Moottoritien varressa Kaarinassa sijaitseva Ykkös-Cafe yritettiin ryöstää maanantaina klo: 17.32. Tekijänä oli suomen kieltä puhunut nuorehko mieshenkilö, joka juoksi ulos kahvilan pääovista.
Poliisi pyytää mahdollisia havaintoja tekijästä tai tämän käyttämästä ajoneuvosta. Havainnot pyydetään ilmoittamaan puhelinnumeroon 050 – 3498995.
Miestä syytetään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa murhasta Kaarinassa, kertoo Suomen Tietotoimisto (STT). Epäilty henkirikos tapahtui heinäkuun puolivälissä.
Syyttäjän mukaan vuonna 1991 syntynyt mies murhasi kolmikymppisen miehen erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Syytteen mukaan mies potki ja löi toista miestä voimakkaasti päähän, minkä jälkeen muun muassa leikkasi uhrin kaulan auki puukolla.
Syytetty on haastehakemuksen mukaan myöntänyt hätävarjelun liioitteluna tehdyn henkirikoksen, kertoo STT.
Varsinais-Suomen ELY-keskus uusii Kaarinan Pukkilassa sijaitsevasta Pukkilan ylikulkusillasta rikkoutuneen liikuntasaumalaitteen.
Eilen tiistaina aloitetut uusimistyöt jatkuvat viikolle 50 saakka. Työstä aiheutuu haittaa liikenteelle E18-moottoritiellä Turusta Helsingin suuntaan ajettaessa. Korjaustyö tehdään ajokaista kerrallaan, ja tämän vuoksi liikenne joudutaan rajoittamaan sillalla yhdelle ajokaistalle.
Työmaan kohdalla sillalla on 50 km/h -nopeusrajoitus, kun kohteella työskennellään. Muina aikoina kohteella on 80 km/h -nopeusrajoitus. Tielläliikkujien on tärkeää noudattaa alennettuja nopeusrajoituksia työmaan kohdalla, sillä kova ajonopeus heikentää työmaalla työskentelyn turvallisuutta sekä autoilijoiden oma turvallisuutta.
Opettajan sijaisuuksia tehnyt Eeva Hellsten huomasi, että rehtoreiden täytyy käyttää huomattavan paljon aikaa siihen, että kouluun löytyy tarvittava sijainen. Hellsten keksi tähän aikaa säästävän ratkaisun.
Turkulainen kehitti ohjelman, jossa avoimista sijaisuuksista on helppo ilmoittaa. Samalla alan pätevyyden hankkineet henkilöt tietävät avoimista työpaikoista ja voivat hakea niitä helposti verkossa.
Nyt varaopettajien lisäksi ohjelmaa käyttävät suunhoidon, röntgenhoidon, lastenhoidon, laboratoriotyön, ensihoidon ja fysioterapian työntekijät ja työnantajat. Seuraavaksi joukkoon liittyvät jalkapalloilijat, joiden huippu-urheilun ja työmarkkinoiden yhteensovittamista halutaan edistää.
Vara.jobs ei ole mobiilisovellus, mutta Hellsten tietää, että noin puolet käyttää ohjelmaa nimenomaan mobiililaitteella. Ohjelman kautta on ollut avoinna satoja työpaikkoja tänä vuonna.
Hellsten muutti Helsinkiin, koska kaikki asiakkaat ovat siellä. Turussa hän käy edelleen säännöllisesti.
Miten Vara.jobs toimii?
– Vara.jobs on suunniteltu, jotta työn kysyntä ja tarjonta voisivat kohdata digitaalisesti. Vara.jobs toimii usealla alalla, kertoo Eeva Hellsten.
– Tarkoituksena on helpottaa sitä valtavaa puhelinrumbaa, jota työpaikoilla käydään, kun esimerkiksi sairastuneen henkilön tilalle pitää löytää nopeasti sijainen. Tältä sivustolta sijainen löytyy helposti ilman, että pitää tehdä valtavaa soittorinkiä. Lisäksi työnantaja voi valita työntekijän, jonka hän ottaa tekemään sijaisuuden.
– Ammattilaiset tekevä portfolion, jossa he esittelevät itsensä. Työnantajat taas rekisteröityvät ja luovat avoimet työpaikat sivustolle. Työtä voi hakea paria nappia painamalla. Samoin työntekijän voi valita hakijoiden joukosta paria nappia painamalla.
Kenelle se on tarkoitettu?
– Sivusto on tarkoitettu eri alojen ammattilaisille, jotka etsivät töitä tai sijaisuuksia. Toisella puolella ovat työnantajat, jotka voivat tätä kautta ilmoittaa avoimista työpaikoista ja löytää niihin tekijät.
– Itsensä rekisteröimisen palveluun työntekijänä vaatii ammattiliiton jäsennumeron. Tällä varmistetaan, että töitä on hakemassa oikeita alan ammattilaisia.
– Periaatteessa sivuston idean voisi ottaa käyttöön kuka tahansa vaikkapa remonttityömiehiä tarvitseva yritys, kuvailee Eeva Hellsten.
Mitä seuraavaksi?
– Seuraavaksi vara.jobs laajentaa ammattijalkapalloilijoihin. Tavoitteena on tukea jalkapalloilijoiden kaksoisuraa. Ohjelman kautta jalkapalloilijan voisi varata töihin esimerkiksi harjoittelun ohella, loukkaantumisten aikana tai harjoittelemaan pelaajauran jälkeistä työtä, kertoo Eeva Hellsten.
Miten Vara.jobs tulee muuttamaan maailmaa?
– Kaikki hyötyvät, kun ohjelmaa käyttävät useat alat. Ongelmat ovat yllättävän samoja alasta riippumatta.
– Tämä luo myös tietynlaista avoimuutta työpaikoille. Onko työpaikka valmis ottamaan vastaan yhden päivän sijaisen? Onko työprosessi sellainen, että sijainen tulee oikeasti helpottamaan vakituisten työtä? Ovatko perehdyttämisaineistot kunnossa? Nämä kysymykset työpaikoilla pitää miettiä ennen kuin palvelusta on apua, neuvoo Hellsten.
Tuottaako sivusto jo jotain?
– Tämä alkaa ehkä kohta tuottaa. Olen saanut tukea Ely-keskukselta, Tekesiltä ja lisäksi mukana on sijoittajia. Alunperin otin lainaa, jotta voin tehdä kehitystyötä.
– Ohjelmasta tulee rahaa eri tavoin. Jollain alalla työpaikan ilmoittaminen avoimeksi maksaa, jollain taas ammattilaisen löytäminen maksaa. Lisäksi on kiinteitä kuukausi- ja vuosimaksuja tai maksu siitä, että saa ohjelman käyttöönsä. Olen miettimässä parhaillaan maksuperiaatteiden uudistamista.
– Palkkaa sovelluksen kautta ei voi ainakaan vielä maksaa, mutta ehkä tämäkin puoli tulee vielä tulevaisuudessa helpottumaan. Lisäksi palkka on sovittava aina erikseen alakohtaisesti. Ainoastaan lastenhoitopalvelussa palkanmaksun voi hoitaa ohjelman kautta.
TAUSTA
Idea omasta elämästä
Eeva Hellsten, mistä tuli idea vara.jobsiin?
Olen opiskellut opettajaksi ja tein paljon sijaisuuksia. Lisäksi harrastin ahkerasti leijasurffausta ja mietin, miten voisin löytää harrastukselle enemmän aikaa töiden lomassa. Pohdin, että miten minä haluaisin tehdä töitä.
Olen innokas etsimään ongelmiin ratkaisua, ja ajattelin että tälle sijaisopettajien etsintärumballe täytyy tehdä jotain. Siinä kuluu valtavasti tehokasta työaikaa.
Leijasurfaukselle ei ole kyllä löytynyt yhtään enempää aikaa, sillä yrittäjyys on vienyt täysin mukanaan.
Haastattelu on osa Varsin mobiilia -juttusarjaa, joka esittelee varsinaissuomalaisia mobiilisti toimivia digiajan keksintöjä. Sarjan aikaisemmat osat löytyvät täältä. Seuraava osa julkaistaan vajaan viikon päästä.
Pöydät notkuvat käsityömestareiden taidonnäytteitä. Kojuista nousee vastustamaton leivonnaisten tuoksu. Mitä olisikaan joulun odotus ilman perinteisiä joulumyyjäisiä!
Tämän vuoden myyjäiset käynnistyvät toden teolla tänä viikonloppuna. Seuraavana viikonloppuna, marraskuun viimeisenä myyjäisiä löytyy lähes joka notkelmasta.
Keräsimme karttaan tämän ja ensi viikonlopun myyjäiset lähialueilta. Kartan avulla voit suunnitella lenkin ja kiertää vaikkapa kaikki kohteet.
Julkaisemme myös kartan ja listan joulukuun myyjäisistä hieman myöhemmin.
KARTTA TOIMII NÄIN
Voit suurentaa kartan kokoa ruudulla painamalla yläpalkin oikeanpuoleista painiketta.
Saat lisätietoa myyjäisistä painamalla kohteen merkkiä kartassa.
Saat kaikki myyjäiset näkyviin painamalla yläpalkin vasemman puoleista painiketta.
1. Salon Suuret Joulumyyjäiset
Missä: Virtasen kaupan tiloissa, Hämeentie 37, 24100 Salo
Milloin: to-pe 17.-18.11. klo 10 – 18, la 19.11. klo 10 – 14
Mitä: Viisikymmentä myyjää kolmen päivän aikana; osa kaikki kolme päivää, osa päivän tai kaksi.
Kädentaitajien töitä, kynttilöitä, leivonnaisia, mausteita, sisustustavaraa, kalkkimaalia, lasten- ja naistenvaatteita, kosmetiikkaa ym.
2. Paimion Joulumarkkinat
Missä: Vistantie 18, Paimio.
Milloin: 20.11. kello 11–15.
Mitä: Perinteiset Paimion kaupungintalon ohjelmalliset joulumarkkinat. Aiempien vuosien tapaan samassa yhteydessä syttyvät valot kaupungin joulukuuseen ja julistetaan pikkujoulurauha. Mm. msiikki- ja teatteriesityksiä, kilpailuja, joulupukin ja-muorin vierailu sekä käsityöaiheiset markkinat.
3. Tarmon talon joulumyyjäiset
Missä: Tarmon talo, Virusmäentie 10, Turku.
Milloin: 20.11.2016 kello 11–16.
Mitä: Myynnissä laaja valikoima laadukkaita käsitöitä, lahjatavaroita sekä jouluherkkuja. Café Tarmosta saa huokeaan hintaan syötävää shoppailun ajaksi. Myynnissä myös soppatykissä haudutettua joulupuuroa. Kaikki tuotto käytetään Nuorten Kotkien ja Tarmon talon lapsi- ja nuorisotyöhön.
4. Päiväkoti Mesikämmenen perinteiset joulumyyjäiset
Missä: Päiväkoti Mesikämmen, Helsingintie 57 A, Salo
Milloin: 20.11.2016 kello 10-13
Mitä: Myynnissä mm. jouluisia herkkuja sekä käsitöitä. Lisäksi arpajaiset, kahvio. Myyjäisten tuotto käytetään päiväkodin lasten hyväksi.
5. Friisilän koulun joulumarkkinat
Missä: Friisilän koulu, Tasalank.16, 21200 Raisio
Milloin: 19.11.2016 11 – 12.30
Mitä: Leivonnaisia, käsitöitä, puffetti, arpajaiset, onnenpyörä ym. Musiikkiluokkien konsertti klo 9.00, liput 5 euroa ovelta.
6. Joulun avaus ja jouluiset saaristomarkkinat
Missä: Kustavin Suvitori ja paikalliset yritykset, Suvitori: Kivimaa, 23360 Kustavi
Milloin: 19.11.2016
7. Käsityömarkkinat
Missä: Turun Karjala-Seuran talo, Itäpellontie 2 , Turku
Milloin: 19.11.2016 11 – 15
Mitä: Myynnissä uutta ja vanhaa, valmiita käsitöitä, lankoja, kankaita, työvälineitä, käsityökirjoja ja -lehtiä, keskeneräisiä käsitöitä, tilpehöörejä. Keskeneräisten käsitöiden näyttely. Kahviosta kahvia/teetä ja pullaa, karjalanpiirakoita (myös mukaan).
8. Perinteiset kädentaidon joulumyyjäiset
Missä: Auran Nuortentalo, Kirkkotie 254, Aura kk
Milloin: 20.11.2016 kello 11–14
Mitä: Paikalla yli 80 myyjää. Kädentaidonnäytteitä kotiin ja pukinkonttiin. Kahvio palvelee. Joulupukki vierailee myyjäisissä. Pihamaalla poniratsastusta. Järjestäjinä Auran Nuorisoseura ja Auran Yhtenäiskoulun 5B-luokka.
9. Joulun tunnelmaa! –myyjäistapahtuma Empon koululla
Missä: Empolan koulussa, Kauppatie 1, Kuusisto/Kaarina
Milloin: 20.11. klo 11-14
Mitä: Ohjelmassa myyjäisten lisäksi kivaa ohjelmaa koko perheelle: Ihanat Hali-Bernit rapsuteltavana klo 11 alkaen, poniratsastusta klo 12–13, Kuusiston VPK:n paloauto esittelyssä, myös joulupukki saapuu paikalle! Jouluista askartelua lapsille, herkullinen buffet sekä makkaramyyntiä. Järjestäjä Kuusiston koulun vanhempainyhdistys.
10. Jokilaakson koulun joulumyyjäiset
Missä: Jokilaakson koulu, Karjatie 9, Lieto
Milloin: 21.11. klo 18:00-19:30
Mitä: Koulun luokkien myyntipöydistä löytyy useita erilaisia jouluisia lahjoja, herkkuja ja koristeita moneen makuun. Buffetti ruokasalissa. Tuotto koulun luokkien retkirahastoihin.
Joulumyyjäiset 25.11.–27.11.2016
1. Liedon Joulun Avaus 2016
Missä: Liedon tori, Hanhenkaari 1, Lieto
Milloin: 25.11.2016 kello 18–19
Mitä: Esiintymässä mm. Voice of Kids:stä tuttu Kelly, joulupukki tonttuineen ja traktoreineen ja myyjäiset.
2. Nuorisoverstaan, Palkkeen ja kirjastoauton joulumyyjäiset
Missä: Laitilan vanhalla meijerillä.
Milloin: 25.11.2016 kello 10–17.
Mitä: Kirjastoauto paikalla koko ajan, autossa joulupukki. Myynnissä keramiikkaa, ompelu- ja puupajan tuotteita, käsitöitä sekä makkaraa, glögiä, joulutorttuja ja -pipareita. Lapsille ongintaa. Palkkeessa luetaan joulusatuja.
3. Mikaelin adventtimyyjäiset
Missä: Mikaelin srk-kodilla, Puistokatu 13, Turku
Milloin: 26.11. klo 11-13
Mitä:
4. Joulumyyjäiset Kaarinan kirkossa
Missä: Voudinkatu 2, Kaarina
Milloin: 26.11. klo 11-13
5. Joulumyyjäiset Martin srk-talossa
Missä: Martin srk-talossa, Temppelinkatu 1, Turku
Milloin: 26.11. klo 12–14
Mitä: Lanttu- ja porkkanalaatikoita, leivonnaisia, villasukkia, arpajaisia, kortteja ja kirpputori.
6. Joulumyyjäiset Wiurilan Kartanossa
Missä: Wiurilan kartano, Viurilantie 126, 24910 Salo
Milloin: 27.11.2016 kello 10–16
Mitä: Noin 60 käsityöläistä myymässä valmistamiaan tuotteita.
7. Luomuspajan tunnelmalliset joulumarkkinat
Missä: Luomuspaja, Paimalantie 38, Turku
Milloin: 27.11.2016 kello 15–18
Mitä: Luomuspajan käsintehtyjen joulukorttien keräys Turun seudun yksinäisille vanhuksille, poniratsastusta, arpajaiset Turun seudun vammaisjärjestön hyväksi, riisipuuroa ja glögiä, joulupukki (saapuu klo 17.00), acapella-yhtye, jouluisia kasvomaalauksia sekä kynsistudio, sisustustuotteita, herkkuja, kauneustuotteita.
8. Turun VPK:n talon legendaariset joulumyyjäiset
Missä: Turun VPK-talo, Eskelinkatu 5, Turku
Milloin: 27.11.2016 kello 11–16
Mitä: Myyjäisiä on kaikkiaan viidet 27.11., 4.12., 6.12., 11.12 ja 18.12.
9. Hakkistyttöjen ja Sauvojapoikien joulumyyjäiset
Missä: Sauvon koulukeskuksen ruokalassa
Milloin: 27.11.2016 klo 13-15
10. Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat
Missä: Vanha suurtori, Turku
Milloin: 26.–27.11., 3.–4.12., 10.–11.12. ja 17.–18.12.2016.
Mitä: Markkinatorilla runsaasti myyjiä ympäri Suomea ja aina ulkomailta asti. Myyntikojuissa laaja valikoima käsityöläisten taidonnäytteitä, kuten luonnonmateriaaleista tehtyjä tuotteita, koriste-esineitä, asusteita, hienoa taidetta ja jouluisia herkkuja. Vanhan ajan markkinatunnelmaa ovat luomassa monenlaiset teatteri-, musiikki- ja sirkusesitykset. Pukin pajalla tapaat Joulupukin perheineen.
11. Adventtimyyjäiset Henrikinkirkolla
Missä: Henrikinkirkko, Peltolantie 2, Turku
Milloin: 26.11.2016 11–13
Mitä: Tarjolla lähetysväen laittamia suolaisia ja makeita herkkuja, partiolaisten joulutorttuja, marttojen kutomia sukkia, kirkkokuoron herkkukoriarpoja, puuhapajan jouluisia käsitöitä ym. Buffetissa puuroa, grillimakkaraa ja pullakahvit.
12. Brinkhallin joulumyyjäiset
Missä: Brinkhallin kartano, Brinkhallintie 414, Turku
Milloin: 26.11.2016 kello 12–16
Mitä: Myytävänä käsitöitä, leivonnaisia, jouluruokia (laatikot voi pakastaa), hilloja, hyytelöitä, mehuja, kuivattuja omenoita, linnunruokia ym. Arpajaisissa joka arpa voittaa. Kahviossa kotileivonnaisia ja riisipuuroa.
13. Iso-Puolalan Joulupuoti
Missä: Iso-Puolalan talo, Puolalanpuisto 7, Turku
Milloin: 26.11.2016 kello 12–16
Mitä: Antiikkia, käsitöitä, kransseja ja tunnelmallinen tupakahvila.
14. Joulu saapuu Merimaskuun
Missä: Merimaskun maamiesseurantalo, Killaistentie 40, 21160 Merimasku
Milloin: 26.11.2016 kello 11–15
Mitä: Makoisia syötäviä, kahvio, omintakeisia lahjoja moneen makuun.
15. Joulumyyjäiset
Missä: Lounais-Suomen neuroyhdistyksen toimitilat, Itäinen Pitkäkatu 68, Turku
Milloin: 26.11.2016 kello 10–14
Mitä: Leivonnaisia, joululaatikoita, käsitöitä, kirpputori, arpajaiset, kahvio.
16. Joulumyyjäiset
Missä: Nahkurinpihan päiväkoti, Nahkurinpiha 1, Turku
Milloin: 26.11.2016 kello 11–14
Mitä: Joulumyyjäisten lisäksi myös lasten kirpputori.
17. Vasaramäen joulumyyjäiset
Missä: Vasaramäen alakoulun ruokala, Lehmustie 7, Turku
Milloin: 26.11.2016 kello 11–14
Mitä: Myytävänä: jouluisia leivonnaisia, piparkakkutaloja, havutuotteita, käsinvalettuja kynttilöitä, kudonnaisia, villasukkia, nukenvaatteita, keppihevosia, brodeerattuja pyyheliinoja ja muita kodin tekstiilejä, käsintehtyjä koruja ja joulukortteja, Tupperware-, Oriflame- ja Colose-tuotteita, tonttuja, ovikoristeita ja paljon muuta! Joulupukki vierailee ja laulattaa lapsia klo 12.30. Buffetista tuoreet leivonnaiset. Pika-arpajaiset. Mukana myös Vasaramäen koulun Nuoret Yrittäjät. Järjestää: Vasaramäen koulun ruotsinkerho.
18. Liedon Asemanseudun kyläyhdistyksen joulumyyjäiset
Missä: Lujalan seuratalo, Lujalantie 13, 21360 Lieto as
Milloin: 27.11.2016 kello 10–14
Mitä: Joulumyyjäiset, puffetti ja arpajaiset.
19. Vanhalinnan joulu
Missä: Liedon Vanhalinna, Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna
Milloin: 27.11.2016 kello 12–16
Mitä: Kotimuseon joulu, Maija Aalto-Setälän himmelityöt, joulupuodin avajaiset (Joulupuoti on tapahtuman jälkeen auki 21.12. asti), tallin joulukahvila. Museo, näyttelyt ja museokauppa ovat myös avoinna. Päivän ohjelma: 12.00-16.00 Joulukoristeiden askartelupaja (työpajamaksu 5 euroa) Työpajassa valmistetaan perinteisiä paperi- ja olkikoristeita. 13.00-15.00 Joulurunon tai joulutervehdyksen kirjoitustyöpaja Miten voisit kirjoittaa joulukorttiin muutakin kuin “Hyvää Joulua”? Eevastiina Kinnunen auttaa löytämään uusia sanoja. 13.00-14.00 Elina Teerijoki: Hopeapeilin Joulu Elina kertoo joulunvietosta 1950-70-lukujen tapaan & esittelee uunituoretta joulukirjaansa. 12.00-16.00 Taikuripoika-hevonen ajeluttaa lapsia ja aikuisia (erillinen hinta).
20. Oripään joulunavaus
Missä: Suojalassa, Turuntie 15, 32500 Oripää
Milloin: 27.11.2016 kello 14 eteenpäin
Mitä: Kello 14-15:30 joulumyyjäiset Suojalassa, kello 16 jouluvalojen sytyttäminen Oripään Osuuspankin pihalla, Lionsien ja kunnanjohtajan tervehdys, tarjolla possua, glögiä ja pipareita.
21. Kultaisen Omenan Killan joulumyyjäiset
Missä: Luostarinmäen käsityöläismuseo, Vartiovuorenkatu 2, Turku
Milloin: 26-27.11., 3.-4.12. sekä 10.-11.12
Mitä: Käsitöiden lisäksi kamarista voi ostaa myös kahvia ja joululeivonnaisia sekä arpoja. Museon sisäänpääsymaksu.
22. Kerttulan koulun joulumyyjäiset
Missä: Kerttulan koulu, Kerttulantie 31, 21200 Raisio, Yläpihan sisäänkäynti
Milloin: 27.11.2016 kello 10–13
Mitä: joulumusiikkia, buffetti, paljon myytävää, sudensuukon kennelin koiravaljakkoajelu pihalla. Kerttulan koulun vanhempainyhdistys Kytkin ry.
23. Adventin laulumyyjäiset
Missä: Maarian pappilassa, Sorolaisenkatu 4, Turku
Milloin: 27.11. klo 11.30–13.30
Mitä: Verbum Sonans, lauluesityksiä, leivonnaisia, puuroa, kortteja.
24. Joulu-Ruokava
Missä: Someron Monitoimitalolla, Kiiruuntie 6
Milloin: 26.–27.11.2016 klo 10–16
Mitä: Ruokava-messuilla on tilaisuus ostaa paikallisten sekä lähialueen yritysten ja yhdistysten valmistamia käsitöitä ja elintarvikkeita. Tänä vuonna Ruokavan järjestämisestä vastaa Someron Esa ry.
Myyjäistiedot on kerätty TS-Yhtymän lehdistä, tapahtumakalentereista ja Facebookista. Puuttuuko joku myyjäisistä? Kerro tietosi edellä osoitetulla tavalla osoitteeseen lukijalta@kaarina-lehti.fi.
Kipervuoren huipulta avautuu mykistävä näkymä.
– Jumaliste, täältä näkyy kyllä maailman ääriin, Turun Sanomien luontoasiantuntija Ari Karhilahti toteaa uusimmassa Luonto Plussan jaksossa. Kaukana siintää jopa Turun tuomiokirkko.
Luonto Plussan uusin jakso vie katsojat dramaattisiin maisemiin Piikkiön katolle, Kipervuoren huipulle.
Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori ja TS:n luontoasiantuntija Ari Karhilahti johdattaa toimittaja Ann-Mari Rannikon ja kuvaaja Juha Pajun piikkiöläisvuoren tuuliselle huipulle.
Floristi Sanna Lindroos (oik.) antoi Piikkiön Kuvataideyhdistyksen järjestämällä kurssilla neuvoja kranssien tekemiseen. Kuvassa ovat myös Johanna Viljanen ja Marke Laaksonen (selin).
Tuoksuvalla havukranssilla saa luotua tunnelmaa lähestyvään joulunaikaan. Mieleisensä kranssi on helppo opetella tekemään itsekin. Katso videolta, millaisia niksejä floristi Sanna Lindroos neuvoo jouluisen, esimerkiksi ulko-oveen ripustettavan koristeen aikaansaamiseksi.
Joulukalenterin ensimmäinen luukku avataan reilun viikon kuluttua, 1. joulukuuta. Oletko tehnyt joulukalenterin itse tai onko sinulla tapana ilahduttaa ystäviäsi omalla taidonnäytteellä?
Lähetä meille kuva ja lyhyt tarina tekemästäsi joulukalenterista. Mistä aineksista joulukalenterisi on tehty? Kuinka pitkään sen tekeminen kesti? Mitä paljastuu kalenterin luukuista?
Onko sinulla sama kalenteri käytössä vuodesta toiseen? Entä kiertääkö kalenteri peräti suvussa? Mitä muistoja joulukalenteriin liittyy?
Luomme joulutunnelmaa ja julkaisemme kuvia joulukalentereista lähipäivinä. Lähetä kuva ja tarina osoitteeseen lukijalta@kaarina-lehti.fi tai merkitse se esimerkiksi Instagramissa #joulukalenteri2016 ja osoita se meille #kaarinalehti.
Liitä mukaan nimesi ja paikkakuntasi.
Kuvahaasteessa ovat mukana seuraavat lehdet: Turun Sanomat, Salon Seudun Sanomat, Loimaan Lehti, Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Paikallislehti Somero, Uudenkaupungin Sanomat, Laitilan Sanomat, Kunnallislehti. Toimitus valitsee julkaistavat kuvat ja tarinat.
Lähettämiäsi kuvia käytetään ensisijaisesti tämän jutun yhteydessä. Kuvat tallentuvat myös arkistoomme ja niitä saatetaan käyttää joskus uudelleen. Kuvista ei makseta palkkiota.
Sairaanhoitopiirin ict-palveluista vastaava Medbit hakee ratkaisuja sote-uudistukseen omalla alallaan. Uudistuksessa luvattuja säästöjä etsitään muun muassa juuri ict-palveluiden kautta. Medbit haluaa tarjota erilaisia mobiileja ja digitaalisia työvälineitä valtakunnalliseen käyttöön.
Medbitin kehittämässä tablettisovelluksessa vanhus voi ottaa videopuhelinyhteyden omaisille, ystäville tai kotihoitoon. Sovellus tulee Rauman jälkeen testikäyttöön Laitilaan. Sote-uudistuksen myötä sitä halutaan tarjota koko Suomelle.
Mikä tablettisovellus on nimeltään?
– Vihtori. Se tulee sanoista video ja tohtori, kertoo Medbitin tablettisovelluksen vastuuhenkilö Riku Viitanen.
Miten se toimii?
– Kolmella klikkauksella vanhus voi ottaa videopuhelun omaisille, hoitohenkilökunnalle tai toisille vanhuksille. Myös hoitohenkilökunta voi kommunikoida keskenään tämän kautta. Sovellus on kehitetty Medbitissä, mutta videopuhelutekniikka on ostettu ulkoota, kuvailee Viitanen.
– Sovellus on yksinkertainen ja vanhusten käyttöön sopiva. Esimerkiksi nappulat ovat isoja, kertoo sovelluksen kehittäjä Juho Heiskanen. Toinen kehittäjä on Riku Ojala.
– Meillä on suunnitelmia, miten lääkkeiden ottaminen, lattian anturit ja erilaiset mittaukset voitaisiin yhdistää mobiiliin tekniikkaan. Myös ruokaostokset verkkokaupan kautta otetaan kohta mukaan Vihtoriin, kertoo Medbitin toimitusjohtaja Jari Nevalainen.
Miten vanhukset ja uusi tekniikka sopivat yhteen?
– Raumalla sovellus on lisännyt vanhusten kontakteja omaisiin ja toisiin vanhuksiin. Videopuhelua on niin helppo käyttää, että vanhukset ovat innostuneet asiasta.
– Kaikki kokeiluun mukaan valitut vanhukset ovat osanneet heti käyttää sovellusta. Olemme tarjonneet koehenkilöille tabletin, jossa Vihtori-sovellus on lukittu aloitusnäytöksi.
– Paras palaute, jonka olemme saaneet, on eräältä raumalaiselta vanhukselta. Hän ei päässyt enää itse liikkumaan, mutta hänen teki kovasti mieli vierailla kotikonnuillaan. Vanhuksen omainen lähti kotiseudulle ja videopuhelun avulla esitteli paikkoja vanhukselle. Vanhus oli erittäin tyytyväinen, kuvailee Juho Heiskanen.
Vihtori-sovellus on yksinkertainen ja painikkeet ovat isoja, jotta se soveltuu vanhusten käyttöön.
Käykö tässä nyt lopulta niin, että vanhus jää yksin kotiin ja tablettisovellus on ainoa kontakti ulkomaailmaan?
– Meidän tavoitteemme on, että sovelluksen käyttö mahdollistaa enemmän inhimillistä kohtaamista. Tekniikka voi mahdollistaa sen, että kun hoitohenkilökunta tulee paikalle, he voivat keskittyä olennaiseen, eivätkä mittaamiseen. Tämä on kiinni ennen kaikkea siitä, mihin suuntaan sovelluksen käyttö halutaan hoitotyössä kääntää, sanoo toimitusjohtaja Jari Nevalainen.
– Ajantasainen tieto vanhuksen tilasta vaikuttaa hoidon kustannuksiin. Iso kysymys kuuluu, miten ict-ratkaisut tarjoillaan niin, että terveydenhuollon henkilökunnan työ tehostuu, jatkaa Nevalainen.
Medbitin sovelluskehittäjä Juho Heiskanen, toimitusjohtaja Jari Nevalainen, tablettisovelluksen vastuuhenkilö Riku Viitanen ja tiimipäällikkö Tuomo Jääskeläinen kehittävät digipalveluita, joilla voidaan pyrkiä kustannussäästöihin sote-uudistuksen myötä. Kuvat: Jori Liimatainen, TS.
Mitä seuraavaksi?
– Olemme kehittämässä sovelluskauppaan videoyhteys-applikaatiota terveydenhuollon asiointiin. Sen avulla voisi tehdä esimerkiksi ensimmäisen arvioinnin hoidon tarpeesta, eikä potilaan tarvitsisi mennä terveyskeskukseen odottamaan. Sote-uudistuksen myötä digitaalinen asiointi yleistyy. Ajanvaraus, viestien välittäminen, vammaispalvelut ja työttömien aktivointi ovat asioita, joihin digitaalisia palveluja voidaan soveltaa, kuvailee Nevalainen.
– Vihtori-sovellus on sellainen, jota Medbit voi tarjota valtakunnalliseen käyttöön. Aivan vastaavaa ei ole tarjolla muualla. Etsimme sellaisia ict-ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön sote-uudistuksen yhteydessä valtakunnallisesti.
Juttu on osa Varsin mobiilia -juttusarjaa. Sarjan aikaisemmat osat löytyvät täältä.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNISTEN PALVELUIDEN TUOTTAJA
Medbit Oy
Julkisomisteinen osakeyhtiö, joka tuottaa keskitetysti Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon organisaatioiden tarvitsemat ict-palvelut.
Sairaanhoitopiirit, kunnat ja kuntayhtymät ovat Medbit Oy:n omistajia ja asiakkaita.
Yhtiö aloitti toimintansa vuonna 2008.
Tällä hetkellä Medbitissä työskentelee 211 henkilöä. Ensi vuoden alkupuolella työntekijämäärä nousee 260:een, kun Vaasan sairaanhoitopiiri tulee Medbitin vastuulle.
Yhtiön keskuspaikka on nyt Turussa ja Porissa.
Liikevaihto vuonna 2015 oli 47,3 miljoonaa euroa.
Tulevana viikonloppuna on vaikea ohittaa joulumyyjäisiä. Ensimmäisenä adventtiviikonloppuna niitä löytyy lähes kaikilta paikkakunnilta ympäri Varsinais-Suomea. Kun lasketaan yhteen maakunnan julkisesti ilmoitetut myyjäiset, päästään lukuun 37.
Keräsimme tämän viikonlopun myyjäiset kartalle ja listaksi. Myös joulukuun ensimmäisen viikon myyjäiset löytyvät listan alapuolelta.
Vinkkejä myyjäisiin: Leivo hyvin säilyvää ja kääreessä
Myyjäiset 25.–27.11.2016
1. Liedon Joulun Avaus 2016
Missä: Liedon tori, Hanhenkaari 1, Lieto
Milloin: 25.11.2016 kello 18–19
Mitä: Esiintymässä mm. Voice of Kids:stä tuttu Kelly, joulupukki tonttuineen ja traktoreineen ja myyjäiset.
2. Nuorisoverstaan, Palkkeen ja kirjastoauton joulumyyjäiset
Missä: Laitilan vanhalla meijerillä, Meijerintie 5 Laitila
Milloin: 25.11.2016 kello 10–17.
Mitä: Kirjastoauto paikalla koko ajan, autossa joulupukki. Myynnissä keramiikkaa, ompelu- ja puupajan tuotteita, käsitöitä sekä makkaraa, glögiä, joulutorttuja ja -pipareita. Lapsille ongintaa. Palkkeessa luetaan joulusatuja.
3. Joulutori
Missä: Turuntie 16 Loimaa, Ompelupalvelu Mervin tiloissa
Milloin: 26.11. ja la 3.12. klo 10-14
Mitä: Myynnissä joululeivonnaiset, sinapit, villasukat, lapaset ja villapaidat sekä havukranssit, käpykranssit, uniikit jouluiset koristeet kierrätys -ja luonnonmateriaaleista tai paperinauhasta. Tapahtumassa mukana monia kädentaitajia.
4. Mikaelin adventtimyyjäiset
Missä: Mikaelin srk-kodilla, Puistokatu 13, Turku
Milloin: 26.11. klo 11-13
5. Joulumyyjäiset Kaarinan kirkossa
Missä: Voudinkatu 2, Kaarina
Milloin: 26.11. klo 11-13
6. Joulunavaus Sauvossa
Missä: Sauvon tori, Viljontie
Milloin: 26.11.2016 klo 10–13
Mitä: Torimyyntiä, jouluista ohjelmaa, joulupukki, kirjastossa poistokirjamyyntiä. Järjestäjinä Sauvon Puuhaus ja Sauvon kirjasto- ja kulttuuripalvelut.
7. Karunan joulunavaus, Rantolan markkinat
Missä: Karuna, Sauvo
Milloin: 26.11.2016 kello 12–16
Mitä: herkkuja, glögiä, käsitöitä, kalaa, kransseja, Karunan kyläyhdistyksen joulupuuroa. Karunassa myös Hännilän tilan synttärit, Pihaliikkari, MLL.n jouluaskartelua ja onnenpyörä, kahvia ja kirppis, Kamparsin luomutilalla ponikärryajelua ja tilapuoti auki.
8. Joulumyyjäiset Martin srk-talossa
Missä: Martin srk-talossa, Temppelinkatu 1, Turku
Milloin: 26.11. klo 12–14
Mitä: Lanttu- ja porkkanalaatikoita, leivonnaisia, villasukkia, arpajaisia, kortteja ja kirpputori.
9. Perinteiset adventtimyyjäiset
Missä: Kirkkokoti, Kirkkotie 3 Laitila
Milloin: 26.11.2016 10.00
10. Joulutunnelmaiset Adventtimyyjäiset
Missä: Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2, Raisio
Milloin: la 26.11. klo 11-13
Mitä: Leivonnaisia ja jouluruokaa Suomesta ja maailmalta. Herrojen keittiön lohikeittoa, käsitöitä, koruja, joulukransseja, piparipaja, musiikkia, käsienhoitoa, arpajaiset, lennokkikerhon näyttely, seiminäyttely, lahjapaketointipalvelu.
11. Adventtimyyjäiset Henrikinkirkolla
Missä: Henrikinkirkko, Peltolantie 2, Turku
Milloin: 26.11.2016 11–13
Mitä: Tarjolla lähetysväen laittamia suolaisia ja makeita herkkuja, partiolaisten joulutorttuja, marttojen kutomia sukkia, kirkkokuoron herkkukoriarpoja, puuhapajan jouluisia käsitöitä ym. Buffetissa puuroa, grillimakkaraa ja pullakahvit.
12. Brinkhallin joulumyyjäiset
Missä: Brinkhallin kartano, Brinkhallintie 414, Turku
Milloin: 26.11.2016 kello 12–16
Mitä: Myytävänä käsitöitä, leivonnaisia, jouluruokia (laatikot voi pakastaa), hilloja, hyytelöitä, mehuja, kuivattuja omenoita, linnunruokia ym. Arpajaisissa joka arpa voittaa. Kahviossa kotileivonnaisia ja riisipuuroa.
13. Iso-Puolalan Joulupuoti
Missä: Iso-Puolalan talo, Puolalanpuisto 7, Turku
Milloin: 26.11.2016 kello 12–16
Mitä: Antiikkia, käsitöitä, kransseja ja tunnelmallinen tupakahvila.
14. Joulu saapuu Merimaskuun
Missä: Merimaskun maamiesseurantalo, Killaistentie 40, 21160 Merimasku
Milloin: 26.11.2016 kello 11–15
Mitä: Makoisia syötäviä, kahvio, omintakeisia lahjoja moneen makuun. Joulupukki saapuu klo 13.
15. Joulumyyjäiset
Missä: Lounais-Suomen neuroyhdistyksen toimitilat, Itäinen Pitkäkatu 68, Turku
Milloin: 26.11.2016 kello 10–14
Mitä: Leivonnaisia, joululaatikoita, käsitöitä, kirpputori, arpajaiset, kahvio.
16. Joulumyyyjäiset
Missä: Nahkurinpihan päiväkoti, Nahkurinpiha 1, Turku
Milloin: 26.11.2016 kello 11–14
Mitä: Joulumyyjäisten lisäksi myös lasten kirpputori.
17. Vasaramäen joulumyyjäiset
Missä: Vasaramäen alakoulun ruokala, Lehmustie 7, Turku
Milloin: 26.11.2016 kello 11–14
Mitä: Myytävänä: jouluisia leivonnaisia, piparkakkutaloja, havutuotteita, käsinvalettuja kynttilöitä, kudonnaisia, villasukkia, nukenvaatteita,keppihevosia, brodeerattuja pyyheliinoja ja muita kodin tekstiilejä, käsintehtyjä koruja ja joulukortteja, Tupperware-, Oriflame- ja Colose-tuotteita, tonttuja, ovikoristeita ja paljon muuta! Joulupukki vierailee ja laulattaa lapsia klo 12.30. Buffetista tuoreet leivonnaiset. Pika-arpajaiset. Mukana myös Vasaramäen koulun Nuoret Yrittäjät. Järjestää: Vasaramäen koulun ruotsinkerho.
18. Piikkiön Kuvataideyhdistyksen joulumyyjäiset
Missä: POP Pankin kokoustiloissa, Hadvalantie 10, Piikkiö
Milloin: 26.11.2016 kello 10–14 ja 27.11.2016 kello 11–16
Mitä: Myytävänä mm. kransseja, käsitöitä, gluteenittomia leivonnaisia, kortteja. Arpajaiset ja kahvio, jossa aamulla leivottua pullaa.
19. Marttilan joulunavaus
Missä: Myllypellontie 1, Marttila
Milloin: 26.11 klo 16-18
Mitä: Joulumyyjäiset, joulupukki jakaa namuja, hevosajelua, musiikkia, arvontaa, ym. Tarjolla glögiä, pipareita ja puuroa.
20. Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat
Missä: Vanha suurtori, Turku
Milloin: 26.–27.11., 3.–4.12., 10.–11.12. ja 17.–18.12.2016.
Mitä: Markkinatorilla runsaasti myyjiä ympäri Suomea ja aina ulkomailta asti. Myyntikojuissa laaja valikoima käsityöläisten taidonnäytteitä, kuten luonnonmateriaaleista tehtyjä tuotteita, koriste-esineitä, asusteita, hienoa taidetta ja jouluisia herkkuja. Vanhan ajan markkinatunnelmaa ovat luomassa monenlaiset teatteri-, musiikki- ja sirkusesitykset. Pukin pajalla tapaat Joulupukin perheineen.
21. Kultaisen Omenan Killan joulumyyjäiset
Missä: Luostarinmäen käsityöläismuseo, Vartiovuorenkatu 2, Turku
Milloin: 26-27.11., 3.-4.12. sekä 10.-11.12
Mitä: Käsitöiden lisäksi kamarista voi ostaa myös kahvia ja joululeivonnaisia sekä arpoja. Museon sisäänpääsymaksu.
22. Joulu-Ruokava
Missä: Someron Monitoimitalolla, Kiiruuntie 6, Somero
Milloin: 26.-27.11.2016 klo 10-16
Mitä: Paikallisten sekä lähialueen yritysten ja yhdistysten valmistamia käsitöitä ja elintarvikkeita. Tänä vuonna Ruokavan järjestämisestä vastaa Someron Esa ry.
23. Luomuspajan tunnelmalliset joulumarkkinat
Missä: Luomuspaja, Paimalantie 38, Turku
Milloin: 27.11.2016 kello 15–18
Mitä: Luomuspajan käsintehtyjen joulukorttien keräys Turun seudun yksinäisille vanhuksille, poniratsastusta, arpajaiset Turun seudun vammaisjärjestön hyväksi, riisipuuroa ja glögiä, joulupukki (saapuu klo 17.00), acapella-yhtye, jouluisia kasvomaalauksia sekä kynsistudio, sisustustuotteita, herkkuja, kauneustuotteita.
24. Turun VPK:n talon legendaariset joulumyyjäiset
Missä: Turun VPK-talo, Eskelinkatu 5, Turku
Milloin: 27.11.2016 kello 11–16
Mitä: Myyjäisiä on kaikkiaan viidet 27.11., 4.12., 6.12., 11.12 ja 18.12.
25. Hakkistyttöjen ja Sauvojapoikien joulumyyjäiset
Missä: Sauvon koulukeskuksen ruokalassa
Milloin: 27.11.2016 klo 13-15
26. Joulumyyjäiset Wiurilan Kartanossa
Missä: Wiurilan kartano, Viurilantie 126, Salo
Milloin: 27.11.2016 kello 10–16
Mitä: Noin 60 käsityöläistä myymässä valmistamiaan tuotteita. Myös uusi puoti vintillä avoinna sekä ravintolassa riisipuuroa, keittoa ym.
27. Liedon Asemanseudun kyläyhdistyksen joulumyyjäiset
Missä: Lujalan seuratalo, Lujalantie 13, 21360 Lieto as
Milloin: 27.11.2016 kello 10–14
Mitä: Joulumyyjäiset, puffetti ja arpajaiset.
28. Vanhalinnan joulu
Missä: Liedon Vanhalinna, Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna
Milloin: 27.11.2016 kello 12–16
Mitä: Kotimuseon joulu, Maija Aalto-Setälän himmelityöt, joulupuodin avajaiset (Joulupuoti on tapahtuman jälkeen auki 21.12. asti), tallin joulukahvila. Museo, näyttelyt ja museokauppa ovat myös avoinna. Päivän ohjelma: 12.00-16.00 Joulukoristeiden askartelupaja (työpajamaksu 5 euroa) Työpajassa valmistetaan perinteisiä paperi- ja olkikoristeita. 13.00-15.00 Joulurunon tai joulutervehdyksen kirjoitustyöpaja Miten voisit kirjoittaa joulukorttiin muutakin kuin “Hyvää Joulua”? Eevastiina Kinnunen auttaa löytämään uusia sanoja. 13.00-14.00 Elina Teerijoki: Hopeapeilin Joulu Elina kertoo joulunvietosta 1950-70-lukujen tapaan & esittelee uunituoretta joulukirjaansa. 12.00-16.00 Taikuripoika-hevonen ajeluttaa lapsia ja aikuisia (erillinen hinta).
29. Oripään joulunavaus
Missä: Suojalassa, Turuntie 15, 32500 Oripää
Milloin: 27.11.2016 kello 14 eteenpäin
Mitä: Kello 14-15:30 joulumyyjäiset Suojalassa: jouluisia leivonnaisia, käsitöitä, havukransseja. Päivähoitolasten lauluesitys. Kello 16 jouluvalojen sytyttäminen Oripään Osuuspankin pihalla, Lionsien ja kunnanjohtajan tervehdys, tarjolla possua, glögiä ja pipareita.
30. Kerttulan koulun joulumyyjäiset
Missä: Kerttulan koulu, Kerttulantie 31, 21200 Raisio, Yläpihan sisäänkäynti
Milloin: 27.11.2016 kello 10–13
Mitä: joulumusiikkia, buffetti, paljon myytävää, Sudensuukon kennelin koiravaljakkoajelu pihalla. Kerttulan koulun vanhempainyhdistys Kytkin ry.
31. Adventin laulumyyjäiset
Missä: Maarian pappilassa, Sorolaisenkatu 4, Turku
Milloin: 27.11. klo 11.30–13.30
Mitä: Verbum Sonans, lauluesityksiä, leivonnaisia, puuroa, kortteja.
32. Tehty sinulle -käsityömyyjäiset Raisiossa
Missä: Kuninkojan vanha koulu, Vuorelankatu 9, Raisio
Milloin: 27.11.2016 kello 10–16
Mitä: Myynnissä käsintehtyjä tuotteita lasten vaatteista, kynttilöihin, koruihin ja piparkakkutaloihin. Paikalla myös pieni buffet.
33. Wanhanajan joulumarkkinat Uudessakaupungissa
Missä: Keskusta-alue, tori ympäristöineen, Uusikaupunki
Milloin: 27.11.2016 kello 10– 16:10
Mitä: Wanhanajan joulumarkkinat, joulukadun avaus ja oheisohjelmaa
34. Ihalan koulun piparkakkunäyttely ja joulumyyjäiset
Missä: Ihalan koulu, Raisio
Milloin: 27.11.2016 11.00 – 14.00
Mitä: Myyjäisten lisäksi piparkakkunäyttely, Tia-Maria ja seurakunnan näytelmäkerho, puffetti. Järjestäjinä Ihalan Vanhemmat ry.
35. Hyvänmielentori ja Joulukadun avajaiset
Missä: Salon tori
Milloin: 27.11. klo 12:00 – 17:00
Mitä: Hyvänmielentorilla koululuokat, yhdistykset ja yhteisöt myyvät mm. käsitöitä ja jouluherkkuja. Joulukadun avajaiset käynnistyvät kulkueella, joka lähtee klo 16 Oskarinkadulta ja päätyy torille virallisiin avajaisseremonioihin torin esiintymislavalla.
36. Perinteiset Steiner-koulun myyjäiset
Missä: Turun Steiner-koulu, Mestarinkatu 2, Turku
Milloin: Sunnuntaina 27.11.2016 klo 11.00 – 15.00
Mitä: Kahvio ja joulupuuro (luomu), Satumaa-seikkailu pienille, kirpputori, Joululaulu-Jukebox, glögiä ja pipareita, luomulaatikot, joulukoristeita, kasvomaalausta ja letitystä. Käsityöläisten ja luokkien myyntipöydät.
37. Loimaan Savisten Adventtimyyjäiset
Missä: Kanta-Loimaan Seurakuntatalo
Milloin: su 27.11. klo 12-13
Mitä: Karjalanpiirakoita, havukransseja, piparitaloja, valotauluja, askarteluja ja leivonnaisia, ekogrillejä, arpoja.
Joulukuun ensimmäisen viikon myyjäiset 1.–4.12.2016
1. Piispanlähteen joulumyyjäiset
Missä: Piispanlähteen yläkoulu, Marsukatu 2, Kaarina
Milloin: 01.12.2016 kello 18–19:30
Mitä: Luokkien pöydissä myynnissä leivonnaisia, askarteluja, joulukoristeita, käsitöitä, lahjaideoita yms. Joulukahvilasta glögiä, kahvia, pipareita sekä herkullista joulupuuroa. Tapahtuman järjestää Piispanlähteen vanhempainyhdistys ry.
2. Suomen suurimmat joulumyyjäiset 2016
Missä: Turun Messu- ja Kongressikeskus, Messukentänkatu 9-13, 20210 Turku
Milloin: 3.12.2016 kello 11–16.
Mitä: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää Suomen suurimmat joulumyyjäiset. Myyjäisissä on tarjolla pääosin paikallisia, käsintehtyjä tuotteita, kuten vaatteita, leluja, taidetta sekä joulukoristeita ja -leivonnaisia. Jouluista tunnelmaa tapahtumaan tuo myös joulupukki, joka käy vierailulla. Ravintola on avoinna. Tapahtumaan on vapaa pääsy, pysäköintimaksu on 6 euroa.
3. Joulutori
Missä: Ompelupalvelu Mervin tiloissa, Turuntie 16 Loimaa
Milloin: la 3.12. klo 10-14
Mitä: Myynnissä joululeivonnaiset, sinapit, villasukat, lapaset ja villapaidat sekä havukranssit, käpykranssit, uniikit jouluiset koristeet kierrätys -ja luonnonmateriaaleista tai paperinauhasta. Tapahtumassa mukana monia kädentaitajia.
4. Joulumyyjäiset
Missä: Ihoden Koulu, Ihoden Kylätie 27, 27320 Ihode
Milloin: La 3.12. klo 13.00-16.00
Mitä: Edustus-, myynti- ja kirpputoripöydät, buffetti, makkaranpaistoa, arpajaiset, joulupukki ja joulumuori, lapsille touhupiste, ongintaa ja kasvomaalausta. Seutuyhdistyksen jäsenpöytä. Seurakunta, Ihoden Kiri, Lions ja Pyhärannan Korpiankkurit.
5. Maarian kämmeköiden joulumyyjäiset
Missä: Runosmäen seurakuntatalo, Munterinkatu 15, Turku
Milloin: 3.12.2016 kello 10-14
Mitä: Myyjäisissä on mm. kahvila, arpajaiset, leivonnaisia ja käsitöitä.
6. Joulu käsillä -käsityöläistapahtuma
Missä: Runonkulman Galleria, Ylinenkatu 38 B, Uusikaupunki
Milloin: 3.12.2016 kello 10–18:30
Mitä: Vierailevia käsityöläisiä myyntipöytineen ja pop up -kahvila. Galleriassa on esillä valokuvia, maalauksia ja taidegrafiikkaa kuuden taiteilijan yhteisnäyttelyssä “Maailmanmatkaajat”. Klo 17.30-18.00 jouluinen musiikkihetki, esiintyjinä Susanna Pihlaja ja Kalle Klotz.
7. Pilvilinnan Joulu
Missä: Taidetalo Pilvilinna, Hiuntie 212, Uusikaupunki
Milloin: 3.12.2016 11:30–18:00 ja 4.12. kello 14–18 ja 5.–6.12.
Mitä: Jouluinen puoti, pitsimökin joulunäyttely ja jouluinen kahvipöytä herkkuineen.
8. Untamalan joulumarkkinat
Missä: Untamalan kylä
Milloin: 3.12.2016 10.00-14.00
Mitä: Perinteiset Untamalan joulumarkkinat Ventolassa ja Ventolan pihapiirissä.
9. Saaren joulun avaus
Missä: Förbyn Seuratalo, Särkisalo
Milloin: 3.12. klo 12:00 – 15:00
Mitä: Joulukirppis ja joulumyyjäiset, joulupukkikin vierailee.
10. Masuunin Joulumarkkinat
Missä: Teijon Masuuni, Telakkatie 17, 25570 Salo
Milloin: 3.–4.12.2016, lauantaina klo 11-17 ja sunnuntaina 11-16.
Mitä: Lämpimissä sisätiloissa taidetta, käsitöitä, leivonnaisia, joulukoristeita, kukkia jne. Kahvilassa monenlaisia paikan päällä leivottuja jouluisia herkkuja sekä elävää musiikkia. Taidenäyttelyt sekä kaikki puodit ja pajat avoinna. Teijon Alueen Kyläyhdistyksen puodissa myynnissä mm. joulupuuroa, glögiä, kirkkokynttilöitä ja joulukortteja. Teijon luontokouluprojektin esittelyä.
Joulupukki, hevosajelua. Ruukin alueella joulupolku: mm. Teijon koululaisten sekä Masuunin käsityöyrittäjien toteuttamia installaatioita kirkon ja Masuunin ympäristössä. Teijon kirkko avoinna molempina päivinä: lauantaina kauneimmat joululaulut sekä sunnuntaina avoimet ovet ja yhteislaulua.
11. Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat
Missä: Vanha suurtori, Turku
Milloin: 3.–4.12. kello klo 11–17, 10.–11.12. ja 17.–18.12.2016.
Mitä: Markkinatorilla runsaasti myyjiä ympäri Suomea ja aina ulkomailta asti. Myyntikojuissa laaja valikoima käsityöläisten taidonnäytteitä, kuten luonnonmateriaaleista tehtyjä tuotteita, koriste-esineitä, asusteita, hienoa taidetta ja jouluisia herkkuja. Vanhan ajan markkinatunnelmaa ovat luomassa monenlaiset teatteri-, musiikki- ja sirkusesitykset. Pukin pajalla tapaat Joulupukin perheineen.
12. Kultaisen Omenan Killan joulumyyjäiset
Missä: Luostarinmäen käsityöläismuseo, Vartiovuorenkatu 2, Turku
Milloin: 3.-4.12. sekä 10.-11.12
Mitä: Käsitöiden lisäksi kamarista voi ostaa myös kahvia ja joululeivonnaisia sekä arpoja. Museon sisäänpääsymaksu.
13. Joulunavaus myyjäistapahtuma
Missä: Runosmäen nuorisotalo, Piiparipolku 13, Turku
Milloin: 4.12.2016 kello 10-14
Mitä: Tapahtuman avaa Maarian seurakunta klo 10. Runoilija Heli Laaksonen esiintyy klo 10.30 ja nuorisotalon pienet discotanssijat esiintyvät klo 11.00. Heli Laaksonen myy tapahtumassa myös kirjojaan. Tapahtumassa on lapsille ilmainen joulukorttipaja ja pallomeri. Maksullisia toimintoja hevosajelu ja kasvomaalaus. Joulupukki tulee tervehtimään tapahtumaan lapsia. Tapahtumassa on mahdollista ostaa jouluisia tuotteita myyntipöydistä ja samalla seurata ohjelmaa. Myynnissä joulupuuroa, glögiä ja buffet-tuotteita. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Turun nuortenpalvelujen, Runosmäkiseuran ja MLL Runosmäen kesken.
14. Turun VPK:n talon legendaariset joulumyyjäiset
Missä: Turun VPK-talo, Eskelinkatu 5, Turku
Milloin: 4.12.2016 kello 11–16. Myyjäisiä on kaikkiaan viidet 27.11.,, 6.12., 11.12 ja 18.12.
Mitä: Joululahjalöytöjä, kahvio. Sisäänpääsymaksu 0,2 euroa VPK-toiminnan tukemiseen.
15. Meripartiolippukunta Turun Tähti-Tyttöjen perinteiset joulumyyjäiset
Missä: NMKY:n juhlasali, Sirkkalankatu 27, 20700 Turku
Milloin: 4.12.2016 kello 11–14
Mitä: Leivonnaisia, puuroa, munkkeja. Arpajaiset ja kahvio.
16. Maatalousmuseon joulumyyjäiset
Missä: Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa
Milloin: 4.12.2016 kello 12–16
Mitä: Myyjien pöydät täyttyvät leivonnaisista, joulukoristeista ja käsityötuotteista.
17. Joulumyyjäiset Kreivilän vanhalla koululla
Missä: Paattistentie 677, Turku
Milloin: 4.12.2016 kello 11-14.
Mitä: Myynnissä käsitöitä pukinkonttiin ja jouluherkkuja pöytään. Arpajaiset. Leipomo auki. Kahvilasta kahvia ja glögiä sekä herkullisen suussa sulavia joulunisuja.
Kaarinan Taitoluistelijoiden kansallisissa sarjoissa kilpailevien joukkueiden kilpailukausi käynnistyi Kouvolassa kirjavissa tunnelmissa. Seuran tuore noviisijoukkue Sparkle Edges sijoittui ohjelmallaan Kuka Pelkää kummitustalossa? hienosti kuudenneksi pisteillä 57. Sijoituksellaan joukkue on lunastanut paikkansa kansallisessa noviisisarjassa jo toisena kilpailukautenaan.
Aikuisten sarjassa kilpaileva Vintage Edges sijoittui ohjelmallaan Vintage goes Wall Street viidennelle sijalle pisteillä 65,8. Joukkueen kapteeni Jessica Pettersson on tyytyväinen suoritukseen ja summaa joukkueen tehneen aika tasaisen ja varman suorituksen.
Merikapteenit vastatuulessa
Seuran Golden Edges minorijoukkueen kilpailuohjelman teema Merikapteenit sai osansa sunnuntaisesta myrskytuulesta. Joukkue koki kovia eikä pohjakosketuksiltakaan vältytty. Kaatumisien jälkeen joukkue selvitti tiensä kahdeksanneksi pisteillä 53,6.
Muodostelmaluistelun kansallisten sarjojen 1. kilpailu pidettiin Kouvolassa 26.–27.11. Kaarinan Taitoluistelijoiden joukkueet kilpailivat 2. lohkossa sunnuntaina. Seuran joukkueet keskittyvät harjoitteluun ja katsovat luottavaisesti kauden jatkoon.
Urheat merikapteenit jäällä. Edessä Juulia Tanttari, Ada Sohlström, Amanda Riski, Kiana Miettinen ja Linda Sergelius. Takana Heini Perkkiö, Venla Laisila ja Frida Laine
Puuilo avaa ensi keväänä kaksi uutta tavarataloa, joista toinen sijoittuu Kaarinaan ja toinen Lempäälään. Kaarinan tavaratalo avataan Jännekadulle Bilteman ja Tokmannin lähelle.
Molempien tavaratalojen henkilökunnan rekrytoinnit aloitetaan alkuvuonna.
Puuilolla on tämän jälkeen yhteensä 18 tavarataloa ympäri Suomen. Puuilolla on myymälä esimerkiksi Turussa.
– Kasvustrategiamme mukaisesti, etenemme määrätietoisesti kohti tavoitettamme tuplata tavarataloverkoston koko Suomessa. Haemme jatkuvasti uusia kauppapaikkoja Suomen suurimmista kaupungeista ja lisää avausuutisia on varmasti luvassa lähitulevaisuudessa, sanoo Puuilon toimitusjohtaja Markku Tuomaala yrityksen tiedotteessa.
Puuilo on avannut aiemmin tänä vuonna uudet tavaratalot Ouluun ja Kouvolaan.
Puuilo on perustettu vuonna 1982. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat rakennustarvikkeet, työkalut, autotarvikkeet, puutarhatarvikkeet, lemmikkiruoat ja -tarvikkeet sekä taloustavarat.
Viimeksi päättyneellä tilikaudella Puuilon henkilöstömäärä oli 260 ja liikevaihto noin 77 miljoonaa euroa.
Yhtiön omistaa Adelis Equity Partners Fund I ja yhtiön toimiva johto.
Entisaikaan emäntä tunsi tilan jokaisen lehmän nimeltä, mutta nykyisin suuryksiköiden maataloudessa on vaikeaa löytää yhtä tiettyä eläintä satojen joukosta. IoAgrit-yrityksellä on etsintäjärjestelmä, jolla oikea Mansikki löytyy helposti isonkin tilan pihatosta. Etsintäjärjestelmä toimii myös mobiiliapplikaation kautta.
Arto Kangas lähti käymään kotiseudullaan Kauhajoella, kun työt Microsoftilla loppuivat. Lapsuudenystävänsä maatilalla hän kysyi, mitä teknisiä sovelluksia hän voisi luoda maatilan arjen helpottamiseksi. Tilan emäntä kertoi, että aikaa saisi olla enemmän. Kangas kellotti pari päivää maatilan töitä ja katsoi, mihin aikaa kuluu. Hän huomasi, että yksittäisten eläinten etsimiseen pihatosta kului päivän aikana reilusti yli tunti. Yhtä eläintä etsitään noin vartti, ja sama toistuu useita kertoja päivässä.
– Kun se muutetaan vuositasolle, on kyse isoista rahoista, kertoo Kangas.
Puolentoista vuoden kehitystyön tuloksena syntyi IoAgritin FindIt-etsintäjärjestelmä. Sen myynti on aloitettu, mutta kehitystyö jatkuu. Etsintäjärjestelmän mobiiliapplikaatio valmistui juuri. Sen on tehnyt salolainen Gavon.
Miten sovellus toimii?
– Applikaatiosta painetaan halutun lehmän nimeä. Kyseisen lehmän kaulassa välkkyy sensori, ja eläin löytyy helposti isostakin joukosta. Keksintö helpottaa tilan työntekijöiden tai eläinlääkärin työtä, kuvailevat Gavonin Jukka Brandt ja Miikka Pakkanen.
Jukka Brandt on yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Miikka Paakkanen vastaa yrityksessä ohjelmistopuolesta.
Miksi pitää olla sovellus?
– Se laajentaa FindItin käyttäjäkuntaa. Keksinnöllä on ollut tähän asti oma päätelaite, mutta se on yleensä vain yksi ja ainut laite. Isoilla tiloilla työskentelee useita henkilöitä, joten meillä oli tarve tuoda FindIt usean ihmisen käyttöön samanaikaisesti. Applikaatio mahdollistaa sen, kuvailee lietolaisen IoAgritin Arto Kangas.
– Sensoreiden avulla voidaan myöhemmin ilmentää lähes mitä vain. Sovellukseen taas voidaan ladata paljon tietoa yksittäisestä lehmästä, kertoo Jukka Brandt.
Kuinka nopeaa on applikaation luominen?
– Tämä projekti on aloitettu täydellä teholla elokuussa, kuvailee Miikka Pakkanen.
– Applikaation tilaajalla täytyy olla kirkkaana mielessä, mitä hän haluaa. Meidän työtapaamme kuuluu, että sekä ideaa että käyttökokemusta pohditaan ja mietitään niin kauan, että perusta on valmis. Vasta sen jälkeen siirrymme seuraavaan vaiheeseen suunnittelussa.
Maatalous ja digitalisaatio, miltä se näyttää teidän näkökulmastanne?
– Maataloudessa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana iso muutos. Tilakoot ovat kasvaneet voimakkaasti. Työ on kuitenkin kallista, eikä tiloilla ole paljon työntekijöitä. Kaikki mitä voidaan automatisoida, pitää automatisoida, sanoo Arto Kangas.
– Maatalous on ala, jossa ollaan kovasti perässä digitalisoinnissa. Digitalisaatiolla säästetään aikaa ja rahaa, kuvailee Jukka Brandt.
Gavon tekee sovelluksia muiden yritysten käyttöön, mutta yrityksellä on myös omia applikaatioita. Minkälaisia?
– Meillä on esimerkiksi urheiluseuroille tarkoitettu faniapplikaatio. Se on jo Salon Vilppaan käytössä. Neuvottelut Helsingin jalkapalloklubin (HJK:n) kanssa sovelluksen käyttöönotosta ovat loppusuoralla, kertoo Jukka Brandt.
Innovaatioseteli on uudehko Tekesin tarjoama etu, jota voi käyttää liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijapalveluihin. Sen arvo on 5 000 euroa. Onko seteli tuonut työtä esimerkiksi Gavonille?
– Seteli on meidän kannalta hyvä asia. Olemme mukana rekisterissä, josta asiantuntijapalveluita voi ostaa. Sieltä on tullut meille jo yhteydenottoja, joita ei ehkä muuten olisi tullut, kertoo Jukka Brandt.
VARSIN MOBIILIA
Juttusarja kertoo maakunnan mobiilisovelluksista
Juttusarja esittelee Varsinais-Suomessa kehitettyjä mobiilisovelluksia eli applikaatioita eli appseja eli appeja.
Mukana on myös erityisesti mobiiliin suunniteltuja verkkosivustoja.
Sarja alkoi lokakuussa. Uusi juttu ilmestyy vajaan viikon välein.
Sarjan jo julkaistut jutut löytyvät: www.kaarina-lehti.fi/category/varsin-mobiilia
Kotiseutu Alastarolla toimi kiireisten naisten kohtaamispaikkana.
Joulukuun 6. päivä täyttyy Johanna Isotalon toive: silloin hän saa seurata televisiosta, kuinka kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) astelee Linnan juhlissa yllään Isotalon suunnittelema ja toteuttama juhlapuku.
– Siitä asti, kun olen halunnut alalle, on tavoitteeni ollut, että Linnan juhliin täytyy saada valmistaa vähintään yksi iltapuku, Isotalo sanoo.
Johanna Isotalo on Oripäästä kotoisin oleva ompelija ja muotoilija. Myös Saarikon juuret ovat Oripäässä. Syksyllä naiset ovat treffanneet muutaman kerran Alastarolla, molempien kotiseudulla.
Ensimmäisen kerran he kohtasivat jo reilu vuosi sitten, kun heidän sisaruksensa olivat puhuneet Isotalon unelmasta, jota Saarikko lähti mielellään täyttämään. Tuolloin ei aika riittänyt koko puvun ompelemiseen, joten Isotalo sai tehtäväkseen muokata Saarikon vanhaa asua.
– Olen aiemminkin noudattanut kierrätysfilosofiaa eli että vanhaa mekkoani on tuunattu, Saarikko kertoo.
Tämän vuoden asuun Saarikolla oli muutamia toiveita. Puvun tuli olla monikäyttöinen ja tuunattavissa oleva. Mallin piti sopia myös kankaisiin; ystäväpariskunnan Thaimaasta tuomaan silkkiin ja Helsingistä ostettuun paljettikankaaseen.
Lisäksi Saarikko halusi ottaa puvulla kantaa kaikenkokoisten naisten puolesta.
– En edusta perinteistä mallikokoa, joten en koe vaatteiden kautta esilläoloa aina erityisen luontevana. Toivonkin, että toimin samaistumiskohteena niillekin naisille, jotka eivät mahdu kokoon 34 vaan ennemmin kokoon 44.
Saarikko pääsi ensimmäistä kertaa sovittamaan Isotalon luomusta pari viikkoa sitten.
Molempia jännitti, mutta turhaan. Naisten visiot kohtasivat hyvin. Saarikko kiittelee sitä, että Isotalon ammattitaitoon ja arvioon on voinut luottaa.
– Ei-ammattilainen voi toivoa sellaista, mikä ei ole mahdollista toteuttaa. Johanna on sanonut, mikä toimii ja mikä ei, Saarikko kertoo.
– Mittatilausvaatetta valmistaessa lähtökohtana on, että vaate tehdään kantajalleen ja sen tulisi korostaa asiakkaan parhaita puolia, Isotalo lisää.
Annika Saarikko nähdään juhlassa isänmaallisuutta henkivässä sinisessä juhlaluomuksessa. Vaikka asun ulkonäöllä on merkitystä, kokee Saarikko, että puvun tulee ensisijaisesti kunnioittaa kutsua. Hänelle tärkeää on ollut myös kotimaiseen naisosaamiseen panostaminen.
– Olen halunnut tukea arvovalinnoillani suomalaista naisyrittäjyyttä, mutta en ole ollut valmis sijoittamaan tuhansia huippusuunnittelijan pukuun.
Vuodesta 2011 Linnan juhliin osallistunut Saarikko kokee, että tapahtumasta on osin tullut pukunäyttely, jonka julkisuuspuolessa itsenäisyyden arvostaminen on jopa sivuosassa. Hän tunnistaa myös tilaisuuden tuottaman stressin.
– Katsoin pikkutyttönä Linnan juhlia ja leikkasin lehdistä kuvia talteen. Kun ammatin myötä juhlasta tuli totta, ei se ollutkaan enää pelkästään hauskaa, vaan siitä tuli paineita.
”Katsoin pikkutyttönä Linnan juhlia ja leikkasin lehdistä kuvia talteen. Kun ammatin myötä juhlasta tuli totta, ei se ollutkaan enää pelkästään hauskaa, vaan siitä tuli paineita.”
Saarikko toivoo, että suomalaiset tukisivat laajemminkin kotimaista taitamista. Näin luodaan edellytykset kädentaitajien tulevaisuuteen, jossa Isotalokin on mukana. Hänellä riittää edelleen unelmia.
– Toiveissa on, että joku päivä minulla on oma hääpukuliike. Siihen tähdätään.
Teksti ja kuva: Maija Paloposki, Loimaan Lehti
Tähän on hyvä lopettaa, sanoo kunnallispolitiikan jättävä Ritva Sinervo.
Kangaskaupassa levitellään erilaisia kangaspakkoja ja pähkäillään marraskuisena päivänä. Salon Eurokankaassa etsitään kangasta Linnan juhliin kutsun saaneelle Ritva Sinervolle.
– Ei mitään ole vielä suunniteltu, pari päivää sitten sain vasta tietää, huokaisee puvun ompeleva Noora Särkiniemi.
Jos itse puvun tilaus tuli yllätyksenä Särkiniemelle, niin tuli myös kutsu Sinervolle.
– Olin kyllä välillä vitsaillut miehelleni: Entä, jos saisin kutsun?
Kun kutsu sitten tuli, Ritva Sinervo tulkitsi sen kiitokseksi pitkästä kunnallispolitiikan urastaan, joka on alkanut jo 40 vuotta sitten Muurlassa kunnanvaltuutettuna ja jonka hän nyt jättää Salossa.
Muurlasta hän siirtyi vanhan Salon puolelle valtuutetuksi, piti välillä taukoa, mutta palasi uudestaan. Kokoomuksen riveissä vaikuttanut Sinervo siirtyi tosin viime metreillä sitoutumattomaksi kristillisten ryhmään.
– Tähän on hyvä lopettaa, hän toteaa Linnan juhlista.
Sinervo sanoo, että häntä on pyydetty jatkamaan, mutta etusijalla on oma terveys.
– Jos oven taakse tulee 300 ihmistä, lähden, hän vitsailee.
Nyt edessä häämöttävät kuitenkin arvokkaat juhlat, joihin hän on taivutellut mukaan myös miehensä Jarmo Sinervon. Juhlaa varten on jo varattu hotellimajoitus Helsingistä.
Kutsusta hän kertoi ensin vain sukulaisilleen.
– Meillä on suvun kesken suljettu Facebook-sivu, jossa kerroin kutsusta.
– Suku hullaantui, hän kuvailee reaktioita.
Suvun naisten kanssa Sinervo on pohdiskellut myös, miten hän juhlaan pukeutuisi. Kun kutsun saapumisesta on kulunut muutama päivä, selvillä ovat ainoastaan suuret linjat.
– Olen pelkistetty ihminen ja haluan jonkun yksinkertaisen mallin, suklaanruskean puvun, Sinervo paljastaa.
Puvun tekijäksi hän halusi siskontyttärensä Noora Särkiniemen kahden naisen yrityksestä Hoppu Designistä.
– Raha jää nuorelle yrittäjälle Saloon, Sinervo sanoo.
Kampauksen ja meikin tekee hänen miniänsä Teea Sinervo, joka asuu Ritva Sinervon naapurissa paritalon toisessa päässä.
– Hän on ansioitunut ja hänellä on paljon pystejä, Sinervo kehaisee.
”Suvun naisilta tuli ohjeita, että muista sitten kätellessä, ettet aloita keskustelua.”
Sinervo on seurannut Linnan juhlia, mutta ne eivät ole olleet sellainen tapahtuma, jonka takia hän olisi sivuuttanut jonkun tärkeän asian.
Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla hän odottaa näkevänsä koko tapahtuman kauneuden.
Sinervo on saanut jo käytännön ohjeita juhlia varten.
– Suvun naisilta tuli ohjeita, että muista sitten kätellessä, ettet aloita keskustelua, hän kertoo.
Teksti: Elina Lahti, SSS
Kuva: Marko Mattila, SSS
Pitkään Niinistön tuntenut Nummentalo oli Linnan juhlissa myös neljä vuotta sitten.
Kutsu Linnan juhliin yllätti Nina ja Juhani Nummentalon. Yllätys se oli siitä huolimatta, että Juhani Nummentalo on tuntenut presidentti Sauli Niinistön todella kauan.
Nummentalot ovat kuitenkin olleet jo yhden kerran Linnan juhlissa. He saivat kutsun, kun Niinistö isännöi Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa ensimmäisen kerran Tasavallan presidenttinä vuonna 2012.
– Kun jo kerran olimme olleet, ajattelimme, ettei toista kutsua tule, Nina Nummentalo selittää.
Salossa asuvat Nummentalot ja Salosta lähtöisin oleva Niinistö pitävät edelleen yhteyttä.
– Niinistö soittaa silloin tällöin, ja meillä on myös yhteisiä perhetuttuja, Juhani Nummentalo kuvailee.
Salon kunnallispolitiikassa heitä yhdisti sama puolue (kokoomus), mutta Nummentalo paljastaa yhteyden jo lapsuudestaan.
– Asuimme Niinistöjen piharakennuksessa vajaan vuoden.
Tuolloin Nummentalon vanhemmat muuttivat silloisesta Perttelin kunnasta Saloon ja Juhani Nummentalon isä rakensi perheelle taloa, minkä ajaksi perhe tarvitsi tilapäisen asunnon.
Nummentalo oli vasta pikkupoika, sillä hän oli ehtinyt käydä Kaivolassa ekaluokan ennen Saloon muuttoa. Niinistö puolestaan kävi armeijaa, joten kovin usein he eivät tavanneet.
– Seuraavan kerran tapasimme, kun toimin jo kokoomuksessa.
Niinistö tuli mukaan kunnallispolitiikkaan ja siitä asti he ovat pitäneet yhteyttä.
– Koen kutsun myös kiitoksena yhteiskunnallisten asioiden hoitamisesta, Nummentalo sanoo.
”Niinistö soittaa silloin tällöin, ja meillä on myös yhteisiä perhetuttuja.”
Toista kertaa Linnan juhliin lähtevät Nummentalot osaavat nyt varautua aiempaa paremmin. He varasivat heti hotellin mahdollisimman läheltä.
Senkin he tietävät, että tyhjän vatsan kanssa ei kannata mennä.
Juhla-asujen hankintaa helpotti se, että Juhani Nummentalo voi pukeutua samaan frakkiin kuin edellisellä kerralla. Sen sijaan Nina Nummentalolla oli edessä uuden iltapuvun hankinta, mitä hän ei vielä haastatteluhetkellä pian kutsun jälkeen ollut ratkaissut.
Pukua hän aikoi hakea ensisijaisesti Salosta, joskin arvioi iltapuvun hankinnan olevan aika haasteellista. Luottokampaajalta Salon Headlinesta Nina Nummentalo varasi heti ajan.
Monta muutakin yksityiskohtaa hän joutui miettimään, kun taas Juhani Nummentalo vitsaili ottavansa vain yhden korun.
– Taskukellon, hän näytti.
Juhani Nummentalo odottaa näkevänsä juhlassa paljon tuttuja.
– Tanssimaankin joutuu, hän vitsailee.
Tanssilattialla Nummentalot pyörähtelivät edelliselläkin kerralla ja tietävät, että siellä on kyllä tilaa sen jälkeen, kun tv-kamerat poistuvat paikalta.
– Tosi hienoa, kiva mennä, kuvailee juhlatunnelmia etukäteen Nina Nummentalo.
Teksti: Elina Lahti, SSS
Kuva: Minna Määttänen, SSS
Kutsu Linnan juhliin tuli nousiaislaisille puutarhayrittäjille täytenä yllätyksenä. Illalta he odottavat eniten kättelyä.
Muutama viikko sitten Pirjo ja Tapio Mönkkösen postilaatikkoon kolahti mieluisa yllätys, jonka vain harva saa. Pariskunta pyydettiin Kotipellon puutarhan edustajina Linnan juhliin.
– Avasimme kirjekuoren kädet täristen, nousiaislainen Pirjo Mönkkönen kuvaa silloisia tunnelmiaan.
Kotipellon puutarha on erikoistunut yrttien, versojen ja syötävien kukkien kasvatukseen. Se tunnetaan Mimis-tuotevalikoimasta. Yritys palkittiin tänä syksynä Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnolla.
– Presidenttipari nostaa tänä vuonna esille ruokatuottajia. Kutsu tuli meille siis ammattipuolelta, Mönkkönen sanoo.
Kumpikaan ei ole aiemmin tavannut presidenttiparia.
Pirjo Mönkkönen sanoo, että valmistautuminen juhliin alkaa olla hyvällä mallilla. Iltapuvun hän hankkii Muotikuusta.
– Kullanruskeansävyinen pitsimekko. Juhlavaan pyritään, koska nyt on niin arvokas tilaisuus, ettei elämässä varmaan tule toista niin arvokasta juhlaa. Ei kuitenkaan prinsessamekkoa viisikymppiselle, hän sanoo.
Tapio Mönkkönen pukeutuu frakkiin.
Pirjo Mönkkönen laitattaa hiuksensa ja meikkinsä kotikylän tutussa paikassa, kynnet taas Mynämäellä.
– Kaikki mahdollinen yritetään nyt saada kuntoon, Mönkkönen kommentoi.
”On hirvittävän hienoa päästä kättelemään presidenttiparia. Se on siis jotain sellaista, että oikein jännittää jo etukäteen ja tulee juhlafiilis sitä ajatellessakin.”
Mönkköset odottavat illalta eniten presidenttiparin tapaamista.
– On hirvittävän hienoa päästä kättelemään presidenttiparia. Se on siis jotain sellaista, että oikein jännittää jo etukäteen ja tulee juhlafiilis sitä ajatellessakin, Pirjo Mönkkönen sanoo.
Sen pidemmälle iltaa hän ei ole ajatuksissaan vienyt.
– Annetaan sitten illan soljua miten soljuukaan. Varmaan pitää tanssia muutama askel, vaikka emme mitään tanssijoita oikein olekaan.
Varmaa on, että Mönkkösten lähipiiri ja tuttavat seuraavat kättelyjonoa televisioruuduista tänä vuonna tavallista tarkemmin.
– Molempien vanhemmat ovat hirvittävän ylpeitä ja otettuja kutsustamme. Kutsu herättää kiinnostusta kyläläisissäkin, Mönkkönen nauraa.
Teksti: Katja Ihatsu, TS
Kuva: Jori Liimatainen, TS
Nyt joku jekuttaa. Se oli Sakun Rouvalin ensimmäinen ajatus, kun Sani, 11, soitti isälleen töihin, että nyt on tullut kirje Salelta.
Salella tytär viittasi presidentti Sauli Niinistöön ja Linnan juhliin, jonne Rouvali vaimoineen on saanut kutsun.
Kun varmistui, että kirje on mitä aidoin ja oikeaan paikkaankin postitettu, alkoi valmistautuminen. Vaimo varasi kampaajan ja meikin, asukin löytyi. Rouvalin pukuvalintaa ei tarvinnut kahdesti miettiä: juhlassa hänet nähdään palokuntapuvussa, jota koristaa Linnassa harvoin nähty erikoisuus, palokunnan paraativyö.
12-vuotiaana aloitettu VPK-harrastus on nimittäin kantanut pitkälle. Rouvali työskentelee Tampereella Hämeen Pelastusliitossa turvallisuuskoulutuspäällikkönä. Kun kello tulee 16, alkavat vapaaehtoistyöt: Rouvali toimii Hämeen pelastusliiton palokuntanuorisotyön puheenjohtajana. Sen ohella hän kiertelee ympäri Suomea Junnulla ja Jannulla eli valistavaan nuorisotyöhön rakennetuilla kevytsammutus- ja kevytpelastusautoilla.
Intohimo pitää miehen kiireisenä.
– Vapaita viikonloppuja on tänä vuonna neljä.
Rouvali on turvallisuudesta perillä. Se tiedettiin myös presidentin kansliassa, josta kerrottiin, että juuri pitkäaikainen ja pyyteetön vapaaehtoistyö oli syynä Saku Rouvalin ja tämän aisaparin Timo Tammiston kutsuihin.
Itsenäisyyspäivä on Rouvalille tärkeä juhla, jota on usein vietetty kotona Tuntematonta sotilasta katsellen. Tänä vuonna elokuva jää näkemättä, jollei Rouvali katsele sitä automatkalla Helsinkiin. Se voisi auttaa jännitykseenkin, jota on ilmassa.
– On hienoa päästä osallistumaan valtakunnan ykkösjuhlaan. Onhan se hyvin erilainen kokemus. Se mietityttää, miten osaa käyttäytyä, kun en ole koskaan oikein sopeutunut normeihin vaan ollut omanlaiseni persoona.
Rouvali on jo saanut vinkkejä Linnan juhlassa olleelta ystävältään. Nesteitä on kuulemma syytä nauttia aina kun mahdollisuus on, sillä tunnelma juhlassa on tiivis ja hikinen. Senkin Rouvali jo tietää, että matka kättelemään on huomattavasti lyhyempi, kuin mitä televisio antaa ymmärtää.
Suunnitelmiin kuuluvat myös petolliseksi mainostetun boolin ja herkkujen maistelu, tanssilattiallakin on vaimon toiveesta pyörähdettävä.
Laajasti verkostoitunut mies uskoo törmäävänsä moniin tuttuihin. Yksi kohokohdista on kuitenkin presidenttiparin kättely. Aiemman tapaamisen perusteella Rouvali tietää Niinistön sympaattiseksi kaveriksi.
– Tuomme jonkinlaisen tervehdyksen palokuntanuorisotyöstä ja totta kai kiitämme kutsusta ja toivotamme hyvää itsenäisyyspäivää.
Linnanjuhlien kutsu ei ole ainoa tapa, jolla Rouvalia on muistettu, siitä todisteena ovat lukuisat kunniakirjat ja palkinnot.
Rouvali on otettu kaikista muistamisista, sillä se on kiitos myös VPK:ta kohtaan. Mies harmittelee, että toiminta on aliarvostettua ja huonosti tunnettua, vaikka etenkin pienillä paikkakunnilla on usein juuri VPK ensimmäisenä paikalla onnettomuustilanteessa.
”On hienoa päästä osallistumaan valtakunnan ykkösjuhlaan. Onhan se hyvin erilainen kokemus. Se mietityttää, miten osaa käyttäytyä, kun en ole koskaan oikein sopeutunut normeihin vaan ollut omanlaiseni persoona.”
Vapaaehtoistyössä Rouvalia motivoi syrjäytymisen ehkäiseminen ja harrastusten tarjoaminen. Myös oma tausta koulukiusattuna on yksi syistä siihen, että Rouvali ymmärtää yhteisöllisen ja elämän pelisääntöjä opettavan harrastuksen arvon.
Rouvali haluaa viedä viestiä eteenpäin vetoamalla nuorisoon. Hän kiittelee nuoria reippaudesta ja avoimuudesta.
– Asenteiden muuttaminen on vaikeaa, mutta nuorilla ei ole ennakkokäsitteitä, ja heistä on helpompi kasvattaa turvallisuustietoisia.
Teksti ja kuva: Maija Paloposki, Loimaan Lehti
Linnan juhliin kutsutun Susanna Tapanin juhlakampaus tehdään Laitilassa.
Jääkiekkoilija ja ringettepelaaja Susanna Tapani sai pari viikkoa sitten puhelimeensa kämppäkaverinsa lähettämän kuvan kirjeestä, jonka vasemmassa yläkulmassa luki teksti Tasavallan presidentiltä.
– En meinannut uskoa sitä todeksi ennen kuin avasin kotiin päästyäni kuoren. Kutsun saaminen tuntui todella etuoikeutetulta ja uskomattomalta, laitilalaislähtöinen Tapani kuvailee tuntemuksiaan saatuaan kutsun Linnan juhliin itsenäisyyspäivänä.
Kahden lajin kiireisellä urheilijalla kului hieman aikaa ennen kuin hän löysi mieleisensä iltapuvun.
– Löysin pienen metsästyksen jälkeen valmiin iltapuvun, joka ei kuitenkaan ollut aivan täydellinen. Vasta viikko ennen juhlia löysin unelmieni puvun, hän kertoo.
Juhla-asunsa hän haluaa pitää salaisuutena h-hetkeen asti, eikä halua vielä tarkemmin paljastaa puvun yksityiskohtia. Kenkäostoksilla Tapani kävi tällä viikolla keskiviikkona. Meikkaus ja kampaus tehdään Laitilassa.
Tapani on saanut edustaa useasti Suomea niin jääkiekossa kuin ringetessäkin. Yksi urheilu-uran kohokohdista oli, kun kansallislaulu soi Suomen joukkueen kultamitalin ansiosta ringeten MM-kisoissa tänä vuonna. Hyökkääjänä pelaava Susanna Tapani palkittiin kisojen arvokkaimpana pelaajana.
Jääkiekossa hän on pelannut maajoukkueessa MM-kisoissa neljä kertaa ja olympialaisissa kerran. Ensimmäisen MM-kultamitalinsa ringetessä Tapani sai vuonna 2010.
– Maajoukkuepaidan päälle pukeminen on aina suuri kunnia. Siihen ei ikinä totu, vaan joka kerta tuntuu yhtä hienolta. On hienoa päästä pelaamaan Suomen parhaiden pelaajien kanssa, edustaa Suomea ja taistella yhteistä tavoitetta kohti omana maana toisia maita vastaan, hän kuvailee.
Tapani on asunut jonkun aikaa Yhdysvalloissa, jossa hän pelasi jääkiekkoa yliopistosarjassa. Tämä kokemus antoi näkökulmaa Suomeen ja suomalaisuuteen.
– Ennen ajattelin, että en välttämättä haluaisi asua aina Suomessa. Vuoden Yhdysvalloissa asuttuani tajusin kuitenkin kuinka hyvin asiat täällä ovat.
Amerikassa Tapani oppi arvostamaan erityisesti suomalaista koulutus- ja sosiaalijärjestelmä.
– Jenkeissä ikävä tuli myös suomalaista ruokaa ja suomalaisten suorapuheisuutta, hän kertoo.
”Ennen ajattelin, että en välttämättä haluaisi asua aina Suomessa. Vuoden Yhdysvalloissa asuttuani tajusin kuitenkin kuinka hyvin asiat täällä ovat.”
Suomen 99-vuotisjuhlissa ensi tiistaina Tapani aikoo nauttia ainutlaatuisesta juhlapäivästä ja Linnan juhlien tunnelmasta. Mitä lähempänä hetki on, sitä jännittävämmältä ajatus presidenttiparin tapaamisesta tuntuu.
Tapani on viettänyt viime vuosina itsenäisyyspäivää samaan tapaan kuin tuhannet muutkin suomalaiset, television ääressä.
– Olen yleensä nauttinut kiireettömyydestä, rentoutunut ja katsonut juhlia läheisteni kanssa, Rauman Lukossa jääkiekkoa ja Raision Nuorisokiekossa ringetteä pelaava Tapani kertoo.
– En oikein osaa edes sanoa mitä juhlilta odotan. On kuitenkin hienoa nähdä juhlat sisältä päin, odotan uusien ihmisten tapaamista ja tietenkin sitä kuuluisaa linnan boolia, Susanna Tapani kertoo.
Teksti, Eija Eskola-Buri, Laitilan Sanomat
Kuva: Maria Suomi, Laitilan Sanomat
Maarit Korhonen odottaa Linnan juhlia niin, että kylmät väreet menevät ajatellessakin tulevaa.
Vuoden luokanopettajaksi valittu turkulainen Maarit Korhonen on yksi tämän vuoden Linnan juhlien ensikertalaisista. Hän osasi odottaa kutsua, mutta siitä huolimatta kirje presidentin kansliasta oli kunnollisen tuuletuksen paikka.
– Aavistelin kutsun tulevan, sillä edelliset Vuoden luokanopettajat ovat saaneet kutsun, Korhonen sanoo.
Hän antaa kiitosta presidentti Sauli Niinistölle siitä, että tämä aloitti perinteen palkittujen opettajien kutsumisesta. Korhosen mielestä koulumaailman edustajia voisi näkyä linnassa enemmänkin.
– Suomalainen koulu on maailman paras. Siellä ovat esimerkiksi kaikkien urheilulajien huiput, miksei siis kutsuttaisi enemmän koulun edustajia, suorapuheisena tunnettu Korhonen sanoo.
Kutsun saavuttua Korhonen aloitti valmistautumisen marssimalla Muotikuuhun. Iltapuku pitkällä helmalla ei tullut kysymykseen, vaan Korhonen aikoo edustaa omannäköisessään juhlavassa housupuvussa.
– Jakku on kashmirvillaa ja mustaa pitsiä, housut samasta pitsistä. Niissä on myös huomaamattomia paljetteja, pukuunsa ihastunut Korhonen kertoo.
Kampauksesta ja meikistä Korhonen otti yhteyttä vanhaan oppilaaseensa, joka on valmistunut kampaajaksi. Lopulta järjestyi, että tämän äiti laittaa kampauksen.
– Tukkani on todella lyhyt, joten kampaus voi tosin olla liioiteltu termi. Sovimme, että hiukset saavat nyt kasvaa sen, minkä ehtivät, Korhonen nauraa.
”Suomalainen koulu on maailman paras. Siellä ovat esimerkiksi kaikkien urheilulajien huiput, miksei siis kutsuttaisi Linnan juhliin enemmän koulun edustajia.”
Korhonen odottaa itsenäisyyspäivän vastaanottoa tosissaan.
– Kylmät väreet menevät, kun ajattelenkin sitä. Siellä on varmasti kaunista ja todella hyvää ruokaa tarjolla. Aion panostaa siihen, että nautin kaikesta, hän sanoo.
Korhonen on saanut vinkkejä myös viime vuonna kutsun saaneelta, edelliseltä Vuoden luokanopettajalta Katja Järviseltä.
– Hän neuvoi katselemaan paikkoja ja kiertämään kaikki huoneet.
Teksti: Katja Ihatsu, TS
Kuva: Jane Iltanen, TS
