Åbo Akademin opiskelija Matti Tarmio keksi verkossa toimivan varastotilojen markkinapaikan, jossa tyhjää varastotilaa omistavat ja sitä tarvitsevat voivat löytää toisensa. Tarmio värväsi Akademista ystävänsä Gabriel Kivilohkareen ja Otto Trappin mukaan idean kehittelyyn. Syntyi turkulainen startup-yritys Vint, joka uskoo bisneksen nousevan lentoon, kun ajatus jakamistaloudesta leviää. Vint sai juuri Tekesin Tempo-rahoituksen ideansa kansainvälistämiseen.

Gabriel Kivilohkare (vas.), Matti Tarmio ja Otto Trapp loivat uudenlaisen varastointi-idean. Verkkopalvelussa kuka tahansa voi tarjota omaa tyhjää tilaa muiden vuokrattavaksi. Kuvat: TS/Lennart Holmberg.

Mikä palvelu on nimeltään?
– Nimi on Vint, joka tulee vintti-sanasta. Varastotilasivusto löytyy verkosta osoitteesta vint.fi, kertoo Matti Tarmio.
– Mobiiliapplikaatio on tulossa, mutta ensin viimeistelemme itse tuotteen kuntoon. Tärkeää on, että verkkosivustomme toimii responsiivisesti mobiililaitteissa, kuvailee Gabriel Kivilohkare.

Miten Vint toimii?
– Kuka tahansa, jolla on tyhjää varastotilaa, voi ladata tiedot palveluumme ja vuokrata tilaa sitä tarvitsevalle. Idea on saada tyhjät tilat hyötykäyttöön. Vastaavasti kuka tahansa, jolla on pulaa varastotilasta, voi löytää sopivan tilan sivustoltamme ja vuokrata sen omaan käyttöönsä. Tilan haltija määrittää tilan hinnan. Yrityksemme bisnes muodostuu siitä, että nappaamme 20 prosenttia jokaisesta kaupasta. Tällä hetkellä maksu tapahtuu PayPal-maksujenvälitysjärjestelmän avulla, mutta olemme tuomassa tähän lisää vaihtoehtoja.
– Vuokranantajan pitää selvittää, voiko esimerkiksi tyhjänä olevaa taloyhtiön varastokoppia vuokrata. Jos asiasta ei ole sovittu taloyhtiön säännöissä, siitä pitää sopia erikseen. Suosituksemme on, että yleisiä avaimia ei luovuteta vuokraajille. Näissä tapauksissa vuokranantajan pitää olla valmis avaamaan tarvittaessa ovia.
– Tilan vuokrannut vastaa tavaroiden vakuuttamisesta ja myös siitä, jos vuokratilalle tapahtuu jotain. Sivustolla on toimiva viestipalvelu vuokraajien ja vuokranantajien välillä.

Kenelle se on tarkoitettu?
– Kohderyhmämme on opiskelijat ja nuoret perheet, joissa digitaalinen jakamistalous on tuttua. Tilan tarvitsijat ovat usein nuoria, jotka suuntaavat väliaikaisesti ulkomaille, selostaa Otto Trapp.

Ketkä sivuston ovat tehneet?
– Sivustomme on suunniteltu Sharetribe-alustalle, jonka päälle olemme luoneet Vintin oman ulkonäön. Julkaisimme ensimmäisen version Vintistä heinäkuussa, kertoo Gabriel Kivilohkare.

Mikä on sivuston hienous?
– Kyseessä on aivan uudenlainen palvelu Pohjoismaissa. Tätä ei ole ennen nähty. On hienoa, että on luonut jotain aivan uutta, sanoo Matti Tarmio.

Vint.fi tekijät luottavat, että mobiililaitteisiin mukautuva verkkosivu toimii. Oma varastoapplikaatio tulee joskus myöhemmin. Kuva: TS/Lennart Holmberg.

Miten idea tulee muuttamaan maailmaa?
– Tämän avulla voidaan ottaa tyhjä tila hyötykäyttöön. On tyhmää, että aina täytyy rakentaa lisää ja tiloja jää vapaaksi. Samalla saamme varastoalalla hintoja alaspäin, kertoo Matti Tarmio.

Mistä tähän tuli idea?
– Ystäväni muutti Kööpenhaminaan ja autoin häntä muutossa. Kauhistelin vuokravarastojen hintoja. Olen itse käyttänyt paljon Airbnb-palvelua ja mieleeni juolahti ajatus varastotilojen tarjoamisesta vuokralle samalla tavalla kuin petipaikkoja tarjotaan Airbnb:ssä, kertoo Matti Tarmio.
– Idea muhi mielessä kuukauden verran. Sitten otin yhteyttä Ottoon ja kysyin, mitä hän tuumi ideasta. Siitä se lähti, Tarmio jatkaa.

Tuottaako palvelu jo jotain?
– Ei, toistaiseksi olemme tukien varassa. Saimme esimerkiksi juuri Tekesin Tempo-rahoituksesta kansainvälistymisrahaa.

Mitä seuraavaksi?
– Hiomme palvelun valmiiksi käyttäjien palautteiden perusteella. Käytössä on edelleen beta-versio, jota on jo tosin päivitetty useaan otteeseen.
– Sivustosta on tulossa ensin ruotsalainen versio, sitten englantilainen. Ruotsissa jakamistalousidea on pidemmällä kuin Suomessa. Lisäksi Ruotsin suurkaupunkialueilla tilasta on pulaa ja tila on arvokasta.
– Lisäksi kehitämme ideaa pilvivarastosta, joka on täyden palvelun varastopalvelu. Noudamme varastointia tarvitsevan nojatuolin, viemme sen varastoon ja varastoimme sen tarvittavan ajan. Palautamme nojatuolin sitten asiakkaan toivomana hetkenä takaisin. Asiakas maksaa tavaran määrän mukaan. Tätä testaamme Helsingissä lähiviikkoina.

Kehitystyö vaatii yleensä aikaa ja pitkiä palavereja. Mitä teillä kuluu näissä istunnoissa, kahvia vai energiajuomaa?
– Kahvia on kyllä kulunut ja kuluu edelleen. Limu on vaihdettu terveyssyistä veteen. Kyllähän tätä yölläkin tulee mietittyä, kuvailevat startupyrittäjät.

Otto Trapp (vas.), Matti Tarmio ja Gabriel Kivilohkare suunnittelevat seuraavaksi pilvivarastopalvelua. Idea menee niin, että yritys hakisi esineen, varastoisi sen ja palauttaisi omistajalle, kun tämä niin haluaisi. Kuva: TS/Lennart Holmberg.

Juttusarja kertoo maakunnan mobiilisovelluksista
Juttusarja esittelee Varsinais-Suomessa kehitettyjä mobiilisovelluksia.
Mukana on myös erityisesti mobiilista toimivia verkkosivustoja.
Tämä on sarjan toinen osa. Seuraava juttu julkaistaan vajaan viikon kuluttua.

Sarjan julkaistut jutut kerätään osoitteeseen www.kaarina-lehti.fi/category/varsin-mobiilia

Tiedätkö juttusarjaan sopivan applikaation? Ota yhteyttä toimittajaan, johanna.kakonen@ts.fi.

MetGen on voittanut bioteknologian ja biotalouden EFIB-konferenssissa John Sime -palkinnon innovatiivisimmasta teknologiasta.

MetGen valmistaa räätälöityjä teollisia entsyymejä erityisesti puu- ja paperiteollisuuden prosesseihin. MetGenin entsyymien avulla puu- ja paperiteollisuuden prosessit nopeutuvat, josta syntyy merkittäviä säästöjä energiassa ja raaka-aineissa. MetGenin Chief Technology Officer Matti Heikkilän mukaan yritys tähtää nyt kovaan kansainväliseen kasvuun.

− Olemme juuri saaneet päämarkkinamme eli puu- ja paperiteollisuuden myynnin käyntiin ja nyt pyrimme skaalaamaan tätä laajemmaksi kasvuksi. Meille on ollut tärkeää Finpron apu ja osaaminen uusien vientimarkkinoiden avaamisessa ja verkostoitumisessa. Suomessa on valtavasti korkealaatuista bioteknologian osaamista, mutta kukaan ei tule meitä täältä hakemaan, vaan meidän täytyy yhdessä mennä rohkeasti kansainvälisille areenoille ja tehdä itsemme tunnetuksi, Heikkilä sanoo.

Palkinnon valitsivat konferenssin osallistujat, jotka koostuvat muun muassa bioteknologian ammattilaisista, sijoittajista ja päättäjistä.
MetGen on Finpron johtaman Innovatiiviset biotuotteet –kasvuohjelman jäsen.
Finpron biotalouden toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto näkee panostukset innovatiivisten biotuoteyritysten kansainvälistymiseen merkittävänä mahdollisuutena koko Suomelle.
− Biotalouden merkitys on Suomelle suuri ja toimiala tulee kasvamaan voimakkaasti myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä biotalous vastaa 29 prosenttia Suomen BKT:sta. Suomi on laatinut kansallisen biotalousstrategian, jossa toimialalle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Jotta Suomi saavuttaa asettamansa tavoitteet, kannattaa arvoketjun alkupään ohella satsata nykyistä voimakkaammin myös korkean jalostusasteen tuotteisiin ja palveluihin. Huippuosaamiseen perustuva liiketoiminta luo vahvan talouskehityksen pohjan. Innovatiiviset biotuotteet kasvuohjelman yrityksillä on potentiaalia yli 100 miljoonan euron liikevaihtoon 3−5 vuodessa. Investointien toteutuessa työllistämisvaikutus on huomattava. On hyvin mahdollista, että muutamasta kasvuohjelman yrityksestä tulee globaalin luokan menestystarinoita, vahvistaa Huhta-Koivisto.

Biotaloudella on Suomessa suurten puu- ja paperitoimijoiden kautta pitkät perinteet. Uusien teknologioiden ja kiristyvän sääntelyn myötä biotaloudessa on avautunut paljon uusia mahdollisuuksia, joihin varsinkin innovatiiviset pk-yritykset ovat tarttuneet. Finpron Innovatiiviset biotuotteet -kasvuohjelman ohjelmapäällikkö Pia Qvintus näkeekin, että MetGenin kanssa vastaavassa tilanteessa olevia pieniä, innovatiivista huippuosaamista edustavia yrityksiä on Suomessa useita muitakin.

Finpron Innovatiiviset biotuotteet -ohjelma auttaa suomalaisia biotalousalan yrityksiä löytämään uusia, kasvavia markkinoita erityisesti maista, joissa on oma biotalousstrategia, kuten Pohjoismaista, saksankielisestä Euroopasta, Ranskasta, Belgiasta ja muutamasta Aasian maasta.

Kaarinalaiset pääsevät nauttimaan 14 miljoonan euron veronpalautuksista kuun lopussa, kun Verohallinto palauttaa reilulle 20 000 kaarinalaiselle liikaa maksettuja ennakkoja. Keskimäärin palautus on 700 euroa.

Mätkyjä tulee reilulle 4 000 kaarinalaiselle. Maksettavaa on yhteensä yli 7,2 miljoonaa euroa.

Veronpalautukset maksetaan tileille 29.11.2016.

Viime vuoden tuloverotuksen tiedot tulevat julkisiksi huomenna tiistaina 1.11. Seuraamme paikallisia verotietoja myös kaarina-lehti.fi-sivulla.

Lue tiistaina, kuka keräsi muhkeimmat tulot viime vuonna Varsinais-Suomessa ja mitkä yritykset löytyvät alueen verotietojen kärjestä. Sivuiltamme löytyy myös verokone, jonka kautta on mahdollista hakea maakunnan yksittäisten henkilöiden verotietoja.

Kokosimme 2 000 nimeä Varsinais-Suomen verolistalta hakukoneeseen. Voit etsiä henkilön tuloja nimen perusteella.

Hakukoneesta löytyvät nyt tuoreimmat verotiedot viime vuodelta. TS Verokoneessa on mahdollista vertailla tuloja myös vuosilta 2014 ja 2013.

Verokone löytyy täältä

Björn Wahlroos keräsi eniten tuloa Varsinais-Suomessa vuonna 2015. Wahlroosin pääomatulot olivat 19,6 miljoonaa euroa. Ansiotuloja hän keräsi lähes 394 000 euroa.

Wahlroos keräsi tuloja viime vuonna hieman edellistä vuotta enemmän. Vuonna 2014 hänen tulonsa olivat yhteensä 18,7 miljoonaa euroa.

Wahlroos on Sampo-konsernin, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtaja. Hän on Sammon omistaja. Wahlroos tunnetaan myös halikkolaisen Joensuun kartanon entisenä omistajana. Nykyisin kartano on hänen pojansa nimissä.

Tulolistan kakkonen on Antti Aarnio-Wihuri. Hän on turkulainen liikemies ja lääketieteen kunniatohtori. Hän on sukuyhtiönsä, monialayritys Wihurin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Wihurilla on erityisesti pääomatuloja, 4,2 miljoonaa euroa.

Myös listan kolmonen Tom von Rettig on sukuyhtiönsä palveluksessa. Hän vaikuttaa tällä hetkellä useiden Rettig-suvun yritysten hallituksissa.

Maakunnassa eniten ansiotuloa keräsi Rose-Marie Koivisto. Hänen ansiotulonsa olivat 2,1 miljoonaa euroa.

Koivisto on on Navielektron omistaja. Yritys valmistaa Kaarinassa merivalvontajärjestelmiä.

Toinen Navielektron omistajista Asser Koivisto suurimpien ansiotulojen listalla juuri Rose-Marie Koiviston takana, sijalla kaksi.

Kolmanneksi eniten ansiotuloja oli Maria Severinalla. Hän on turkulaisen bioteknologiayritys Hytestin toimitusjohtaja.

Pääomatulojen kakkonen Wahlroosin jälkeen on turkulainen Riitta Puolimatka. Hän on rakennusyrittäjä Armas Puolimatkan tytär.

Verohallinto julkaisi viime vuoden verotiedot tiistaiaamuna.

Tulot yhteensä kärki, Varsinais-Suomi 2015

1. Björn Wahlroos              20 040 518
2. Antti Aarnio-Wihuri     5 009 096
3. Tom von Rettig     4 496 810
4. Riitta Puolimatka    4 431 280
5. Hanna Nurminen    4 380 563
6. Heikki Vaiste    4 249 925
7. Janne Jääskeläinen    3 665 711
8. Rose-Marie Koivisto     3 457 756
9. Asser Koivisto    3 367 199
10. Jan von Haartman     3 142 686

Pääomatulojen kärki, Varsinais-Suomi 2015

1. Björn Wahlroos      19 646 740,26
2. Riitta Puolimatka       4 431 279,53
3. Tom von Rettig       4 422 752,04
4. Hanna Nurminen      4 301 781,37
5. Heikki Vaiste           4 233 051,81
6. Antti Aarnio-Wihuri       4 172 304,36
7. Janne Jääskeläinen      3 534 352,48
8. Jan von Haartman     3 136 222,07
9. Kati Ruola          3 097 427,62
10. Pirkko Miikkulainen      3 080 765,58

Ansiotulojen kärki, Varsinais-Suomi 2015
1. Rose-Marie Koivisto         2 098 579,88
2. Asser Koivisto         2 095 397,11
3. Maria Severina          1 591 370,45
4. Matti Hellgren         1 450 963,22
5. Peter Johansson          1 411 077,85
6. Alexey Katrukha          1 292 547,75
7. Jukka Rinnevaara         1 222 338,98
8. Panu Routila          1 080 303,83
9. Jani Lampinen         1 048 079,39
10. Jari Savola               957 251,23

Hesburgerin keskusvarasto, tukkumyyntiä tekevä Hes-Pro jatkaa yrityslistan kärjessä, kun verrataan kaupungista löytyvien yritysten maksamaa verosummaa. Viime vuonna Hes-Pro maksoi 1,4 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Summa on hitusen isompi kuin vuonna 2014.

Osa yrityksen maksamasta yhteisöverosta tulee Kaarinan kaupungille. Yritykset ja yhteisöt maksavat yhteisöveronsa siihen kuntaan, jossa niiden pääkonttori on. Suurimman osan yhteisöverokertymästä saa valtio, mutta osa maksetaan takaisin kunnille sen mukaisesti, paljonko yrityksellä on työntekijöitä eri kunnissa. Myös seurakunnat saavat pienen osuuden.

Listan kakkonen, laivateollisuudessa toimiva Nit Naval taas nousi listalle. Vuonna 2014 yrityksen verotiedot näyttivät nollaa. Vuonna 2015 yritys näyttää lähes 2 miljoonaa euroa verotettavaa tuloa. Yhteisöveroa tuli maksuun 164 000 euroa.

Myös listan kolmonen, Soinitilat Oy kasvatti isosti, 170 000 eurolla, maksamaansa veropottia. Samoin TPE Turun pelti ja eristys kasvatti maksamaan veromäärää. Vuonna 2014 se oli vain reilu 3 000 euroa, nyt yli 240 000 euroa.

Kaarinalaisten yritysten maksamissa yhteisöveroissa

Kaarina 2015

Yrityksen nimi,   Verotettava tulo €   /   Maksuunpantu  yhteisövero €

1. Hes-Pro (Finland) Oy, 7 092 982 /   1 421 596
2. Oy NIT Naval Interior Team Ltd, 1 989 803 / 164 296
3. Soinitilat Oy, 1 374 646 /   279 833
4. Sauvon Säilyke Oy, 1 227 453 / 248 491
5. TPE Turun Pelti ja Eristys Oy, 1 186 253 /   240 291
6. ASPRO OY, 967 162 /   196 475
7. Warmia Oy, 935 978 /   190 196
8. Swegon ILTO Oy, 907 985 /   184 573
9. Kiinteistö Oy Kaarinantie 700, 828 781 /   165 756
10. Oy Milosan Ab, 726 199 / 147 747

Uudessakaupungissa tehtiin kesällä 1944 sodan ajan radiotiedustelua. Seikovin koulussa ja hotelli Vallilassa siepattiin ja avattiin salaisia kansainvälisiä diplomaattiradioviestejä. Toiminta tuotti valtiojohdolle arvokasta tietoa sodan loppupäiviin asti. Toiminta päättyi syyskuussa vuonna 1944, jolloin osa henkilöistä siirtyi Stella Polaris -operaation mukana Ruotsiin.

Näin lukee Seikovin vanhan koulurakennuksen muistolaatassa Uudessakaupungissa. Tieto löytyy myös helposti verkosta, kun tutustuu Uudenkaupungin seinättömään museoon. Se tarkoittaa, että Uudenkaupungin museokohteista voi lukea tietoa ja katsella kuvia omasta kännykästään koska tahansa.

Uudenkaupungin museo haluaa kulkea etunojassa digitaalisten palveluiden kehittämisessä.

Mikä sovellus on nimeltään?

– Seinätön museo. Uudenkaupungin museolla on kolme mobiiliopasta: Uudenkaupungin julkiset muistomerkit ja veistokset, Wähälasten Uusikaupunki ja Seinätön museo kännykässä, kertoo amanuenssi Jonna Junkkila.

– Uudenkaupungin julkiset muistomerkit ja veistokset oli meidän ensimmäinen mobiiliopasteemme. Se kertoo kaupungin keskustan muistomerkeistä, patsaista ja julkisista taideteoksista. Se julkaistiin keväällä 2014.

– Kaksi muuta mobiiliopasta on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Wähälasten Uusikaupunki -opasteessa on mukana myös kysymyksiä tietovisailutyyliin.

Miten ne toimivat?

– Mobiiliopaste on eräänlainen henkilökohtainen opas, joka kulkee mukana mobiililaitteessa. Opaste toimii niin, että käyttäjä avaa verkossa kartan. Kartalle on merkitty tietoja eri kohteista. Opasteesta voi hakea tietoja kävelykierroksella tai sen kautta voi tutustua eri kohteisiin itsenäisesti kotona tai jo ennen matkaa.

– Mobiiliopasteen voi avata Uudenkaupungin museon nettisivuilta tai suoraan osoitteesta www.tarinasoitin.fi/uudenkaupungimuseo. Se ei ole erillinen sovellus, mutta kartta on kehitetty mobiililaitteisiin. Kartasta voi klikata sen kohdan, josta haluaa lisää tietoa. Meillä on esimerkiksi mittava valokuvakokoelma, jota voimme tuoda tätä kautta esille.

Ketkä ovat tehneet mobiiliopasteen?

– Kyseessä on Museoliiton ja Momeo-nimisen yrityksen kehittämä juttu. Momeon Tarinasoitin-palvelussa on Seinätön museo, josta löytyvät kaikki Suomen seinättömät museot eli mobiiliopastetut museokohteet. Uusikaupunki-sisällön olemme tehneet itse museossa.

Mikä on sivun hienous?

– On hienoa, että pystymme jakamaan paljon vanhoja valokuvia tätä kautta. Kuvakokoelma on yksi museomme helmistä, kuvailee Jonna Junkkila.

– Tämä on myös hieno tilaisuus levittää kotiseututietoutta. Kokoelmamme ovat kaikille avoimia, niitä ei ole tarkoitus piilotella.

– Museokäsitys laajenee mobiiliopasteiden mukana. Museo ei tarkoita tiettyä paikkaa, vaan historiaa on joka puolella keskellä arkipäivää. Omaan kulttuuriperintöön tutustumisen ei pitäisi maksaa.

Mistä tähän tuli idea?

– Museonjohtajamme Mari Jalava on innostunut uudesta tekniikasta, ja hän on esimerkiksi aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Uudenkaupungin museo oli ensimmäisten joukossa tässä palvelussa.

Tuottavatko mobiiliopasteet jotain museolle?

– Tällä ei tehdä rahaa, lataaminen ei maksa mitään. Tämä tukee museon muuta toimintaa.

Mitä seuraavaksi?

– Ensi vuonna teemme päämuseostamme Wahlbergin museotalon perusnäyttelystä virtuaalioppaan. Mukaan tulee videota ja ääntä. Opas liittyy Uusikaupunki 400 vuotta -juhlavuoteen.

VARSIN MOBIILIA

Juttusarja kertoo maakunnan mobiilisovelluksista

Juttusarja esittelee Varsinais-Suomessa kehitettyjä mobiilisovelluksia eli applikaatioita.

Mukana on myös erityisesti mobiilista toimivia verkkosivustoja.

Tämä on sarjan kolmas osa.

Sarja julkaistaan pääasiassa verkkosivuilla.

Sarjan julkaistut jutut löytyvät osoitteesta täältä

Kaupat ovat melko yleisesti auki lauantaina pyhäinpäivänä. Sen sijaan isänpäivänä hajonta kauppojen aukiolon suhteen on suurta, osa on kiinni, osa auki.

Eduskunta hyväksyi viime vuoden lopulla lakimuutoksen kauppojen aukiolon vapauttamisesta. Kaupat ovat voineet vuoden alusta lähtien päättää itse, kannattaako liikkeet pitää auki myös juhlapyhinä.

Kaarinan keskustassa K-supermarket Katariina on auki pyhäinpäivänä ja isänpäivänä. Piispanristin Prisma taas on auki pyhäinpäivänä, mutta suljettu isänpäivänä.

Piispanristin Tokmanni on auki sekä pyhäinpäivänä että isänpäivänä. Myös Hong Kong Krossissa kertoo olevansa auki pyhäinpäivänä.

Alkot ovat kiinni pyhäinpäivänä, mutta perjantaina ne ovat auki normaalisti.

Ensi viikon sunnuntain isänpäivänä aukiolo vaihtelee liikkeestä toiseen. Esimerkiksi Turussa kauppakeskus Hansassa liikkeet saavat itse päättää aukiolostaan. Skanssi ja Mylly ovat isänpäivänä auki kokonaisuudessaan.

Turussa osa Prismoista on isänpäivänä auki, osa kiinni. Citymarketit ovat auki. Sen sijaan esimerkiksi Stockmann ja Wiklund kertovat olevansa kiinni.

Pyhäinpäivä on lauantaina 5.11. Isänpäivää vietetään ensi viikolla, 13.11.

Myös lemmikeille on kehitetty omia mobiilisovelluksia. Yksi oman applikaation luoneista on turkulainen Eläinlääkäriasema Pet-Vet. Yritykselle oma sovellus tarkoittaa lisäpalvelua tavallisten eläinlääkäripalveluiden päälle. Applikaatio on erityisesti nuorempien asiakkaiden käytössä.

Pet-Vet haluaa kehittää verkon yli toteutettavia eläinlääkäripalveluita. Manchesterinterrieri Rocky on kuitenkin vielä perinteisellä eläinlääkärikäynnillä, kertoo asiakaspalvelusta vastaava Anne Kurki.

Mikä sovellus on nimeltään?
– Pet-Vet Mobiili on kaikille yrityksemme asiakkaille tarkoitettu maksuton sovellus, kertoo Pet-Vetin asiakaspalvelusta vastaava Anne Kurki.

Miten se toimii?
– Mobiilisovellus keskustelee salasanan kautta eläinlääkäriaseman potilasohjelman kanssa. Käyttäjä pääsee katsomaan oman lemmikkinsä tietoja ja käyntihistoriaa. Lisäksi rokotushistoria ja uuden rokotuksen tarve on helppo tarkistaa sovelluksesta. Tässä on mielestämme kyse myös potilasturvallisuusnäkökulma, sillä jos lemmikki päätyy toiseen eläinlääkäriin, voidaan mobiilista tarkistaa, minkälaisia toimenpiteitä sille on tehty ja mitä lääkkeitä määrätty, kuvailee Kurki.

Mistä sen voi ladata?
– Googlen Play-kaupasta ja Applen App Storesta. Windows-sovellusta ei ole tehty, sitä ei enää kannattanut kehittää.

Kenelle sovellus on tarkoitettu?
– Se on tarkoitettu meidän asiakkaillemme lisäpalveluksi ja potilasturvallisuuden edistäjäksi.

Eläinlääkäriaseman sovelluksesta löytyvät esimerkiksi lemmikin rokotustiedot.

Ketkä sovelluksen ovat tehneet?
– Finnish Net Solutions -niminen yritys. Sama yritys on kehittänyt myös potilasjärjestelmämme. Kyseessä on meille tuttu toimija, joka tuntee lemmikkieläinalan.

Mikä on mielestäsi sovelluksen hienous?
– Läpinäkyvyys, kaikki eläimen tiedot löytyvät sovelluksen kautta. Itse arvostan myös vuorovaikutuksellisuutta, jossa asiakas ja eläinlääkäri voivat viestitellä ja asiakas voi lähettää kuvia lääkärin arvioitavaksi, kuvailee Kurki.

Miten sovellus tulee muuttamaan maailmaa?
– Tämän kanssa ei tarvitse tulostaa niin paljon papereita. Siinä mielessä tässä on myös ympäristöystävällisyyttä.

Koiranpentu Rocky pääsi Anne Kurjen syliin eläinlääkäriasemalla.

Mistä tähän tuli idea?
– Yliopistollisella eläinsairaalalla Helsingissä oli oma mobiilisovellus, ja asiakkaat alkoivat pyytää sellaista myös meiltä. Kehitimme tätä versiota puolitoista vuotta, kertoo Pet-Vetin toimitusjohtaja Elina Illukka.

Tuottaako sovellus jotain?
– Ei, eikä sen ole tarkoituskaan tuottaa. Olemme päättäneet, että emme tee suoramarkkinointia sovelluksen kautta, sanoo Anne Kurki.

Mitä seuraavaksi?
– Suunnittelemme verkon yli toteutettavia eläinlääkäripalveluita. Asiakas voi kotona koneella kuvata lemmikkiä ja lääkäri voi antaa verkon välityksellä ensiarvion tilanteesta. Meillä on esimerkiksi saaristossa asuvia asiakkaita, joilla on kolmen tunnin matka Turkuun. Heillä tällainen palvelu olisi varmasti hyödyllinen, kertoo toimitusjohtaja Elina Illukka.
– Myös lemmikkien sairauksien ennaltaehkäisyä on tarkoitus kehittää lemmikin omien terveydenhuolto-ohjelmien avulla. Haluamme olla teknologian huipulla, jatkaa Illukka.

VARSIN MOBIILIA

Juttusarja kertoo maakunnan mobiilisovelluksista

Juttusarja esittelee Varsinais-Suomessa kehitettyjä mobiilisovelluksia eli applikaatioita eli appseja eli appeja.

Mukana on myös mobiiliin kehitettyjä verkkosivuja.

Sarjan julkaistut jutut kerätään tänne. 

Uusi juttu ilmestyy aina vajaan viikon välein.

Kaarinan Taitoluistelijoiden SM-joukkueet toivat seurahistorian ensimmäisen hopea- ja pronssimitalin Kaarinaan. Samalla joukkueet lunastivat SM-finaalipaikat heti kilpailukauden avauskilpailussa.

Perinteisesti lauantaina kilpailuohjelmassa olivat SM-noviisien vapaaohjelmat kahdessa lohkossa sekä SM-junioreiden ja SM-senioreiden lyhytohjelmat. 2. lohkossa kilpaileva SM-noviisijoukkue Diamond Edges onnistui suorituksessaan sijoittuen toiseksi pisteillä 51.15. SM-noviisisarjan voitti Finettes (HTK) pisteillä 59.51. Kolmanneksi tuli Valley Bay Synckhronics (ESJT) pisteillä 47.52.

”Huikea viikonloppu! Noviisit ovat upeita nuoria kilpaurheilijoita, joiden hyvä asenne harjoitteluun ja onnistunut suoritus palkittiin hopealla. Joukkue on erityisen rohkea esiintymään ja eläytymään musiikkiin, millä erotuimme joukosta. Myös ohjelma sai hyvää palautetta”, iloitsee valmentaja Siiri Eskelinen.

SM-juniorijoukkue Dream Edges lähti sunnuntain vapaaohjelmaan sijalta 5 pisteillä 45.93. Sunnuntaina joukkue paransi ennestään hyvää sijoitustaan kolmanneksi pisteillä 128,69. SM-junioreiden sarjan voitti Musketeers (HL) pisteillä 143,83. Toiseksi sijoittui Team Fintastic) pisteillä 142.38.

”Junnut ovat tehneet valtavasti töitä ja tehneet historiallisen nopean nousun. Tasan kolme vuotta sitten lähdettiin aika nollasta ja nyt mitaleilla. Menestyksen takana on joukkueen kova tahto ja Tarmo. Luistelijat ovat fiksuja ja ahkeria kilpaurheilijoita. Tällä kaudella onnistuimme hyvin ohjelmien koreografioissa. Saimmekin niistä paljon kiitosta”, summaa Siiri Eskelinen Dream Edges joukkueesta.

SM-senioreiden sarjan voitti Rockettes (HTK) pisteillä 194,62. Toiseksi Team Unique (HSK) pisteillä 189,77 ja kolmanneksi Marigold Ice Unity (HL) pisteillä 183,86.

”Tämä oli hieno alku kaudelle ja antoi paljon lisää itseluottamusta ja energiaa treenaamiseen kohti kauden tärkeimpiä koitoksia”, huikkaa vielä Siiri. Seuraavan kerran kaarinalaisjoukkueet nähdään kilpajäillä 3.-4.12.2016 2. SM-valintakilpailussa Helsingissä.

Jäällä Cruella de Vill. Edessä: Emma Rantamäki, Aava Virkki, Venla Ylimaa. Keskellä: Elsa Virta, Tiia Vuorenpää, Aino Suvanto, Emilia Palken. Takana: Ronja Ojala, Iita Nyrhilä.

Piikkiön Osuuspankin historia on värikäs niin kuin koko pankkialan. Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa. Kuva: Mikko Perttunen.

Piikkiön Osuuspankki täytti tänä vuonna 90 vuotta. Syntymäpäiväkahvit juotiin konttorilla maanantaina. Lue Kaarina-lehdestä 9.11. toimitusjohtaja Jari Heinosen haastattelu ja pankin historia pähkinänkuoressa.

90-vuotiskahvit juotiin maanantaina. Kuva: Sari Suni.

Potilan talo oli ensimmäinen Osuuskassan omistama liiketila. Aluksi kassa oli talossa vuokralla.

Mainoksia ja ilmoituksia vuosien varrelta.

Osuuspankin konttori on ollut pitkään keskeisellä paikalla Piikkiössä.

Piikkiön Osuusmeijeri oli osuuskassan ensimmäinen toimipaikka.

Lue lisää 9.11.2016 lehdestä

Pukkilan ylikulkusillalla ajetaan ensi viikosta lähtien yhtä kaistaa pitkin E18-moottoritiellä. Toinen kaista suljetaan tiistaista alkaen rikkoutuneen liikuntasaumalaitteen takia.

Sillan Turun puoleisen pään rikkoutunut liikuntasaumalaite vaihdetaan uuteen liikuntasaumalaitteeseen. Korjaustyö tehdään ajokaista kerrallaan, ja tämän vuoksi liikenne joudutaan rajoittamaan sillalla yhdelle ajokaistalle. Korjaustyö joudutaan ajoittamaan kylmään vuodenaikaan, jolloin sillassa ei ole lämpölaajenemista ja se on lyhimmillään. Tällöin liikuntasaumassa välys on suurimmillaan ja vaihtotyö on helpompi toteuttaa.

Työstä aiheutuu haittaa liikenteelle Turusta Helsingin suuntaan ajettaessa. Työmaan kohdalla sillalla tulee olemaan 50 km/h nopeusrajoitus, kun kohteella työskennellään. Muina aikoina kohteella on 80 km/h nopeusrajoitus.

Uusimistyöt valmistuvat viikolla 50 eli joulua edeltävällä viikolla.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 on 2,5 miljoonaa euroa miinuksella. Vuosikatteeksi arvioidaan 1,6 miljoonaa euroa plussaa. Turun ja Kaarinan kirkollinen tuloveroprosentti pysyy yhdessä prosentissa.

Fölin alueella aiotaan luopua maksullisista aikataulukirjoista ensi kesään mennessä. Nykyisin aikataulukirjasta on tehty kaksi versiota: koteihin jaettava maksuton versio ja hintamerkinnällä varustettu maksullinen versio. Kansilehteä lukuun ottamatta aikataulukirjat ovat olleet samanlaiset.

Aikoinaan kirjan maksullisuutta on perusteltu muun muassa sillä, että asiakkaat ovat pyytäneet palvelupisteestä aikataulukirjaa vain katsoakseen jonkun yksittäisen aikataulun ja sitten heittäneet kirjan roskiin. Tänä päivänä aikatauluja on saatavilla sähköisillä palveluilla, jolloin painettujen aikataulukirjojen tarve on vähentynyt.

Maksullisista aikataulukirjoista aiheutuvia kokonaiskustannuksia on vaikea laskea, mutta todennäköisesti ne ylittävät saadun tuoton. Tästä syystä ei ole järkevää enää painaa kahta erilaista aikataulua. Maksuttomuus helpottaa myös palvelupisteiden työskentelyä, kun postijakelusta reklamoivilta asiakkailta ei tarvitse enää pyytää aikataulukirjasta hintaa.

Kaarinan Yrittäjät valitsivat torstaina uudeksi puheenjohtajakseen Marika Haatajan Hiushuone Klipsistä. Nykyisellä puheenjohtajalla Johanna Saarisella tuli sääntömääräiset kolme vuotta täyteen.
Hallituksessa toimivat vuonna 2017 Victor Florea, Taija Kavalto, Nina Hamburg, Jani Heinonen, Samu Kaukoranta, Karita Kauppila, Johanna Saarinen, Sanna Vauranoja sekä uusina hallituksen jäseninä Aki Salmi ja Nina Suuronen.

Suru ja muistaminen tulivat verkkoon sosiaalisen median myötä. Suomessa toimii useita vainajien muistamiseen liittyviä nettisivustoja. Yksi niistä on kaarinalainen Mistory, joka avattiin kesällä 2015. Mistoryn Katja Pellikan mukaan muistelemisen tarve on ollut vahvempaa mitä sivuston tekijät odottivat.
– Olemme huomanneet, että yhdessä muistelu on todella tärkeää.

Mistoryssa muisteluun osallistuminen vaatii kirjautumisen. Asiatonta tekstiä tai käytöstä sivustolle ei ole tullut lainkaan.
Pyhäinpäivä ja joulu ovat ajankohtia, jolloin suomalaiset herkistyvät vainajien muistamiseen.

Miten Mistory.fi toimii?
– Mistory tuo perinteisen muistamisen keinot verkkoon. Sivusto on tehty tuomaan yhteen vainajan omaiset ja läheiset. He voivat sivustolla muistella edesmennyttä, kertoo Katja Pellikka.
– Sivustolla voi tehdä muistosivun vainajalle ja ottaa osaa ajasta ja paikasta riippumatta. Muistosivut ovat kaikille avoimia.
– Lisäksi sivustolla on muistopöytiä, joilla voi muistaa henkilöitä, joille ei ole luotu omia muistosivuja. Yhteisiä muistopöytiä on esimerkiksi lapsen syövälle menettäneille, henkirikoksen uhreille, rakkaille eläimille ja esimerkiksi tietyllä hautasmaalla lepääville vainajille. Muistopöytiä voi luoda kuka tahansa haluamansa teeman ympärille.
– Sivuston suosituin keino osallistua on sytyttää kynttilä. Se on myös se perinteinen keino vainajan muistamiseen. Kynttilän oheen voi laittaa kauniin lauseen, runon tai muiston.

Ketkä sivuston ovat tehneet?
– Mistory-tiimiin kuuluu neljä henkilöä. Minä olen pääosakas ja lisäksi mukana ovat graafikko Eveliina Tommola, verkkopalvelun toteutuksesta vastaava Oskari Kulmala ja tuotekehittäjä, surualan osaaja Minna Haataja, kertoo Pellikka.

”Olemme itkeneet monet itkut Mistoryn kanssa. Monet sivuston viesteistä koskettavat syvältä.”

Mikä on sen hienous?
– Se, että voi muistella missä ja milloin vain. Se on myös syy, miksi halusimme verkkopalvelun tehdä. Yhdessä muistelu on todella tärkeää, ja tämä palvelu säilyttää muistot.

Miten ideanne tulee muutamaan maailmaa?
– Tällaiset palvelut ovat jo nyt tuoneet muutosta surukulttuuriin. Näin uskallan jo sanoa. Muutos myös jatkuu, suremiseen tulee edelleen uusia tapoja, tosin hitaasti. Surusta puhutaan nyt enemmän julkisesti, ja halutaan tuoda vainajan omaa persoonaa enemmän esille.
– Virtuaalinen sureminen on uudehko termi, mutta jo käytössä. Aihetta tutkitaan koko ajan.

Mistä tähän tuli idea?
– Oman isän kuolema 25 vuotta sitten on peilipinta, johon vertaan asioita. Sivuston taustalla on kuitenkin ajatus monen vuoden takaa, että Suomessa puuttuu paikka, jossa vainajia voisi muistella virtuaalisesti. Sen jälkeen samantyyppisiä sivuja on tullut muitakin.

Kuinka paljon käytetään mobiilisti?
– Hieman yli puolet käyttää palvelua mobiilisti.

Tuottaako sivusto jotain?
– Se ei ole ensisijainen tavoitteemme. Haluamme saada ensimmäisenä käyttäjiä sivustolle.
– Kynttilät ja muistaminen ovat ilmaisia. Vain kuolinilmoituksen laajentaminen muistosivuksi, johon muutkin voivat tallentaa muistojaan, maksaa palvelussa.

Kuinka raskasta ja surullista on toimia vaikean aiheen parissa?
– Olemme itkeneet monet itkut Mistoryn kanssa. Monet sivuston viesteistä koskettavat syvältä. Viime vuoden pyhäinpäivän aikaan olin hyvin herkistynyt, kun meillä oli käynnissä Kynttilä rakkaan muistolle -tapahtuma. Se keräsi yli 48 000 osallistujaa, muistelee Katja Pellikka.

Juttu on osa Varsin mobiilia -juttusarjan, joka esittelee varsinaissuomalaisia mobiilisovelluksia tai mobiilisti toimivia verkkosivuja. Sarjan aikaisemmat osa löytyvät täältä.

BlueBot-robotti liikkuu alustalla ruudusta toiseen sen mukaan, miten sille on annettu komentoja. Robotin ohjaamista ovat harjoittelemassa Kalle Niittynen (vas.), Iida Värränkivi, Saaga Lipponen, Maisa Hellman, Joanna Lehtinen ja Cilla Rajamäki. –Se menee eteenpäin ja sivuille, ja peruuttaakin voi. Komentoja voi antaa kerralla enintään 40, Joanna selittää.

Auranlaakson koulun viidesluokkalaiset ovat tänä syksynä opetelleet tekemään mykkäelokuvia. Äidinkielen opetukseen sisältyneessä elokuvien teossa kuvaus- ja editointivälineenä olivat tabletit.

-Kuusi ryhmää teki kukin oman elokuvan. Mukana oli yhteensä 27 oppilasta, kertoo rehtori Matti Kallio.

Muut luokat saivat koululla pidetyn arviointiviikon aikana katsella elokuvaprojektien tuloksia. Samalla heille tuli tutuksi, mitä mykkäelokuva tarkoittaa.

Arviointiviikolla myös valinnaisen koodauskurssin käyneet oppilaat jakoivat osaamistaan toisille koululaisille. Koodausta eli ohjelmointia oli opeteltu BlueBot- ja BeeBot –roboteilla, tableteilla ja Robogem-lautapeleillä.

Jännittävän Kauhumotelli-elokuvan trailerilta näet, miten oppilaat taitavat elokuvan teon. Toisella videolla oppilaat koodaavat hauskannäköistä robottia.

Lue lisää 16.11.2016 lehdestä