolet ja vaikeudet kotipuolessa löivät päätöksen pitkälle uralle.

Barcelona 1992

Yksi Suomen menestyneimmistä judokoista, Juha Salonen, edusti Suomea olympialaisissa kolme kertaa: Barcelonassa vuonna 1992, Soulissa vuonna 1988 ja Los Angelesissa vuonna 1984.
Salonen on kotoisin Loimaalta. Nuoruusvuosinaan hän harrasti lentopalloa.
Henkilökohtaisen uransa jälkeen Salonen toimi kymmenen vuotta Suomen judoliiton päävalmentajana. Päävalmentajana hän oli olympialaisissa joukkueen mukana Atlantassa vuonna 1996 ja Sydneyssä vuonna 2000.

Loimaalta on kotoisin myös toinen Barcelonan edustaja Arto Savonen. Savonen sijoittui painonnoston 110-kiloisten sarjassa sijalle 13.
Seuratasolla Savonen edusti Loimaan Leiskua, Porin Pyrintöä ja Puntti-Karhuja.
Savosen tulos Barcelonassa oli 357,5 kg.

Pertti Karppinen souti viimeisen kerran olympialaisissa Barcelonassa vuonna 1992. Hän saavutti suomalaissoutajista parhaan sijoituksen. Karppinen souti yksikköjen B-finaalissa neljänneksi, eli oli lopputuloksissa 10.
Karppinen muistetaan tietenkin paremmin aikaisemmista olympialaisistaan, joista hän souti kolme olympiakultaa peräkkäin vuosina 1976–1984.
Pertti Karppiselle myönnettiin vuonna 2015 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi.
Pertti Karppinen on syntynyt Vehmaalla. Aktiiviurheiluaikanaan Karppinen työskenteli palomiehenä Nesteen Naantalin jalostamolla ja edusti Nesteen soutajia.

Myös Karppisen veli, Reima Karppinen oli mukana Barcelonassa. Hän sijoittui 13. pariairokaksikossa Esko Hillebrandtin parina. Reima Karppinen oli mukana myös kaksissa aikaisemmissa olympialaisissa. Los Angelesissa vuonna 1984 hän sijoittui Aarne Lindroosin kanssa kahdeksanneksi, Soulissa 1988 Jorma Lehtelän kanssa 12:nneksi.

Barcelonassa olivat mukana turkulaiset uimarit Vesa Hanski (100 metrin perhosuinti 31. ja 200 metrin perhosuinti 31.) ja Petri Suominen. Suominen karsiutui molempien rintauintimatkojen sekä 4 × 100 metrin sekauintiviestin alkuerissä.

Kaarinan Nappulat juhlisti viikonloppuna neljääkymmentä toimintavuottaan peluuttamalla tyttöjä ja poikia jalkapallon suurturnauksessa. Keskurilla palloa kokoontui potkimaan yli tuhat 6-11-vuotiasta junnua.

Katso hyväntuulisen viikonlopun kuvasatoa.

kuvat ja kuvatekstit: Tapani Mehtonen

Naantalilaista VG-62 –seuraa edustavat tytöt olivat tulleet mukaan turnaukseen 2008 syntyneiden sarjassa. –Ajatus on, että kaikilla on hauskaa. Opitaan siinä myös vähän pelaamaan, toteaa valmentaja Riikka Vainio. Peliin valmistautuvat tytöt: takana vasemmalta Katariina Heinonen, Viivi Vainio, Kaisa Rantala ja Hilda Haapanen, keskellä vasemmalta Kiira Lehto, Nelli Laamo, Anni Helenius ja Tuuli Karstinen sekä edessä maalivahti Meri Akin.

Etualalla pallottelevat Senni Salonen (vas.) ja Aamu Mokka kuuluvat FC Rauma –seuraan, ja he pelasivat 2007 syntyneissä. –Meillä on mukana kaksi joukkuetta tässä sarjassa. Jalkapallo soveltuu hyvin tytöille, määrittelee joukkueen valmentaja Johanna Koski.

VG-62:n kahdeksanvuotiaat tytöt lämmittelevät ennen ottelua. Turnauspäivän aikana heillä oli luvassa neljä ottelua.

Katsojat nauttivat, kun aurinko pilkahti näkyviin nappulaturnauksen ensimmäisenä päivänä. Kenttien laidoilla oli järjestäjien arvion mukaan noin 650 vanhempaa seuraamassa lastensa pelaamista.

Kaarinan Nappuloiden puheenjohtaja Tommi Noponen on tyytyväinen pidettyyn lasten jalkapalloturnaukseen. –Tyttöjen joukkueita osallistui 34 ja poikien joukkueita 74. Pelaajia oli mukana yli 1050. Jos tässä turnauksessa ei ollut peli-iloa, niin ei sitten missään.

Jonatan Hörkkö toimi erotuomaria vastaavana pelinohjaajana turnauksen molempina päivinä. Jonatan kertoo harrastaneensa jalkapalloa lähes kymmenen vuotta, ja tällä hetkellä hän on KaaPo:n B-pojissa keskikenttäpelaajana. –Tämä on kiva tehtävä, tytöt pelaa reilusti. Valmistauduin katsomalla vähän nappuloiden pelaamiseen kuuluvia sääntöjä.

Minna Lehto oli seuraamassa tyttärensä Kiiran pelaamista. Kiiran sisko Mila pelasi samanaikaisesti omassa 10-vuotiaiden sarjassaan. –On tänä kesänä ollut jo monta muutakin peliä. Pelaaminen on kivaa yhdessä kavereiden kanssa, Kiira sanoo.

Lue lisää 24.8.2016 lehdestä

Lukijat kuvasivat kesällä kotiseutunsa rakkaimmat näkymät Näytä kotiseuturakkautesi -kilpailussa. Toimitus valitsi finaaliin kymmenen kuvaa. Äänestä omaa suosikkiasi. Voittajakuvan ottanut henkilö palkitaan kuumailmapallolennolla.

Kisan voittajaksi julistetaan eniten ääniä saanut kuva. Äänestää voit vielä sunnuntaina 4.9.

Katso tästä vielä kuvat ja tarinat:

1. Juhani Peltonen: Aamun valjetessa
Olen innostunut Turun ja Aurajoen maisemien kuvaamisesta aikaisin aamulla, kun muut vielä nukkuvat. Silloin on tyyntä, rauhallista ja hiljaista. Se välittyy myös kuviin. Vain pupujussit ja muut eläimet liikkuvat minun lisäkseni. Olen löytänyt uusia paikkoja, joista saan erilaisia kuvakulmia tuttuihin kohteisiin.
Olen asunut koko ikäni Turussa. Turun maisemat ovat aivan mahtavia. Suomen Joutsenen mastot ja Turun tuomiokirkko on kuvattu aamun valjetessa kello puoli viisi.

2. Natalie Eklund: Voi Turku, kuinka iso ikävä minulla on sinua
Olen paljasjalkainen turkulainen, syntynyt ja asunut Turussa koko ikäni. Tänä kesänä muutin Helsinkiin, kesän ajaksi ja töiden perässä. Olen aina rakastanut Turkua, mutta nyt kotiseuturakkauteni nousi uusiin sfääreihin, kun jouduin pois Turusta ja turkulaisista.
Esittelisin vieraille tämän maiseman, Turun tuomiokirkon ja Aurajoen. Istuisimme siellä kuohuvat kädessä ja ihastelisimme Turkua. Voi Turku, kuinka iso ikävä minulla on sinua!

3. Satu Valtonen: Lauantai-ilta Somerolla
Katutanssi-tapahtuma järjestettiin Somerolla elokuun alussa. Tanssin ja musiikin lisäksi siellä sai ihailla vanhoja autoja, jotka oli kiillotettu viimeisen päälle tapahtumaa varten. Sain samaan kuvaan myös Torppamuseon rakennuksia.
Someron kesä on täynnä tapahtumia ja tanssilavat vetävät paljon vieraita. Täällä on pikkukaupungin meininki, talvella hiljaista ja kesällä kylä täynnä tapahtumia.
Minulla on kamera aina mukana auton etupenkillä. Ajan usein koirien kanssa aamuhämärissä Torronsuolle kuvaamaan.

4. Henri Virtanen: Kesäillan rauha
Vietän Halikossa lähes kaiken vapaa-aikana. Vanha kotipaikkani rajoittuu jokeen, joten piha-askareissa on välillä luontevaa käydä vilkaisemassa hiljaa lipuvaa jokea.
Jokimaisemassa kiehtoo viljeltyjen peltojen ja joen ”salattu” yhteys. Vanhalta Turuntieltä katsottuna avautuu näkymä tasaiselle peltoaukealle, jossa ei näyttäisi olevan jokea olleenkaan. Vasta muutaman sadan metrin päästä huomaa syvän uoman kätkössä soljuvan joen. Lempipaikkani onkin kohta, josta avautuu maisema peltoaukeaan ja sen keskellä kiemurtelevaan jokeen.

5. Jaana Valkonen: Saariston värit kauneimmillaan
Majakka nököttää kauniin Iniön aukon rannalla Kustavin Laupusissa, jossa olen viettänyt kesiä mökillämme pikkutytöstä alkaen. Kuvassa ovat saariston värit kauneimmillaan: meren ja taivaan huikaiseva sinisyys ja majakan valkoisuus. Kauniina kesäpäivänä otetussa kuvassa taustalla puksuttaa hinaaja.
Rakkaus saaristoa kohtaan kasvaa vuosi vuodelta, mökillä on hyvä ladata akkuja talvea varten. Näissä maisemissa olen saanut mökkeillä jo kohta viisikymmentä vuotta.

6. Siret Bankier: Untamalan maisema ja tuoksu
Lähdimme ystävän kanssa pyöräretkelle Laitilan Kulttuurikeskus Untamalaan. Paikka oli kaunis, kuten Untamala muutenkin.  Kuva on otettu keskuksessa lasiseinän läpi kännykällä. Tervan tuoksu ei valitettavasti tallentunut kuvaan, mutta se kuului paikkaan. Tervasta tuli mieleen lapsuus, ja se kun isä tervasi suksen pohjat.
Olen asunut 11 vuotta Laitilassa, ja täällä minua viehättävät metsät, pellot ja se, että ympäröivään luontoon pääsee aina kulkemaan. Rauhallisuus on tärkeä asia.

7. Irmeli Lounamaa: Jotain ikiaikaista
Kustavin pohjoiskärjessä olevan mökkimme ikkunoista ja kuistilta aukeava maisema, jossa sielu lepää. Maisemassa on tasapainoisesti kaikkia elementtejä: karun kauniit kalliot saaristolaismäntyineen, ilmaa, tuulta, auringossa kimaltavaa vettä, kiviä ja tuulessa humisevia ruokoja. Maisemassa on jotain ikiaikaista, kesytöntä.
Välillä näemme kauriin kiipeämässä kallioille, näädän vilistämässä tai harmaahaikaran tepastelemassa rantahiekalla.
Rannassa on mukava lukea kirjaa, nauttia auringon lämmöstä ja merituulesta kasvoilla.

8. Maija Laihinen: Villisipulin tuoksu Kuuvannokassa
Meren liplatus, auringonsäteet ja villisipulin tuoksu hulmahtavat vahvasti mieleen mennyttä kaunista kesää muistellessani.
Kuva on otettu juhannuspäivänä Ruissalon Kuuvannokassa. Käyn siellä usein koirani kanssa lenkillä aamuisin tai iltaisin. Koirani on pieni ja sillä on jo ikää, joten usein saatamme istua tovin ja katsella maisemia. Tykkään luonnossa liikkumisesta.
Olen syntynyt Turussa ja palannut tänne Tampereella ja Laitilassa vietettyjen vuosien jälkeen.

9. Lotta Paaso: Kulttuurimaisema Linnavuorelta
Olen asunut Liedossa reilun vuoden. Löysin Linnavuoren juhannuksena, kun mietin paikkoja, joissa vieraita voisi käyttää. Elokuisena päivänä teimme pyöräretken kotiseudulla ja keitimme kahvit Linnavuorella. Silloin kuvasin maisemat. Otan valokuvia kännykällä, joka kulkee aina mukana.
Liedon Linnavuori sijaitsee kahden historiallisen valtareitin, Aurajoen ja Hämeen Härkätien välissä, vain kivenheiton päässä Turusta. Vuorelle nousee 199 porrasta, joten se toimii myös treenipaikkana.

10. Jenni Hagelberg: Ystävät maisemassa
Lähdimme ystäviemme kanssa viettämään venetsialaisia Sandön hiekkasaareen viime vuonna. Auringon laskiessa saimme ikuistettua itsemme kauniiseen maisemaan.
Olimme ainoat veneilijät Kemiönsaaren edustalla sijaitsevassa hiekkasaaressa. Kalastimme huonolla menestyksellä ja katselimme hienoja kokkoja rannoilla. Merellä aallokko oli kova, mutta Sändön rantaan tuuli ei osunut. Meduusoja oli paljon vedessä. Ilta oli kylmä, mutta yöllä tähtitaivas kaartui päällemme.

Kiitos kaikille kuvia lähettäneille ja kilpailuun osallistuneille!

Näytä kotiseuturakkautesi -kisan järjestävät Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat, Uudenkaupungin Sanomat.

Puut notkuvat monella pihalla niin suurta omenasatoa, että sen syömiseen eivät oman kotitalouden leukaperät riitä. Pihapuiden ylijäämäsatoa kannetaan kavereille ja sukulaisille, mutta netti ja sosiaalinen media ovat tuoneet lisää ideoita kiertoon.

Somerolainen Mikko Välttilä myy tuottamiaan kananmunia kuljetusautosta ympäri eteläistä Suomea. Välttilän asiakas ehdotti, että eikö hän voisi välittää kananmunien lisäksi myös ylijäämäomenoita. Välttilä muokkasi idean muotoon: tuo ylijäämäomenasi pysäkille ja me kuskaamme ne eteenpäin seuraaville pysäkeille ja ihmisille, joilla on puutetta omenoista. Omenat vaihtavat omistajaa ilmaiseksi. Välttilä tarjoaa omenoille vain kyydin kananmunien kanssa.
– Me teemme tämän ainoastaan mahdolliseksi. Yhtään rahaa ei omenoiden kanssa liiku.
Viime lauantaina oli ensimmäinen kananmunakierros, jossa kylkiäisenä kulki omenoita. Kierroksen alkupäässä omenoilla oli useita kysyjiä, mutta kuljettajan harmiksi yhtään omenalastia ei oltu vielä annettu kyytiin. Omenoita tuli tarjolle vasta toiseksi viimeiseltä pysäkiltä.
Kierroksesta viisastuneena Välttilä on saanut nyt ylijäämäomenoita isolta somerolaiselta puutarhalta. Näin kierroksen alkupäässäkin riittää jaettavaa. Tiistaina Välttilän reitti kiertää Turun pohjoispuolella. Torstaina omenoita voi tuoda ja hakea Satakunnan reitiltä, joka kulkee muun muassa Uudenkaupungin ja Laitilan kautta.
– Näin hyvänä satovuotena ylijäämäomenoilla ei oikein ole rahallista arvoa. Tässä kysyntä ja tarjonta saadaan kuitenkin kohtaamaan.

Omenapörssiä Facebookissa
Facebookissa pyörii useita omenapörssiryhmiä, joista yksi löytyy Turusta. Esa Aarnio perusti ryhmän Turkuun muutama vuosi sitten, kun hän luki sanomalehdestä, että vastaavia on muuallakin Suomessa.
– Ryhmän ideana on yhdistää kodittomat omenat ja omenattomat kodit, Aarnio selittää.
Omasta ylijäämästään voi kirjoittaa ryhmän seinälle, jonka alle halukkaat voivat ilmoittautua hakemaan omenoita.
Aarnion omalla pihalla kasvaa yli kaksikymmentä vanhaa omenapuuta, jotka tuottavat tänä vuonna valtavan sadon.
– Omenoiden ylitarjonta omalla pihalla alkoi käydä rasitteeksi. Nyt Facebookin kautta olen löytänyt jopa vakioasiakkaita, joista osa käy kaksikin kertaa vuodessa hakemassa omenoita.
Suurin osa omenanhakijoista nappaa mukaansa kassillisen tai kaksi. Ennätysmäärä on tänä vuonna haettu kaksi saavillista.
– Omenat ovat matkanneet myös pohjoisemmaksi, kun hakijat ovat olleet sukuloimassa Turussa ja hakeneet lähtiessään mukaansa omenaa.
Omenapörssien lisäksi omenat vaihtavat omistajaa monissa muissakin Facebook-ryhmissä.

Ylimääräiset kouluruokalaan
Turussa koulujen ruokaloihin saa tuoda kotipihalta ylijäämäomenia. Idea on, että omenat otetaan vastaan ja asetetaan suoraan tarjolle ruokasaliin.
Oppilaiden vanhempia on tiedotettu asiasta Wilma-viestien kautta.
– Kokeilemme tätä nyt ensimmäistä kertaa. Homma on niin alussa, että en tiedä vielä juurikaan kokemuksia kouluista. Rieskalähteen koululle oli ainakin tullut jo paljon omenoita, kuvailee palvelujohtaja Paula Juvonen Arkeasta.
Arkea toivoo kouluihin hyväkuntoisia ja maukkaita omenoita. Kiireistä ruokalahenkilökuntaa ei ole tarkoitus kuormittaa ylimääräisellä omenatyöllä.
– Idea oli, että tämä ei työllistäisi meitä paljoakaan. Tällä on tarkoitus vähentää hävikkiä. Täytyy tietysti miettiä, jos omenoita jää valtavasti syömättä, voisiko niistä valmistaa jotain koulukeittiöissä.
Arkea kokeilee omenakiertoa vain Turussa.

Puutarhajätettä tai sekajätettä
Loimi-Hämeen jätehuollossa omenakausi näkyy jo, kun alueen asukkaat tuovat ylimääräiset omenat jätteenkeräykseen.
– Omenoita tulee puutarhajätteeksi vaihtelevia määriä, yhdestä ämpärillisestä aina peräkärrylliseen asti, kertoo tiedottaja Suvi Lehtinen.
Normaalikuntoiset omenat menevät puutarhajätteenä, mutta muumiotautiset omenat Lehtinen kehottaa pakkaamaan erikseen.
– Ne voi pakata vaikka jätesäkkeihin. Muumiotautiset menevät meillä sekajätteen mukana jätevoimalaan poltettavaksi.
Lehtisen mukaan muumio-omenat voi myös kompostoida, jos oma lämpökompostori siihen riittää.
Syömäkelpoiset omenat hän kehottaa laittamaan kiertoon. Facebook-ryhmien lisäksi niitä voi myydä esimerkiksi nettikirppiksellä tai laittaa kaupan ilmoitustaululle tiedon.
Loimi-Hämeen jätehuollossa toimii myös työpaikan oma omenakierrätys.
– Kahvihuoneen pöydällä oleva omenakulho tyhjenee tasaisesti aina päivän tai kahden välein, naurahtaa Lehtinen.
Omenoiden oikea jäteluokka ja -paikka kannattaa tarkastaa omasta jätehuoltoyhtiöstä.

Omena kiertoon Turun keskustassa
Lounais-Suomen jätehuolto järjestää lauantaina ruokahävikin vastaisen tempauksen Turussa. Yliopistonkadulle voi tuoda oman pihan ylijäämäomenoita, ja yleisö saa maistella näitä hedelmiä. Jos jaettavaa riittää, tilaisuuden lopuksi omenoita saa mukaansa.
– Valtaosa ylijäämäomenoista kiertää varmasti ihan naapureiden ja tuttujen kesken, mutta tietysti se aina säälittää, jos syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan. Tässä on nyt yksi kanava edistää kiertoa, kertoo ympäristökouluttaja Miia Jylhä Lounais-Suomen jätehuollosta.
Jylhä tietää, mistä puhuu, sillä hänen omallakin pihallaan jää osa omenoista käyttämättä. Osa tästä sadosta saattaa tulla lauantaina Yliopistonkadulle jakoon.
– Tuttavapiirissäni moni vie omenat mehuasemille. Se on yksi tapa hyödyntää omenat.

Peuralle omenaa, hirvelle porkkanaa
Moni metsästysseura kerää omenia riistaruuaksi ruokintapaikoille. Esimerkiksi Laitilassa metsästysseura Kaiun peuraporukka vie omenoita metsään.
– Puiden alle tippuneet omenat päätyvät aina jonkun käden kautta peuraporukalle. Sen jäsenet vievät sitten omenoita omille ruokintapaikoilleen. Peurat syövät omenoita, hirvet taas enemmän porkkanaa, kuvailee metsästysseuran puheenjohtaja Matti Lähteenmäki.
Lähteenmäki kertoo, että monilla ruokintapaikoilla on riistakamera. Niiden avulla metsästysseura tarkkailee ruokintapaikalla käyviä eläimiä.
– Omenoita on oman kokemukseni mukaan tänä vuonna aika paljon, mutta laatu ei ole niin hyvä. Muumiotautia on jonkin verran.

Kaarinalainen, mainetta maailmallakin niittänyt KaMu-kuoro heitti tiistaina tavallisuudesta poikkeavan keikan. Esiintymispaikka oli Kultaranta ja yleisönä presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Kuoro lauloi muun muassa a cappella -version Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnistä.

Katso video presidentin verkkosivuilta. 

SEURAKUNTA. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto ehdottaa, että Piikkiön kirkon uusiin urkuihin varattaisiin ensi vuoden budjetista 400 000 euroa. Rahaa olisi näillä näkymin luvassa myös Kaarinan kirkon äänentoistolaitteiston uusimiseen (40 000 e). Littoisten seurakuntatalon kohtalosta ei vielä tehty esitystä. Vaihtoehtoina on talon myyminen tai sen peruskorjaaminen.

Kirkkoneuvoston talousarviokokous istuttiin tänään. Seuraavaksi seurakunnat saavat antaa lausuntonsa esityksestä. Kirkkoneuvosto käsittelee talousarviota vielä toisen kerran 27. lokakuuta. Talousarvion sinetöi kirkkovaltuusto marraskuun 10. päivä.

Tämän ensimmäisen käsittelyn jälkeen seurakuntayhtymän vuosikatteeksi arvioidaan 1,59 miljoonaa euroa. Poistojen määräksi arvioidaan 3,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi alijäämäinen tulos  – 2,38 miljoonaa euroa.

Verotuloja arvioidaan tulevan 25 miljoonaa euroa ja valtion avustusta 4,2 miljoonaa euroa. Yhteisöverotuottoja seurakunnat eivät enää saa, vaan yhteisövero muuttui valtionavustukseksi.

Rauhalinnan, Voivalan, Soukkion, Hulkkion, Tuorlan ja Raadelman alueilla siirretään sähköverkkoa maan alle 35 kilometrin matkalta. Hankkeen arvo on noin 2,2 miljoonaa euroa, ja sen tekee Caruna.

Maakaapelointi on jo aloitettu ja työ jatkuu heinäkuulle 2017. Caruna huomauttaa, että  teiden varsilla kulkee urakoitsijan kaivinkoneita ja muuta ajoneuvokalustoa upottamassa kaapelia ojaan, mikä voi paikoin aiheuttaa tilapäisiä liikennejärjestelyjä työmaiden lähistöllä.

Caruna kertoo, että hanke työllistää suoraan noin 22 henkilöä.  Kaarinassa Carunan urakoitsijakumppanina on TLT-Group Oy.

Kaarinan kaupunki on työssä mukana katovalojen saneerauksella ja Lounea teleoperaattorina.

– Hankkeen myötä lisäämme alueella noin 3 200 asiakasta säävarman verkon piiriin. Lisäksi lisäämme sähköverkkoon automaatiota, jotta vianpaikannus nopeutuu ja sähköt saadaan palautettua nopeammin vikatilanteessa, sanoo hankepäällikkö Kalle Sato Carunasta.

Mies jäi kolmannen kerran vuorokauden sisään poliisille kiinni kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta Kaarinassa, kertoo poliisi. Poliisi takavarikoi hänen kuljettamansa henkilöauton sunnuntaina.

Poliisin puhallusratsioissa lauantai-illan ja yön sekä sunnuntain aamupäivän aikana jäi kiinni yhteensä 7 rattijuopumuksesta epäiltyä kuljettajaa Turun, Kaarinan ja Naantalin alueella.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä poliisi pysäytti henkilöauton Kaarinan Hovirannassa. Päihtyneenä ollut mieskuljettaja toimitettiin poliisilaitokselle tarkkuusalkometrikokeeseen, jonka tulos oli 0,78 mg/l. Miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.

Lauantaina illalla Piikkiössä syttyi omakotitalossa palo. Poliisi on aloittanut esitutkinnan tapauksesta, sillä palossa on syytä epäillä rikosta. Palossa aiheutui aineellisia vahinkoja.