Quantcast
Channel: Kaarina-lehti
Viewing all 2799 articles
Browse latest View live

Linnassa nähdään jälleen piikkiöläistä käsityötä

$
0
0

Linnan juhlissa nähdään jälleen piikkiöläisen vaatesuunnittelija-ompelija Laura Hannulan ja raumalaisen pitsitaitelija Tarmo Thorströmin yhdessä valmistama luomus. Tänä vuonna punaiselle matolle heidän puvussaan astelee Runeberg-palkitun kirjailijan Tapio Koivukarin puoliso Hulda Leifsdottir.

Puvussa yhdistellään nyplättyä pitsiä ja kierrätysmateriaaleja.
– Taiteilija Leifsdottir toivoi puvun olevan kantajalleen sopiva eli hieman taiteellinen sekä kotimaansa Islannin sekä nykyisen asuinkaupunkinsa Rauman kulttuureja yhdistävä. Puvun toivottiin olevan myös kuninkaallinen ja elegantti, sekä tietysti tilaisuuden huomioon ottaen käytännöllinen ja etiketin mukainen, Hannula kertoo.

Viime vuonna parivaljakon asussa Linnan juhlissa juhli kansanedustaja Kristiina Salonen.

Teksti: Teija Uurinmäki, Kaarina-lehti

Kuva: Laura Hannula


Nebelung toivoo, ettei hän mokaa kättelyssä

$
0
0

– Se on kirje, jota ei kukaan saa koskaan. Olen meidän suvun ensimmäinen, joka on Linnan juhliin kutsuttu. Tuntuu hassulta. Sodassa palvellut, urheilusankari-isoisäni on saavuttanut 100 kertaa enemmän kuin minä, kummastelee itsenäisyyspäivän vastaanotolle tiistaina asteleva Pekka Nebelung.

Tasavallan presidentiltä. Jo kirjekuoren teksti paljasti, että kutsu tuli.
– Asumme Pöytyällä ja siellä eivät ihmiset juuri toisilleen puhu. Tuona aamuna päiväkodin tädit kyllä tiesivät onnitella kutsusta. Epäilen postinjakajaa, KaMu-kuoron taiteellinen johtaja ja Kaarinan lukion musiikinopettaja hymyilee.
Nebelung oli kutsusta yllättynyt, vaikka hän myöntää ajatelleensa, että jos hän joskus kutsun saa niin se on tänä vuonna. KaMu-kuoro on saavuttanut kansainvälistä menestystä ja kokoonpano oli laulamassa presidentille ja hänen puolisolleen Kultarannassa.

 

”Mira Potkosen juttusille haluan päästä. Aion sanoa hänelle, että jos häntä ei valita vuoden urheilijaksi, niin se on suuri vääryys.”

Nebelungin itsenäisyyspäivästä tulee kiireinen. Kahdelta iltapäivällä hän on Kaarinan kirkossa, KaMu-kuoron Josta olen kotoisin -levyn julkistuskonsertissa. Seitsemältä illalla täytyy olla Helsingissä.
Nebelung luottaa perusfrakkiin ja tyylikkääseen käytökseen.
– Tilanne on arvokas. Tämä ei ole juhla, jossa kohahdutetaan. Toivon, että en astu kättelyjonossa kenenkään helman päälle, enkä kompastu.
– On varmasti turha toivoa, että pääsisi juttelemaan entisten presidenttien kanssa. Mira Potkosen juttusille haluan päästä. Aion sanoa hänelle, että jos häntä ei valita vuoden urheilijaksi, niin se on suuri vääryys.

Jos tarkkoja ollaan, ovat ensi viikon Linnan juhlat Nebelungin toiset. Parikymmentä vuotta sitten hän oli juhlissa töissä, soittajana Kaartin sotilassoittokunnassa.
– Silloin pääsin hieman juttelemaan vieraiden kanssa, sillä me myös tanssitimme naisia. Nyt pääsen ensimmäistä kertaa maistamaan boolia. Sen haluan tietää, onko se niin pahaa kuin väitetään.
Jatkoille Nebelung aikoo suunnata – jos hän selviää kättelystä pahemmin mokaamatta.

 

Teksti ja kuva: Teija Uurinmäki, Kaarina-lehti

Mitä ihanuuksia! Katso kuvat lukijoiden joulukalentereista

$
0
0

Pyysimme lukijoilta kuvia ja tarinoita itsetehdyistä joulukalentereista. Tässä muutamia hienoja ideoita.
Kuvia voi lähettää edelleen.

Tämä joulukalenteri on ilahduttanut meillä jo 5-6 vuotta, kertoo Minna Meronen. Pienet sukat ja lapaset on kerätty kirppiksiltä ja kierrätyksestä. Samoin puiset pyykkipojat. Tämä erittäin luontoystävällinen kalenteri on tänä jouluna täytetty herkuilla. Täyttämiseen ja ripustamiseen ei mene aikaa kuin hetki. Sukkien ja lapasten keräämiseen sen sijaan meni aikoinaan useampi kuukausi. ”Luukuissa” ei ole numeroita. Niitä on 24 ja ne avataan vasemmalta oikealle järjestyksessä. Viimeisessä luukussa on aina jotain hieman spesiaalia, kuvailee Meronen.

 

Tämä kalenteri on askarreltu tänä syksynä. Materiaalina on muun muassa pieniä lääkelaatikoita ja paperi- ja muoviroskiin menevää tavaraa. Se on näin 50-luvulla syntyneelle arvokasta askartelumateriaalia, kertoo kuvan lähettänyt Hannele Kareranta Salosta.

TYKS Tules reumaortopedian henkilökunnan joulukalenteri rakennettiin kaappiin! Kaappi tuli Paimion sairaalasta muuttokuorman mukana. Kuvan lähetti Teija Tiusanen.

 

Kuvan kalenteri on tehty jo lähemmäs kymmenen vuotta sitten, kertoo kuvan lähettänyt Anna-Mari Kärkkäinen. Itse kalenterin rakentamiseen ei mennyt kauan aikaa, mutta kalenterinlaatikkoina käytettävien tulitikkuaskien keräämisessä meni aikaa. Laatikoiden nuppeina ovat puuhelmet, ja kalenterin päällinen on huopakangasta. Kalenterin ympärillä on jäkälää ja pikku oksa. Kalenterin päällä istuu kaksi käpytonttua. Pohjana on vanerin pala. Kalenterin rasioihin laitetaan yleensä tarroja, herkkuja, pinnejä, pompuloita, koruja tms. pikkujuttuja. Tänä vuonna kalenteria availee Kärkkäisen neljävuotias tyttö.

 

  • Lähetä kuva
    Itsetehty joulukalenteri
    Lähetä kuva ja tarina osoitteeseen lukijalta@kaarinalehti.fi tai merkitse se esimerkiksi Instagramissa #joulukalenteri2016 ja osoita se meille #kaarinalehti.
    Liitä mukaan nimesi ja paikkakuntasi.
    Kuvahaasteessa ovat mukana seuraavat lehdet: Turun Sanomat, Salon Seudun Sanomat, Loimaan Lehti, Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Paikallislehti Somero, Uudenkaupungin Sanomat, Laitilan Sanomat, Kunnallislehti.
    Toimitus valitsee julkaistavat kuvat ja tarinat.

 

 

Poliisin tietoon tullut useita perämoottorivarkauksia

$
0
0

Lounais-Suomen poliisilaitoksen tietoon on tuli marraskuussa 15 perämoottorivarkautta tai varkauden yritystä. Syys-lokakuussa tapauksia oli yhdeksän.
Tilastopiikki johtunee veneilykauden päättymisestä. Veneet on nostettu veneliikkeiden pihaan tai venetelakka-alueille talvisäilytykseen. Marraskuun aikana useat perämoottorit ovat olleet vielä kiinnitettyinä veneisiin ennen siirtoa lopulliseen talvisäilöön.
Poliisi pyytää, että veneenomistajat tarkastaisivat kaiken olevan kunnossa ja huolehtisivat, että omaisuus suojataan mahdollisimman hyvin.

Piparit, pussukat ja villasukat – katso uudet kuvat lukijoiden joulukalentereista

$
0
0

Pyysimme lukijoilta kuvia ja tarinoita itsetehdyistä joulukalentereista. Tässä vielä kuvahaasteen satoa.

Meidän perheessä on kaksi tyttöa ja molemmilla on tällaiset kalenterit, kertoo Elis Udras. Pusseista löytyy suklaata, meikkejä ja tarroja.

Tein tämän kalenterin kolme vuotta sitten poikaystävälleni, kertoo Sini. Siitä asti se on ollut vuosittaisessa käytössä.

Minä olen värkännyt parina jouluna tällaisen piparkakkujoulukalenterin, kertoo Päivi Vuorinen. Piparkakut olen ostanut koululaisten kautta (rahankeräyspiparkakkuja) ja niissä on valmiiksi reiät, joten ne on helppo ripustaa kranssiin. Sokerivesikuorrutteella numerot ja kalenteri on valmis. Jujuna on se, että kunakin päivänä otetaan yksi pipari pois ja tilalle laitetaan punainen joulukuusenpallo. Minulla on eri kokoisia palloja, joten kranssi pysyy loppuun saakka eläväisen ja hauskan näköisenä, kun nauhatkin ovat ihan tarkoituksella eri pituisia.

Uuvuttava työpäivä ja sitten tämä kalenteri odotti minua kotona, kertoo Toni Mäkelä. Tiedättekö sen hetken, jollain aurinko tulee mustien pilvien takaa myrskyn jälkeen? Siltä minusta tuntui, kun joulukalenterini näin. Kaikki on mietitty, suunniteltu ja toteutettu vain minua varten. Sanattomaksi vetää. Kiitos Paula-rakkaani jatkaa Mäkelä.

#joulukalenteri

Kuva, jonka Ulla Koskentaka (@ullakoskentaka) julkaisi

 

Tämä joulukalenteri on ilahduttanut meillä jo 5-6 vuotta, kertoo Minna Meronen. Pienet sukat ja lapaset on kerätty kirppiksiltä ja kierrätyksestä. Samoin puiset pyykkipojat. Tämä erittäin luontoystävällinen kalenteri on tänä jouluna täytetty herkuilla. Täyttämiseen ja ripustamiseen ei mene aikaa kuin hetki. Sukkien ja lapasten keräämiseen sen sijaan meni aikoinaan useampi kuukausi. ”Luukuissa” ei ole numeroita. Niitä on 24 ja ne avataan vasemmalta oikealle järjestyksessä. Viimeisessä luukussa on aina jotain hieman spesiaalia, kuvailee Meronen.

Tämä kalenteri on askarreltu tänä syksynä. Materiaalina on muun muassa pieniä lääkelaatikoita ja paperi- ja muoviroskiin menevää tavaraa. Se on näin 50-luvulla syntyneelle arvokasta askartelumateriaalia, kertoo kuvan lähettänyt Hannele Kareranta Salosta.

TYKS Tules reumaortopedian henkilökunnan joulukalenteri rakennettiin kaappiin! Kaappi tuli Paimion sairaalasta muuttokuorman mukana. Kuvan lähetti Teija Tiusanen.

Kuvan kalenteri on tehty jo lähemmäs kymmenen vuotta sitten, kertoo kuvan lähettänyt Anna-Mari Kärkkäinen. Itse kalenterin rakentamiseen ei mennyt kauan aikaa, mutta kalenterinlaatikkoina käytettävien tulitikkuaskien keräämisessä meni aikaa. Laatikoiden nuppeina ovat puuhelmet, ja kalenterin päällinen on huopakangasta. Kalenterin ympärillä on jäkälää ja pikku oksa. Kalenterin päällä istuu kaksi käpytonttua. Pohjana on vanerin pala. Kalenterin rasioihin laitetaan yleensä tarroja, herkkuja, pinnejä, pompuloita, koruja tms. pikkujuttuja. Tänä vuonna kalenteria availee Kärkkäisen neljävuotias tyttö.

Ellinoora ja Antti Tuisku Saaristo Openiin

$
0
0

 

Yhdeksättä kertaa järjestettävä Saaristo Openin julkisti ensimmäiset artistikiinnityksensä. Hovirinnan rannassa rokkaavat 9.-10.6. kesäkuuta ainakin Ellinoora, Antti Tuisku sekä Vain Elämää -ohjelmassakin syksyllä ihastuttaneet Suvi Teräsniska ja Lauri Tähkä.
Saaristo Open aikoo muuttaa hieman artistilinjaustaan ja viime kesästä poiketen festivaali ei ole ensi kesänä ikärajallinen tapahtuma.

– Tämän vuoden tapahtuman jälkeen pohdimme, mitä kautta lähdemme hakemaan Saaristo Openille kasvua. Tulimme siihen tulokseen, että pyrimme kosiskelemaan paikalle myös nuorempaa festariyleisöä muuttamalla artistilinjausta enemmän siihen suuntaan, mikä sopisi niin nuorille kuin aikuisillekin, toteaa festivaalin promoottori Kalle Keskinen.

Festivaalin lipunmyynti käynnistyi maanantaina 5.12. Loput artistit ja kaikki lipputyypit julkaistaan tammikuun aikana.

Seuraa Linnan juhlia verkkosivuiltamme

$
0
0
 
Linnan juhlat kerää vuosittain jopa yli kaksi miljoonaa suomalaista televisioruudun ääreen. Paikalliset ja lähiseutujen kutsutut löydät kuitenkin parhaiten verkkosivuiltamme itsenäisyyspäivän illan pimetessä.
Kuvaamme kutsun saaneita paikallisia kättelyssä, juhlatunnelmassa tai tanssin pyörityksessä. Löydät juhlakuvat verkkosivuiltamme illan päätteeksi.
 
 
Itsenäisyyspäivän vastaanotto
  • Juhliin on kutsuttu tänä vuonna noin 1 800 vierasta.
  • Juhlien teema on Suomen vahvuudet. Näitä ovat muun puhdas luonto ja ruoka, rehellisyys innovatiivisuus, vakaus, koulumenestys ja tyttöjen mahdollisuudet.
  • Kutsuvieraiden joukossa on laajasti eri aloilla ansioituneita suomalaisia.
  • Kutsuttujen joukossa on myös niin sanottuja Suomen-poikia, eli jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia sekä talvi- ja jatkosodassa taistelleita ruotsalaisia vapaaehtoisia. Viime vuosien tapaan kutsuttujen joukossa on myös runsaasti sotaveteraaneja ja lottia.
  • Juhla alkaa kello 19.
  • Ennakkojuttuja alueen kutsutuista löydät muualta tältä sivustolta.

 

 

Jenni Haukion puvussa on silkkiä ja pitsiä

$
0
0

Linnan juhliin on kutsuttu tänä vuonna Suomea rakentaneita ja edelleen rakentavia henkilöitä, kertoi presidentti Sauli Niinistö puheessaan medialle ennen Linnan juhlien alkua.
Presidenttiparin mediatervehdyksen aikana Niinistöltä kysyttiin hänen mieluisinta itsenäisyyspäivämuistoaan. Niinistö kertoi muistoja kertyneen 68 kappaletta, viitaten ikäänsä. Presidentin mukaan jokainen itsenäisyyspäivä on ollut sykähdyttävä kokemus, mutta sykähdyttävintä on Suomen lipun ja ikkunoille sytytettyjen kynttilöiden näkeminen, kertoo STT.

Rouva Jenni Haukion puku on vaatesuunnittelija Sari Nordströmin käsialaa. Puvun on ommellut mallimestari, ompelija Karina Pekola.
Haukion toiveena oli klassinen iltapuku, jota voisi olla runsaasti käyttöä myös tulevaisuudessa, kertoo Presidentin kanslia. Puvussa on shantung-silkkiä ja pitsiä.

Haukion korut ovat Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 Monument-korusarjaa. Korut on suunnitellut kultaseppämestari Mika Tarkkanen. Hopeasta tehdyt korut ovat saaneet innoituksen Sibelius-monumentista, ja ne ovat kunnianosoitus suomalaiselle naiselle.
– Tunnelmani ovat kiitolliset niitä kohtaan, jotka ovat tämän maan rakentaneet, kertoi Jenni Haukio ennen juhlan alkua.

Kuva: TS/Jori Liimatainen.


Kuoromusiikkilevy julki itsenäisyyspäivänä

$
0
0
KaMu-kuoro johtajanaan Pekka Nebelung piti Josta olen kotoisin –levyn julkistamiskonsertin itsenäisyyspäivänä Kaarinan kirkossa.

KaMu-kuoro johtajanaan Pekka Nebelung piti Josta olen kotoisin –levyn julkistamiskonsertin itsenäisyyspäivänä Kaarinan kirkossa.

KaMu-kuoro on tehnyt levyn, jossa sen nuoret laulajat esittävät suomalaista musiikkia maamme 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Josta olen kotoisin –levy julkistettiin itsenäisyyspäivänä Kaarinan kirkossa. Kuoro esitti konsertissa levyn koko ohjelmiston.

-Levyllä on muun muassa Jean Sibeliuksen Finlandia kokonaan, jolloin sille tulee pituutta kahdeksan minuuttia, kertoo kuoron johtaja Pekka Nebelung.

Pitkäsoitto on kuusi vuotta sitten perustetun KaMu:n ensimmäinen, ja siinä on 20 raitaa. Kestoltaan äänite on 45 minuuttia. Mukana on yhteensä 67 laulajaa, jotka ovat iältään 6-18 –vuotiaita.

Videolla otteita KaMu:n esittämästä Jean Sibeliuksen Finlandiasta!

dsc05288-yleiso-b

Lähiseudun kutsutut juhlivat Linnassa – katso kuvat punaiselta matolta

$
0
0

Tämä on kyllä kunnia, kirjoitti Robin Instagramiin, kun hän kertoi saaneensa kutsun Linnan juhliin. Turkulaisartisti on Linnan juhlien seuratuimpia vieraita.
Poptähti tunnetaan eriparisista kengistään, Linnan juhlissa sama teema jatkui. Juhlakenkien helat ovat eriväriset, toinen on hopeinen, toinen kultainen.

Kaarinalainen KaMu-kuoro oli laulamassa presidentille ja hänen puolisolleen kesällä Kultarannassa. Kuoroa Linnan juhlissa edustaa taiteellinen johtaja ja Kaarinan lukion musiikinopettaja Pekka Nebelung. Pöytyällä asuva Nebelung on ollut ennenkin Linnan juhlissa. Siitä on aikaa tosin parikymmentä vuotta. Silloin hän oli soittajana Kaartin sotilassoittokunnassa. Puoliso Marika Nebelung.

dottir-500

Runeberg-palkitun kirjailijan Tapio Koivukarin puoliso Hulda Leifsdottirin yllä on piikkiöläistä osaamista. Vaatesuunnittelija-ompelija Laura Hannulan ja raumalaisen pitsitaitelija Tarmo Thorströmin yhdessä valmistama luomus on kantajalleen sopiva eli hieman taiteellinen. Puku yhdistää Leifsdottirin kotimaan Islannin sekä nykyisen asuinkaupungin Rauman kulttuureja.

Pirjo ja Tapio Mönkkönen Nousiaisista ja Juhani ja Nina Nummentalo Salosta Linnan tanssilattialla. Nina Nummentalon puvun luumunvärinen kangas on hankittu Turun Eurokankaasta. Puvun on tehnyt Titta Kettunen.

 

Pirjo ja Tapio Mönkkösen Mimis-yritys palkittiin tänä syksynä Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnolla. Nousialaisyrittäjät odottivat illalta eniten presidenttiparin tapaamista. Pariskunta aikoo testata myös Linnan tanssilattian.

Pirjo ja Tapio Mönkkösen Mimis-yritys palkittiin tänä syksynä Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnolla. Nousialaisyrittäjät odottivat illalta eniten presidenttiparin tapaamista. Pariskunta aikoo testata myös Linnan tanssilattian.

Suomen luokanopettajat ry valitsi turkulaisen Maarit Korhosen vuoden 2016 opettajaksi. Korhosen puku on valmistetu kashmirvillasta, pitsistä ja paljeteista, ja se on turkulaisesta Muotikuusta. Korhonen sai vinkkejä Linnaan viime vuonna kutsun saaneelta, edelliseltä Vuoden luokanopettajalta Katja Järviseltä. Järvinen kehotti kiertämään kaikki huoneet.

Aitajuoksija, Turun Urheiluliittoa edustava Nooralotta Neziri saapui Linnan juhliin huippusuunnittelija Katri Niskasen suunnittelemassa iltapuvussa.

Turkulaisen Helge Jalavan saattajana on Petri Jalava.

 

Kuvat: Turun Sanomat, Jori Liimatainen.

Mies autoili huumepäissään Koroistentiellä

$
0
0

Poliisipartio pysäytti Kaarinassa Koroistentiellä tiistaina 6.12. kello 00.25 henkilöauton, jonka mieskuljettajalle tehty huumepikatesti näytti positiivista amfetamiinille, eikä miehellä ollut voimassa olevaa ajokorttia. Mies on jäänyt kortitta-ajosta kiinni kaksi kertaa aiemminkin vuoden aikana. Lisäksi autosta löytyi huumausaineita. Asiaa tutkitaan rattijuopumuksena, kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta ja huumausainerikoksena.

Arkiston aarteita: Kaarinan lukio sai värikkään logon

$
0
0

Juttu on julkaistu Kaarina-lehdessä 28.

10.1998. Se on jälleen ajankohtainen, sillä Mika Kurkilahti suunnitteli juuri lukiolle uuden logon ja graafiset ohjeet.

– Dynaaminen, värikäs, eteenpäin menevä, moderni, perusteli valintaraati julkistaessaan Kaarinan lukion logokilpailun voittajatyötä.

Oppilaiden keskuudessa julistetun kilpailun voitti toista luokkaa käydä Mika Kurkilahti. Vasemmassa laidassa lukee sinisellä sana "lukio". Punaisella pohjalla viittilöi keltainen ja lennokas K-kirjain.

– Se on vähän niin kuin juokseva tai luisteleva hahmo, ja kuvaa lukion urheilupainotteisuutta, suunnittelija Mika Kurkilahti kertoo.

– Punainen ja keltainen ovat myös Kaarinan vaakunan värit, ja siksi halusin ne tähän logoon.

Kirjaimen voi nähdä myös istuvana Kaarina-neitona, joka pitkillä käsillään viittoo katsojaa luokseen.

– Idea tästä syntyi aika piankin omassa päässäni, ja olen kyllä ihan tyytyväinen lopputulokseen, Mika pohtii.

Raadin toive oli, että logon alle sijoitettaisiin vielä teksti "Kaarinan lukio". Samaten siitä on tarkoitus tehdä myös mustavalkoinen versio. Logoa tullaan käyttämään kirjekuorissa, kirjepapereissa, netissä ja kaikkialla, missä lukiota tuodaan esiin.

Lukion logo on ensimmäinen Mikan suunnittelema logo, mutta ei välttämättä viimeinen. Graafinen suunnittelu kiinnostaa häntä ehkä jopa ammatiksi asti.

Piirustusharrastukselle tietokone on antanut uusia mahdollisuuksia.

– Tietokoneella kuvan voi tallentaa, ja muuttaa taas uudenlaiseksi.

Yli 50 ehdotusta

Logokilpailuun tuli opettaja Laura Pitkäsen mukaan yli 50 kilpailuehdotusta, joista raati raakkasi loppusuoralle parhaat. Raati koostui rehtorista, opettajien, oppilaskunnan sekä keittiön edustajista. Laura Pitkäsen lisäksi kilpailun järjestäneessä työryhmässä olivat opettajat Merja Laine ja Sinikka Laakio-Whybrow.

Voittajan lisäksi kärkikolmikkoon valittiin kaksi muuta työtä. Teemu Kakko oli tehnyt työn, joka oli raadin mielestä selkeä ja harmoninen. Sami Erjonmaan työ oli kansainvälinen ja positiivinen. Myös oppilaat äänestivät oman suosikkinsa: lukion, viivoittimen ja kynän kuvat yhdistänyt Jussi Heino.

Ilta päättyi jatkoille – Nummentalot, Rouvalit ja Casagrandet juhlivat Linnan jälkeen Kämpissä

$
0
0

Salolaiset Nina ja Juhani Nummentalo jatkoivat Linnan juhlista jatkoille Kämppiin (kuvassa vasemmassa alalaidassa). Pari jäi Helsinkiin yöksi. Nummentalot olivat varautunut siihen, että ilta jatkuu pitkälle ja ainutlaatuisesta kutsusta haluttiin ottaa kaikki irti.
– Olimme Linnassa niin pitkään kuin mahdollista. Kello 23 jälkeen lähdimme Kämpiin jatkoille. Olimme sopineet tuttujen salonseutulaisten kanssa, että lähdemme yhdessä Kämppiin, kertoo Juhani Nummentalo.
Kämpin edustalla pari tapasi myös Robinin, jonka kanssa he ottivat yhteisiä valokuvia.
– Robin käy samaa koulua kuin tyttäremme. Vaimoni halusi samaan kuvaan poptähden ja tyttären koulukaverin kanssa, Juhani Nummentalo muistelee nauraen.
Salon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja tapasi Linnassa paljon politiikasta tuttuja vuosien varrelta. Nummentalo on tuntenut Salosta kotoisin olevan presidentti Niinistön lapsuudesta asti.
Nummentalot juhlivat Linnassa toista kertaa.
– Juhlasta sai nyt enemmän irti kuin ensimmäisellä kerralla. Pystyimme keskittymään seurusteluun ja ihmisten tapaamiseen.
Juhani Nummentalo on järjestänyt itselleen vapaapäivän keskiviikoksi. Vaimo Nina Nummentalo taas lähti heti aamulla työtapaamisiin Helsingissä.

 

Jatkoille päätyivät myös loimaalaiset Piia ja Saku Rouvali. Pariskunnalle juhlavastaanotto Linnassa oli mielenkiintoinen ja ikimuistoinen.
– Linnassa oli ahdasta ja koko ajan piti miettiä, minne pitää mennä. Väenpaljous oli yllätys, kuvailee Saku Rouvali.
Palokuntatyö on Rouvalin intohimo, työ ja harrastus. Hän työskentelee Tampereella Hämeen Pelastusliitossa turvallisuuskoulutuspäällikkönä. Lisäksi hän toimii Hämeen pelastusliiton palokuntanuorisotyön puheenjohtajana.
Ammatin puolesta Rouvali silmäili Linnassa heti hätäpoistumistiet.
– Ajattelin heti, että jos jotain sattuu, niin löytävätkö ihmiset poistumistiet vieraassa ja täyteen ahdetussa paikassa. Henkilökunta luonnollisesti opastaisi juhlijoita tässä tapauksessa, pohtii Rouvali.
Pariskunta ehti laittaa Linnasta myös muutaman kuvan lapsilleen Loimaalle.
Myös Linnan kuuluisaa boolia on maistettu.
– Olihan se juotavaa, mutta ei nyt niin erikoista, miten sitä on ennakkoon kuvailtu. Se ei myöskään ollut niin vahvaa kuin olen aikaisemmin kuullut.
Rouvalin pariskunnan ilta jatkui Kämpissä jatkoilla, jossa he kuuntelivat esimerkiksi Robinia. Puoli kahdelta he lähtivät hotelliin nukkumaan.
– Iltapalan kautta, naureskelee Rouvali.
Keskiviikkoaamuna Saku Rouvali oli jo ehtinyt käydä vierailulla Suomen pelastusalan keskusjärjestössä Spekissä ja kertoa Linnan kuulumiset. Haastattelun jälkeen hän suuntasi Pelastustieto-ammattilehteen. Se on Rouvalin entinen työpaikka.

 

Turkulaiset Jessica ja Marco Casagrande juhlivat itsenäistä Suomea pitkän kaavan mukaan. Ilta jatkui Kämpissä Linnan juhlien jälkeen.
– Yövyimme Kämpissä, ja siellä olimme myös jatkoilla. Ihmisiä oli paljon, ja paikka oli tosi täynnä, kuvailee Jessica Casagrande.
Marco Casagrande on Suomen palloliiton pääsihteeri. Pari oli Linnan juhlissa ensimmäistä kerta.
Jessica Casagranden mukaan tunnelma Linnassa oli rento ja mukava. Linnassa oli myös hyvin lämmin.
– Juhlassa ei ollut niin ahdasta kuin odotin ennakkotietojen perusteella. Linnassa oli todella iloisia ihmisiä, kuvailee Casagrande.
Casagrandet tapasivat urheilijoita ja muita urheiluvaikuttajia heti kättelyn jälkeen. Silloin Linnan saleissa oli helpompi liikkua ja tavata tuttuja.
– Meillä oli yksi erityinen tavoite illalle, halusimme tavata mieheni sedän, joka oli sotaveteraanina kutsuttu Linnaan. Hänet myös löysimme ja saimme vaihdettua kuulumiset.
– Veteraanit oli itse asiassa helppo löytää, sillä heille oli varattu erillinen huone kahvittelua varten.
Casagrandet jäivät juhlien jälkeen Helsinkiin yöksi. Pari palaa Turkuun vasta myöhemmin keskiviikkona.
– Itselläni on vapaapäivä, mutta mieheni lähti heti aamulla työasioille.

 

Kuvat: Turun Sanomat, Jori Liimatainen.

Varsin mobiilia: Omat terveystiedot kännykässä

$
0
0

Mittaat verenpaineen useita kertoja päivässä ja kirjaat tulokset mobiilisovellukseen. Terveysalan ammattilainen tarkkailee arvojen kehittymistä ja antaa palautetta auttaako uusi lääkitys. Tässä esimerkki, miten toimii Jarl Eklundin yrityksen kehittämä mobiiliapplikaatio.

App Store ja Play-kauppa ovat täynnä yksilökeskeisiä terveysapplikaatioita. – Kokemukseni mukaan moni lataa tällaisen sovelluksen, käyttää sitä muutaman kerran ja sitten käyttö unohtuu. Meidän versiossamme terveyden tai hyvinvoinnin ammattilainen on mukana tulkitsemassa tuloksia, kuvailee Jarl Eklund.

Verenpaineen lisäksi sovelluksessa voi seurata vaikkapa unta, painoa, mielialaa tai lähes mitä tahansa, jota pystyy itse mittaamaan ja arvioimaan. Terveydenhoitoon ja hyvinvointiin liittyviä applikaatioita on juuri nyt tarjolla paljon. Yksi niistä on Eklundin Myhealthway. Vuodesta 2012 sovellusta tiiminsä kanssa kehittänyt startup-yrittäjä toivoo Turun kaupungilta ja koko terveydenhoitoalalta avoimempaa suhtautumista alan uusiin keksintöihin.
– Muuttuva hoitoprosessi voisi hyödyntää laajemmin uutta tekniikkaa. Faktahan on se, että koskaan aikaisemmin it-ratkaisut eivät ole olleet niin edullisia kuin nyt, sanoo Eklund.

Mikä sovellus on nimeltään?
– Myhealthway Omaseurantapalvelu.

Miten se toimii?
– Sovellus sopii terveyden, elintapojen ja hyvinvoinnin seurantaan. Sovellukseen kuuluu ammattilaisohjaus, eli lääkäri, sairaanhoitaja tai esimerkiksi valmentaja seuraa mittaustuloksia. Henkilö kirjaa sovittuja asioita sovellukseen ja valtuutettu alan ammattilainen pääsee katsomaan niitä. He voivat myös viestitellä sovelluksen kautta. Sovelluksen avulla ammattilaisella on suora näkyvyys henkilön tilanteeseen. Hän näkee esimerkiksi, purevatko hoitoon tehdyt muutokset toivotulla tavalla, kertoo Jarl Eklund.

Mistä sen voi ladata?
– Applen App Storesta ja Googlen Play-kaupasta. Tällä hetkellä homma toimii niin, että lääkäri, sairaanhoitaja tai muu alan asiantuntija avaa sovellukseen tilin asiakkaalleen. Myöhemmin on tulossa versio, jossa asiakas voi avata oman tilin ja liittää siihen asiantuntijan.

Myös erilaiset terveydenhoidon mittarit ja mittaristot kehittyvät, muistuttaa Jarl Eklund. Avoimen lähdekoodin ja avoimien rajapintojen avulla ne on mahdollista kytkeä Eklundin kehittämään sovellukseen ja sitä kautta muihin tietojärjestelmiin.

Mikä on sovelluksen hienous?
– Helppokäyttöisyys ja räätälöitävyys. Tätä on melkein liian helppo käyttää. Siksi käyttöä on myös helppo opettaa.
– Meillä on järjestelmä, jonka avulla voidaan aktivoida vaikkapa koko Suomen kansa yhdessä iltapäivässä seuraamaan omaa terveyttään. Sovellus voidaan tarvittaessa liittää terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman potilastietojärjestelmään.

Miten sovellus tulee muuttamaan maailmaa?
– Tämän avulla voidaan muuttaa hoitoprosessia enemmän yksilökohtaiseksi. Muuttuva hoitoprosessi voisi hyödyntää laajemmin uutta tekniikkaa. Kysymys kuuluu, onko terveydenhoidon ammattikunta valmis näin tiiviiseen potilasseurantaan.
– Mittaukset ja tuntemukset kerryttävät tietokantaa sovellukseen. Ajan saatossa näkyvyys potilaan tilanteeseen paranee.

Mistä tuli idea tähän?
– Olin töissä Nokiassa tiimissä, joka kehitti vastaavaa ideaa diabeteksen seuraamiseen. Kun lähdin Nokiasta, tein sopimuksen idean jatkokehittämisestä omassa yrityksessä.

Tuottaako sovellus jo jotain?
– Tällä hetkellä sovellus on kaupallistamisvaiheessa. Olemme saaneet mm. Tekesiltä rahoitusta sovelluksen kehittämiseen.

Mitä seuraavaksi?
– Teemme Myhealthwaystä version, jonka käytön voi aloittaa kuka tahansa ilman että tilin luomiseen tarvitaan ammattilaisen aloite. Lisäksi tuomme palveluun videoasioinnin. Haemme rahoitusta tämän seuraavan vaiheen toteuttamiseen, sanoo Eklund.

 

Kuvat: TS/Riitta Salmi.

 

Juttu on osa Varsin mobiilia -sarjaa. Sarjan aikaisemmin julkaistuja osia voit lukea täältä.

 

 

Pöydät notkuvat taas herkkuja – katso lista ja kartta viikonlopun joulumyyjäisistä

$
0
0

Joulumyyjäisiä on tänä viikonloppuna jälleen valtava määrä.

Kokosimme viikonlopun myyjäiset Kaarinasta ja lähialueilta kartalle. Alla on myös päivittäin jaoteltu lista, josta löytyvät perjantain, lauantain, sunnuntain ja koko viikonlopun myyjäiset.

Vanhan ajan tunnelmaa tavoittelevia myyjäisiä on eri puolilla maakuntaa. Joulupuurolle tai glögille pääsee pistäytymään myös useissa paikoissa.

Viikonloppuna myös joulupukilla riittää kiirettä, sillä hän pistäytyy monissa myyjäisissä.

Turun keskustassa on tulevina päivinä runsaasti myös vähemmän perinteisiä myyjäisiä. Taidetta, designiä ja modernia käsityötä on myynnissä useissa eri paikoissa.

KARTTA TOIMII NÄIN

Voit suurentaa kartan kokoa ruudulla painamalla yläpalkin oikeanpuoleista painiketta.

Saat lisätietoa myyjäisistä painamalla kohteen merkkiä kartassa.

Saat kaikki myyjäiset näkyviin painamalla yläpalkin vasemman puoleista painiketta.

Perjantain myyjäiset:

Joulumyyjäiset Liedon srk-talolla

Missä: Liedon srk-talolla os. Kirkkotie 15, 21420 Lieto

Milloin: pe 9.12.2016 klo 17.00–18.30

Mitä: Joulumyyjäiset. Aluksi Loukinaisten koulun kuoro ja Lucia-kulkue. Joululaatikoita, ohravelliä, rosollia, pullaa, kakkuja lusikkaleipiä, ym. Villasukkia, lapasia,huiveja, ym. Kahvio ja arpajaiset alk. klo 16.30.

Joulumyyjäiset Käsityökerho

Missä: Lehmusvalkama, Karviaiskatu 7, Turku

Milloin: pe 9.12.16 klo.10-13

Majanummen joulumyyjäiset

Missä: Majanummen toimitalo, Hintsankuja 4, Varissuo, Turku

Milloin: pe 9.12.16 kello 11 – 15

Mitä: Mukana mm. Katariinanseurankunta, MLL, Itä-Turun Eläkkeensaajat ja yksityisiä myyjiä. Järjestää Varissuon Työ ja Toiminta VT ry.

Lauantain myyjäiset:

Vanhan Malmin joulumarkkinat Paraisilla
Missä: Malminkatu, Parainen
Milloin: 10.12.2016 kello 12:00 – 16:00
Mitä: Perinteisillä joulumarkkinoilla myydään käsitöitä, leivonnaisia ja muuta syömistä ja juomista vanhan ajan markkinoiden hengessä.

Bergvikin kartanon Joulumyyjäiset

Missä: Bergvikin Kartano ja toimintakeskus, Bergvikintie 43, 25110 Kruusila.

Milloin: 10.12.2016 kello 11–16.

Kyrön joulumarkkinat

Missä: Kyrön tori,

Milloin: 10.12.2016 kello 8 eteenpäin

Mitä: Myyjiä on tulossa noin sata. Joulumarkkinoidenkin tuotto käytetään kokonaan paikallisiin hyväntekeväisyyskohteisiin eli veteraanien ja nuorten hyväksi. Markkinat avaa Olavi Ala-Nissilä puoli kymmeneltä, mutta ostoksille pääsee heti aamukahdeksalta. Ohjelmassa Elisenvaaran yläluokkalaisten esittämiä joululauluja, harmonikkamusiikkia, kinkkuarvonta.

Uittamon Marttojen joulumyyjäiset

Missä: Uittamon seurakuntakodissa, Rusthollinrinne 1, 20880 Turku

Milloin: 10.12.2016 klo 11.00-13.00

Mitä: Eineksiä, leivonnaisia, käsitöitä, joulukoristeita, arpajaiset, ohravelliä, kahvila.

Somerniemen joulutori

Missä: Somerniemen kesätori, Helsingintie 1515, Somerniemi

Milloin: La 10.12.2016 klo 09– 13, pakkasraja -20 astetta

Mitä: Käsitöitä, tekstiilejä, elintarvikkeita, ei kirpputoria.

Röölän joulutori

Missä: Röölän Kylähuone, Rööläntie 401, Röölä

Milloin: La 10.12.2016 klo 12.00-15.00

Mitä: Myynnissä saariston kädentaitotuotteita. Ohjelmassa joulupukki ja joulumuori, riisipuuroa, Rymel-kuoro ym.

Torikan koulun perinteiset joulumyyjäiset

Missä: Torikan entinen koulu, Torikankoulutie 23, 21590 Sauvo

Milloin: la 10.12.2016 klo 11.00-15.00

Mitä: Myynnissä mm. paikallisia herkkuja ja käsitöitä sekä kaikkea kivaa pukinkonttiin. Bussikuljetus Turusta, Paimiosta ja Sauvosta. Katso Launokorven nettisivut.

Partiolaisten joulumyyjäiset

Missä: Hannunniitun seurakuntatalo, Virmuntie 2, Turku

Milloin: la 10.12.2016 klo 12-14.

Mitä: Kaarinan Sädetyttöjen ja Kaarinan Ristiritarien perinteiset joulumyyjäiset. Myytävänä mm. erilaisia käsitöitä, leivonnaisia ja jouluruokia. Lisäksi arpajaiset ja kahvio.

Ikinuorten eläkkeensaajien joulumyyjäiset

Missä: Taimi II, Puutarhakatu 21, Turku

Milloin: La 10.12.16 klo10-14

Jalon perinteiset joulumyyjäiset Portsassa

Missä: Puutalon tiilinen piharakennus, entinen pesutupa. Heikkilänkatu 12, 20100 Turku

Milloin: la 10.12.2016 12 – 15, su 11.12.2016 12 – 15

Mitä: Perinteiset myyjäiset: käsitöitä ja leivonnaisia. Arvontaa. Kahvilanurkkauksessa kahvia, glögiä ja pieniä herkkuja. Käteismaksu.

Joulumyyjäiset

Missä: Seurakuntasali, Yliopistonkatu 19 B, Turku

Milloin: la 10.12.2016 10–13

Mitä: Seurakunnan toimintapiirien perinteiset joulumyyjäiset: mm. leivonnaisia, käsitöitä, ikoneita, kirpputori ym.

Joulumyyjäiset

Missä: Turun merimieskirkko, Rahtarikuja 2, Turku

Milloin: la 10.12.2016 11–16

Mitä: Perinteiset joulumuujäiset: jouluisia tuotteita, lohikeittoaglögiä ja joulutorttua jne.

Joulumyyjäiset Flörissä

Missä: Flör Kukka&Puutarha, Kaurakatu 43, Turku

Milloin: la 10.12.2016 9 – 15, su 11.12.2016 11 – 15, la 17.12.2016 9 – 15, su 18.12.2016 11 – 15

Mitä: Mukana eri alojen kauppiaita ja jouluisia tuotteita: käsitöitä, koruja, glögiä, hunajaa ja paljon muuta. Glögitarjoilu.

Turun taidegraafikoiden grafiikan joulumarkkinat

Missä: Galleria Joella, Läntinen Rantakatu 21, Turku

Milloin: la 10.12.2016 11–16, su 11.12.2016 12–16

Paattisten srk-talolla joulumyyjäiset

Missä: Paattistentie 857, Turku

Milloin: La 10.12. klo 11-12

Runosmäen srk-kodin joulumyyjäiset

Missä: Munterinkatu 15, Turku

Milloin: la 10.12.2016 kello 12–14

Eläkeliiton Auran yhdistyksen joulumyyjäiset

Missä: Vanhustentalon kerhohuone, Sillankorventie 4, Aura

Milloin: la 10.12.2016 kello 10–12

Mitä: Leivonnaisia, laatikoita, ternimaitoa, joulukoristeita, sukkia, kortteja yms. Arpajaiset ja kahvitarjoilu. Myyjäisten tuotto menee yhdistyksen työn tukemiseen.

Wanhanajan joulumarkkinat

Missä: Heimolinna, Loimaa

Milloin: la 10.12.2016 kello 9–15, su 11.12.2016 kello 10–15

Mitä: Uusia ja vanhoja kauppiaita, perinteinen joulukuusiäänestys ja puffetti.

Sunnuntain myyjäiset:

Turun VPK:n talon legendaariset joulumyyjäiset

Missä: Turun VPK-talo, Eskelinkatu 5, Turku

Milloin: su 11.12.

Mitä: Myyjäiset myös 18.12.

Wanhan ajan joulutori

Missä: Meritalon museo, Moisionkatu 18, Salo.

Milloin: 11.12. kello 11–15.

Mitä: Myynnissä makoisia, kiehtovia jouluherkkuja ja taiteilijoiden ja käsityöläisten upeita tuotteita. Tunnelmaa luomassa myös Lucia ja joulupukki.

Männäisten joulumarkkinat

Missä: Kalannin kotiseutumuseon pihapiiri, Kuriirinkuja 1, 23600 Kalanti

Milloin: Su 11.12 klo 11–14

Mitä: Museon tupa on avoinna jouluvieraille ja paikan päällä on myynnissä lämmintä joulupuuroa. Joulukuusen myyjiä, havutoiden ja lintulyhteiden tekijöitä, käsitöiden taitajia ja jouluherkkujen valmistajia.

Taattisten tilan joulumyyjäiset

Missä: Taattinen, 21160, Merimasku

Milloin: Su 11.12.2016 klo 10.00-15.00

Mitä: Myyjäisten lisäksi luonnonsuojeluyhdistys tarjoaa kahvia ja makkaraa kodalla

klo 11.00-15.00 ja samalla voi kiertää luontopolkua.

Joulumyyjäiset

Missä: Salon Syty, Helsingintie 6, Salo

Milloin: Su 11.12. klo 10:00 – 13:00

Mitä: Leivonnaisia, joululaatikoita, käsitöitä, askarteluja, arpajaiset. Tapahtuman järjestää Salon Munuais- ja maksayhdistys ry, Salon Luustoyhdistys ry, Salon Reumayhdistys ry, Salmi ry, Salon Hengitysyhdistys ry, Salon Invalidit ry.

Joulumyyjäiset

Missä: Nuortentupa, Koski Tl, Härkätie 3, Koski tl

Milloin: Su 11.12.2016 klo 12:00-14:00

Aseman Joulu

Missä: Nousiaisten Vanha Asema, Vanhanasemantie 29, Nousiainen

Milloin: su 11.12.2016 klo 14-18

Mitä: Perinteinen jouluinen tapahtuma Nousiaisten Vanhalla Asemalla. Myynnissä käsitöitä, koristeita, leivonnaisia. Kahvilassa joululaatikoita, ohrapuuroa ja rusinasoppaa. Poniajelua ja grilli. Tontut lukevat satuja ja joulupukki vierailee.

Joulumyyjäiset

Missä: Turun ja ympäristön koivistolaisten Kajuutta, Itäpellontie 2, Turku

Milloin: su 11.12.2016 12–15

Mitä: Käsitöitä, piirakoita, arpajaiset

Joulumyyjäiset Käsityökerho

Missä: Viherlassila

Milloin: su 11.12.2016 10 – 17

Joulutapahtuma Auralassa

Missä: Aurala, Pohjola-sali (Raunistulan apteekkia vastapäätä), Satakunnantie, 20100 Turku

Milloin: su 11.12.2016 11 – 15

Mitä: Joulumyyjäiset, Horsmat-ryhmä joulutunnelmissa klo 12.30-13.30, joulukahvit

Kankaisten kartanon joulumarkkinat

Missä: Kankaisten kartanon navetta, Kankaistentie 57, 21250 Masku

Milloin: su 11.12.2016 12 – 15

Mitä: Myynnissä on leivonnaisia, paikallista hunajaa, käsitöitä, villatuotteita, itse tehtyjä joulukoristeita yms. Kahvila on avoinna navetassa sekä ulkona makkaranmyyjä. Tänä vuonna paikalla on myös joulukuusikauppias. Opastetut maksullise kartanokierrokset.

Uuden muotoilun Joulumarket

Missä: Logomo, Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku

Milloin: su 11.12.2016 11 – 17

Mitä: Paikalla yli 60 kotimaista designmerkkiä sekä Uuden muotoilun yhdistyksen myyntipiste, josta voit ostaa suosittuja Varför Paris – tuotteita. Myyjäisväkeä viihdyttää dj Kulmisjärvi ja Logomo Kitchen palvelee koko tapahtuman ajan. Ohjelmassa lisäksi Turun piirustusseuran kuvataiteilijat tekevät muotokuvia kävijöistä, 15€/kuva, ei ostopakkoa. Tule ja teetä omasi! Tervetuloa! Mukana tapahtumassa: AITO, Andbros, Ateljee Agami, BLOUN, Boutique Minne & Nikkotakko Jewelry, Coruu, Dama Design & Kaisla, DEN, Design Tuned, Designverstas Omana, EKORU, Everyday Design, Fabriikki 8, HAKKI DESIGN, handmade by KOTONA, Hermanni Vuorisalo, Joutomaa, Kenkäpaja Pihka, Kimalainen, Kind, Klo Design, KOTONADESIGN, KRÄFTKUUS, KUI Design, Lainahöyhenet, LumiWAU, Maija Fredrika, Mary a. jalava, Mooncake, moumou DESIGN, Muoto2 & IKIKORU, Muotoiluhuone Tuokio, Muotoilutoimisto Ehee, MUUMURU, MyOlsson, Myssyfarmi, NOUKI, Onnela Design, Paja, Pauliina Rundgren HandiCrafts, Poppa, PUF Design Market, Punainen Norsu, Punainen Ruukku, RCM, Reindeer Longboards/WoodWorkShop, Saana ja Olli, Sagalaga Design, Second Chance, Signed, Snowball Company, Studio Collage, Susanna Junttila & Jatta Palovuori, Teemu Järvi Illustrations, Teija Helin Design, THINK TODAY, Tonfisk Design, Uhana Design, UNIQECO, Uploud Audio, Vanamo Deco, Verso Design, Vesa Aaltonen ja Woobs.

Sukselan koulun tunnelmalliset joulumyyjäiset

Missä: Sukselankoulu, Sukselantie 589, Paimio

Milloin: Su 11.12.2016 kello 11–14

Mitä: Paikallisia herkkuja, joulukoristeita, joululahjoja. Buffetista riisipuuroa ja rusinasoppaa, joulutorttua ja glögiä.

Joulumyyjäiset Kuusjoen koululla

Missä: Ylikulmantie 317, Kuusjoki

Milloin: Su 11.12. klo 13:00 – 15:00

Mitä: Kuusjoelaisten yhdistysten ja yksityisten yhteiset joulumyyjäiset. Myynnissä jouluisia tuotteita, kahvia ym sekä joulupuuroa. Joulupukki.

Koko viikonlopun myyjäiset:

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat

Missä: Vanha suurtori, Turku

Milloin: 10.–11.12. ja 17.–18.12.2016.

Mitä: Markkinatorilla runsaasti myyjiä ympäri Suomea ja aina ulkomailta asti. Myyntikojuissa laaja valikoima käsityöläisten taidonnäytteitä, kuten luonnonmateriaaleista tehtyjä tuotteita, koriste-esineitä, asusteita, hienoa taidetta ja jouluisia herkkuja. Vanhan ajan markkinatunnelmaa ovat luomassa monenlaiset teatteri-, musiikki- ja sirkusesitykset. Pukin pajalla tapaat Joulupukin perheineen.

Turku Design Now! joulumyyjäiset

Missä: Tonfisk Designin tiloissa, Ketarantie 16, Turku

Milloin: 9. -11.12.2016 sekä 17. – 18.12.2016, kello 10-17.

Mitä: Mukana Klo Design, KUI Design, Punainen Norsu, Kotona Design, sekä Tonfisk Design. Paikalla on myös uusia yrityksiä muualta Suomesta. Glögitarjoilu ja arvontaa.

Taideakatemian kuvataideopiskeiljoiden joulumyyjäiset

Missä: Köysiratagalleria, Linnankatu 56, Turku
Milloin: 8.–11.12. to–pe 11–18 ja la–su 11–17
Mitä: Tarjolla on taidetta eri muodoissa ja pieniä käyttöesineitä.

Kultaisen Omenan Killan joulumyyjäiset

Missä: Luostarinmäen käsityöläismuseo, Vartiovuorenkatu 2, Turku

Milloin: 26-27.11., 3.-4.12. sekä 10.-11.12

Mitä: Käsitöiden lisäksi kamarista voi ostaa myös kahvia ja joululeivonnaisia sekä arpoja. Museon sisäänpääsymaksu.

Vanhan joulun tunnelmaa Iso-Puolalassa

Missä: Puolalanpuisto 7, Turku. Iso-Puolala sijaitsee Puolalanpuistossa Rauhankadun päässä.

Milloin: la 10.12.2016 kello 12–16, su 11.12.2016 kello 12–16

Mitä: Joulupuoti tarjoilee monenlaista käsityötä, mm. taidokkaita kransseja sekä runsaasti antiikkia ja vanhaa tavaraa. Kahvitupa.

Villin joulumyyjäiset

Missä: Kulttuuritalo Villi, Vähäsillankatu 9, Salo

Milloin: 8.-11.12.2016, pe 12 – 18, la-su 10 – 16

Mitä: Päivittäin vaihtuvia tuotteita/myyjiä. Villin kahvilasta edullista keittoa, kahvia, glögiä ja leivonnaisia. ProRantakivet järjestää.

Käsityökeskuksen joulutori

Missä: Rummunlyöjänkatu 2, Salo. Sinisen talon siivessä, puusillan kupeessa.

Milloin: 27.11.–18.12. kello ma-to 10-16, pe 10-14, la-su 12-16.

Mitä: Runsaasti käsitöitä pehmeisiin ja koviin paketteihin, kodin tekstiilejä, mattoja, koruja, leivonnaisia ja paljon muuta joulun tunnelmaa tuomaan.

Myyjäistiedot on kerätty TS-Yhtymän lehdistä, tapahtumakalentereista ja Facebookista.


Varsin mobiilia: Lisättyä todellisuutta asunnonetsijälle

$
0
0

Salolaisen Leanor-startupyrityksen juuret ovat nokialaisessa osaamisessa. Microsoftin yrityshautomossa jalostui idea paikkatiedon ja lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä asunnonetsinnässä.

Syntyi Homnia-sovellus, jossa on samantyyppisiä ajatuksia kuin hittipeli Pokémon Gossa. Leanorissa vaikuttavat Jukka Kontulainen, Mika Könnö, Annika Laaksonen ja Miikka Lehtinen.

Smartmoben Dev Khadka, Barun Bashyal, Leanorin Jukka Kontulainen, Mika Könnö, Miikka Lehtinen ja Annika Laaksonen esittelevät Salossa ja Nepalissa luotua uutta applikaatiota. Homnia on tarkoitettu työvälineeksi sekä asunnon etsijöille että kiinteistönvälittäjille.

Mikä sovellus on nimeltään?
– Homnia.

Kenelle sovellus on tarkoitettu?
– Se on tarkoitettu asunnon etsijälle ja kiinteistönvälittäjille. Mobiilisovellus on aina mukana, ja sitä voi selata missä vain. Myös muut asuntoalaan liittyvät yritykset voivat käyttää sovellusta mainospaikkana, kuvailee Mika Könnö. Hän on yksi yrityksen perustajista ja vastaa muun muassa tekniikasta.

Miten se toimii?
– Asunnon etsijä voi hakea sopivia asuntoja erilaisten rajausten avulla. Hän voi myös digitaalisella kynällä piirtäen rajata karttaan alueita, joiden asunnoista hän on kiinnostunut. Asuntosijoittaja voi rajata kohteeksi vaikkapa vain yhden kerrostalon. Jos tästä talosta tulee asunto myyntiin, sijoittaja saa siitä tiedon. Asuntoja voi myös lisätä esimerkiksi omalla tykkäyslistalle. Asunnon ympäristöä voi katsella Googlen Street view -toiminnon kautta. Sovellus näyttää myös, mitä palveluja on asunnon lähellä, selostaa Könnö.
– Välittäjä saa lisäksi tiedon näytöllä käyneistä rekisteröityneistä kävijöistä bluetooth-majakan kautta. Tätä toimintoa monet kiinteistönvälittäjät ovat todella kaivanneet. Näin he tietävät enemmän kävijöistä ja voivat lähettää kohdennettua viestiä esimerkiksi tietyn tyyppisten asuntojen etsijöille.

Mistä sen voi ladata?
– Googlen Play-kaupasta ja pian myös App Storesta. Webistä palvelu löytyy osoitteesta www.homnia.fi.

Ketkä sovelluksen ovat tehneet?
– Olemme porukalla kiertäneet haastattelemassa välittäjiä ja asunnonetsijöitä. Mika Könnö ja Annika Laaksonen ovat tehneet yksityiskohtaisen määrittelyn. Smartmobe, joka toimii Turussa ja Nepalissa, on tehnyt koodaustyön, sanoo toimitusjohtaja Jukka Kontulainen.
– Meille tämä on ollut jännittävä ja haastava projekti. Bluetooth-integraatio on tulevaisuuden juttu. On hienoa olla mukana kehittämässä sitä, kuvailee Smartmobe Oy:n toimitusjohtaja Barun Bashyal.
– Tämän projektin parissa on työskennellyt 9–10 henkilöä. Kokonaisuudessaan Smartmobessa työskentelee 32 ihmistä, kertoo teknologiajohtaja Dev Khadka.

Mistä tuli idea Homniaan?
– Minä olen etsinyt perheeni kanssa pitkään sopivaa asuntoa. Huomasin, että Suomesta puuttuu hyvä applikaatio tältä alalta. Keksimme lisätä siihen bluetooth-majakan, kertoo Miikka Lehtinen, yksi yrityksen perustajista.

Homniassa voi rajata kohteita eri tavoin tai piirtää digitaalisella kynällä karttaan alueen, jonka asunnoista on kiinnostunut.

Miksi juuri mobiilisovellus?
– Se puuttui Suomesta asunnonvälityksen alalta. Kaikki menee nykyään mobiiliksi, myös asunnonhakupalvelut pitää olla helposti tavoitettavissa missä tahansa, kuvailee Annika Laaksonen. Myös hän on yksi yrityksen perustajista.

Mikä on sovelluksen ansaintalogiikka?
– Välittäjille tarkoitettu versio on maksullinen. Myös mainospuolelta tulee rahaa. Kuluttajapuoli on sen sijaan ilmainen.

Mikä on sovelluksen hienous?
– Kuluttajan käyttökokemus. Reaaliaikainen tieto kulkee koko ajan mukana, vastaa Annika Laaksonen.

Mitä seuraavaksi?
– Olemme tehneet pientä markkinatutkimusta muun muassa Baltiassa ja Saksassa. Ensin valloitamme kuitenkin Suomen, sanoo Jukka Kontulainen.
– Meillä on myös patenttihakemus vetämässä tähän sovellukseen liittyen.
– Pidämme silmät auki myös muille sovelluksille. Paikkatiedon osaamista on mahdollista hyödyntää muillekin aloille.

FAKTA

Bluetooth-majakka

  • Bluetooth-majakka on pienitehoinen laite, joka lähettää tunnistetietoaan pienehköllä säteellä. Kun asiakas saapuu majakan alueelle mobiililaite taskussaan, se vastaanottaa majakan lähettämän tunnisteen ja erilaista sisältöä sijaintiin liittyen.
  • Bluetooth-majakoita hyödyntävän sovelluksen valmistaja saa halutessaan tiedon, kun henkilö on tietyn majakan läheisyydessä.
  • Käyttäjän mobiililaite hyödyntää bluetooth-majakoita vain, jos sen bluetooth-toiminto on päällä ja mikäli käyttäjällä on bluetooth-majakoita hyödyntäviä sovelluksia laitteella.

JUTTUSARJA
Maakunnan appseista

  • Varsin mobiilia -juttusarja esittelee Varsinais-Suomessa kehitettyjä mobiilisovelluksia eli applikaatioita eli appseja eli appeja.
  • Mukana on myös erityisesti mobiilista toimiviksi kehitettyjä verkkosivustoja.
  • Sarja julkaistaan pääasiassa verkkosivuilla.
  • Seuraava osa ilmestyy ensi viikolla.

Kuvat: SSS/Marko Mattila.

Televisiosta tutut konstaapelit ovat vuoden poliiseja

$
0
0

Lounais-Suomen poliisilaitoksen vuoden poliiseiksi on valittu vanhempi konstaapeli Tomas Jalonen sekä vanhempi konstaapeli Eero Tuominen.

Jalonen sekä Tuominen ovat esiintyneet Poliisit-sarjassa tuotantokausilla 5, 7, ja 8. Myös kaudella 9 he ovat mukana. Jalonen ja Tuominen ovat keränneet runsaasti positiivista huomiota. He ovat antaneet erityisesti Turun poliisille, mutta myös koko Lounais-Suomen poliisilaitokselle, helposti lähestyttävät, huumorintajuiset ja ammattitaitoiset kasvot, ylistetään perusteluissa.

Jalonen ja Tuominen toimivat valvonta- ja hälytystehtävissä. Kummatkin tekevät poliisin perustyötä, valvonta- ja hälytystoiminnan kenttätyötä.

Jalosella ja Tuomisella on positiivisten luonteidensa sekä sosiaalisten vuorovaikutustaitojensa ansiosta erinomaiset edellytykset luoda myönteistä kuvaa poliisin toiminnasta, kerrotaan poliisin tiedotteessa. He esiintyvät myös lukuisissa julkaisuissa ja julisteissa.

 

Suomen ensimmäinen poliisilaitos, Turun poliisilaitos on perustettu 17.12.1816. Lounais-Suomen poliisilaitos jatkaa vanhaa jo Turun poliisilaitoksen aikana aloitettua perinnettä ja valitsee vuosittain Vuoden poliisin. Ensimmäinen Vuoden poliisi on valittu jo vuonna 1995. Vuoden poliisi valitaan poliisilaitoksen henkilöstön tekemien ehdotusten perusteella.

Tämä on haaste: Kuvaa joulupipari!

$
0
0

Vielä on kymmenen yötä jouluun. Monissa kodeissa, kouluissa, kerhoissa tai päiväkodeissa leivotaan juuri nyt joulupipareita.
Jaa upea luomuksesi meille muille ja luo samalla joulumieltä! Ota kuva leivonnaisesta, lähetä se meille sähköpostilla tai merkitse sosiaalisessa mediassa. Julkaisemme lukijoiden piparikuvia ensi viikolla.

Haasteeseen voi osallistua vaikkapa erityisen onnistuneella piparilla, erikoisemmalla koristelulla, piparkakkutalolla tai piparkakkuaskartelulla.
Kerro myös vähän leivonnaisesta: onko taikina tehty itse vai ostettu kaupasta, miten koristelu on tehty, minkälaisia perinteitä joulupipareihin liittyy tms.

Toteutamme piparihaasteen yhteistyössä TS-Yhtymän lehtien kanssa. Mukana ovat Kaarina-Lehti, Auranmaan Viikkolehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat, Somero-lehti, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

TOIMI NÄIN

Kuvaa pipari

Ota kuva joulupiparista.

Lähetä kuva toimitukselle sähköpostilla lukijalta@kaarina-lehti.fi.

Voit myös merkitä kuvan sosiaalisessa mediassa #piparihaaste2016 #kaarinalehti.

Arvomme osallistuneiden kesken pieniä palkintoja. Liitä siis sähköpostin mukaan myös yhteistietosi.

Säännöt

TS-Yhtymän lehdillä on oikeus julkaista haasteeseen lähetettyjä kuvia. Arkistoimme kuvat ja saatamme myöhemmin julkaista tai käsitellä uudelleen kuvia. Kuvia voidaan julkaista verkossa tai paperilehdessä.

Varsin mobiilia: Siru avaa muistot ruuhkabussissa

$
0
0

Kaarinalainen Myjemma keksi, miten edullinen siru voi tuoda lisäarvoa pelipaidan ostajalle. Seuran logon alle piilotettu siru aktivoi käyttäjän puhelimesta verkkosivun, joka tarjoaa tosifanille edullisemmat liput seuraavaan matsiin.

Pääsylipussa siru antaa lisätietoa tapahtumasta, jonne messu- tai kisavieraat ovat juuri saapuneet. Sirun voi laittaa myös esimerkiksi suosikkibändin fanikoruun tai matkakohteesta kertovaan esitteeseen.

Yritykselle suunnatun palvelun jälkeen Myjemma kehitti myös yksittäiselle kuluttajalle räätälöidyn tuotteen. Se on saanut juuri valmiiksi miehille ja naisille suunnatut korut yhteistyössä nurmijärveläisen Tarinakorun kanssa. Koruun kätketty siru avaa puhelimen kosketuksesta kännykän selaimessa sivuston, jonne lahjan antaja on voinut ladata vaikkapa ystävyydestä kertovia valokuvia ja videoita. Ja kukapa kieltää kosimasta älykorun avulla!

Elämyskorujen myynti alkaa tammikuussa verkkokaupassa. Korun ostaja pääsee heti luomaan korutilin ja siirtämään sinne kuvia ja videoita puhelimensa tai tietokoneensa arkistoista, kertoo Myjemman Marko Kallio. Kuva: TS/Marttiina Sairanen.

Mikä idea on nimeltään?

– Kyseessä on Myjemma-elämyskoru, kertoo Myjemman toimitusjohtaja Marko Kallio.

Miten se toimii?

– Kun tuot puhelimen Myjemma-korun lähelle, korussa oleva siru avaa henkilökohtaisen sivuston puhelimessasi tai tabletissasi. Sivustolla voi olla mitä tahansa, kuvia, videoita, kirjoituksia tai muistoja. Toisin sanoen muistoja ja elämyksiä, jotka ystäväsi tai rakkaasi haluaa jakaa kanssasi.

– Yritykset voivat hyödyntää Myjemman sirua tuomalla verkkosivulle lisätietoja suosikkijoukkueesta, alennusta bändin seuraavalle keikalle tai ainutlaatuista materiaalia artistin backstagelta. Siru voi olla korun lisäksi lähes missä tahansa esineessä, postikortissa, pelipaidassa, rannekkeessa, mainoskynässä jne. Sirun avulla esineisiin voidaan tuoda lisäarvoa.

– Käytämme nfc-sirua, joka on passiivinen ja edullinen siru. Sen käyttöikä on pitkä, ja se on hyvin pieni, lähes huomaamaton siru. Siru ei tarvitse paristoa eikä erillistä sovellusta toimiakseen.

– Siru toimii Android- ja Windows-puhelimissa, joissa on nfc-lukija. Applen laitteet eivät tällä hetkellä tue nfc-sirua.

Mistä tuli idea?

– Meitä oli pieni porukka illanistujaisissa, ja aloimme keskustella siitä, mitä tuotteita ei vielä ole markkinoilla. Meistä kolme ihmistä palasi myöhemmin tähän keskusteluun. Totesimme, että tunnepuoli on hyvä lähtökohta uuden tuotteen kehittämiseen. Perustimme yrityksen, ja nyt reilu vuosi myöhemmin elämyskorumme tulee myyntiin, kertoo Marko Kallio.

Sinä olet väitellyt genetiikasta ja työskennellyt mm. VTT:llä. Mikä sai tutkijan hyppäämään startup-yrittäjäksi?

– Nykyään ihminen ehtii tehdä vaikkapa neljä uraa työelämässä. Startup-yrittäjäksi ryhtyminen vaatii rohkeutta ja alkuvaiheen yritystukia.

– Saimme Ely-keskukselta ja Tekesiltä rahoitusta idean tutkimiseen ja tuotteen kehittämiseen. Nyt kun tämä vaihe on lähes valmis, haemme seuraavaksi Tekes-rahoitusta kansainväliseen kasvuun.

Kuinka tärkeitä yritystuet ovat olleet?

– Ilman tukia aika moni olisi varmasti jättänyt ideansa hautumaan pöytälaatikkoon. Jotta maassamme syntyisi enemmän innovaatioita, mielestäni suurten yritysten pitäisi lisätä tukeaan startupeille ja spinnoffeille. VTT:llä spinnoff-polut on mietitty tarkkaan etukäteen. Sainkin VTT-uralta bisnesnäkemystä ja myös yrittäjähenkisyys tarttui, sanoo Kallio.

Miksi on juuri korutuote?

– Halusimme suoran tuotteen kuluttajille. Nykyajan medaljonki puuttuu markkinoilta. Muiden yritysten älykorut mittaavat esimerkiksi unen laatua tai pulssia. Me halusimme tarjota kuluttajille korun, joka mahdollistaa tunteiden ja elämysten välittämisen uudella tavalla.

Mitä seuraavaksi?

– Koruja myydään ensin verkkokaupan kautta ja myöhemmin myös kivijalkamyyntinä. Tähän tarvitsemme lisää yhteistyökumppaneita, sillä kivijalkaa varten korut pitää tuotteistaa eri tavalla. Etsimme kumppaneita aktiivisesti.

– Tähtäämme kansainväliseen myyntiin. Uusi elämyskorusarja kuten myös fani- ja yleisötapahtumatuotteemme sopivat siihen hyvin, sanoo Kallio.

Miten idea tulee muuttamaan maailmaa?

– Elämyskoru tekee meistä iloisempia. Se saa aikaan hyvän mielen, kun tärkeältä ihmiseltä saatua korua hypistelee vaikka ruuhkabussissa tai katsoo sen sisältöä ja kokee elämänsä parhaat hetket yhä uudelleen. Tavoitteemme on iloisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen.

Lue täältä sarjan muut osat. 

Nordea sulkee Kaarinan konttorin

$
0
0

Nordea sulkee Kaarinan ja Paraisten konttorit maaliskuun lopussa.

Jatkossa asiakkaita palvellaan Turun seudulla Skanssin, Turun kauppatorin ja Raision konttoreissa. Ajanvarauksella pankkiasioita voi hoitaa näissä konttoreissa myös arki-iltaisin, Skanssissa myös lauantaisin. Kauppatorin konttori on alueen ainoa pankkikonttori, joka palvelee ilman ajanvarausta arkisin klo 8 – 19.

Kaarinan ja Paraisten konttoreiden asiakkaille on tiedotettu tulevista muutoksista. Kummankin toimipaikan henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan muihin konttoreihin, pääosin Skanssin toimipisteeseen.

‒ Turussa sijaitsevat konttorit, Skanssi ja Kauppatori, ovat helposti asiakkaiden saavutettavissa, ja laajennettujen aukioloaikojen ansiosta asiakaspalvelijan voi tavata vaikkapa työpäivän jälkeen. Uskomme tämän tuovan asiakkaiden arkeen toivottua joustoa, sanoo Lounais-Suomen alueen varajohtaja Taina Tallbacka-Kitola.

Yhä useampi asioi verkossa

Sekä asiakkaiden pankkipalveluiden tarpeet että asiointitavat ovat muuttuneet viime vuosina voimakkaasti.

‒ Asiakkaathan hoitavat päivittäiset pankkiasiat nykyään pääasiassa omatoimisesti verkon, puhelimen ja maksukorttien avulla. Viime aikoina myös verkkotapaamiset ovat lisänneet suosiotaan huimasti, ja pankkipalveluiden kehitys kohdistuu tällä hetkellä koko toimialalla vahvasti digitaalisten palveluiden tarjonnan lisäämiseen ja uudenlaisten palveluiden kehitykseen. Verkkotapaamiseen asiakas tarvitsee vain puhelimen ja tabletin tai tietokoneen, Tallbacka-Kitola sanoo.

Turkuun on perustettu online-pankkikonttori, joka keskittyy käymään verkkoneuvotteluja asiakkaiden kanssa. Koska verkkoneuvonnan kysyntä on kasvussa, konttoriin ollaan parhaillaan rekrytoimassa lisää työntekijöitä.

Tallbacka-Kitola kuitenkin korostaa, että koska kaikki asiakkaat eivät halua tai voi asioida verkossa, näitä asiakkaita palvellaan jatkossakin puhelimitse ja konttoreissa.

Viewing all 2799 articles
Browse latest View live