Teksti: TS/Susanna Piiroinen

Klapit kannattaa tehdä ja pinota jo keväällä, jotta ne saadaan kuiviksi. Kun klapit laittaa kuivumaan huhtikuussa, niin heinäkuuhun mennessä ne ovat täysin kuivia ja voidaan laittaa liiteriin.

Miten klapit kuuluu pinota oikeaoppisesti? Kysyimme asiasta jo eläköityneeltä Kalervo Korvensyrjältä, joka toimi 20 vuotta Piikkiössä polttopuuyrittäjänä.

1. Sopivan paikan valinta

Klapipino kannattaa tehdä seinän viereen, jotta saa tehtyä korkeamman pinon. Pinon voi tehdä myös paikkaan, jossa ei ole seinää vieressä, jolloin korkeus kannattaa pitää maltillisempana. Noin metrin korkuinen pino on tuolloin hyvä. Seinän viereen kasattu pino voi olla korkeampikin.

2. Alusta suojaamaan maan kosteudelta

Kun aloitetaan klapipinon tekemistä, ensin täytyy laittaa jotain alle. Se voi olla mitä tahansa: tärkeintä on, ettei maan kosteus pääse klapeihin. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi puulava, rima tai lauta.

3. Puut ladotaan päällekkäin

Kun alusta on kunnossa, aletaan latoa puita päällekkäin. Vanhat kansanviisaudet ottavat kantaa siihen, miten päin puut pitää kasata.

– Toiset sanovat, että laitetaan halkaistu puoli ylöspäin. Toiset sanovat, että laitetaan halkaistu puoli alaspäin, jotta puut kuivuvat paremmin, Korvensyrjä kertoo.

Hän ei ole itse huomannut mitään eroa siinä, miten päin puut laitetaan, joten niitä voi latoa pinoon oman mielensä mukaisesti. Puiden väliin kannattaa jättää ilmarakoja, sillä ne edesauttavat puiden kuivumista. Kasan ulkonäöstä ei Korvensyrjä mukaan tarvitse stressata turhaan.

– Jotkut tykkäävät, että puut ovat suorassa, mutta kuivumisen kannalta sillä ei ole merkitystä, Korvensyrjä miettii.

Korvensyrjä muistuttaa myös, että klapeja kasatessa kannattaa olla hanskat kädessä.

4. Toisen klapipinon tekeminen viereen

Jos tekee kaksi klapipinoa vierekkäin, kannattaa jättää noin 15–20 senttimetrin rako pinojen väliin. Näin ilma pääsee virtaamaan paremmin ja puut kuivuvatrivakammin.

Lisäksi rako estää pinojen kaatumisen toistensa päälle tilanteessa, jossa korkeuden lisääntyessä puupinot kallistuvat toisiaan kohti. Kakkospino kallistetaan sitten, kun se kasvaa kohti ykköspinoa, jolloin sen kaatuminen estyy.

Kahden vierekkäisen pinon väliin voi laittaa myös siteeksi pienen puun, joka sitoo pinot yhteen.

5. Älä suojaa pinoa pressulla

Monella saattaa olla houkutus laittaa klapipinon päälle pressu, jotta sade ei kastele puita. Näin ei kuitenkaan saa missään tapauksessa tehdä. Jos pressun laittaa päälle, puut homehtuvat.

– Pressu on vihollinen, Korvensyrjä sanoo selkeästi.

Suomen kevät on maaliskuusta kesäkuuhun melko kuiva, eikä sateista tarvitse huolehtia.

– Kesä kuivaa sen, minkä kastaa, Korvensyrjä kiteyttää.

Sateesta voi olla jopa hyötyä klapien kuivumiselle. Joidenkin tietojen mukaan kevätsade edistää tuoreen puun kuivumista, sillä se avaa puun solukkoa. Talvellakaan ei kannata säilyttää puita ulkona pressun alla, sillä se saa kosteuden tiivistymään, ja lopulta kosteus valuu puiden päälle.

Jos pinoa haluaa suojata sateelta, sen päälle voi laittaa pellin, tai pinon voi tehdä katokseen.

Kunta- ja aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 13. huhtikuuta.

Kuntavaalit käytiin viimeksi vuonna 2021, ensimmäiset aluevaalit vuotta myöhemmin. Nyt vaalit järjestetään siis samanaikaisesti, ja käytäntöä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin.

”Tuplavaalit” ovat Suomessa harvinaisia. Viimeksi kahdet vaalit on pidetty samaan aikaan vuonna 1996, jolloin edustajia valittiin kunnanvaltuustoihin ja europarlamenttiin.

Millainen oli kuntavaalien lopputulema kaarinalaisittain neljä vuotta sitten? Miten kävi vuotta myöhemmin aluevaaleissa? Otetaan hetkeksi askel taaksepäin.

Suuria voittoja ja tappioita

Kokoomus selvisi kuntavaalitaistosta voittajana niin Kaarinassa kuin valtakunnallisestikin. Täällä voitto oli selkeä: kokoomus sai 31,9 prosenttia annetuista kaarinalaisäänistä. Puolue lisäsi kannatustaan edellisistä kuntavaaleista (2017) 3,3 prosenttiyksiköllä. Lisäpaikkoja valtuustoon se sai kaksin kappalein.

Kaarinan kaupunginvaltuusto on 51-paikkainen, ja kokoomus valloitti siitä positiivisen vaalituloksensa avittamana kolmanneksen, siis 17 paikkaa. Kokoomusvaltuutettujen määrä on sittemmin noussut vielä yhdellä, kun perussuomalaisten listalta valtuutetuksi valittu Tommi Leppänen loikkasi puolueeseen.

Sdp keräsi toiseksi eniten kaarinalaisten ääniä, 20,4 prosentin edestä. Demareiden kannatus supistui edellisistä kuntavaaleista kahdella prosenttiyksiköllä, ja puolue menetti täten yhden valtuustopaikan. Kaikkiaan sillä on ollut 11 valtuutettua kuluvalla kaudella.

Perussuomalaiset nosti äänimääräänsä roimasti. Puolueen kannatus kohosi neljässä vuodessa 9,3 prosentista 14,4 prosenttiin. Valtuustopaikkamääräänsä se lisäsi kahdella, joskin nuo kaksi paikkaa se kauden aikana menettikin: jo edellä mainittu Tommi Leppänen siirtyi kokoomukseen, ja Jani Väkeväinen (sit.) perusti oman Rehti-ryhmänsä.

Vihreiden käyrä oli päinvastainen perussuomalaisiin nähden. Puolueen kannatus romahti yli 18 prosentista alle 14 prosenttiin. Valtuustopaikkoja se menetti kaksi.

Hallitusvastuu näkyi

Sanna Marinin (sd.) hallitus toteutti politiikkaansa kesällä 2021 (toim.huom. kuntavaalit siirrettiin tuolloin huhtikuulta kesäkuulle koronapandemian vuoksi). Hallitusvastuu näkyi puolueiden vaalituloksessa heikentävästi. Kannatustaan menettivät Kaarinassa demareiden ja vihreiden lisäksi myös keskusta ja vasemmistoliitto. Hallituspuolueista vain rkp kykeni nostamaan äänisaalistaan.

Vasemmistoliiton kannatus pieneni 1,1 prosenttiyksiköllä. Se kuitenkin piti kolme paikkaansa valtuustossa vaalien jälkeenkin.

Keskusta sai 4,6 prosenttia äänistä, kun vielä vuonna 2017 puoluetta kannatti 6 prosenttia kaarinalaisista. Se menetti yhden kolmesta valtuustopaikastaan.

Rkp:n kannatus kasvoi yhdellä prosenttiyksikön kymmenyksellä (3,7–3,8). Åsa Gustafsson piti paikkansa valtuustossa, mutta jätti puolueen keväällä 2024 ja siirtyi sitoutumattomana keskustan riveihin.

Kristillisdemokraatit menetti kannatuksestaan 0,8 prosenttiyksikköä (4,4–3,6). Se piti siitäkin huolimatta kolme valtuustopaikkaansa.

Keskusta, rkp ja kristilliset olivat vaaliliitossa neljä vuotta sitten. Rkp on lähtenyt vaalikilpaan tällä kertaa omalla listallaan, ja Liike nyt on ottanut sen paikan vaaliliitosta.

Liike nyt sai viime kuntavaaleissa 1,2 prosenttia kaarinalaisäänistä. Se ei riittänyt valtuustopaikkaan.

Ääniharavat nyt muualla

Sofia Virta (vihr.) oli Kaarinan äänikuningatar neljä vuotta sitten. Vihreiden puheenjohtajaksi kesällä 2023 valittu Virta keräsi kaikkiaan 701 ääntä ja jätti kokoomuksen Anne-Mari Virolaisen taakseen liki sadalla äänellä (617).

Sekä Virta että Virolainen ovat sittemmin muuttaneet pois Kaarinasta – Virolainen loppukesästä 2023 ja Virta viime vuodenvaiheessa. Heiltä on vapautunut siis yli 1 300 ääntä uudelleenjaettavaksi.

Kolmanneksi eniten ääniä sai Kaarinan kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Niina Alho (sd.). Hänen pottinsa karttui 409 äänellä.

Kokoomus sai kaikkiaan 5 076 kaarinalaisääntä neljä vuotta sitten. Puolueen saalis kasvoi 597 äänellä kevään 2017 vaaleista.

Perussuomalaiset nosti äänimääräänsä peräti 836:lla vuoteen 2017 verrattuna. Kaikkiaan se sai 2 286 ääntä.

Nykyisten päähallituspuolueiden väliin kiilasi sdp, jonka äänisaaliiksi merkittiin 3 243 (- 265 ääntä vuoteen 2017 verrattuna). Vihreät menetti neljässä vuodessa peräti 657 ääntä.

Nuorisokato

51 nykyvaltuutetusta viisi ei ole enää ehdolla. Kokoomuslaisista paikkansa jättävät Susanna Majasuo ja Marjo Uotila, demareista Pirjo-Riitta Ruohonen ja perussuomalaisista Aki Vänskä. Rehti-ryhmän ainoa valtuutettu Jani Väkeväinen ei ole leikissä mukana.

Milla Marika Runsala valittiin neljä vuotta sitten valtuustoon vasemmistoliiton edustajana. Hän on nyt ehdolla keskustan listalla sitoutumattomana.

Kaarinan kaupunginvaltuustoon ei valittu viimeksi yhtäkään alle 25-vuotiasta. Vain yksi läpi päässyt kuului ikäryhmään 25–34-vuotiaat.

Valtuustopaikkaan riitti neljän vuoden takaisissa vaaleissa 79 ääntä. Tuon äänimäärän kerrytti kokoomuksen Päivi Lehtovaara. On kuitenkin huomioitava, että sittemmin valtuustoon on noussut useampi varavaltuutettu.

Kokoomus kiri kuntavaalien valtakunnalliseksi voittajaksi kerättyään 21,4 prosenttia äänistä. Sdp sijoittui toiseksi 17,7 prosentin äänisaaliillaan ja keskusta kolmanneksi (14,9).

Kaarinassa äänestämässä kävi neljä vuotta sitten 58,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Askelmerkit aluevaaleihin

Kokoomus oli Kaarinassa suosituin puolue myös kolmen vuoden takaisissa aluevaaleissa: se sai 29,2 prosentin paikallisen kannatuksen, joten laskua kuntavaaleista tuli hieman alle kolme prosenttiyksikköä.

Sdp keräsi 21,7 prosenttia kaarinalaisäänistä. Kuntavaaleista sen kannatus ehti nousta liki puolellatoista prosenttiyksiköllä.

Perussuomalaiset menetti kuntavaalikannatuksestaan neljä prosenttiyksikköä (14,4–10,4). Vihreät oli aivan sen kannassa tasan kymmenen prosentin äänisaaliillaan.

Kokoomus juhli aluevaalien maakunnallisena voittajana 23,6 prosentin kannatuksellaan. Sdp sijoittui toiseksi (19,0 prosenttia äänistä) ja keskusta kolmanneksi (15,0).

Luopujia ja potentiaalisia jatkajia

Varhan aluevaltuustoon pääsi viisi kaarinalaista, ja sittemmin konklaavi kasvoi vielä yhdellä.

Vastikään turkulaistunut Sofia Virta sai kaarinalaisista suurimman saaliin, 1 763 ääntä. Koska aluevaalien äänestysalueena on koko Varsinais-Suomi, kerrytti Virta – kuten muutkin kaarinalaisvaltuutetut – ääniä Kaarinan ulkopuoleltakin. Virran äänistä vain 543 annettiin kaarinalaisten toimesta.

Sanna Vauranoja (kok.) toimii Varhan aluehallituksen puheenjohtajana, mutta ei ole ehdolla jatkokaudelle. Hän pyrkii sen sijaan takaisin Kaarinan kuntapolitiikkaan.

Kaarinalaisista aluevaltuustoon pääsivät myös aluehallituksen nykyinen 2. varapuheenjohtaja Niina Alho (sd.), Åsa Gustafsson (kesk. sit.) ja Susanna Majasuo (kok.). Alho ja Gustafsson hakevat jatkoa, Majasuo ei.

Vasemmistoliiton Katri Kapanen nousi varavaltuutetusta varsinaiseksi valtuutetuksi tammikuussa 2023. Hän on ehdolla myös tämänkertaisissa aluevaaleissa.

Kaarinalaisista äänioikeutetuista 53,8 prosenttia kävi äänestämässä kolme vuotta sitten.

KORIPALLO Ura Basket hävisi koripallon 1. divisioona B:n puolivälierätaiston BC Nokian kakkosjoukkueelle suoraan kahdessa ottelussa.

Viime torstain (3.4.) otatus Valkeavuoressa päättyi nokialaisten 92–99-vierasvoittoon. Pirkanmaalaiset johtivat puoliajalla pistein 49–42, ja kun ero kasvoi kolmannella neljänneksellä 13 pisteeseen, ei Uran loppukiri riittänyt tasoihin tai ohi.

Ottelun parhaana pistenikkarina hääräsi kaarinalaisten Olli Kanerva, jonka saldoksi merkittiin 29 pistettä. Mairittelevaan pistepottiin ylsivät uralaisista myös Verneri Virtanen (17), Teemu Sulonen (15) ja Maximilian Kozlov (11).

Peräti kuuden nokialaisen onnistui nakuttaa kaksinumeroiset pistelukemat. Tehokkaimpana pussitti Veikka Koivisto (26 pistettä), ja häntä peesasivat William De Santana (19), Kyle Johnson (15), Santeri Roiko (14), Severi Iltanen (14) sekä Henri Schnabel (11).

Tyrmäävä levypallotilasto

Sunnuntainen Nokian-ottelu ei jättänyt jossiteltavaa. Kotijoukkue voitti jokaisen neljänneksen ja koko ottelun loppulukemin 99–83.

Nokian ykkösjoukkueessa korisliigakokemusta kartuttanut Kyle Johnson oli tehokkaana pussitettuaan 24 pistettä ja napattuaan hirvittävät 34 levypalloa. William De Santana antoi tulitukea 23 pisteellään.

Ensimmäisessä osaottelussa edukseen esiintynyt Veikka Koivisto oli jälleen pelipäällä – 19 pistettä ja kuusi syöttöä.

Uran Teemu Sulonen heitti 19 pistettä. Kaksinumeroiseen saaliiseen ylsivät kaarinalaisista myös Maximilian Kozlov (18), Verneri Virtanen (14), Aku Haikonen (12) ja Olli Kanerva (11).

Siinä missä Kyle Johnson nappasi 34 levypalloa, kirjattiin niitä koko Uran joukkueelle vain yksi enemmän. Kotijoukkue siis tyrmäsi vierailijansa korin alla ja sen läheisyydessä.

Ura Basket sijoittui divisioonan runkosarjassa toiseksi ja BC Nokia seitsemänneksi. Nokialaiset paransivat otteitaan kauden loppua kohden, eivätkä liigatason vahvistukset ainakaan hidastaneet tahtia.

Tappiot tarkoittavat kauden päättymistä Uran osalta. BC Nokia jatkaa välieriin.

Harva tietää, miten syvällä tanskalaisomisteisen myymäläketju JYSKin juuret ovat kaarinalaisessa savimaaperässä.

Yritys rantautui Suomeen vuonna 1995, ja tuolloin ensimmäinen myymälä aukesi aivan Kaarinan kuntarajan kupeeseen Turun Kuralaan. Paria vuotta myöhemmin tuo samainen myymälä siirtyi muutaman kivenheiton päähän Kaarinan Ravattulaan, ja niillä sijoillaan tuo Suomen ensimmäinen myymälä on edelleen, lähes 30 vuotta myöhemmin.

Samassa ajassa JYSK on laajentunut valtakunnallisesti Helsingistä Sodankylään kaikkiaan 92 myymälän verkostolla. Jotenkin kuvaavaa kuitenkin on, että kun yritys juhlisti 30-vuotista taivaltaan huhtikuun alkajaisiksi, olivat suurimmat pirskeet nimenomaan Kaarinassa ja juuri täydellisen kasvojenkohotuksen kokeneessa Krossikeskuksen myymälässä.

– Saimme noin 350 neliötä lisätilaa myymälään, mutta myös lisätilaa varastolle. Saamme siten enemmän tuotteita esille, mutta pystymme myös laajentuneen varastotilan ansiosta myymään suoraan liikkeestä asiakkaan mukaan enemmän ja laajemman valikoiman tuotteita, sanoo JYSKin viestintäpäällikkö Taija Paavola.

”Krossin myymälässä huomaa varsinkin kesäajan ja saaristoliikenteen vaikutuksen.”

XL-kokoluokan myymälä

Myymälän uudistamisesta johtuen Krossin myymälä oli viime viikolla yhden päivän kiinni. Ovet aukesivat uudelleen torstaina (3.4.), ja perjantaina olikin vuorossa varsinainen uuden myymälän avajaistapahtuma. Samalla myymälä laajeni niin sanottuun XL-kokoluokkaan, joka tarkoittaa JYSKin mittapuulla nimenomaan aiempaa laajempaa valikoimaa sekä huonekaluissa että myös piha- ja puutarhatuotteissa.

– Krossin myymälässä huomaa varsinkin kesäajan ja saaristoliikenteen vaikutuksen. Jos mietitään pelkästään puutarhatuotteita, kohoaa Krossin myymälä koko Turun seudulla aivan kärkeen myyntiluvuissa kesäkuukausina, Paavola kertoo.

Siinä mielessä avajaiset osuivat hyvään paikkaan, että lämpimän alkukevään ansiosta piha- ja puutarhatuotteiden sesonki on jopa 2–3 viikkoa tavallista aikaisemmassa.

– Se käynnistyi tänä vuonna jo maaliskuun puolella. Todella aikaisessa ollaan, mutta sehän on täysin säähän sidottu asia. Toki on meille tärkeää, että saimme nyt myös uudistetun myymälän piha- puutarhaosastot heti huhtikuun alussa valmiiksi, sanoo Krossin myymälän myymäläpäällikkö Susanna Grönman.

JYSK, Gigantti ja H&M

JYSK oli jos ei ensimmäinen niin ainakin ensimmäisten joukossa niistä kansainvälisistä myymäläketjuista, jotka lamavuosien loppusuoralla saapuivat Suomeen. Samoihin aikoihin JYSKin kanssa Suomeen saapuivat elektroniikka- ja kodinkoneketju Gigantti ja vaatekauppaan erikoistunut H&M. Paria vuotta JYSK:n jälkeen Suomeen avattiin myös ensimmäinen IKEA.

– Kansainvälinen kauppa vapautui 1990-luvun laman jälkeen, ja sen jälkeen Suomenkin markkina muuttui nopeasti. Ensimmäisten JYSK-myymälöiden konseptiin kuului punainen kokolattiamatto, joka peitti lattiat viimeistä neliötä myöden. Osa tuotteista myytiin suoraan kuljetuspakkauksista ilman sen kummempia somistuksia. Onhan se maailma ja kaupanteko muuttunut niistä vuosista aika tavalla, Paavola naurahtaa.

Tänä päivänä esillepano ja sommittelu on myymälässä avainasemassa. Asiakkaalle pitää luoda mielikuva, miltä jonkinlainen sohva- tai pöytäryhmä tai vaikkapa kokonainen terassikalusto näyttäisi omalla kotipihalla. Siksi lisäneliöt olivat erittäin tarpeen myös Kaarinan Krossissa.

– Korona-aika lisäsi myyntiä paljon, kun ihmisten rahat suuntautuivat paljon kotiin, mökkeilyyn ja sisustamiseen. Sen jälkeen kasvutahti on tasaantunut, mutta sanoisin että sellainen kotoilun arvostus on jäänyt elämään kyllä koronavuosien jälkeiseenkin Suomeen. Siksi mekin luotamme siihen, että myymälöihin kannattaa edelleen panostaa, Paavola korostaa.

Ei pelkkää verkkokauppaa

Tärkeä osa kaupankäyntiä on myös verkkokauppa. Vaikka iso osa ostoksista tehdäänkin tänä päivänä suoraan verkossa, ovat esimerkiksi sängyt, sohvat ja muut isommat kodin tai pihan kalusteet sellaisia, jotka halutaan nähdä ja koeistua tai -makoilla ennen ostopäätöstä.

– Siksi meilläkin on erillinen sänkymaailma, jossa on toistakymmentä eri vaihtoehtoa koko ajan kokeiltavaksi. Varsinkin sängyt ovat ymmärrettävästi sellaisia hankintoja, jotka halutaan kokeilla ennen ostopäätöstä, Paavola kertoo.

Ja vaikka lähes kaikki on 30 vuodessa muuttunut, on perustuotteiden kysyntä edelleen sama kuin jo 1990-luvun lamavuosista nousseessa Suomessa: nukkumisen tuotteet eli patjat, tyynyt ja lakanat tuovat yhä edelleen suuren volyymin kokonaismyyntiin.

– Nopeimmin kasvavat tuoteryhmät ovat huonekalut ja sisustustuotteet sekä puutarhakalusteet. Skandinaavinen hygge näkyy ja tuntuu. Se innostus ei ole laantunut mihinkään.

FAKTA: JYSK

• Ensimmäinen JYSK-myymälä avattiin Turun Kuralaan keväällä 1995 ja toinen myymälä vielä saman vuoden aikana Turun Länsikeskukseen. Kuralan myymälä siirtyi paria vuotta myöhemmin Kaarinan Ravattulaan, ja toimii samoissa tiloissa edelleen.
• Tanskalaisomisteisen myymäläketjun laajentuminen Suomessa oli vauhdikasta: kolmen ensimmäisen vuoden aikana avattiin peräti 29 myymälää Raumalta Mikkeliin ja sieltä Kokkolaan.
• Tänä päivänä JYSKillä on 92 myymälää Helsingistä Sodankylään, verkkokauppa ja yritysmyynnin yksikkö. Henkilöstöä JYSKillä on lähes 1 000 Suomessa. JYSKin uusin myymäläinvestointi toteutui Kaarinan Krossissa, missä avattiin uudistettu ja laajennettu myymälä. Tällä hetkellä Turun alueella toimii neljä JYSK-myymälää: Krossissa, Ravattulassa, Raisiossa ja Turun Länsikeskuksessa.

Mirkka Mattheiszenin ja Jonna Oksasen yhteisnäyttely Kaarina-talon alakerrassa kantaa nimeä Liekoja. Mihin nimi viittaa?

– Sana on monimerkityksinen, ensinnäkin meidän molempien teoksissa pohditaan ihmisten välisiä yhteyksiä sekä ihmisten ja muiden lajien välisiä kytköksiä – ja liekoja niiden välillä. Lieko on myös veteen kaatunut puunrunko. Lisäksi se on kasvilaji, Mirkka Mattheiszen kertoo.

Mattheiszen on paitsi kuvataiteilija myös runoilija, minkä vuoksi sanoilla leikittely on hänelle läheistä. Kaarinaan naantalilaisella taiteilijalla on tämän näyttelyn lisäksi aiempikin yhteys; hän on voittanut Runo-Kaarinan vuonna 2014.

Liekoja-näyttelyssä on esillä Mattheiszenin piirustuksia sekä Oksasen keramiikkataidetta.

Mattheiszen ja Oksanen ovat toisilleen tuttuja opistomaailmasta: he molemmat ovat opettaneet eri opistoilla, Oksanen pääasiassa keramiikkaa ja Mattheiszen muun muassa kirjoittamista. Idea yhteiseen näyttelyyn kyti mielessä jo muutaman vuoden, kunnes sopiva hetki koitti nyt keväällä.

Näyttelyn yhteydessä pidetään myös työpajoja: Oksasen ohjaama meditatiivinen savimuotoilutyöpaja sekä Mattheiszenin luovan kirjoittamisen työpaja.

Useita keramiikkatekniikoita

Turkulainen Jonna Oksanen on pitkän linjan keraamikko. Koulutukseltaan hän on sekä kuvataitelija että tupla-artesaani; keramiikasta ja muinaistekniikasta. Hän valmistaa keramiikkaa työhuoneellaan Turun Portsassa ja on myös opettanut keramiikkaa yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Työväenopiston lisäksi hän on opettanut 18 vuoden ajan kuvataidekoulussa taiteen perusopetuksen puolella sekä syventäviä keramiikan ryhmiä.

– Olen opettanut keramiikan lisäksi myös monia erikoistekniikoita, kuten kalannahan parkistusta ja käsinommeltujen sandaalien tekemistä. Pääasiallisena materiaalina minulla on omissa töissäni keramiikka, jonka koen mielenkiintoisimpana ja haastavimpana materiaalina.

Keramiikkanäyttelyitä hän on pitänyt paljon, viime vuosina useamman näyttelyn vuodessa.

Kaarina-talon näyttelyssä Oksaselta on eri tekniikoilla tehtyjä keramiikkasarjoja. Kun kalliot halkeavat ja maa murtuu -sarjan vaasit on tehty kohikitekniikalla, Lohtu-sarjan veistokset puolestaan ovat rakupoltettuja. Syksy-sarjan lehtiveistoksiin sävyjä on saatu liekkimaalauksella.

– Tykkään tehdä eri tyyppisiä töitä, riippuen kaudesta. Haluan saada aina yhden tekniikan kunnolla haltuun ennen kuin siirryn seuraavaan. En tykkää töissäni yllätyksellisyydestä, vaikka tietysti keramiikan tekemiseen kuuluu aina sen polttoon riippuva yllätyksellisyys, Oksanen kuvaa.

Piirustuksia vasemmalla kädellä

Mattheiszen on puolestaan koulutukseltaan taidehistorioitsija. Hän työskentelee piirtäjänä ja kirjoittajana. Näyttelyssä häneltä on esillä grafiikan töitä sekä piirustuksia, joihin on yhdistetty pieniä tekstejä. Mattheiszenilla on omalaatuinen piirtämisen tapa; hän piirtää vasemmalla kädellä – vaikka on oikeakätinen.

– Turun Taideakatemian täydennyskoulutuksessa piirsimme aikoinaan omakuvia vasemmalla kädellä. Se oli käänteentekevää. Piirrän usein toisenlajisia ja vasemmalla piirtäessäni koen olevani jotenkin tasa-arvoisemmassa asemassa tässä kohtaamisessa, koska en voi täysin hallita tilannetta, hän sanoo.

Piirustuksia ei ole kehystetty, vaan niitä on ripustettu niin metallikehikkoon kuin siimalla roikkumaan puun oksalle.

– Näin paperin hauraus tulee töissä esille paremmin kuin lasin alta, hän toteaa.

Molempien taiteilijoiden näyttelytöiden yhtenä yhdistävänä tekijänä onkin hauraus ja herkkyys.

– Näyttelyssä on myös paperin keveyden ja keramiikan painavuuden vuoropuhelua. Ja minusta Jonnan keramiikkatöissäkin on sellaista viivan herkkyyttä, Mattheiszen kuvaa.

Teksti: SSS/Mikko Kiviluoto

Kevätaurinko paistaa ja nurmet viheriöivät jo huhtikuussa! Moni aprikoi, joko aloittaisi grillikauden, osa on jo aloittanut. Mikä ettei, mutta missä kunnossa mahtaa varastossa talvehtinut grilli olla?

Grillikauden avaus vaatii grillin kevätsiivouksen. Varsinkin, jos pesu ja puhdistus jäi viime syksynä väliin. Ei liene tavatonta, että innokas grillaaja kavahtaa avatessaan grillin kannen ensimmäistä kertaa: grillin sisuksista paljastuu karstaa, eltaantunutta rasvaa, valkoista homekasvustoa ja epämääräisiä tahroja.

Miksi grilli kannattaa puhdistaa? Tietenkin hygieniasyistä, mutta myös siksi, että grillin lämmönsäätely toimii puhtaana paremmin. Ja onhan siistiä grilliä mukavampi käyttää!

Grillejä on monenlaisia ja monen hintaisia. Kaasugrillien hinnat lähtevät muutamasta satasesta yli neljän tonnin ja pikkuauton kokoisiin kesäkeittiökomplekseihin, mutta oheiset neuvot ovat enemmän tai vähemmän yleispäteviä kaikkien hintaluokkien kaasu-, hiili-, sähkö- ja pallogrilleille.

Välineiksi tarvitaan kaavin, teräs-, messinki- tai muu grilliharja, pesuharja/sieni/liina, pesuaineita ja vettä. Markkinoilla on tarjolla erikseen grillinpuhdistusaineita, mutta kotikonsteinkin pärjää.

Kyse ei ole rakettitieteestä – puhdasta jälkeä saa aikaan vaikkei viimeistä huutoa olevia hifistelytarvikkeita nurkista löytyisikään.

Näin se käy:

YLEISKATSAUS. Tarkastele grillin kunto silmämääräisesti: puuttuuko ruuveja, pitääkö niitä kiristää, lenksuvatko liitokset. Kiristä ja korjaa puutteet. Hiiligrillissä poista tuhkat ja hiilenjämät. Ennen rasvanpolttoa kannattaa myös poistaa suurimmat viime kerrasta jääneet ”terveiset” sekä ritilöiltä että parilalta.

KAASUGRILLISSÄ tarkasta kaasupullo ja sen liitännät. Taivuttele letkua, jotta mahdolliset murtumat näkyvät. Tee tarvittaessa saippuavesitesti: kostuta letku saippuavedellä, ja jos letkun päällä ilmenee kuplintaa, letku pitää uusia.

RASVANPOLTTO. Kevätsiivouksessa kannattaa käyttää puhdistavaa tulta ja kuumuutta.

Tärkeää on sitä ennen puhdistaa – jos tarpeen – rasvapelti ja -kuppi, ettei jämälaardi roihahda rasvapaloksi kesken lämpökäsittelyn. Irrota rasvapelti ja/tai -kuppi ja kaavi se puhtaaksi puu- tai teräslastalla. Pese pelti grillinpesuaineella tai tavallisella astianpesuaineella. Puhdistuksessa voi myös käyttää luonnollisia puhdistusaineita, kuten ruokasoodaa, sitruunaa, etikkaa tai sipulia.

Rasvanpoiston jälkeen polta grilliä maksimilämmöllä 10–20 minuuttia, jotta viimekesäiset ruuantähteet ja rasvat palavat pois.

HARJAUS. Kun grilli on jäähtynyt kädenlämpöiseksi, harjaa ritilät ja parilat puhtaaksi messinki- tai teräsharjalla. Puhdista lämmönjakopellit harjalla, joka ei naarmuta pintaa.

Myös polttimot on hyvä harjata ja kaasuputket puhdistaa harjaamalla ne sivusuuntaisesti teräsharjalla. Jos kaasugrillissä liekki palaa keltaisena, on syytä puhdistaa polttimien reiät esimerkiksi rautalangan pätkän avulla.

Ritilät ja parilat olisi toki syytä puhdistaa jokaisen käyttökerran jälkeen.

PARILA. Valurautaisen parilan voi karstojen irrotuksen jälkeen pestä kuumalla vedellä ja harjalla – pesuaineita ei tarvita. Pesun jälkeen huuhdo ja kuivaa parila ja rasvaa se ruokaöljyllä tai suolattomalla sianrasvalla, ettei se ruostu. Parila pitää jättää öljyiseksi.

Kaasugrillin laavakivet kannattaa uusia muutaman vuoden välein, toki grillausmääristä riippuen. Kevätkunnostuksessa tarkista laavakivien kunto ja kääntele niitä.

ULKOPESU. Pese grillin ulkopuoli pesuaineen kanssa liinalla tai sienellä. Huuhtele ja kuivaa pinnat. Puuosat voi öljytä esimerkiksi tiikkiöljyllä.

Tästä se lähtee. Puhdas grilli, parempi mieli.

Lähteet: Martat, Kotipuhtaaksi.fi, K-Rauta, Grilliopas.fi, Gigantti

Kaarinan laajan hyvinvointikertomuksen tulokset ovat osin karua luettavaa.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuu aiempaa enemmän henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Erityisesti 4. ja 5. luokan oppilailla väkivallan kokemukset ovat runsastuneet viime vuosina. Seksuaalinen häirintä yleistyi vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan niin yläkoulussa kuin lukiossakin.

Lasten ja nuorten tyytyväisyys elämäänsä on heikentynyt. Mielialaan liittyvät ongelmat ja ahdistuneisuus ovat yleistyneet merkittävästi. Aiempaa useampi nuori ei koe olevansa osallinen.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on hieman kasvanut, ja kokemukset syrjinnästä ovat huolestuttavan yleisiä. Yksinäisyys on lisääntynyt.

Lähes kaikki kaarinalaislapset osallistuvat harrastuksiin viikoittain, mutta heidän fyysinen toimintakykynsä on silti heikentynyt. Niiden lasten ja nuorten osuus, jotka kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, on kasvanut viime vuosina.

Mutta: jos paljon huonoa, niin kuitenkin jotain hyvääkin. Erityisesti lukiolaisten kokemukset hyvistä vaikutusmahdollisuuksista ovat runsastuneet. Koulukiusaamistapaukset eivät ole lisääntyneet, joskaan eivät merkittävästi vähentyneetkään.

Alkoholia käyttävien nuorten osuus laskee, ja nuuskaaminen on nykyään harvinaisempaa. Huumekokeilut eivät sen sijaan ole vähentyneet.

Kuluneet vuodet ovat olleet poikkeuksellisia ja raskaita. Ensin koronapandemia, sitten lähelle tullut sota. Uutisista voimme lukea, että maailma on enemmän tai vähemmän kriisissä.

Suomella on matti kukkarossa. Sieltä täältä supistetaan ja nipistetään. Jos jotain on jaettavaksi, niin lähinnä niukkuutta.

Kun priorisoidaan, on kyse arvovalinnoista. Päättäjät ovat kovilla paitsi perheissä myös kunnissa, alueilla ja Arkadianmäellä.

Tuleva viikonvaihde on täynnä riemua ja pettymyksiä. Kun vaalihulina on ohi, kova työ jatkuu.

Sääennusteessa varsinaista astelukua tärkeämpi mittari on usein se, miltä kyseinen astemäärä tuntuu. Kovassa pohjoispuuskassa pikkuplussa on kuin kirvelevä pakkanen ja toisaalta tuuleton ja aurinkoinen pikkuplussa voi tarjoilla hyvän lähtökohdan esimerkiksi pääsiäispiknikille.

Pahimus toivoisi ylipäänsä erilaisiin tuotteisiin ja palveluihin enemmän sääennusteiden kaltaista tuntuu kuin -evoluutiota. Mietipä jos vaikka palkkaotteessasi kerrottaisiin varsinaisen nettosumman lisäksi se, miltä se tili kaikkien edessä olevien odotettujen ja yllättävien menojen jälkeen tuntuu. Ei välttämättä houkuttaisi samalla tavalla tehdä tilipäivän investointeja euronkuvat silmissä kiiluen, jos tilinauha tietäisi kertoa 2 000 euron olevan tällä kertaa todellisuudessa 750 euroa.

Ajatelkaa, jos sporttikello ranteessa tietäisi jo ennen lenkkiä ennustaa, että tämän päivän viiden kilometrin hölkkä tulee tuntumaan 15 kilometriltä – ei kannata lähteä ollenkaan. Säästyisi rutkasti vaivaa ja ketutusta.

Ja miettikää, jos Naamakirja muistaisi syntymäpäiväonnitteluja jakaessaan pitää todellisuuden mukana: Täytät 35 vuotta, tuntuu kuin 53 vuotta.

Pahimuksenkin monitehojen alla roikkuvat silmäpussit vaikuttaisivat rohkean rehellisen onnittelun jälkeen huomattavan paljon kevyemmiltä ja lähtökohdat huomioon ottaen varsin sopivilta.

Fölin Kaarinan sisäinen linja numero 3 ajaa uimahallin kautta. Kesällä uimahalli on suljettu. Ehdotan linjalle muutosta kesäajalle niin, että se ajaisi Hovirinnan rannan kautta. Näin olisi helppo esimerkiksi lapsiperheiden käydä retkellä ja uimassa Fölin bussilla.

Marko Heimonen

On taas aika kerrata pyöräilijöiden säännöt liikenteessä, meidän kaikkien turvaksi. Perinteinen suojatiemerkki ei anna etuajo-oikeutta pyörälle/skuutille.

Vaaratilanteita joka päivä

Ajoin Pyhän Katariinan tietä terveyskeskuksen suuntaan ohjeellisella nopeudella 30 km/h. Viereisellä jalkakäytävällä kiisi skuutti reippaasti ohi ja arvelin nopeudeksi vähintään 40 km/h. Isompi riski jalankulkijoille kuin maltillisesti ajavat autot.

Vilmu

Haluan kiittää Kaarina-talon vaalivirkailijoita, jotka pyynnöstäni järjestivät äänestyspaikalle korkean tuolin, kun kävin sunnuntaina siellä äänestämässä.

Liikuntaesteinen rouva

16-vuotiaana tyttöjen oikeudet olivat minulle todella tärkeitä ja tuntuivat ajankohtaisilta, kun koulussa sai kuulla ”nainen kuuluu nyrkin ja hellan väliin” -heittoja ja muunlaista vähättelyä. Nyt 20-vuotiaana nuorena naisena minua pelottaa, että naisten ja tyttöjen oikeudet ovat menossa siitäkin taaemmas.

Pelkoani ei hälvennä maailmantilanne, josta on uutisoitu jopa naisten ja tyttöjen oikeuksien vastustamisena. Suomessa taas esimerkiksi Yle on uutisoinut nuorten aikuisten vastakkainasettelusta, jossa miehet kääntyvät arvomaailmaltaan konservatiivisempaan suuntaan ja naiset taas liberaalimpaan. Sukupolvibarometrissa etenkin nuoret miehet kokevat, että naisten suurempi hoivavastuu perheissä on luontevaa.

En onneksi näe arjessani suoranaista vastakkainasettelua. Ystäväpiirissäni konservatiiviset tai liberaalit arvot eivät ole sidottu sukupuoleen. Olen silti huolestunut siitä, miten naisten ja tyttöjen oikeuksien tilanne maailmalla saattaa heijastella asenteisiin arjessamme täällä.

Tuleeko kovenevalla arvomaailmalla olemaan vaikutusta esimerkiksi siihen, miten tosissaan naisten ja tyttöjen, äitien ja tyttärien, kokema seksuaalinen häirintä tai väkivalta otetaan? Millainen tulevaisuus on nuorten naisten mahdollisuudella maksuttomaan ehkäisyyn Suomessa? Puhumattakaan siitä, että naisen euro on edelleen kahdeksankymmentä senttiä, kiitos muun muassa ammatillisen eriytymisen sukupuolen mukaan.

Vielä edelleenkin on tarvetta puolustaa naisten ja tyttöjen oikeuksia myös kotimaassa ja paikallisesti. Tasa-arvoa pitää puolustaa.

Te, jotka ette ole vielä äänioikeuttanne kunta- ja aluevaaleissa käyttäneet, tehkää se nyt. Ja te, tulevat kaupunginvaltuutetut ja aluevaltuutetut, miten te aiotte puolustaa meidän naisten ja tyttöjen oikeuksia päätöksillänne tulevien vuosien aikana?

Eeria Niskakoski

Miesten Kolmosen kauteen lähdetään kuluvalla viikolla kaarinalaisnäkökulmasta kenties mielenkiintoisemmista lähtökohdista kuin vuosiin. Mukana on kolmepaikallista joukkuetta, Kaarinan Pojat, Piikkiön Palloseura ja LTU, jonka lisäksi sarjan 12 joukkueesta kuusi on Turun ja Salon väliltä. Paikallis- ja lähipelejä kertyy siis kauden aikana poikkeuksellisen paljon.

– Onhan se herkullinen sarja, paljon paikallispelejä, mutta myös lähialueen pelejä. Lisäksi ennakkoon näyttää ainakin siltä, että jos Åbo IFK on selkeä suosikki ykköseksi, on sen takana todella tasaista. Kauden aikana nähdään varmasti paljon ristiinpelaamista, ennakoi PiPSiä luotsaava Atte Mäki.

Samoilla linjoilla on myös LTU:ssa vetovastuun ottanut ja KaaPon juniorivalmennuksessa pitkän sekä ansiokkaan uran tehnyt Ari Lahti.

– Pelasimme Åbo IFK:ta vastaan harjoitusottelun kauden alla ja heidän joukkue on kyllä sarjataso huomioiden aivan loistava. On vaikea nähdä, että mikään joukkue pystyisi suistamaan heitä ykköspaikalta pitkässä juoksussa. Mutta heidän takana paketti on kyllä nähdäkseni hyvin auki, ja yllätyksiäkin nähdään varmasti kauden aikana.

Piikkiössä uusitaan katsomo

PiPS palaa tällä kaudella 20 vuoden tauon jälkeen miesten Kolmoseen, ja se näkyy myös joukkueen kotikenttä POP Pankki-areenalla huhtikuun lopulla, jolloin kentän laidalle nousee uusi katsomo. Parantuvien puitteiden lisäksi myös itse joukkueen uskotaan olevan riittävästi viime vuotta parempi, jotta visiitti Kolmosessa ei jäisi sarjanousijalla ainakaan yhden kauden mittaiseksi.

– Se on ihan minimitavoite, että sarjapaikka säilytetään. Sen lisäksi sitten Kaarinan paikallispeleissä KaaPoa ja LTU:ta vastaan pitää onnistua niin, ettemme ainakaan häviä ainuttakaan noista neljästä kohtaamisesta. Sen jälkeen kauden voi sanoa olleen erittäin onnistunut, linjaa PiPSin Mäki.

LTU:n Lahti on pitkälti samoilla linjoilla Mäen kanssa; sarjapaikan uusiminen Kolmosessa kaudeksi 2026 on selkeä tavoite numero yksi.

– Keskustelimme tavoitteista yhdessä joukkueen kanssa saunaillassa ja kyllä se nousi selkeästi tavoitteista tärkeimmäksi. Pitää olla nöyrä ja ymmärtää se, että valtaosalla joukkueista on paljon kokemusta Kolmosesta ja ylemmiltäkin sarjatasoilta, ja me puolestaan tulemme Nelosesta.

LTU nuorella joukkueella kauteen

LTU:n joukkue on samalla yksi Kolmosen nuorimmista. Lahti on houkutellut Littoisiin tukun niitä nuoria KaaPo-kasvatteja, joita hän itse valmensi 2020-luvun taitteen molemmin puolin seuran A-junioreissa.

– Treenaamme yhdessä kakkosjoukkueen kanssa ja siten harjoitusvahvuudessa on ollut noin 30 pelaajaa kevään aikana. Heistä parikymmentä on sellaisia, joita olen valmentanut jossain vaiheessa KaaPossa. Joukkue on nuori, keski-iältään vähän reilu parikymppinen, joten uskon, että meidän vahvuudet ovat liikkeessä, mutta myös joukkueen tasaisuudessa ja leveydessä, Lahti miettii.

LTU:n ottelutapahtumat ovat keränneet kehuja niin järjestelyjen kuin yleisömäärien osalta sarjaporrasta alempana jo vuosia, eikä hyvää konseptia olla muuttamassa tulevalla kaudella.

– Kotipelejä on koitettu saada mahdollisimman paljon perjantai-iltoihin, koska ne ovat osoittautuneet toimiviksi viime vuosina. Viime kaudella myös seuran omat juniorit alkoivat kannattaa edustusta omalla faniryhmällä, ja sen myötä tunnelma katsomossa on kohonnut entisestään. Onhan se hieno tilanne myös joukkueen näkökulmasta, Lahti kehaisee littoisiin kasvanutta jalkapallokulttuuria.

PiPSiin muutama täsmävahvistus

Piikkiön Palloseurassa puolestaan pelaajarungon muodostaa pitkälti sama joukkue joka juhli ylivoimaisen syksyn päätteeksi viime kaudella nousua Nelosesta. Talven aikana runsaan 20 pelaajan ryhmään on haettu muutama täsmävahvistus tuomaan kokemusta ylemmiltä sarjatasoilta.

– Tiesimme jo syksyllä, että se pelaajarunko jolla voitimme Nelosen, ei vielä riitä säilymään sarjassa Kolmosessa. Siksi on pitänyt tehdä hankintoja ja onneksi olemme pikkuhiljaa saaneet lopputalven ja alkukevään aikana muutaman laadukkaan pelaajan mukaan ryhmään, jotka lisäävät kilpailua mutta myös laatua, Atte Mäki miettii.

Hankintojen nimekkeimmästä päästä voi nostaa esiin sellaiset Kolmosesta menneiltä vuosilta tutut nimet kuten TuWessa, JyTyssä ja PaiHassa vuosikausia pelannut Ermal Brahimi ja Veikkausliigassakin esiintynyt Hushyar Aftab.

– Lisäksi voisin mainita myös maalivahti Linus Virkin, joka oli mielestäni pian alkavan Kolmosen paras maalivahti siihen asti kunnes Peimari United hankki Jere Koposen Veikkausliigasta. Mutta vähintään toiseksi paras on edelleen Piikkiössä, Mäki naurahtaa.

Nöyryys ennen kaikkea

Jos sekä LTU että PiPS tottuivat viime kaudella hallitsemaan pelejä ja palloa Nelosessa paikoittain lähis mielinmäärin, muuttuu tilanne taatusti porrasta ylempänä. Se vaikuttaa myös joukkueiden pelitapaan, joka onkin vaatinut kevään harjoituspeleissä uudenlaista nöyryyttä.

– Onhan se selvää, että emme tule samalla tavalla kontrolloimaan enää palloa kuin Nelosessa, ja silloin puolustaminen ja joukkueen tiiveys nousevat avainrooliin. Pitää olla sitkeä, nöyrä ja tiivis joukkue, jotta saamme tulosta myös Kolmosen kärkijoukkueita vastaan. Uskon kuitenkin, että meillä on siihen kaikki eväät olemassa, Mäki vakuuttaa.

Ari Lahti on jälleen samoilla linjoilla.

– Onhan se selvää, että esimerkiksi vastaiskupelaamiseen pitää panostaa eri tavalla, kun oletettavasti edessä on paljon tilanteita, että puolustamme tiiviinä ryhmänä omassa kenttäpäädyssä samalla kun vastustaja pitää palloa. Toisaalta uskon myös, että nuoren joukkueen juoksuvoima voi tulla yllätyksenä monelle vastustajalle kauden aikana.

Kolmosen avauskierrosta Åbo IFK–LTU Turussa perjantaina 11.4. ja PIF–PiPS Paraisilla sunnuntaina 13.5. kello 15 alkaen. PiPSin ja LTU:n ensimmäiset kotipelit 3.5., PiPSillä vastassa MaPS ja LTU:lla IFK Mariehamn 2.

LTU eteni helmikuussa myös Suomen Cupissa toiselle kierrokselle, ja tuo ottelu pelataan 15.4. Littoisissa kello 19 alkaen. Vastassa joukkueella on Ykkösessä pelaava porilainen FC Jazz.

FAKTA: Jalkapallon miesten Kolmonen 2025

• Mukana olevat joukkueet: EuPa (Eura), IFK Mariehamn 2 (Maarianhamina), KaaPo (Kaarina), LTU (Littoinen), MaPS (Masku), PIF (Parainen), Peimari United (Paimio–Sauvo), PiPS (Piikkiö), SalPa 2 (Salo), ToVe (Pori), VG-62 (Naantali) ja Åbo IFK (Turku).
• Sarjassa pelataan kaksinkertainen sarja, yhteensä 22 ottelua per joukkue. Viimeinen kierros pelataan samanaikaisesti 4. lokakuuta.
• Sarjan voittaja nousee suoraan Kakkoseen kaudeksi 2026. Viimeiseksi jäänyt joukkue putoaa Neloseen kaudeksi 2026, ja sijoille 10–11 päätyvien joukkueiden sarja ensi kaudella riippuu Kakkosesta Kolmoseen putoavien läntisen alueen joukkueiden määrästä.

Polack otti vetovastuun KaaPossa

Kaarinan Poikien miesten edustusjoukkueen vetovastuun otti talven aikana pitkän pelaaja- ja valmennusuran Suomessa tehnyt englantilainen 64-vuotias Steven Polack. 1980- ja 1990-luvuille jakautuneen pelaajauransa ajalta hänet muistetaan erityisesti Rovaniemen Palloseuran ja turkulaisen FC Interin riveistä. Sen jälkeen valmennusura on vienyt ex-puolustajaa yli 20 vuoden aikana niin koti- kuin ulkomaiden kentille.

KaaPon pelaajaryhmää tarkastellessa joukkue ei ole kokenut mittavia muutoksia viime kauteen nähden, joskin joukkueen ykkösmaalitykki Onnipekka Pajula siirtyi talven aikana suurimman nousijasuosikin, Åbo IFK:n riveihin. Muilta osin melko tuttu pelaajarunko käsittää runsaat 20 nimeä, joiden avulla keltapaitojen voidaan olettaa olevan jälleen Kolmosen kärkikahinoissa.

Joukkue avasi kauden kilpailulliset ottelunsa jo helmikuun lopulla Suomen Cupin avauskierroksen ottelulla Åbo IFK:ta vastaan. Tuo ottelu päättyi turkulaisten voittoon, joskin myös kaarinalaisten otteet olivat sarjan selkeää ennakkosuosikkia vastaan rohkaisevia. Tuon pelin jälkeen KaaPo on pelannut kaksi harjoitusottelua Nelosen RaiFua ja Paimion Hakaa vastaan, joista jälkimmäisen joukkue nitisti tyylipuhtaasti 3–0.

KaaPo avaa Kolmosen kautensa paikallisista joukkueista ensimmäisenä jo torstaina 10. huhtikuuta, kun Puuha-areenalla vastaan astelee naantalilainen VG-62. Ottelu alkaa kello 19.15.

Kaarinassa äänestettiin ennakkoon hieman koko maan keskiarvoa laiskemmin sekä kunta- että aluevaaleissa. Kuntavaaleissa äänensä antoi 27,1 prosenttia äänioikeutetuista ja aluevaaleissa 26,6 prosenttia. Koko maan keskiarvo kuntavaaleissa oli 28,2 prosenttia ja aluevaaleissa 27,0 prosenttia. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella äänestysaktiivisuus oli keskimäärin 28,4 prosenttia.

Viime kuntavaaleissa vuonna 2021 koko maan äänestysaktiivisuus sukelsi ennätysmatalalle ollen vain 55,1 prosenttia. Kaarinassa vaalit kiinnostivat kansallista keskiarvoa enemmän, sillä 58,9 prosenttia äänioikeutetuista kävi tiputtamassa vaalilippunsa uurnaan. Jotta tänä vuonna päästäisiin samaan tulokseen, tulisi varsinaisena vaalipäivänä kuitenkin vielä 9068 kaarinalaisen suunnata uurnille.

Ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 äänestysaktiivisuus koko maassa oli 47,5 prosenttia ja Kaarinassa 53,8 prosenttia. Samoihin lukemiin päästäkseen innokkaita äänestäjiä pitäisi vaalipäivänä löytyä vielä 7740 lisää.

Kaksi kaarinalaishanketta on saanut Leader-rahaa toteutukseensa. Tukea myönnetään katsomon ja vaihtoaitioiden hankkimiseksi Rungon urheilukentälle, sekä kahdelle bussiretkelle, joiden aikana käydään yritysvierailuilla.

Rungon jalkapallokentän parannustöihin tukea haki Piikkiön Palloseura, yritysvierailukierroksiin Kaarinan Yrittäjät.

Miesten Kolmoseen täksi kaudeksi noussut PiPS pelaa kotiottelunsa Rungossa, josta on puuttunut liki kaikki katsojia palvelevat toiminnot, katsomo mukaan lukien. Paikallispeleihin KaaPoa ja LTU:ta vastaan odotetaan 300–400 katsojaa.

Katsomo tulee sauvolaiselta Huuhka Sport Oy:ltä, ja sen odotetaan valmistuvan vielä huhtikuun aikana. Maanrakennus- ja infratöitä on tehty kevään ja kevättalven aikana.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on reilut 74 300 euroa, josta Leader Varsin Hyvä kuittaa tuellaan puolet.

Kaarinan yrittäjäyhdistys järjestää kaksi bussiretkeä, joiden aikana asukkaat voivat tutustua Kaarinan maaseudun monipuolisiin voimavaroihin. Esittelyssä on maaseudun yrittäjiä ja yrityksiä sekä kestävän kehityksen ratkaisuja.

Yritykset sijaitsevat Piikkiössä ja Kuusistossa. Kierrokset ovat osallistujille maksuttomia.

Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 2 200 euroa. Leader-tuki kattaa kuluista 90 prosenttia.

Leader-rahoitusta voi hakea yleishyödyllisiin kehittämis- tai investointihankkeisiin sekä yrityshankkeisiin. Tukea voi saada 20–100 prosenttia arvioiduista kuluista.

Varsinais-Suomen alueella toimii viisi Leader-ryhmää, joista Varsin Hyvä Kaarinassa ja lähikunnissa. Kaikkiaan Varsin Hyvä puolsi kokouksessaan yhtätoista yleishyödyllistä hanketta ja kahdeksaa yritystukea.

Turun kaupungin joukkoliikennelautakunta on päättänyt lopettaa nykyisen Föli-linjan 221, jolla pääsee suoraan Kaarinan keskustasta muun muassa Skanssiin, Tyksiin ja Myllyyn. Linja loppuu heinäkuussa.

Lautakunnan jäsenistö on ollut kovin Turku-painotteinen, mutta on siellä ollut muutama kaarinalainenkin. Ilmeisesti ette ole huomanneet, että erittäin hyvin toimiva linja loppuu kokonaan Kaarinasta!

Uudella linjalla 6A (entinen 7) pääsee edelleen noin kilometrin päähän Skanssin kauppakeskuksesta, mutta monelle ikäihmiselle kävelymatka on valitettavasti liikaa. Päivisin linja 221 onkin ollut paljolti eläkeläisten käytössä.

Autossa on ollut aina paljon matkustajia. Jatkossa henkilöiden, jotka eivät kykene kävelemään hautausmaakappelin pysäkiltä kauppakeskukseen, pitää jäädä pois kappelilla, kävellä pitkä matka 110-tien toiselle puolelle, odottaa uutta Varissuolle kulkevaa autoa ja matkata sillä Skanssiin.

Jokainen varmasti ymmärtää, ettei tämä ole huonosti kulkevalle henkilölle mikään vaihtoehto. Päätös linjan 221 lopettamisesta on tyyppiesimerkki siitä, miten mahdotonta päättäjien on hahmottaa huonommin liikkuvien ihmisten elämää ja päätösten vaikutuksia.

Voivatko Kaarinan valtuutetut vielä vaikuttaa asiaan tässä vaiheessa? Aivan pian on kunnallisvaalit ja uudet valtuutetut tulevat päätöksentekijöiksi. Tämänhetkisillä valtuutetuilla ja Kaarinan edustajilla joukkoliikennelautakunnassa on toivottavasti vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen, että saisimme pitää Kaarinassa linjan 221.

Kaarinan pitää tehdä kaikkensa, ettei Turku jyrää meitä tässäkin asiassa ylivoimallaan.

Maija Huhti

Haluan tällä kirjoituksella kiittää Kaarinan kaupunkia hienosti toteutetusta Piikkiönlahden esteettömästä lintutornista. Kävin maaliskuun puolivälissä tutustumassa lintutorniin, kun olin lukenut sen valmistumisesta.

Esteettömyys on ollut selvästi tornin suunnittelun keskiössä. Tornille johtaa pitkä ja loiva puinen luiska, eikä siinä ole lainkaan portaita. Tornissa on tilavasti suunniteltu katselutasanne, joka mahdollistaa helpon liikkumisen. Manuaalipyörätuolilla pääsee itse kelaten autolta luiskan alkuun ja siitä luiskaa pitkin perille tornin lavalle. Kaltevuutta en mitannut, mutta se on kelaamiselle soveltuva.

Luiskassa on suora levähdystaso. Katselulava on iso ja siellä pystyy katsomaan pyörätuolistakin kaiteen yli jokaiseen ilmansuuntaan. Sekä luiskan että lavan kaiteissa on vain kapeita pystysuuntaisia rakoja eli se on melkein umpinainen. Näin pienet lapsetkaan eivät voi pudota luiskalta tai tasolta.

Luiskan suoran levähdystason olisin suunnitellut leveämmäksi, koska kyseessä on pitkä luiska. Tällöin voisi apuvälineen käyttäjä ja lastenvaunuja työntävä väistää toista liikkujaa.

Tapasin sattumalta lintutornilla kaksi lintuharrastajaa kaukoputkineen. Lintutornin valmistumista oli odotettu. Molemmat olivat tyytyväisiä siihen, että lintutorni on vankka eikä heilu jonkun liikkuessa lavatasolla. Monet vanhat lintutornit ovat epävakaita, jolloin ne tärisevät liikkeistä ja kaukoputkella on vaikea saada tarkkaa kuvaa.

Keskustelin myös urakoitsijan kanssa työn edistymisestä. Työt oli päästy aloittamaan syksyllä ja niitä tehtiin leudon talven aikana. Lintutorni rakennettiin suunnittelutoimiston laatimien piirustusten mukaan. Luiska, katselutaso, kaiteet ja koko runko on tehty piirustuksista. Myöhemmin keväällä tehdään vielä pintakäsittely.

Keskustelimme vielä siitä, miten tieltä pitäisi tehdä turvallinen pääsy valtatielle. Nyt siinä on nousua ja se on kapea. Talviliukkaalla on vaikeaa päästä tielle ja kesäkelilläkin on turvatonta ilman levikkeitä.

Piikkiönlahden esteetön lintutorni on esimerkki siitä, kuinka luontokohteet voidaan rakentaa helposti saavutettaviksi. Esteettömyyden huomioiminen varmistaa, että kaikki luonnon ystävät voivat nauttia upeasta linnustosta ja kauniista maisemista ilman esteitä. Voi vaikka aloittaa uuden harrastuksen. Kiitokset Kaarinan kaupungille tästä mahdollisuudesta kaikkien puolesta.

Riitta Nissilä

insinööri, esteettömyysasiantuntija

Valkeavuoren kampustaiteilijaksi on valittu kuvataiteilija Elli Maanpää. Kaarinan vapaa-ajan lautakunta päätti asiasta kokouksessaan 8. huhtikuuta.

Maanpään valinta kampustaiteilijaksi on loppukesästä valmistuvan Valkeavuoren koulurakennuksen kolmas ja viimeinen taidehankinta. Hankinta kulkee työnimellä ”Talon tarina”, ja sen toteutukseen on varattu 35 000 euroa.

Kaarinan kaupunki haki kampustaiteilijaa tammi-helmikuussa. Haku tuotti 14 hakemusta, ja viittä kandidaattia haastateltiin.

Taidehankintatyöryhmä piti kaikista aihiosta, mutta Maanpään suunnitelmat, ideat ja taiteilijaolemus teki vaikutuksen haastattelijoihin. Lisäksi katsottiin, että Maanpään tapa osallistaa sopisi parhaiten kampuksen arkeen.

Maanpään työskentelyn keskiössä on taidenarikkatoiminta – kampuksen käyttäjät saavat viedä omia lempiesineitään Maanpään tuunattavaksi. Ne voivat olla esimerkiksi vaatteita ja asusteita, leluja, kirjoja ja tauluja tai puhdistettuja kartonki-, lasi- ja muovipakkauksia.

Tuunatut esineet ovat esillä narikassa tai erillisessä näyttelyssä, minkä jälkeen ne palautuvat omistajilleen. Osa esineistä voidaan sijoittaa pysyvästi kampuksen tiloihin.

Maanpää suunnittelee myös aamuflow-tilaisuuksia, joita on mahdollista järjestää eri puolilla kampusta. Tuokiot ovat noin 10-minuuttisia, ja ne vietetään hiljaisuudessa: joko niin, ettei musiikkia ole lainkaan tai vaihtoehtoisesti se soi läsnäolijoiden omissa kuulokkeissa.

Kyse on tilan haltuunotosta, uskalluksesta ja läsnäolosta – oman kehon ”moottorin” käynnistämisestä, luovuuden herättelystä ja tilan uudenlaisesta kokemisesta.

Maanpää voi jalkautua esimerkiksi kuvaamataidon tunneille työskentelemään oppilaiden kanssa. Kampustaiteilijalta edellytetään vähintään kahden kuukauden läsnäoloa syyslukukaudella.

Muita maailmoja avaruuksineen

Valkeavuoren kampuksen taidehankintoihin on varattu kokonaisuudessaan 320 000 euroa.

Kampusalueelle on jo aiemmin hankittu Oona Tikkaojan moniosainen teoskokonaisuus Valkeavuoren muut maailmat sekä Jan-Erik Anderssonin Suuri avaruus ja mielikuvitus -teos. Tikkaojan taidetta tulee kampuksen piha-alueelle, ja Anderssonin kädenjälkeä nähdään rakennuksen pääsisäänkäynnillä sekä toisen kerroksen aitioissa.

Tikkaojan ja Anderssonin teoskokonaisuudet valmistuvat kuluvan vuoden aikana.

09.00 Vaalihuoneistot avautuvat vaalipäivänä aamuyhdeksältä Kaarinassa ja kaikissa kunnissa.

Äänestys jatkuu kello 20 asti illalla. Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan.

Jos omat ehdokkaat alue- ja kuntavaaleissa ovat vielä hakusessa, niin Kaarina-lehden vaalikoneesta löytyy apua, www.kaarina-lehti.fi/vaalikone.

Aluevaalien ja kuntavaalien ennakkoäänet laskee kunnan keskusvaalilautakunta. Vaalikuorissa olevien ennakkoäänestyksessä ja kirjeäänestyksessä annettujen äänestyslippujen laskenta voidaan aloittaa vaalipäivänä aikaisintaan kello 10.

Keskusvaalilautakunta laskee molempien vaalien äänestysliput joko samanaikaisesti tai jos tämä ei ole mahdollista, ensin aluevaalien äänestysliput ja sitten kuntavaalien äänestysliput.

Ennakkoäänet pyritään laskemaan niin, että molempien vaalien ennakkoäänestyksen tulos olisi valmis vaali-iltana kello 20:een mennessä.

Puolueiden vaalivalvojaiset käynnistyvät alkuillasta. Kaarina-lehti on paikalla monissa vaalivalvojaisissa ja raportoi niiden tunnelmia pitkin iltaa. Haastattelemme vaalivoittajia ja häviäjiä.

20.00 Vaalihuoneistot sulkeutuvat, äänestäminen loppuu.

Mikäli äänestyspaikalla on jonoa kello 20, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista.

Heti kun vaalihuoneistot kello 20 ovat sulkeutuneet, vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan. Vaalilautakuntien tulisi lähtökohtaisesti laskea aluevaalien ja kuntavaalien äänestysliput samanaikaisesti, mutta mikäli se ei ole mahdollista, aluevaalien äänestysliput tulisi laskea ensin.

20.00 Julkaistaan vaalien ensimmäiset tulostiedot ja Kaarina-lehden alue- ja kuntavaalien tulospalvelu käynnistyy.

Tarjoamme lukijoille jatkuvasti päivittyvän tulospalvelun, jonka seuranta ei vaadi kirjautumista tai digitilausta. Tulospalvelu kertoo, ketkä ovat nousemassa uuteen aluevaltuustoon ja ketkä Kaarinan kaupunginvaltuustoon. Lista päivittyy sitä mukaa, kun ääniä saadaan laskettua.

Voit seurata laajasta tulospalvelusta jokaisen varsinaissuomalaisen kunnan vaalituloksen kehittymistä. Palvelu kertoo reaaliaikaisesti, ketkä ovat menossa läpi eri kuntien valtuustoihin ja miten eri äänestysalueilla on äänestetty.

Myös aluevaalien tulospalvelusta löytyy kunta- ja äänestyskohtaista jatkuvasti päivittyvää tietoa nimilistan lisäksi.

21.30 Vaalien äänestysprosenttien odotetaan olevan selvillä kello 21.15–21.45.

Edellisissä aluevaaleissa äänestysprosentti oli selvillä noin kello 21.15, ja edellisissä kuntavaaleissa äänestysprosentti selvisi noin kello 21.40.

22.00 Pienten kuntien vaalitulos alkaa olla selvillä, jos ääntenlaskenta sujuu normaalisti. Edellisissä aluevaaleissa puoluekohtainen, koko maan kannatusprosentti oli selvillä noin klo 22.

23.00 Edellisissä kuntavaaleissa puoluekohtainen kannatusprosentti selvisi noin klo 22.50. Arviomme mukaan tämä valmistuu koko maasta nyt hieman edelliskertaa myöhemmin.

24.00 Aluevaalien koko maan laskentatilanne valmistunee. Edellisissä vaaleissa lähes 100 prosenttia oli valmis puoliltaöin.

Varsinais-Suomen aluevaltuuston kokoonpano alkaa olla selvillä viimeistä paikkaa myöten, jos ääntenlaskenta sujuu normaalisti. Myös aluevaalien paikallinen äänikuningatar tai -kuningas selviää.

Seuraa tilannetta www.kaarina-lehti.fi/aluevaalit-tulospalvelu/.

00.30 Isojen kaupunkien vaalitulos valmistuu puolenyön jälkeen.

Oikeusministeriö arvioi, että erityisesti suurimmissa kaupungeissa alustavan tuloksen valmistuminen menee yli puolen yön. Jos tulos on tiukka, venyy lopullisen tuloksen saaminen tätäkin pidemmälle.

1.45 Oikeusministeriö arvioi, että ääntenlaskenta on kokonaan valmis.

Voit katsoa Kaarinan paikkajaon ja uudet valtuutetut laajasta tulospalvelusta www.kaarina-lehti.fi/kuntavaalit-tulospalvelu/.

Ma 14.4.2025 ja tästä alkava viikko

Vaalituloksen analysointi ja vaikutusten arviointi jatkuvat pitkään vaalipäivän jälkeen.

Kuntavaalien tuloksen vahvistaa kukin keskusvaalilautakunta itse vaalipäivää seuraavana keskiviikkona, eli 16. huhtikuuta 2025.

Vaaleissa valittujen aluevaltuustojen ja kuntien valtuustojen toimikausi alkaa 1. kesäkuuta 2025.

Huonekaluliike Maskun Krossin myymälässä aloitettiin loppuunmyynti maaliskuussa. Vuokrasopimus oli irtisanottu, ja myymälä tyhjentyi.

Neuvottelut kulisseissa jatkuivat. Masku ei halunnut lähteä Kaarinasta.

Keskustelut tuottivat lopulta tulosta. Nimet lyötiin paperiin, ja täten Masku jatkaa tutussa liiketilassa Krossikeskuksessa.

Uudistetun myymälän avajaisia vietetään perjantaina 2. toukokuuta. Kesäkalustemyymälä aukeaa kuitenkin jo lauantaina 12. huhtikuuta.

– Myymälä rakennetaan nyt uudelleen, ja avaamme ovet asiakkaillemme täysin uudistetulla ilmeellä, Maskun Kalustetalo Oy:n Kiinteistöjohtaja Olli-Pekka Haimilahti toteaa tiedotteessa.

Kunta- ja aluevaalien tulospalveluun tästä.

Sunnuntai 13. huhtikuuta. Tuplavaali-ilta. Kello lyö kahdeksan, ja ennakkoäänet tulevat.

Kaarinan Sdp:n vaalivalvojaisissa revetään riemuun. Puolueen paikallinen kannatusprosentti näyttää yli 31:tä. Lisäpaikkoja valtuustoon olisi tulossa tällä tuloksella peräti kuusi.

Vaikka julkistus tehdäänkin, puuttuu Kaarinasta vielä esimerkiksi Kuusistossa ja Piikkiössä ennakkoon annetut äänet. Tilanne saattaa siis vielä muuttua. Ja pitää tietenkin huomioida, ettei vaalipäivän ääniä ole laskettu vielä laisinkaan.

Niina Alho, Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, on matkalla ylivoimaiseksi äänikuningattareksi. Jatko aluevaltuustossakin näyttää turvatulta.

– Tuntuu törkeän hyvältä. Meillä on loistavat ehdokkaat, ja olemme tehneet hemmetisti töitä, Alho kiteyttää.

– Ei se määrä, vaan se laatu, hän jatkaa.

Sdp on menossa valtakunnalliseen voittoon sekä kunta- että aluevaaleissa.

– Ihmiset kaipaavat muutosta, Alho pohtii.

– Kaarinassa jatketaan konsensusajatuksella ja yhteistyössä, käy miten hyvänsä, hän päättää.

”Kansa päättää”

Sdp viettää vaalivalvojaisiaan nuorisotila Ampperissa. Puntarikadun toisessa päässä, kansalaistoiminnan keskus Puntarissa, on kokoomuksen pirskeet.

Tunnelma on puoli yhdeksän aikaan harras. Tuolloinen tilanne näyttää selkeää vaalitappiota. Demarit on niskan päällä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

– Tasaista on. Luotamme siihen, että olemme illan päättyessä edelleen Kaarinan ykköspuolue, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Aaltonen valaa uskoa.

Hän toteaa kokoomuksen paikallisen vaalityön edenneen poikkeuksellisen hyvin.

– Niinhän sanotaan aina, mutta tällä kertaa todella tarkoitan sitä, Aaltonen naurahtaa.

– Kansa päättää, mutta jännittävää on, hän lisää.

Aaltosen luotto omiin kannattaa, sillä illan edetessä tilanne keikahtaa. Puoli kahdeltatoista kokoomus on palannut melko selkeään johtoon: se on kerännyt 31,7 prosenttia kaarinalaisäänistä, kun Sdp:n saalis on 27,1 prosenttia.

Mikäli näin mennään maaliin, pitää kokoomus 17 valtuustopaikkaansa. Sen kannatus supistuisi neljän vuoden takaisesta 0,2 prosenttiyksiköllä.

Hallitusvastuu näkyy

Vaalien suurin häviäjä, niin Kaarinassa kuin maanlaajuisestikin, näyttää olevan perussuomalaiset.

Puolue saavutti Kaarinassa neljä vuotta sitten seitsemän valtuustopaikkaa. Nyt määrä saattaa pudota kolmeen.

– Hallitusvastuu näkyy, kaupunginhallituksen jäsen Markku Agge tiivistää.

– Kannattajamme eivät ole lähteneet äänestämään, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, Kaarinan perussuomalaisten puheenjohtaja Hans Huttunen aprikoi.

Perussuomalaiset on saamassa 6,8 prosenttia kaarinalaisäänistä (tilanne kello 23.30). Neljä vuotta sitten sen kannatus oli paikallisesti 14,4 prosenttia.

Vihreille vihreää valoa

Vihreät menetti ääniharavansa Turkuun, kun puolueen puheenjohtaja Sofia Virta muutti maakuntakeskukseen vuodenvaihteessa.

Virta keräsi viime kuntavaaleissa suurimman kaarinalaisen äänipotin, kaikkiaan 701 ääntä. Miten käy nyt, kun vetonaula on poissa?

Nähtävästi ihan hyvin. Vihreät on iltayhdentoista jälkeen saamassa yhden lisäpaikan. Näin sillä olisi kaupunginvaltuutettuja ensi kaudella kaikkiaan kahdeksan.

Yksi todennäköisistä läpimenijöistä on Eeva Keith. Hän on ehdolla vaaleissa ensi kertaa.

Keith työskentelee opettajana. Lisäksi hänellä on kouluikäisiä lapsia. Siksi lasten ja nuorten asiat ovat erityisen lähellä hänen sydäntään.

– On tärkeää, että oppimisen tuen uudistukseen osoitetut määrärahat menevät oikeaan tarkoitukseen, Keith lausuu.

Luontoarvot on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.

– Siis esimerkiksi kaavoituksessa ja metsänhoidossa, Keith täsmentää.

Hän kuvaa vihreiden vaalikampanjaa onnistuneeksi ja hyvähenkiseksi.

– Minun lisäkseni on paljon muitakin uusia ehdokkaita. Konkarit ovat tukenamme, Keith sanoo jo 40 vuotta valtuutettuna vaikuttaneeseen Hannu Rautaseen viitaten.

Ja näyttääpä Rautanen menevän läpi tälläkin kertaa.

Kunta- ja aluevaalien tulospalveluun tästä.

Kokoomus on voittamassa kuntavaalit Kaarinassa.

Kellon ollessa hiukan vaille yksi maanantain vastaisena yönä on kokoomuksen kannatus Kaarinassa 32,7 prosenttia. Se on 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin neljä vuotta sitten.

Kokoomus saavutti viime kuntavaaleissa kolmanneksen Kaarinan valtuustopaikoista, kaikkiaan 17. Paikkamäärä on nyt pysymässä samana.

Kun ennakkoäänet julkistettiin iltakahdeksalta, johti Sdp selkeästi Kaarinassa. Sillä oli yli 31 prosentin paikallinen kannatusosuus. Tuolloin äänistä oli kuitenkin laskettu alle 30 prosenttia, ja tilanne keikahtikin sittemmin kokoomuksen eduksi.

Demarit on silti kasvattanut kannatustaan Kaarinassa. Neljä vuotta sitten se sai 20,4 prosenttia kaarinalaisäänistä, nyt 26,5.

Uusi valtuustopaikkoja on tulossa kolme (11–14).

Vihreät on nostamassa kannatustaan prosenttiyksiköllä sitten viime kuntavaalien: 13,8 prosentista 14,8 prosenttiin. Tämä siitäkin huolimatta, että puolueen puheenjohtaja Sofia Virta jätti Kaarinan vuodenvaihteessa.

Paikkamääräänsä vihreät on nostamassa seitsemästä kahdeksaan.

Perussuomalaisten kannatus on romahtamassa. Kun neljä vuotta sitten puolue sai 14,4 prosenttia kaarinalaisäänistä, nyt sille on tulossa 6,8 prosentin potti.

Vuoden 2021 tulos oikeutti seitsemään perussuomalaiseen valtuustopaikkaan Kaarinassa. Nyt määrä on putoamassa kolmeen.

Keskustan kaarinalainen kuntavaalikannatus on nousemassa liki kahdella prosenttiyksiköllä (4,6–6,4). Viimeksi se sai kaksi valtuutettua, nyt on tulossa kolmaskin – joskin Åsa Gustafsson loikkasi kesken viime valtuustokauden rkp:stä keskustaan nostaen valtuustoryhmän koon kolmeen.

Vasemmistoliiton kannatus on hieman vähenemässä, mutta se on pitämässä silti kolme valtuustopaikkaansa. Rkp on saamassa läpi yhden ehdokkaan.

Kristillisdemokraatit on menettämässä kolmesta valtuutetustaan yhden.

Kaarinan ylivoimainen ääniharava on kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Niina Alho (sd.), joka oli kerännyt kello 0.30 yli 1 100 ääntä. Sofia Virta saavutti 701 äänen potin neljä vuotta sitten ja oli kaupungin suosituin ehdokas.

Liki puolet valituista (45 %) olisi uusia valtuutettuja, jos alkuyön tilanne muuttuu tulokseksi.

Kuntavaalien äänestysprosentti nousi Kaarinassa neljän vuoden takaisesta 58,9 prosentista 60,7 prosenttiin. Valtakunnallisesti äänestämässä kävi 54,2 prosenttia äänioikeutetuista.