Jättisuosion saavuttaneet Rekryexpo-messut uusitaan huhtikuussa 18.4. Turun Messukeskuksessa. Messuille osallistuvissa yrityksissä on tällä hetkellä tiedossa lähes 2 000 avointa työpaikkaa.

Tämä on kuitenkin vain osa kokonaismäärästä, sillä kaikkien osallistuvien yritysten työpaikkamäärästä ei ole vielä tietoa. Myös tapahtumaan ilmoittautuminen on edelleen mahdollista.

Marraskuussa Rekryexpo-messuilla vieraili yli 3 500 kävijää ja paikalla oli yli 60 näytteilleasettajaa.

VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiiri hakee messuilla erityisesti sairaanhoitajia ja laitoshuoltajia, mutta isossa organisaatiossa on jatkuvasti avoinna myös muita töitä.

– Erilaisiin toimistotehtäviin on hämmästyttävän paljon hakijoita, siivoustehtäviin hakijoista on yleensä pulaa, samoin it-puolen hakijoista on valtakunnallisestikin pulaa, kuvailee henkilöstöpäällikkö Sanna-Mari Heinonen.

– Lääkärin tehtäviin on aina vähän hakijoita, mutta näin on aina ollut ja sopiva ammattilainen on löytynyt aina.

Sairaanhoitajien palkkaaminen on välillä vaikeampaa, välillä helpompaa. Viime vuosina tilanne on ollut hyvä, sanoo Heinonen.

– Rekrytointi on pääsääntöisesti helpompaa Turussa ja Salossa. Sen sijaan Loimaalla ja Uudessakaupungissa uusien ammattilaisten löytäminen on vähän vaikeampaa, mutta toisaalta avoinna olevia paikkoja on näissä yksiköissä vähemmän.

Messuilla ovat mukana myös maakunnan suurimmat työllistäjät Meyerin Turun telakasta Uudenkaupungin Valmet Automotiveen. Lisäksi telakan alihankkijat ja yhteistyöverkostot ovat aikaisempaa runsaammin mukana.

MAAKUNNAN työvoimapulan yleiskuva liittyy käsillä tekemiseen, kuvailee VMP Turun aluejohtaja Vesa Suominen.

– Se, mitä vetovoimayritykset ja muut heidän vanavedessään nyt etsivät, liittyy teollisiin ja tuotannollisiin tehtäviin. Asiantuntijoita ei haeta yhtä voimakkaasti, sanoo Suominen.

VMP:n näkökulmasta työntekijäpula on todellisuutta monella alalla. Tilastollisesti työnhakijoiden ja työpaikkojen määrän pitäisi kohdata, mutta oikeassa elämässä vaadittua ammattitaitoa ei aina löydy hakijoilta.

– Olemme valuneet tilanteeseen, jossa volyymipaikkoihin tarvittavia työnhakijoita ei enää löydy omalta alueelta. Koulutushankkeet eivät tuo ratkaisua akuuttiin pulaan, pohtii Suominen.

Maakunnassa olisi hänen mukaansa kiinnitettävä huomiota siihen, että vastavalmistuneet jäävät alueelle.

OHJELMA

Ohjelmaa työnhakijalle ja työnantajalle

• Rekryexpo-tapahtumassa luennoi kahteen otteeseen Linkedin-asiantuntija Tom Laine.
• Laineen ensimmäinen puheenvuoro on suunnattu työnhakijoille. Iltapäivällä hän puhuu työnantajille.
• Työnhakijoille on luvassa CV-videostudiota. Rajulive Oy kuvaa messukävijöistä noin minuutin videoita.
• Työnantajapuolella Finnairin henkilöstöjohtaja Eija Hakakari puhuu yrityksen brändin merkityksestä rekrytoinnissa.
• Tom Pöystin esiintymisen aiheena on työpaikkojen klommunikointi, inhimillisyys, välittäminen ja suomalainen sisu.

Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

Lankalauantain illalla Kaarinantiellä (31.3. kello 20.35) poliisi tavoitti auton ja autonkuljettajan, joiden ei olisi milloinkaan pitänyt lähteä liikenteeseen. Henkilöautolla ei ollut rekisterikilpiä. Ajoneuvon kuljettajalle, vuonna 1988 syntyneelle naiselle suoritettu huumepikatesti oli positiivinen muun muassa amfetamiinille. Tästä syystä häntä epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Kuljettajalla ei ole koskaan ollut minkään luokan ajokorttia. Poliisin siirtäessä autoa havaittiin, että ajoneuvo oli kaiken lisäksi lähes jarruton.

Hieman aiemmin samana päivänä poliisi oli tavoittanut lähistöltä Littoistentieltä Turun puolelta toisen autonkuljettajan, joka oli liikkeellä huumeiden vaikutuksen alaisena. Poliisi pysäytti kello 16.05 aikaan vuonna 1971 syntyneen miehen, joka oli liikenteessä pakettiautolla. Miehelle suoritettu huumepikatesti oli positiivinen kannabikselle, ja häntäkin epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Lunta tuprutteli hiljattain taivaalta, ja maastossa on yhä paksuja hankia, mutta ensimmäisiä kevään kukkijoita, leskenlehtiä on myös alkanut ilmaantua maisemaan. Kaarina-lehden lukija Kaarina Koli törmäsi Kuusistossa 31.3. näihin kukkiin.

Mitä muita kevään ensimmäisiä merkkejä Kaarinasta on löytynyt? Lähetä kuvia osoitteeseen toimitus@kaarina-lehti.fi. Laita mukaan tieto, kuka kuvan on ottanut, mistä ja milloin. Kuvia voi lähettää maanantain 9.4. kello 11 saakka.

Lue lisää 11.4.2018 lehdestä

Kaarinan liikenneturvallisuustyöryhmä käsitteli liikenteen ongelmakohtia Kaarinassa.

Kaarinan kaupunki ja ELY-keskus alkavat yhteistyössä kehittää Kaarinantien liikennettä. ELY-keskus käynnistää toimenpideselvityksen tekemisen jo kuluvan vuoden aikana.

Kaarinantien nopeusrajoitusta ehdotetaan laskettavan 50 kilometrin tuntivauhtiin koko matkalta Kaarinan keskustasta Auranlaaksoon asti. Tällä hetkellä rajoitus vaihtelee viiden- ja kuudenkymmenen välillä. Helsingin suunnasta nousevalle moottoritien rampille saadaan liikennevalot vielä tämän vuoden puolella. Valot tulevat sujuvoittamaan Kaarinantielle liittymistä, joka on aiemmin ollut kinkkistä etenkin ruuhka-aikaan. Liikennevalomuutoksia ehdotetaan myös Krossinkadun, Laasmäenkadun ja Kaarinatien risteykseen, sillä Hong Kongin ja Teboilin suunnista kääntyville halutaan nuolivalot.

Lisäksi liikenneturvallisuustyöryhmä on saanut palautteita, että kaaharivanhemmat tekevät koulujen pihoista vaaranpaikkoja. Lue lisää 4.4.2018 lehdestä

Pahimus on tarkkaillut kiinnostuneena, kun yksi Kaarina-lehden hengettäristä on harjoitellut uutta roolia, lehden kokoamista. Ja ei, artikkelit eivät ilmesty haikaran tuomina lehden sivuille vaan jonkun pitää valita, mitä lehteen laitetaan, minne ja minkä kokoisena, ja syynätä, että sadat tarvitut palaset ovat valmiina (yleensä eivät, toim. huom.).

Lehden kokoaminen muistuttaa palapelin kokoamista, paitsi että palapelin palat ovat niille varattuihin paikkoihin liian isoja tai liian pieniä. Kun on selvinnyt, mitä lehteen mahtuu, jää välttämättömiä paloja yli tai palapeliin tyhjiä aukkoja. Samaan aikaan kello käy ja painosta soitellaan, missä sivut viipyvät.

Onneksi nykyteknologia helpottaa työtä, esim. hukkaamalla tekstejä, heittelemällä otsikoita ja kuvia vinksin vonksin tai muuten vain pitämällä pekkaspäivän.

Kun artikkeli tuupataan taitossa sivulle, usein täytyy viilata otsikoita ja siirrellä kuvia. Kiireessä kirjaimet ja kuvatekstit menevät helposti sekaisin. Poliitikon kuvan alla komeilee sitten teksti ”Roope heiluttaa häntäänsä vieraille ja nuolee heitä mielellään.”

Yleisin moka lehteä koottaessa on, että vahingossa tekstit loppuvat kesk

Kaarina on Talouteni.fi-julkaisun mukaan toiseksi paras kaupunki asua Suomessa. Tämä kuva on viime kesältä Kaarinan eteläisimmästä kohdasta.

Kaarina on maailman toiseksi paras kaupunki asua. Tähän päätelmään tuli Talouteni.fi-julkaisu, joka lähti vertailemaan Suomen kaupunkeja World Happiness Report -tutkimuksen innoittamana.

World Happiness Reportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Talouteni.fi laski, että pääkaupungin kehyskunta Espoo on Suomen paras paikka asua ja samalla siis maailman onnellisin kaupunki. Kakkoseksi pääsi varsinaissuomalaisen ison kaupungin kehyskunta Kaarina.

Lue Kaarina-lehden näköispainos täältä

Somerolta löytyy persoonallisia Volvo-merkkisiä autoja. Yksi autonsa tuunanneista on Tero Kantala. 

Hän laittoi ruosteisen ja persoonallisesti maalatun ja sisustetun ajoneuvonsa katolle taksikyltin. Se on aiheuttanut päänvaivaa virkavallalle.

– Hämeenlinnan poliisi ei löytänyt pykälää, jota olisin rikkonut, kun pysäytti minut. Salon poliisin mielestä kyltti on hämäävä. Se ei kuitenkaan ole nykydirektiivin mukainen kyltti, kertoo Kantala.

Taksikyltin Kantala osti rompetorilta, teline oli ilmaislöytö. Poliisia miellyttääkseen hän on sittemmin sutannut kyltistä yhden kirjaimen, nyt siinä lukee ”TAKI”. 

Tero Kantala aikoo jatkaa Volvonsa ehostamista. 

Gambialaiset rakastavat jalkapalloa, mutta välineistä, nappulakengistä ja palloista, on usein pula. 

– Jos antaa johonkin kylään jalkapallon, se on kuin antaisi timantin. Jos antaa lapselle nappulakengät, hänelle antaa koko maailman, koska gambialaislapset rakastavat jalkapalloa, kuvailee Turun Interissä tällä kaudella pelaava Abdoulie Mansally. Hän kerää tekee hyväntekeväisyyttä oman maansa nuorison eteen. 

Viikon kuvissa yhdeksän sanomalehteä esittelee kohokohtia edellisen viikon kuvatarjonnastaan. Samalla kuvat ovat kertaus viikon uutisiin ja puheenaiheisiin. 

TAVOITTEENA NOUSU LIIGAAN. Kaarinalainen Ura Basket nousi A-divarin finaaliin, josta voittaja pääsee suoraan Korisliigaan. Eero Aaltonen oli yksi Uran kirivaiheen avainpelaajista pitkäperjantaina, kun Ura nappasi voiton ToPosta. Finaalisarjassa vastassa on helsinkiläinen HBA Märsky. Ura aloitti finaalisarjan torstaina vierasvoitolla Märskystä. Kaarinassa pelataan lauantaina. Kuva: Pekka Tenhonen, Kaarina-Lehti. 

SAIRAAN NOPEE. Kansanauto Volvo on saanut Somerolla viime aikoina huonoa mainetta. Merkki on yleistynyt autohuligaanien keskuudessa siinä määrin, että uudissana ”linttavolvo” on pesiytynyt arkikielenkäyttöön. Kaikki volvokuskit eivät kuitenkaan ole mätiä omenoita. Tero Kantalan ”sairaan nopee” Volvo on karusta ulkomuodostaan huolimatta juuri päässyt läpi katsastuksesta ja on teknisessä kunnossa. Kuva: Armas Töykkälä, Somero-lehti. 

GAMBIAN OMA JOULUPUKKI. Kun gambialainen Abdoulie Mansally oli viimein saanut toivomansa ulkomaansiirron ja päässyt parikymppisenä pelaamaan jalkapalloa Yhdysvaltoihin, häntä odotti pukukopissa järkytys. Joukkuekaveri bostonilaisessa joukkueessa heitti pukukopissa roskakoriin nappulakengät, jotka Mansallyn mielestä olivat vielä täysin hyvässä kunnossa. – Ajattelin, että voi luoja, mitä hän tekee? Tietääkö hän, kuinka moni ihminen ympäri maailmaa kaipaisi niitä? Sanoin, että anna ne minulle. Sitten kiersin pelaajien joukossa kertomassa, että antakaa minulle kengät joita ette tarvitse. Siitä alkoi Mansallyn ura hyväntekijänä. Hän keräsi pelikauden aikana jalkapallotarvikkeita ja vei ne lomamatkallaan takaisin kotiseudulleen. Nyt, vuosien jälkeen mukana on myös säätiö hoitamassa hyväntekeväisyyttä. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat. 

KARAVAANARI ON TALVENKIN KAVERI. Tosi karavaanari viihtyy vaunullaan muulloinkin kuin kesäkuukausina. Halikossa, Salakallion vaunualueella, pääsiäistä vietti sata ihmistä. Kari Åberg (vas.) ja Kauko Seger olivat paikalla vielä maanantainakin sankassa lumipyryssä. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat. 

TURUSSA NÄKYI HARVINAINEN NELOSHALO. Viime viikon torstaina Turussa näkyi erikoinen neloishalo. Halo oli näkyvissä vain parin minuutin ajan. Kuvaan on taltioitunut monta haloa, kun yleensä niitä näkyy yksi tai kaksi kerrallaan. Yhdistelmä on harvinainen. Kuvassa näkyy halon peruselementtinä 22 asteen rengas, auringon ympärillä näkyvä ympyrä. Lisäksi siinä on auringonpilari, auringon päällä oleva salmiakkikuvio. Kolmantena kuviona ovat sivuauringot. Komeuden kruunaa yläkaari, joka sivuaa 22 asteen kaarta. – Tämä on neljästä ilmiöstä kaikkein harvinaisin, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Nina Karusto kertoo. Kuva: Anne Savolainen, Turun Sanomat. 

TRULLILUISTELU. Virttaan kyläyhdistys tarjosi suussasulavan yllätyksen kaikille johonkin asuun pukeutuneille luistelijoille. Prinsessaksi sonnustautunut Ulpu Sorvisto, 4, hapuili suklaamunaa Eija Mykkäseltä. Micos Mattila, 7, ja Asla Välimäki, 6, odottelivat vuoroaan. Samalla virttaalaiset testasivat kaukalon viereen rakennetun taukotuvan ja laavun pääsiäistapahtumassa. Kuva: Karoliina Markula, Loimaan Lehti. 

JALKAPALLOKAUSI ALKAA. Peimari Unitedin tuore päävalmentaja Joaquim Valinho antoi harjoituksissa ohjeita Bruno Rodriquezille (vas.) ja Lauri Parkkuselle. Peimarin kausi jalkapallon Kolmosessa käynnistyy sunnuntaina ottelulla ÅIFK:ta vastaan. Sarja alkaa tänään perjantaina Naantalissa, jossa Masku kohtaa FC Bodan. Pitkittynyt talvi häiritsee jonkin verran Kolmosen aloitusta viikonloppuna ja muutama ottelu on jouduttu siirtämään varakentälle. Kuva: Jan Sundman, Kunnallislehti. 

VILLASUKKAJUOKSU ON VERSIO PALJASJALKAJUOKSUSTA. Turkulainen Sanna-Maija Karus hurahti villasukkajuoksuun muutama kuukausi sitten. Nyt hän juoksee villasukilla parin kilometrin lenkkejä metsäpoluilla ja meren jäällä. Juoksun jälkeen kihelmöi jalkapohjissa. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat. 

PIKKUPOJAN UNELMATYÖ. Pöytyäläinen Henri Mäkelä toteutti sen, mistä niin moni pikkupoika haaveilee. Hänestä tuli roskakuski. Hän laskeutuu 250 kertaa työpäivän aikana alas auton ohjaamosta kipatakseen pihoilla odottavat roska-astiat autonsa takakontin ”kitaan”. Mäkelän ajaman auton nielu on niin suuri, että koko päivän kierros mahtuu yhteen kuormaan. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat. 

TUOMIOKIRKON FLYYGELI SAI KESÄKUMIT. Autoilijoiden kannattaa vielä hillitä mielensä kevään rengasruletin käynnistämisessä. Sen sijaan Turun tuomiokirkkoon lahjoituksena saatuun flyygeliin vaihdettiin ennen käyttööottoa uudet pyörät. Tuomiokirkossa soitinta siirretään usein, joten alle tarvittiin isommat pyörät, ”suvikumit”, kuten Tuomiokirkon ykköskanttori Jukka Pietilä vitsaili. Ne eivät kuitenkaan menneet alle ihan heittämällä, vaan pianoteknikko Jari Kulmala joutui ensin sahaamaan soittimen jalat sopivaan mittaan. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat. 

KELLO KYMMENEN KAHVIT. Salon perinteikäs torikahvilakausi on jo alkanut. Ulla Wiirilinna (vas.), Risto Mattila, Eeva Mattila ja Heikki Wiirilinna olivat tiistaina toista kertaa kahvilla. Nelikolla on tapana nauttia yhdessä aina kello kympin kahvit. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat. 

TOIVO ELÄÄ. Turkulaiset Elisa ja Niko Vartiainen ovat olleet adoptioprosesseissa lähes kymmenen vuotta. Sinä aikana perhe on kasvanut nyt 6-vuotiaaksi varttuneella Tomas-pojalla. Haave toisesta lapsesta on sekin pian toteutumassa, sillä Vartiaiset odottavat puhelinsoittoa lapsitiedosta hetkenä minä hyvänsä. Vuosien varrella toivo ja epätoivo siitä, että oma lapsensaanti on toisten käsissä, ovat ravistelleet kovaakin. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat. 

HÄRKISTÄ LEIPIIN. Heli Lehtinen ja Paula Uotinen lisäsivät varovasti täytteet Härkis-leipiin. Pia Niemonen rohkaisi naisia, sillä Härkis-leipien teko ei ole sen ihmeellisempää kuin pienten pitsojenkaan valmistaminen. Kyrön Martat tutustuivat lihankorvikkeisiin ruuanlaittokurssillaan. Kuva: Katriina Reijonen, Auranmaan Viikkolehti. 

PÖNTTÖTALKOOT. Salolaisen palvelukeskus Ilolansalon asukkaat ja Aurinkoleijonan päiväkotilapset pitivät pönttötalkoot lintumies Seppo Sällylän opastuksella. Sällylän mukaan linnunpöntön voi ripustaa koska vaan, sillä pönttöjä tarvitaan aina. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat. 

SALONKIVENEEN ENTISÖINTI PALA PALALTA. Toistaiseksi salonkivene Bonito on vain runko entisestään. Pikkuhiljaa siitä on kuitenkin rakentumassa elävä esimerkki turkulaisesta veistämöhistoriasta, mikäli aluksen entisöijä Jani Vahto saa tarpeeksi tukea toteuttaakseen visionsa. Visioon kuuluu, että yksi harvoista säilyneistä suomalaisista salonkiveneistä seilaa jälleen Aurajoessa viimeistään vuonna 2020. Kuva: Timo Jakonen, Turun Sanomat. 

KISSIMIRRIN UUSI NÄYTELMÄ. Vakka-Suomen kansalaisopisto järjestää Kissimirri-teatterin toimintaa. Kehitysvammaisten teatteriharrastajien teatteri täyttää nyt kymmenen vuotta ja esittää kevään esityksenä Uskomaton vaellus -nimisen näytelmän. Jätteinä näytelmässä ovat Outi Huhtala, Johanna Ahokas ja Rauno Hellberg. Kuva: Solina Saarikoski, Laitilan Sanomat. 

VIIKON KUVAT -sarjassa mukana olevat lehdet: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Kokoomuksen Sanna Vauranoja ja Matti Alander pitivät maanantaina lehdistölle tiedotustilaisuuden, jossa kertoivat aikeistaan ehdottaa Hovirintaan uudisrakennusta. He toivoivat, että muutkin puolueryhmät asettuisivat illan kokouksessa ehdotuksen taakse.

Vastoin aiempaa linjaansa Kaarinan kokoomus teki kaupunginhallituksen maanantaisessa kokouksessa aloitteen Hovirinnan koulurakennuksen uudelleenrakentamisesta peruskorjauksen sijaan. Kokoomuksen poliitikot ovat saaneet uutta tietoa KVR-urakoinnista ja ovat nyt sittenkin taipuneet sen kannalle.

KVR eli kokonaisvastuurakentaminen tarkoittaa, että rakennusyhtiö ottaa vastuun urakan kaikista vaiheista avaimet käteen -periaatteella.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää, että Kaarinan kaupunki selvittää ja kilpailuttaa Hovirinnan kouluhankkeen uudisrakennuksena käyttäen KVR-urakointia.

Kaupunginhallitus pyytää asiaa selvitettäväksi toukokuun kaupunginvaltuuston kokoukseen mennessä. Nykyistä remonttia jatketaan, kunnes mahdollinen päätös KVR-urakasta on tehty. Jos ehdotus menee läpi, vanhan koulun saisi parhaassa tapauksessa purkuun kesällä ja uudisrakentaminen voisi alkaa jo ensi syksynä.

Uusi koulu parhaimmillaan 8 miljoonalla

Kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa peruskorjata Hovirinnan koulun. Tuolloin hankkeen hinta-arvio oli noin yhdeksän miljoonaa. Uudisrakennuksen hinnaksi arvioitiin 14­–15 miljoonaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Alander (kok) ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Vauranoja kertovat, että uudisrakennusta alettiin punnita uudelleen, kun remontin lopullinen aikataulu paljastui. Pahimmillaan peruskorjaus saattaisi viedä kolme vuotta. Lisäksi, kun kattoremontti lisättiin hankkeeseen, kokonaishinta alkoi kivuta kohti kymmenen miljoonan kipurajaa.

Hovirinnan vanhempainyhdistykset ovat aktiivisesti pyytäneet kaupunkia selvittämään vaihtoehtoisia uudisrakentamisen ratkaisuja. Alander ja Vauranoja sanovat, että aiempaa päätöstä tehdessä luottamusmiehillä ei ollut tietoa KVR-urakoinnista.

– Päättäjät ovat sen varassa, mitä virkamiehet suunnittelevat, Alander perustelee.

Hän on jo ehtinyt selvitellä asiaa ja pyytänyt yrityksiltä tarjouksia. Nykyisten tietojen mukaan uudisrakennuksen saisi parhaimmillaan 8-9 miljoonalla eurolla.

Lisäksi KRV-urakkana tehdyn uudisrakennuksen valttina on nopeus.

– Rakennussysteemi on kuntatasolla vanhanaikainen, sillä kaikkien osaurakoiden kilpailutus saattaa kestää vuodenkin. Tässä ei tarvitse kilpailuttaa kuin yksi urakka. Parhaimmillaan uudisrakentamisen kesto voi olla puolitoista vuotta, Alander vertailee.

Mikäli Alanderin saamat hinta-arviot eivät pidäkään paikkansa ja uudisrakennus todetaan kannattamattomaksi, peruskorjausta jatketaan normaalisti.

Kaarinan keskusliikuntapuistossa on tulevana lauantaina ensimmäistä kertaa Kaarina rata-ultra -tapahtuma, jossa lajeina ovat 6 tunnin ja 12 tunnin ultrajuoksut. Mukana on noin 70 juoksijaa.
Juoksemassa on huippujuoksijoita sekä runsaasti ultrajuoksun aloittelijoita ja ensikertalaisia. Juoksijat jaetaan kahteen ryhmään: sisäradoilla juoksevat ennätyksiä tavoittelevat kilpaurheilijat, ulommat radat varataan rauhallisemmin eteneville.

12 tunnin juoksun startti on lauantaiaamuna klo 9, ja 6 tunnin juoksijat päästetään matkaan klo 15. Tapahtuma päättyy kello 21.

Juoksemassa on muun muassa Finnish Marathon Runnersia edustava 32-vuotias paimiolainen Henri Ansio, joka sijoittui viime vuonna polkujuoksun MM-kilpailussa neljänneksi ja pitää nimissään 100 km juoksun Suomen ennätystä. Kaarinassa Ansio tavoittelee 6 tunnin juoksun Suomen ennätyksen rikkomista.

Naisten puolella kilpailun nimekkäin osallistuja on Endurancea edustava 25-vuotias lohjalainen Noora Honkala. Viime vuonna Honkala sijoittui 24 tunnin juoksun MM-kilpailussa kymmenenneksi Suomen ennätyksellä 234,941 km. Lohjalaisen nimissä on myös 12 tunnin juoksun SE 131,202 km. Kaarinassa Honkala osallistuu 6 tunnin juoksuun, jossa hän tavoittelee tämän lajin Suomen ennätyksen ottamista nimiinsä.

Tapahtuman järjestävät kaarinalainen kestävyysjuoksun erikoisseura Finnish Marathon Runners ja kaarinalainen liikunta-alan monitoimiyritys UltraFinn Oy.

Kaupunginhallitus haluaa kysyä opettajilta, millaista laiteosaamista tarvitaan koulun jälkeisessä työelämässä. Kyselyn pohjalta päätetään, hankitaanko kouluihin tabletteja vai läppäreitä.

Anteeksi vain, mutta miksi asiaa kysytään opettajilta, jotka eivät ole vielä edes siirtyneet koulusta työelämään? Tässä on kehäpäätelmän vaara: Kaarinassahan opettajat käyttävät kaikkein ansioikkaimmin tabletteja työssään.

Vaikka Pahimukselta ei kukaan kysynyt, Pahimus haluaa ystävällisesti auttaa. Lehden maskotin havaintojen mukaan tietokone on toistaiseksi suositumpi työväline esimerkiksi artikkelien kirjoittamisessa, myynnissä, laskutuksessa, kirjanpidossa, taitossa, raportoinnissa ja yleisessä viestinnässä. Oppimispelejä ei saa pelata koskaan ja videoita saa tehdä ihan liian harvoin.

Jatko-opintojenkin kannalta valintaa mietitään. Pahimus haluaa nähdä, kun tabletilla näpytellään 60-sivuinen gradu. Toisaalta, siihen mennessä kun nykyiset yläkoululaiset ovat korkeakoulusta valmistumisen kynnyksellä, opinnäytteen voi varmasti twiitata professorille, joten mikäs siinä.

Tablettien kiistaton etu työelämässä on, että ne ovat kevyitä ja nopeita käyttää – pelaaminen ja Facebookin selailu jäävät siis varmimmin pomolta huomaamatta.

Ura Basket otti keskiviikkoisessa kolmannessa finaaliottelussa toisen kiinnityksensä sarjavoittoon voittamalla Helsingin Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa HBA Märskyn luvuin 91–81. Näin ollen on finaalisarjan tilanne 2-1 Uralle.

Voitto saattaa ratketa Uran kotiottelussa Littoisten Monitoimitalolla huomenna perjantaina 13.4. kello 18.30. Jos Ura häviää, sarja jatkuu ja ratkeaa viimeistään sunnuntaina Helsingissä.

Viime kotiottelussa Littoisissa parisataa katsojaa jäi ulkopuolelle, eli kiinnostusta finaalipelejä kohtaan riittää. Sarjavoiton lisäksi joukkueet taistelevat noususta Korisliigaan. HBA Märsky aikoo joka tapauksessa luovuttaa pääsarjapaikkansa pois, mutta Ura Basketilla on valtava tahto nousta Korisliigaan pelillisin ansioin.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos harjoittelee savusukellusta sunnuntaina Piikkiössä. Harjoitus alkaa kello 9 osoitteessa Villistentie 218.

Savusukellusharjoituksen jälkeen pelastuslaitos polttaa harjoituksen  kohteena oleva purkukuntoisen talon hallitusti. Harjoituksesta muodostuu savua, mikä ei vaadi toimenpiteitä alueen asukkailta.

Harjoitus ja kohteen jälkivartiointi jatkuvat iltaan asti.

Harjoitukseen osallistuu yksiköitä Kaarinan ja Kärsämäen paloasemilta sekä Piikkiön VPK:sta. Päivän aikana harjoitellaan savusukellusta, etsintää, pelastamista sekä muita rakennuspalossa tarvittavia taitoja. Harjoituksessa käytetään apuna myös pelastuslaitoksen uutta raivauskouraa.

Pelastuslaitos kertoo, että harjoitus toteutetaan rakennus- ja ympäristövirastojen antamien ohjeiden mukaisesti ja hätäkeskusta on informoitu harjoituksesta.
Sisäministeriön pelastussukellusohjeen mukaisesti savusukellusta tekevän henkilöstön on harjoiteltava savusukellusta joka vuosi, mahdollisimman realistisissa olosuhteissa. Kyseinen ohje koskee niin pelastuslaitosten kuin vapaaehtoisten palokuntien savusukeltajia.

Salonjoen jäidenlähdöstä näytti muodostuvan jälleen kovan luokan esitys, mutta tilanne rauhoittui nopeasti. Näyttää siltä, että Salonjoen jäät sulavat tänä vuonna paikoilleen.
Keskellä kaupunkia virtaava Salonjoki tarjoaa lähes joka vuosi huikean näytelmän, kun lähtevät jäät pakkautuvat kaupungin keskustassa kevyen liikenteen väylille ja nousevat kurottelemaan kohti jokea ylittäviä siltoja.

Kuvissa myös 21-vuotias poliitikko, joka sairastaa parantumatonta tautia. Lisäksi tutustumme autoharrastajan yhteen silmäterään. Bentley on vuosimallia 1948, ja sen arvo lienee noin 50 000 euroa.

Viikon kuvat on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia edellisen viikon uutiskuvista ja puheenaiheista.

KORIPALLOA AAMUSTA ILTAAN. Kasperi Kaukonen (kävelee kuvassa juomapullo kädessä) viettää kaiken vapaa-aikansa koripalloparketilla tai sen laidalla. Kaarin Ura Basketin edustusjoukkueen riveissä hän on huoltajana. Otteluissa Kaukosen tehtäviin kuuluu muun muassa pelaajien energiatasapainosta huolehtiminen. Miesten edustusjoukkue karsii parhaillaan paikasta pääsarjatasolle. Seuraava peli on tänään perjantaina Littoisten monitoimitalolla. Kuva: Jan Sundman, Kunnallislehti.

SINIVUOKOT KUKKIVAT JO. Carita Nyman kuvasi ensimmäiset sinivuokot Kaarinan Rauhalinnassa jo maaliskuun lopussa, 30. maaliskuuta. Kuva: Carita Nyman, Kaarina-Lehti.

JÄÄNÄYTELMÄ SALOSSA. Salonjoen jäät näyttivät olevan lähdössä tiistaina. Irronneet jäät pakkautuivat keskustassa riippusillan kohdalle. Jääpato sai veden nousemaan esimerkiksi kevyen liikenteen väylälle. Myöhemmin tilanne rauhoittui ja näyttää siltä, että jäät sulavat tällä kertaa paikoilleen Salonjoessa. Salossa jäidenlähtö on jännittävä hetki, sillä jäät ovat aiheuttanut isojakin vahinkoja aikaisempina vuosina. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

MALLIA MESTAUSVIDEOISTA. Turun puukotuksista syytetty Abderrahman Bouanane yllätti kaikki heti oikeudenkäyntinsä ensimmäisenä päivänä. Hän kertoi suunnitelleensa kahden ihmisen kaulan katkaisemista. Hän halusi myös piiloutua poliisilta ja jatkaa veritöitä myöhemmin. Syyttäjän mukaan on olemassa todisteita, että Bouanane todella yritti leikata ensimmäisen uhrinsa kaulan. Syyttäjä uskoo, että Bouanane otti mallia Isisin mestausvideoista, joita löytyi hänen puhelimestaan. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

LAMPAILLE ON PIAN HOMMIA. Yläneläinen Anu Pajula on innostunut permakulttuurista, joka perustuu helppouteen ja siihen, että kaikki kiertää omassa systeemissään, jotta jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Esimerkiksi puutarhaa rakennetaan luontoa mukaillen, mahdollisimman vähällä rakentamisella. Pajuloitten häälahjaksi saamat lampaat ovat osa heidän ekosysteemiään: ne syövät puutarhan ympäristöä siistimmäksi ja tuottavat ravitsevaa lantaa. Kuva: Sari Holappa, Auranmaan Viikkolehti.

VOIMAA POLITIIKASTA. Salolainen Nuutti Raassina, 21, haaveili jo pikkupoikana pääsystä mukaan politiikkaan. Vuonna 2015 nuorelle lukiolaispojalle avautui uusi maailma hänen liittyessään Salon kokoomukseen. Osallistumista politiikan tekemiseen varjostaa vakava sairaus, johon ei ole parannuskeinoa. Suurimman osan ajasta Raassina viettää vuoteessaan. Raassina tietää, että aikaa on vain vähän ja hän haluaa käyttää sen yhtenäisyyden rakentamiseen ristiriitojen leimaamassa kunnallisjärjestössään. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

MAAJUSSI ETSII MORSIANTA. Perniöläinen viljelijä Mauno Haukila etsii emäntää Maajussille morsian -ohjelmassa. Mies kyllästyi deittisovelluksiin ja kokeilee nyt onneaan television kautta. Ohjelmaan hän haki, kun tyttäret antoivat siihen luvan. Kuva: Sara Harju, Salon Seudun Sanomat.

YRTTIKÄRRY KULKEE PAISTEESTA VARJOON. Heleniuksen perheen yrtit kulkevat kätevästi kottikärryissä aurinkoon ja takaisin varjoon. Marja-Liisa Helenius miettii, mitä laittaisi tänä keväänä kärryihin kasvamaan. Seppo Helenius on saanut vaimoltaan toimeksiannon rakentaa toisetkin kärryt. Kuva: Eija Eskola-Buri, Laitilan Sanomat.

KIRJA, JOTA EI VOI OSTAA RAHALLA. Turkulainen runoilija Susinukke Kosola teki kolmannen kokoelmansa alusta loppuun itse, ilman kustantamoa tai kirjavälitystä. Käsin kirjoitettua kirjaa ei voi ostaa rahalla, vaan hintana on henkilökohtainen tunnustus. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

KEVÄTPUUHAT. Turkulaiset Kimmo ja Anne Asplund myöntävät, että myöhäisen kevään takia veneen perinteiset huoltotyöt ovat jo poltelleet mielessä hyvän tovin. Viime lauantaina kevättyöt viimein alkoivat, ja ensimmäiseksi Asplundit antoivat kyytiä venettä talven ajan kattaneille pressuille. Viikon päästä edessä on maalaus, jotta vene voisi jo vappuna keinua aalloilla. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

LOIMAAN LIKKA. Loimaan Likka -kilpailussa on kuusi ehdokasta: Susanna Viljas, Elina Mäkilä, Satu Eskola, Kaisa Laine, Nea Sivén ja Susa Marku. Paikalliset yritykset ja järjestöt voivat käyttää Loimaan Likkaa edustustehtävissä. Loimaan seudun nuorkauppakamarin järjestämässä kilpailussa on aikaa äänestää huhtikuun loppupuolelle asti. Kuva: Maija Paloposki, Loimaan Lehti.

SIRKKA LAUTASELLA. Tammelalainen Siikosen perhe tuli maistelemaan itse kasvattamia sirkkojaan Ravintola Rantatupaan. Somerolaisravintola otti sirkat ruokalistalleen höystämään useita eri ruokia. Jouko Siikonen (oik.) oli tyytyväinen sirkkojen määrään lautasella. Perheen pojista Lauri valitsi hampurilaisen, mutta Mikaelilla oli isänsä tavoin sirkkasalaatti. Kipinä ryhtyä sirkkafarmareiksi lähti Kirsi Siikosen ideasta. Kuva: Armas Töykkälä, Somero-lehti.

KIILTÄVÄ KAUNOTAR. Laitilalainen autoharrastaja Lasse Hilakari on saanut aina voittoa, kun hän on myynyt pois vanhoja ajokuntoisia ja alkuperäiskunnossa olevia autoklassikkojaan. Viimeksi hän myi vuoden 1957 Lincolnin. Nyt Hilakarin omistuksessa on muun muassa vuosimallin 1948 Bentley, jonka arvo lienee noin 50 000 euroa. Rahan ja sijoittamisen takia Hilakari ei kuitenkaan ajokkeja osta ja myy. Kyse on autokaunottariin ja myös vanhoihin moottoripyöriin hurahtamisesta. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

PUHALLUS PASUUNAAN. Minna Kajander opasti Venla ja Matilda Laaksoa, miten ääni saadaan ilmoille pasuunasta ja kornetista Vakka-Suomen musiikkiopiston avointen ovien päivässä. Päivä järjestettiin viime lauantaina. Kuva: Raija Herrala-Nurmi, Uudenkaupungin Sanomat.

VIIKON KUVAT -sarjassa mukana olevat lehdet: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Moottoriteillä valvotaan nopeutta siinä missä muillakin tieosuuksilla. Tämän joutui  huomaamaan myös kuljettaja Kaarinassa perjantaina 13.4.

Poliisipartio mittasi moottoritie VT1:llä kello 18.45 nopeuden 177 km/h. Tiellä suurin sallittu nopeus on 120 km/h. Tapahtuma-aikaan oli vilkas liikenne, ja auto ohitteli muita autoja. Kuljettaja määrättiin ajokieltoon.

Hänen epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Keskiviikkona järjestettävässä Rekryexpo-tapahtumassa Turun Messukeskuksessa on mukana noin 50 yritystä. Näissä yrityksissä on avoinna yhteensä noin 3 000 työpaikkaa.
Mukana ovat esimerkiksi Helkama Bica, Meyer Turku, Tallink Silja ja Viking Line.
– Tapahtumassa on vielä laajempi ammatillinen kattaus työpaikkoja kuin viime syksynä, jolloin tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa. Nyt esimerkiksi myös hoiva-ala on mukana, kertoo Turun messukeskuksen projektijohtaja Krista Ahonen.
Haussa olevien osaajien kirjo on laaja ammattinimikkeiden osalta. Messuilla haetaan lentoemäntiä, siivoojia, rakennusalan tekijöitä, lehdenjakajia, myyntineuvottelijoita, logistiikka-alan osaajia, teollisuusompelijoita, sairaanhoitajia ja esimerkiksi hitsaajia.

VARSINAIS-SUOMESSA syntyy nyt uusia työpaikkoja kiihtyvään tahtiin. Maakunnan TE-toimistossa on laskettu, että viime vuonna alueella tuli yhteensä 50 000 uutta avointa työpaikkaa.
Tahti näyttää vain kiihtyvän tänä vuonna, sillä helmikuussa uusia, avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistolle lähes 6 000 kappaletta. Lähes ala kuin ala vetää nyt Varsinais-Suomessa, kuvailee palveluesimies Teija Aarnio Varsinais-Suomen TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluista.
– Myös palvelualoille on alkanut syntyä lisää työpaikkoja. Palvelualoilla rekrytointitarve tulee aina viiveellä, kun taas vienti ja teollisuus ovat nousseet jo pidempään, jatkaa Aarnio.
Monilla aloilla on myös työvoimapulaa. Se tarkoittaa, että EU:n ulkopuolelta tulevien työlupahakemuksien määrä on noussut erityisesti rakennus- ja kuljetusalalla. Metallin puolella työlupien myöntämistä on jo tiettyjen tehtävien kohdalla höllennetty, sillä osaavia työntekijöitä ei löydy Suomesta.
– Isot metallialan yritykset löytävät vielä kohtuullisesti uusia ammattilaisia, mutta pienillä rekrytoinnissa on todellisia haasteita. Yritykset joutuvat pahimmassa tapauksessa luopumaan tilauksista, kun tekijöitä ei ole, kuvailee Aarnio.
Vaikein tilanne on Vakka-Suomessa, jossa työttömyys on alhaisimmalla tasolla.
– Siellä on todella vaikeaa löytää henkilöitä joihinkin tehtäviin. Myös nuorisotyöttömyys on alueella todella alhaalla.

YRITYKSET voivat Rekryexpo-tapahtumassa hakea kesätyöntekijöitä pikahaastatteluissa. Matchmaking-tapahtuman järjestää Kesäduunaa-hanke, joka pyrkii edistämään eri-ikäisten nuorten työllistymistä Varsinais-Suomessa. Hanketta toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki.
Pikahaastatteluihin osallistuvien nuorten paikat ovat täynnä, mutta yrityspaikkoja saattaa vielä olla auki. Tilanteen voi tarkistaa Rekryexpon verkkosivuilta.
– Speed dating -haastattelut kestävät noin viisi minuuttia. Nuoria haastattelevat esimerkiksi eri henkilöstöfirmojen edustajat ja Arkean edustaja. Haastattelun jälkeen voidaan vaihtaa yhteystietoja, kuvailee Kesäduunaa-hankkeessa Rekryexposta vastaava Mikael Merisaari.
Jälkimmäisessä haastatteluosiossa on työpaikkoja myös alaikäisille.
Mikael Merisaari neuvoo nuoria olemaan oma itsensä pikatapaamisessa.
– CV:n voi ottaa mukaan, jos sellainen on olemassa. Enempää todistuksia tai muuta ei tässä tapahtumassa kysellä.

MESSUTAPAHTUMAAN kannattaa poiketa, vaikka ei olisi suunnittelemassa työpaikan vaihtoa. Tämän kerran ohjelmassa on huomioitu myös työnantajanäkökulma ja henkilöstöalan ammattilaiset.
– Itse odotan esimerkiksi Finnairin Minttu Sinisalon esiintymistä, jossa hän kertoo Finnairin työnantajabrändin rakentamisesta. Finnairilla käytetään sosiaalisessa mediassa myös työntekijöiden postauksia ja kuvia. On mielenkiintoista kuulla, miten he ovat onnistuneet innostamaan henkilökunnan tähän, kuvailee Krista Ahonen.

Rekryexpo 18.4.2018 ohjelma

• Kello 11 näyttelijä Tom Pöysti: Homo Sapiens Finlandicus – suomalainen työelämässä
• Kello 11:30 projektipäällikkö Jassi Aho: Engine-malli insinöörikoulutukseen
• Kello 12 Some-asiantuntija, Suomen johtava LinkedIn-asiantuntija Tom Laine: Tehokas työnhaku LinkedInissä.
• Kello 13 Finnairin Minttu Sinisalo: Vahva työnantajakuva ja työn todellisuus – myyttejä murretaan tiukalla työllä yhdessä koko henkilöstön kanssa.
• Kello 15 Tom Laine: Työnantajamielikuvan parhaat käytänteet.
• Koko päivän ilmainen CV-videostudio messukävijöille.
• Yritysten lisäksi messuilla on oppilaitoksia esittelemässä koulutustarjontaansa esimerkiksi alan vaihtajille.
• Rekryexpo järjestetään yhteistyössä Turun Messukeskuksen ja TS-Yhtymän lehtien kanssa.
• Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy.
• TE-toimistot järjestävät linja-autokuljetuksia tapahtumaan Satakunnasta, Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta.

Hope ry:n vapaaehtoinen Jarmo Intonen otti vastaan Miia Sinkon (vas.) ja Eve Rusin välittämän lahjoituksen.

Pöydät notkuivat purnukoita, kun kaarinalainen Miia Sinkko ja Eve Rusi lahjoittivat järjestämänsä Halpaa kuin saippua! -keräyksen tuoton Turun ja Porin Hope-yhdistyksille viime viikolla.

Sinkko ja Rusi pistivät tempauksen pystyyn kuultuaan, ettei kaikilla lapsilla ole käytössään saippuaa tai muita hygieniatuotteita. He valjastivat tutut yrittäjät mukaan ja järjestivät keräyspisteitä useaan paikkaan Turun seudulle. Keräys sai liikkeelle lukuisia lahjoittajia.

Kaarinan keräyspiste oli keskustassa Salonki E:n tiloissa. Kaarinassa saatiin tavaraa kokoon huimat neljä Ikea-kassillista.

Turun Hopen tiiminvetäjä Arja Heinonen hämmästelee lahjoitettujen tuotteiden määrää: yksittäisiä tavaroita on satoja. Yhdistyksen piiriin on tänä vuonna kirjautunut yli 600 vähävaraisten perheiden lasta.

– Minulta on kysytty, että näkyvätkö telakan työllisyys ja Varsinais-Suomen hyvä tilanne toiminnassamme. Eivät näy. Sen sijaan tukien tiukennukset alkoivat jo viime syksynä näkyä. Aktiivimallit sun muut ovat huonoja ideoita, Heinonen sanoo. Lue lisää 18.4.2018 lehdestä

Kysely yritysjohtajille: Varsinais-Suomen positiivinen vire tuo kasvua ainakin vielä muutaman vuoden ajan. Alueen hyvä taloustilanne näkyy ja tuntuu laajasti alueen yrityksissä.

Yritys- ja talouselämävaikuttajat näkevät lähes poikkeuksetta, että telakan ja autotehtaan vauhti tuntuu myös omassa yrityksessä. Alueen kärkiyritysten veto ei ole kuitenkaan ainut kirittävä tekijä. Yleinen talouskasvu vaikuttaa myös.

Telakan ja autotehtaan lisäksi myös lääketeollisuus on hyvässä nosteessa, samoin rakentaminen. Myös metallialan yrityksissä on kiivasta kasvua.

Nousukausi on tuonut esiin lieveilmiöitä yritysten kannalta. Osa yritysjohtajista ovat huomannut esimerkiksi palkkakilpailua, kun osaavista tekijöistä on huutava pula.

Nämä asiat käyvät ilmi verkkokyselystä, joka lähetettiin kymmenille maakunnan yritysten edustajille. Kysyimme alueen bisnesvaikuttajilta heidän arviotaan Varsinais-Suomen talouskasvun jatkumisesta.

– Varsinais-Suomessa on menossa ns. jytky – Soinia lainatakseni, kuvailee operatiivinen johtaja Jukka Virtanen Vahasilta Oy:stä.

”Varsinais-Suomessa on menossa ns. jytky – Soinia lainatakseni.”

Jukka Virtanen

Vahasilta Oy

KYSELYN yrityksissä on vakaa luottamus, että pore jatkuu vielä vuosia. Tähän vaikuttaa se, että telakan tilauskanta yltää ennätyksellisen pitkälle. Laivatilauksia on vuoteen 2024 asti.

Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala muistuttaa, että telakka on merkittävä työllistäjä sekä suoraan että välillisesti.

– On harvinaista, että tilauskanta on useita vuosia tästä eteenpäin tiedossa. Uudenkaupungin autotehtaalla on myös selvä positiivinen vaikutus koko alueelle. Hyvä työllisyysaste vaikuttaa ihmisten tulevaisuudenuskoon ja haluun tehdä muun muassa asuntoinvestointeja. Näillä esimerkeillä on myös psykologinen vaikutus, joka madaltaa kynnystä ryhtyä uusiin hankkeisiin, kommentoi Hakala.

– Myönteinen laajemman Turun alueen suhdanne jatkuu vielä. Yritysten hyvä tilauskanta ja investoinnitkin kertovat osaltaan tästä, vastaa toimitusjohtaja Vesa Viitaniemi Lounais-Suomen Osuuspankista.

Esimerkiksi piikkiöläinen hyttivalmistaja Piikkio Works kertoo, että sen tilauskirja on täynnä tällä hetkellä vuoteen 2023 asti. Yritys on Meyer Turun omistuksessa.

KAIVOSTEOLLISUUDEN koneita Turussa valmistava Sandvik uskoo myös hyvän vireen jatkuvan. Sandvikissä näkemys ei synny paikallisesta tilanteesta, vaan siihen vaikuttaa maailmanlaajuinen metallien hintojen nousu ja kaivosteollisuuden kipuaminen kuopasta. Metallien hintoja nostaa koko maailman talouskasvu ja tavaroiden valmistuksen lisääntyminen.

Kaarinassa nähdään uutta suomalaista elokuvaa talvisodasta ensi viikolla.

He jäivät -elokuva on poeettinen dokumenttielokuva talvisodasta lapsenlapsen näkökulmasta. ​Elokuvassa esille nousevat naisen asema kotirintamalla ja vähän historiassa puhuttu Keljan taistelu. Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Tommi Rautio muistuttaa, että kyseessä oli yksi talvisodan ratkaisutaisteluista.

Elokuva nähdään tiistaina Kaarinassa, kun Kino Piispanristi näyttää sen kello 18. Elokuvaa näytetään myös Turussa Kino Dianassa.

Kaikkiaan elokuvaa esitetään Suomessa noin 30 paikkakunnalla. Tähän mennessä sen on nähnyt  vajaa tuhat katsojaa.

Elokuvan ensi-ilta oli 29.12 Savon Kinon teatterissa Joensuussa.

Elokuvan fiktiotarinan kirjeenvaihto perustuu autenttiseen kirjeenvaihtoon talvisodassa. Joensuulainen Tommi Rautio on ohjauksen ja käsikirjoituksen lisäksi leikannut ja kuvannut elokuvan.

He jäivät -elokuva oli yksi Suomi 100 -juhlavuoden hankkeista.

Savon Sanomat kirjoitti elokuvasta näin: ” He jäivät on kunnianhimoinen ja tärkeä elokuva, talvisodan järkyttävä, unenomainen runoelma, joka herättää katsojassa monenlaisia ajatuksia.”