Armin ja Elizan teksteissä kuuluu vahvasti aikuisen naisen näkökulma elämään. Kuva bändin lehdistökuva.

KAARINA / Heinimaija Hirvonen  Kaarinalainen Katja Vanhatalo ja paraislainen Armi Henriksson katselivat Uuden musiikin kilpailun finaalia hieman haikeina. Ystävysten Brave-biisi tavoitteli UMK16-paikkaa tuhansien muiden kappaleiden joukossa. Vielä tällä kertaa ei ollut heidän vuoronsa edustaa Suomeaeuroviisuissa.
– Siitä on tullut jo vähän vitsi, että niin kauan pyrimme, kunnes pääsemme euroviisuihin, Henriksson lupaa.
Nelikymppiset Henriksson ja Vanhatalo muodostavat yhdessä Armi Eliza -duon. Alun perin Armi Eliza oli Henrikssonin sooloprojekti. Syksyllä 2014 hän pyysi siihen mukaan kaarinalaista Vanhataloa, johon oli tutustunut edellisessä bändissään.
Naiset huomasivat, että heillä on samanlainen näkemys ja into tehdä musiikkia. Henriksson hallitsee laulun, pianon, kitaran ja säveltämisen, Vanhatalo taas lyömäsoittimet, säveltämisen ja sanoittamisen. Kappaleet rakennetaan kuitenkin lopulliseen muotoonsa yhteistyönä.
Duo kuvailee tyyliään soljuvaksi akustiseksi popiksi, johon on yhdistetty elektronisia soundeja ja klassista laulua. Teksteissä kuuluu vahvasti aikuisen naisen näkökulma elämään.
– Olemme vakuuttavia, koska elämään on kertynyt särmää jo sen verran, että tiedämme, mistä laulamme ja soitamme. Tusinapopin tekijänä en haluaisi itseäni nähdä, Vanhatalo kuvailee.

Keski-ikä ei ole pelkkää polkkatukkaa

Musta silmänrajaus on vaihtunut polkkatukkaan. Selvä normitapaus. Miksen sitä huomannutkaan? Tahdon vielä uskaltaa. Mä tahdon kaiken edelleen. Elämältä saavuttaa.

Vanhatalon sanoittama Keski-ikäinen-kappale kuulostaa omakohtaiselta, sillä bändin perustaminen nelikymppisenä vaatii rohkeutta. Musiikki on ollut vahvasti osa Vanhatalon ja Henrikssonin nuoruutta, mutta molempien kohdalla elämä vei toiseen suuntaan.
Vanhatalo on valmistunut aikoinaan musiikkiopistosta pääaineenaan lyömäsoittimet. Hän soitti ja lauloi useissa kokoonpanoissa. Pisimpään hän toimi puhallinsoittokunnan rumpalina, kunnes musiikkiharrastus hiipui useiksi vuosiksi.
Littoisissa asunut Henriksson muistetaan kylällä todennäköisemmin urheilusta kuin musiikista. Littoisten työväen urheilijoita edustanut tyttö käveli nuorena kilpaa. Hän voitti lajissa useita Suomen mestaruuksia ja edusti Suomea maaotteluissa.

Euroviisut olivat Armi Henrikssonin nuoruudessa kova juttu. Yksi parhaimmista muistoista liittyy vuoden 1990 euroviisuedustajaan Beat-yhtyeeseen. Henriksson kuunteli bändin musiikkia korvalappustereoistaan. Kun yhtye esiintyi Kaarinan torilla, Henriksson hyppi ja kirkui ystävänsä kanssa eturivissä.
Musiikkiopistoon hän pyrki vasta kolmikymppisenä. Sysäyksen antoi radiossa soinut Nightwishin Sleeping Sun. Sinnikäs nainen päätti, että osaa jonakin päivänä laulaa kuin Tarja Turunen.
– Olen miettinyt, että missä olisin, jos olisin aloittanut musiikin tekemisen parikymppisenä. Yläasteella en kuitenkaan haaveillut muusikon, vaan fysioterapeutin urasta. Muistan, kun opinto-ohjaaja toppuutteli, että sitä alaa vain harva pääsee opiskelemaan. Minä hain monta kertaa ja lopulta pääsin. Se oli yksi unelmistani.

Unelmissa Saaristo Open ja Ruisrock

Katja Vanhatalo ja Armi Henriksson tunnustavat jännittävänsä esiintymisiä. Henriksson muistelee olleensa lapsena niin ujo, ettei paljon puhua pukahtanut. Esiintymishalu vei silloinkin voiton arkuudesta. Aikuisiällä hän on hakenut esiintymispelkoonsa apua hypnoosista. Huolellinen valmistautuminen lieventää myös jännitystä.

Vanhatalo hyödyntää esiintymisjännityksen hallinnassa coach-osaamistaan. Hän käyttää urheilumaailmastakin tuttua mielikuvaharjoittelua ennen keikkaa ja käy tilanteen mielessään läpi ennen lavalle astumista.

Aikuisena muusikkona on sikäli helpompaa, että oma tyyli on jo löytynyt ja uskaltaa seurata sitä – Henrikssonin sanoin apinasuodatin on pois päältä. Armi Elizalla ei ole tarvetta lokeroitua tiettyyn genreen tai takertua hittibiisin kaavaan.
– Me teemme musiikkia tunteella, emmekä rahan vuoksi, Henriksson toteaa.
Duo on ollut pystyssä vasta reilun vuoden, mutta maine on kiirinyt. Viime kesänä kaksikko esiintyi Turku Acoustic -festivaaleilla ja Paraisten Pride -tapahtumassa. Tällä hetkellä keikkakalenteri näyttää tyhjältä, sillä Armi Eliza keskittyy uusien kappaleiden säveltämiseen.
Sekin lienee ruuhkavuosille tyypillistä, että ajatuksia vaihdetaan treenikämpän sijaan bittiavaruudessa. Arjen pyörityksen lomassa naiset lähettelevät toisilleen sähköpostitse uusia biisiaihioita ja sanoituksia. Aika on kortilla, sillä molemmat ovat sekä työssäkäyviä että yrittäjiä ja lisäksi opiskelevat.
– Tietyllä tapaa elän haavetta jo nyt. Olisi kuitenkin ihanaa saavuttaa isompi yleisö ja löytää aikaa tehdä musiikkia vielä tavoitteellisemmin, Vanhatalo summaa.

Artikkeli julkaistiin Kaarina-lehdessä 9.3.2017. Armi Eliza julkaisi viime perjantaina uuden sinkun. Lue lisää 7.6.2017 Kaarina-lehdestä.

Lounais-Suomessa tehty kesän ensimmäinen sinilevähavainto. Sinilevän määrä Köyliönjärvellä on kuitenkin vielä vähäinen ja aiempiin vuosiin nähden tavanomainen esiintymä.

Muilta Lounais-Suomen vakiohavaintopaikoilta ei ole vielä tehty havaintoja sinilevästä, kertoo Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Tuulinen sää ja viileä alkukesä hillitsevät sinilevän kasvua. Lämpenevien säiden myötä levätilanne voi kuitenkin lisääntyä tulevien viikkojen aikana.

Ely-keskus muistuttaa tiedotteessaan, että siitepöly saattaa näyttää veden pinnassa sinilevältä. Varo siis sekaannusta, jossa luulet siitepölyä sinileväksi.

Mädäntyessään siitepöly voi myös haista erittäin pahalle, mutta se eroaa kuitenkin sinilevästä koostumuksensa ja värinsä puolesta. Siitepöly on kellertävää tai ruskeaa, eikä hajoa samalla tavalla pieniksi hippusiksi kuin sinilevä sitä koskettaessa.

Tästä tunnistat sinilevän:

• Sinileväkukinta näkyy aluksi vedessä vihertävinä hippusina tai palleroina.
• Lopulta sinilevä kohoaa veden pinnalle muodostaen aluksi viiruja ja lopulta lauttoja.
• Rantaan kasautuessaan sinilevä saattaa muodostaa paksun maalia muistuttavan kerroksen, joka kuivuessaan muuttuu sinivihreäksi, tai jopa turkoosiksi.
• Sinilevistä muodostuneet lautat tai massat hajoavat tikulla koskettaessa hippusiksi, eivätkä takerru tikkuun.

Vettä, jossa on silminnähden runsaasti sinilevää, ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä. Myös lapsien ja lemmikkien päästämistä sinileväpitoiseen rantaveteen on syytä välttää, sillä lapset ja lemmikit eivät välttämättä osaa varoa sinilevää. Uimisen jälkeen on myös hyvä muistaa peseytyä puhtaalla vedellä iho-oireiden välttämiseksi.

Paimion kaupungin nuoriso-ohjaaja Miika Koski huolehti kuluneella viikolla, että lasten uimapuvut pysyvät pyykkinarulla. Kuvan taustalla näkyy lasten kesäleirin telttakylä, jossa Kosken mukaan ei ainakaan vielä ensimmäisen leiriyön jälkeen podettu koti-ikävää.

Kesäistä tunnelmaa löytyy muistakin Viikon kuvista. Galleriasta löytyvät niin satoja kilometrejä sup-laudalla melova mies kuin presidenttiparin saapuminen Naantaliinkin. Lopuksi pääsemme vielä kylmään jäähalliin, jossa rullakiekon maalintekijä näyttää tuuletusesimerkkiä.

Viikon kuvat nostavat esiin välähdyksiä ja tunnelmia eri puolilta Varsinais-Suomea.

Kesäleiri toi bussilastillisen tyttöjä ja poikia telttaleirille. Sauvon Marjaniemessä on Paimion vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden perinteinen kesäleiri, jota on järjestetty jo 60-luvulta asti. Nuoriso-ohjaaja Miika Koskella kyseessä on 17. kesä ohjaajan hommissa. Tiistaina hän ripusti uimapukuja narulle, nuoret taas puuhasivat muun muassa airsoftin, geokätköilyn, alkusammutuskoulutuksen ja paistinlastan teon kanssa. Kuva: Ina Virtanen, Kunnallislehti.

Puutuhka tekee paluuta suomalaismetsiin. Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistykset kannustavat maanomistajia levittämään suometsiinsä tervehdyttävää tuhkaa. Kotimainen tuhkalannoite levitetään metsään kopterilla, joka kuljettaa lannoitteen tuhannen kilon satseissa. Yhdelle neliölle päätyy vajaan kahvipaketillisen verran tuhkaa. Kuva: Juha Paju, Turun Sanomat.

Piilosta keikalla? Pikkuveli, sellisti Ilarius Hakkarainen siirtyi lavan taakse, kun isosisko Taika Hakkarainen soitti Myrskyluodon Maijan. Turkulaissisaruksista Taika Hakkarainen on esiintynyt jo useana vuonna Salossa Lasten Laulukaupunki -tapahtumassa. Tapahtuma jatkuu Salossa koko viikonlopun. Kuva: Veli-Matti Henttonen, Salon Seudun Sanomat.

Ei nyrkit pystyssä! Kun toinen sanoo toista ennakkoluuloiseksi ja toinen sinisilmäiseksi, niin tappeluhan siitä tulee. Tosin ihan huumorimielellä ja leikisti. Varsinais-Suomen SPR:n toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen ja kaupunginvaltuutettu Seppo Rinne innostuivat hulluttelemaan, kun maahanmuuttajien kotouttamishanke järjesti Laitilassa Naapuri-illan. Paikalle oli kutsuttu laitilalaisia ja paikkakunnalla asuvia ulkomaalaisia tutustumaan toisiinsa. Kuva: Pirkko Varjo, Laitilan Sanomat.

Satoja kilometrejä sup-laudalla. Tarvasjokelainen Mikael Sarlin on melonut sup-laudalla 500–600 kilometriä vuodessa. Eikä harrastus ole hänellä jäänyt vain kesäaikaan: vuonna 2015 hän oli suppailemassa vielä joulukuussa. Keväällä kausi alkaa, kun jäät ovat sulaneet. Sarlinin sup-lauta on hiilikuitua, joten se on kevyt. Kuva: Maija Paloposki, Loimaan Lehti.

Siinä se oli! Pyhämaan kalasataman ponttonilaituri upposi talvimyrskyssä. Se tullaan nostamaan pois lähiaikoina, mutta uutta laituria ei ole näillä näkymin tulossa. Laituri ovat satunnaisesti käyttäneet pääasiassa huviveneilijät, jotka ovat olleet matkalla pohjoiseen tai pohjoisesta ja halunneet huonolla säällä hetken levähtää. Kaupunki tai matkailuyrittäjät eivät halua investoida uuteen laituriin. Kuva: Jussi Arola, Uudenkaupungin Sanomat.

Taikurin pukuhuone. Salon Vilppaan joukkueenjohtaja Keijo Poutiainen (vas.) esitteli torstaina taikuri-lempinellä tunnetulle Teemu Rannikolle (toinen oikealta) joukkueen pukuhuonetta. Pukukopissa Rannikko löysi hetken miettimisen jälkeen oman paikkansa, taikurin tuolin. Mukana myös Vilppaan toiminnanjohtaja Marko Vihiniemi (toinen vas.) ja jatkosopimuksen Vilppaan kanssa solminut Mikko Koivisto. Kuva: Marko Mattila, Salon Seudun Sanomat.

Kesäksi Kultarantaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio siirtyvät keskiviikkona kesävirka-asunnolle Kultarantaan. Presidentin virkatehtävät Kultarannassa käynnistyvät ripeästi jo viikonloppuna, kun hän isännöi viidettä kertaa järjestettäviä Kultaranta-keskusteluja. Tapahtuma alkaa sunnuntaina 11. kesäkuuta. Keskustelujen teemana on tulevaisuus. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi aihetta käsitellään turvallisuuden, politiikan ja talouden näkökulmista. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

Poppelista tulee kuu. Tuomaanpuiston kaatuneesta tsaarinpoppelista muotoutuu kuvanveistäjä Juha Wellingin käsissä taideteos. Kyseessä on Suomen toiseksi suurin poppeli,  joka rojahti viime syksyn myrskyissä maahan. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

Maalinteko maistuu. Pepe Rollerin Samuli Rahikainen oli yksi Pahalammen kurittajista perjantaina, kun somerolaisjoukkue pesi perjantaina tamperelaisen Pahalammen lukemin 7-4. Laji on rullakiekko ja kyseessä SM-liigan huippuottelu. Kuva: Kari Eerikäinen, Somero-lehti.

Taidetta kattoa myöten. Jacob Hashimoton Never Comes Tomorrow -teos on laajennettu WAM-museoon sopivaksi. Yhdysvaltalaistaiteilijan suuret teokset täyttävät museon saleja kattoa myöten. Never Comes Tomorrow -installaatio on valmistettu teräksestä, ABS-muovista, puusta ja vinyylitarroista. Perjantaina auennutta näyttelyä on rakennettu suurella työryhmällä vajaan kuukauden verran. Jari Laurikko, Turun Sanomat.

Lakit päähän. Ylioppilaat ja monet muut valmistuneet juhlivat koulujen päättymistä ja valmistumista viime viikonloppuna. Tämä lakkimeri on kuvattu Salon lukiossa. Jan Sundman, Salon Seudun Sanomat.

Yleisö siirtyi lavalle. Lasten laulukaupungin tapahtumat käynnistyivät torstaina puolelta päivin Salon torilla sateen merkeissä. Syty ry:n yhteislaulutilaisuus vedettiin suunnitelmien mukaisesti sillä poikkeuksella, että yleisö pyydettiin lavalle laulamaan. Kuva: Marko Mattila, Salon Seudun Sanomat.

Tyhjät tynnyri eivät kolise. Nostalgiamuseon omistajan Aila Aumalan puutynnyrikokoelma saattaa olla Suomen suurin. Museosta löytyy kaikkea muutakin mielenkiintoista vanhoista kameroista suksiin ja kärryistä käsitöihin. Tämän kesän vetonaulana on lähes täydellinen Helena Tynellin Aurinkopullojen sarja. Ensi viikolla museoon pääsee tutustumaan myös Yle Teema & Fem -kanavan Salatut museot -sarjassa: Nostagiamuseoon pureutuva jakso nähdään keskiviikkona 14.6. kello 21.45. Kuva: Outi Laikko, Auranmaan Viikkolehti.

Viikon kuvat: Kuvia eri puolilta maakuntaa

• Julkaisemme perjantaisin verkkosivuillamme koosteen edeltävän viikon kiinnostavimmista kuvista.
• Viikon kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
• Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Varsinais-Suomen perussuomalaisista kansanedustajista puhemies Maria Lohela ja kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ovat mukana uudessa Uusi vaihtoehto -nimisessä eduskuntaryhmässä.

Ryhmä syntyi, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä jakautui kahtia. Kaikkiaan 20 perussuomalaisten nykyisen eduskuntaryhmän kansanedustajasta irtautui tiistaina ryhmästä ja perusti Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän.

Eduskuntaryhmää tulee vetämään Simon Elo. Elo kertoi medialle tiistaina, että ryhmä on valmis jatkamaan Sipilän hallituksen hallitusryhmänä ja hallituksen ohjelmalla ja kokoonpanolla.

Uusi vaihtoehto -ryhmään kuuluvat muun muassa Timo Soini, Sampo Terho, Jari Lindström, Jussi Niinistö ja Hanna Mäntylä. Mukana ovat siis esimerkiksi kaikki perussuomalaiset ministerit.

Olen helpottunut ja tyytyväinen. Suru menetetystä vaihtui nopeasti iloksi uudesta. #uusivaihtoehto

— Maria Lohela (@MariaLohela) 13. kesäkuuta 2017

Varsinais-Suomesta eduskuntaan valittiin perussuomalaisten riveistä myös Ville Tavio. Hän kuuluu tämän hetken tiedoilla perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

Lähes joka toinen suomalainen kertoo ajaneensa autoa maistissa eli alle rangaistavan määrän alkoholia nauttineena. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 48 prosenttia kertoi ajaneensa maistissa.

Kyselyssä suomalaisista 83 prosenttia kertoo, ettei ole koskaan ajanut autolla kännissä. Yli rangaistavan määrän alkoholia nauttineena ajoon on lähtenyt 17 prosenttia vastanneista, joista valtaosa kuitenkin harvoin. – Vaikka kohtalokkaiden rattijuopumusonnettomuuksien määrä näyttää laskusuuntaa, on maistelleiden kuljettajien osuus hieman noussut. Alkoholi erottuu etenkin kesäliikenteessä ja nuorten onnettomuuksissa,  suunnittelija Laura Loikkanen Liikenneturvasta kertoo.Kantar TNS Gallup Oy keräsi Liikenneturvan toimeksiannosta tutkimuksen aineiston toukokuussa 2017. Vastaajia oli yhteensä 1 035 henkilöä, joista autoilevia oli 79 prosenttia.Liikenneturvan kysely toukokuussa päivitti tietoja suomalaisten mielipiteistä päihteiden käytöstä ja liikenteestä. Alkoholin lisäksi selvitettiin suhtautumista ajonaikaiseen huumeidenkäyttöön.

Suomalaiset suhtautuvat kovempien huumeiden vaikutuksen alaisena ajoon aavistuksen jyrkemmin kuin alkoholin ryydittämään kyytiin. Lähes kaikki (96 prosenttia) pitää amfetamiinin vaikutuksen alaisena ajamista erittäin vakavana tai vakavana liikennerikkomuksena. Alkoholin osalta vastaava prosenttiluku on 95.

Mielipiteet kuljettajan kannabiksen käytöstä olivat hieman lievempiä, reilu yhdeksän kymmenestä (92 prosenttia) piti sitä vakavana tai erittäin vakavana rikkomuksena.

– Päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen on aina merkittävä riskitekijä. Kysely osoittaa, että suomalaisten mielestä huumekuski on rinnastettavissa rattijuoppoon. Aineesta riippumatta ajokunnossa joko ollaan tai ei olla, painottaa suunnittelija Laura Loikkanen Liikenneturvasta.

Kuvat: Liikenneturva.

Rahan ja seksin kiristäminen nuorilta netissä on lisääntynyt räjähdysmäisesti Euroopassa, kertoo Poliisi.

Sextortioniksi tai webcam blackmailingiksi kutsutuissa rikoksissa rikolliset houkuttelevat uhrin riisuuntumaan tietokoneen kameran edessä tai lähettämään vähäpukeisia valokuvia itsestään. Materiaalin saatuaan rikolliset alkavat kiristää nuorta sillä, että levittävät kuvia nettiin, ellei uhri anna lisää materiaalia, rahaa tai seksiä.

Poliisin mukaan Suomessa rikokset ovat toistaiseksi poikenneet kaavasta siten, että alastonkuvien levittämistä on käytetty pikemmin kiusaamiseen kuin kiristämiseen. Raha on tullut esiin kiristämisen motiivina enemmän aikuisten välisissä tapauksissa.

Europolin maanantaina julkistaman raportin mukaan rikolliset valitsevat uhreikseen nuorimmillaan 7-vuotiaita lapsia.

Rahan kiristäminen tällä tavalla on melko uusi ilmiö samoin kuin se, että uhreiksi jääneet nuoret pakotetaan ottamaan mukaan muitakin lapsia tai nuoria videoille tai kuviin. Siten rikollisten on mahdollista saada materiaalia esimerkiksi hyvin pienistä lapsista.

Sextortion-rikosten seuraukset ovat paikoin olleet traagisia: muutaman viime vuoden aikana uhrien on raportoitu päätyneen jopa itsemurhaan. Uhrien ahdinkoa on lisännyt entisestään se, etteivät he häpeän tai tietämättömyyden takia ole halunneet ilmoittaa kiristyksestä viranomaisille.

Eurooppalaiset poliisit ja yksityisen sektorin toimijat Europolin johdolla haluavat kitkeä ilmiötä nuorille suunnatulla #SayNO-kampanjalla. Kampanjamateriaalin avulla halutaan neuvoa jo pulaan joutuneita ja niitä, jotka ovat riskiryhmässä.

Kampanja sisältää lyhytelokuvan, joka on käännetty kaikille EU-alueen kielille, myös suomeksi. Elokuvan tavoitteena on auttaa katsojia tunnistamaan mahdollisen kiristäjän lähestymisyritykset, tarjota neuvoja ja korostaa sitä, kuinka tärkeää rikosilmoituksen tekeminen kiristyksestä on.

– Lapset käyttävät yhä enemmän verkkoympäristöä kommunikaatioon ja suhteiden luomiseen, mikä on aivan luonnollista. On kuitenkin meidän kaikkien yhteinen tehtävä kertoa heille uhkista, joita he saattavat kohdata ja suojella heitä tekemällä verkkoympäristöstä niin turvallinen kuin mahdollista. Jos jotain kuitenkin verkossa sattuu, meidän täytyy tarjota selkeä ja tehokas väylä rikosilmoitusten tekemiseen ja kunnolliset tukipalvelut, jotta uhri tietää, kenen puoleen kääntyä, sanoo Europolin Kyberrikostorjuntakeskuksen (EC3) johtaja Steven Wilson Poliisin tiedotteessa.

EUROPOLIN NEUVOT:

Jos joudut kiristyksen uhriksi netissä, älä maksa, äläkä häpeä rikosilmoituksen tekemistä.

Jos joku uhkaa jakaa seksuaalisia kuviasi tai videoitasi, noudata seuraavia ohjeita:

1. Älä jaa enempää materiaalia, älä maksa mitään
2. Etsi apua, et ole yksin
3. Tallenna todisteet, älä poista mitään
4. Lopeta keskustelu, estä kiristäjä
5. Tee rikosilmoitus poliisille

1. Keräykseen voi osallistua ilmoittamalla yhteystietonsa, kerättävän veneen noutokohteen koordinaatit sekä muut tiedot 19.7. mennessä osoitteessa www.lyyti.fi/reg/venekerays17
2. Veneiden keräyksestä peritään nouto- ja jätteenkäsittelymaksu, jonka laskuttaa LSJH.
3. 5 metriä pitkän veneen nouto- ja jätteenkäsittelyhinta on yhteensä 130 euroa.
4. Jos samasta kohteesta haetaan useampi vene, maksetaan seuraavista veneistä 75 euroa kappale.
5. Mikäli veneen pituus ylittää 5 metriä, lisätään hintaan 15 euroa per metri.
6. Järjestäjät kannustavat saaristolaisia ja vapaa-ajan asukkaita järjestämään kimppakeräyksiä, jolloin venekohtaisesta hinnasta tulee edullisempi.
7. PSS ry:n jäsenet saavat noudosta 30 euron alennuksen.

Alppiruusujen poikkeuksellisen runsasta kukintaa on ihasteltu tänä vuonna monissa puutarhoissa. Niin myös Piikkiössä, jossa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Arboretum Yltöisissä alppiruusujen kukinta on ollut erittäin runsas.

Tutkija Sirkka Juhanoja Lukesta, mistä näin upea kukinta johtuu?
– Olosuhteet ovat olleet suotuisat. Viime kesä oli melko lämmin ja satoi kohtuullisesti. Syksy oli pitkään lämmin, ja alppiruusut ehtivät kasvattaa kukka-aiheitaan hyvin. Talvi taas oli leuto, joten nuput talvehtivat hyvin. Alppiruusut kehittävät kukka-aiheensa jo edellisenä syksynä.
– Viileä, vähitellen etenevä kevät on todennäköisesti pidentänyt kukinta-aikaa tänä vuonna.

Onko mahdollista, että alppiruusut kukkivat runsaasti myös ensi kesänä?
– Todennäköisesti näin runsasta kukintaa ei ole luvassa ensi vuonna. Alppiruusuille on luontaista, että kukinta vaihtelee sykleittäin niukasta runsaaseen. Se johtuu perimästä. Tosin kaksi hyvää kukintavuottakin voi osua peräkkäin.

Kuinka pitkään kukinta vielä jatkuu?
– Ainakin meillä täällä Piikkiön Yltöisissä kukinta jatkuu vielä jonkin aikaa. Nyt myös atsaleat ovat aloittamassa kukintaa, kertoo Luken tutkija Sirkka Juhanoja.

Miten alppiruusua pitäisi nyt hoitaa runsaan kukinnan jälkeen?
– Kasvia pitää lannoittaa jonkin verran heti kukinnan päätyttyä. Rodolannoitetta tai perunalannoitetta voi antaa purkin ohjeen mukaan. Lannoitetta pitää antaa kukinnan päättymisestä aina elokuulle asti.
– Kotimaiset lajikkeet eivät tarvitse talvisuojaa. Tosin raskas suojalumi kannattaa talvella ravistella pois kasvin päältä, jotta oksat eivät katkea.
– Kevätahavan välttämiseksi kasvi kannattaa suojata esimerkiksi harsolla. Suojaa tarvitaan, kun kevätaurinko paistaa, tuulee ja maa on jäässä. Suoja estää sen, että kasvi alkaisi haihduttaa ainavihreiden lehtien kautta.

Arboretum Yltöinen on auki Piikkiössä arkipäivisin kello 8–15.

Uutta asfalttia levitetään juuri nyt paikkausta vaativille teille. Viime päivinä uuden asfaltin päälle on satanut monta sadekuuroa, mutta perinteisiä sateella liukas -varoituksia ei enää löydy päällystystöiden lähettyviltä.
Uusi asfaltti on silti sateella liukas.
Varsinais-Suomen Ely-keskuksen päällysteinsinööri Tero Ahokkaan mukaan merkit menettävät merkityksensä, jos niitä käytetään koko ajan.
– Jos bitumi on uuden asfaltin pinnassa, tie saattaa edelleen olla liukas sateella. Nyt varoitamme harvoin, vain silloin kun on tosi kyseessä. Tie on harvoin vaarallisen liukas.

Ahokkaan mukaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella liukkaudesta ei ole tarvinnut vielä tänä kesänä varoittaa. Joka vuosi varoituksia kuitenkin käytetään muutama kerta alueella.
– Jos on kuuma päivä, bitumi nousee pintaan uudessa asfaltissa. Kuinka pitkään uusi pinta on liukas, se riippuu bitumin määrästä. Joskus liukkaus kestää jopa talven yli, ja välillä pintaa joudutaan karhentamaan, että kivet nousevat esiin.
Liukkaudesta varoittaminen on urakoitsijan ja tilaajan yhteinen päätös.
Päällysteinsinööri muistelee, että automaattisesta liukkaudesta varoittamisesta luovuttiin jo toistakymmentä vuotta sitten.

Juuri nyt käynnissä olevat päällystystyöt

• Tie 43 Laitila, välillä Uusikaupunki–Harjavalta. Liittymä- ja kaistajärjestely, päällystystyö, tienrakennus. Työaika: ma–pe kello 7–16. Kesto 30.6. asti.
• Tie 1, Turku, Jaanin liittymä. Jyrsintä-/stabilointityö, päällystystyö. Työaika: ma–to 18–6, pe 00–6, su 18–23:59. Kesto 28.6. asti.

Katso kartalta tietyöt Varsinais-Suomessa. 

Päällystyskohteita Varsinais-Suomessa vuonna 2017

• Osa kohteista on jo valmis.
• E18 Tammisillan ja Hepojoen sillan välinen tieosuus (molemmat ajoradat ja sillat)
• E18 Lyhyitä osuuksia välillä Turku-Hepojoki
• Vt 9 Moottoritieosuus välillä Turku-Liedon asema
• Vt 10 Lieto-Ankka
• Kt 40 Myllyn kohta
• Mt 180 Krossin kohta
• Mt 181 Kemiön-Tjuda
• Mt 192 Petäsmäki-Tanila
• Mt 204 Lieto as-Paattinen
• Mt 213 Alastaron kohta

Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Lounais-Suomen poliisilla oli Kaarinassa Piikkiön alueella keskiviikkona iltapäivällä operaatio, mikä liittyi poliisilla tutkinnassa oleviin tapauksiin. Tehtävän yhteydessä kiinniotettiin yksi henkilö. Useamman poliisipartion yhteistoiminta alueella liittyi kyseiseen tehtävään. Operaation johdosta ulkopuolisia ei ollut vaarassa.
Asiasta ei tiedoteta enempää tässä vaiheessa.

Sää on juhannuksena vuodenaikaan nähden viileää, mutta melko poutaista, kertoo Ilmatieteenlaitos.
Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan juhannusaattona pilvisyys on runsasta ja etelä- ja keskiosassa maata tulee paikoin sadekuuroja. Suurin mahdollisuus auringonpaisteelle on länsirannikon tuntumassa.
Sää on melko koleaa, sillä päivälämpötila jää runsaan pilvisyyden vuoksi laajalti alle 15 asteen. Juhannusaattoiltana sää muuttuu vähitellen selkeämmäksi lännestä alkaen ja juhannusyönä lämpötila laskee suurimmassa osassa maata 5 asteen tienoille.

Katso tarkka sääennuste juhannuspaikkakunnallesi tästä.

Juhannuspäivänä voi esiintyä heikkoja sadekuuroja, mutta enimmäkseen on poutaa. Päivän ylin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa todennäköisesti 15–19 astetta.
Sunnuntaiksi sadealue leviää laajemmin maan etelä- ja keskiosiin. Samalla maan etelä- ja länsiosaan virtaa vähän lämpimämpää ilmaa.

Linnanmäellä sijaitsevan merimaailma Sea Lifen ennustajatursas Otto ennakoi, että juhannuksena paistaa aurinko. Tursas valikoi epäröimättä aurinkoa ja pilvipoutaa osoittavat merkit lonkeroihinsa perinteisessä juhannussääennustuksessa.

1. Ehkäisyvälineet käyvät kaupaksi juhannuksen alla
Ehkäisyvälineiden myynti kasvaa kesä- ja heinäkuussa selvästi, kertoo K-ruokakaupat. Vuonna 2016 juhannusaaton aattona ostettiin enemmän ehkäisyvälineitä kuin minään muuna yksittäisenä päivänä koko vuoden aikana.
Ehkäisyvälineiden myynti jatkuu vahvana myös heinäkuussa, jolloin niiden menekki on noin 25 prosenttia korkeampaa kuin tavanomaisina kuukausina.
Kondomeja ostetaan eniten Pohjanmailla, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Varsinais-Suomi sijoittui tässä vertailussa seitsemänneksi. Tieto on kerätty K-Plussa-asiakastietojen perusteella.

2. Kauppaan pääsee juhannuksena
Kauppojen aukioloaikojen vapautumisen myötä kaupat saavat itse valita aukioloaikansa sekä juhannusaattona 23.6. että juhannuspäivänä 24.6.
Osa Varsinais-Suomen ruokakaupoista on auki koko juhannuksen, osa laittaa ovet kiinni ainakin juhannuspäivänä.

Kaarinassa Krossin Lidl ja K-Supermarket ovat auki juhannuspäivänä. Piikkiön S-Market on juhannuspäivänä kiinni.

3. Liikennekamerat valvovat juhannusliikennettä
Juhannuksen menoliikennettä on torstaina valvomassa noin 90 nopeusvalvontakameraa eri puolilla Suomea. Helsingin poliisi on julkistanut listan 30 varmasta paikasta, joissa ylinopeuksien kohdalla kamera räpsähtää.
Varsinais-Suomessa kamera räpsähtää ylinopeudesta varmasti seuraavissa paikoissa:
– Parainen, maantie 180, Kirkkosalmi länsi
– Lieto, valtatie 10, Nuolemo länsi
– Loimaa, valtatie 9, Ristimäenkulma etelä
– Mynämäki, maantie 192, Lauttanpää etelä
– Mynämäki, valtatie 8, Mynämotelli pohjoinen

Juhannuksen menoliikenteen arvioidaan olevan vilkkaimmillaan torstaina kello 11–20.

4. Juhannuksena liputetaan läpi yön
Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.

5. Juhannuskokko on polttajansa vastuulla
Pelastuslaitos ja hätäkeskus eivät ota vastaan ilmoituksia juhannustulien polttamisesta, eivätkä myönnä erikseen lupaa avotulen sytyttämiseen. Kokon polttaja on vastuussa mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.
Pelastuslaitos kehottaa polttamaan kokkoa palamattomassa paikassa, kuten hiekalla, kalliolla tai veteen rakennetulla lautalla. Kokon polttajan on pidettävä huolta siitä, ettei lähettyvillä ole metsää, rakennuksia tai syttyvää maastoa.
Taajama-alueella avotulen teko on yleensä kokonaan kielletty. Haja-asutusalueella juhannuskokkoa voi polttaa omalla maalla tai maanomistajan luvalla silloin, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa, paikka on soveltuva kokon polttoon ja kun kokon poltto ei häiritse naapureita.
Juhannustuli vaatii aina tarkkaa valvontaa sytyttämisestä sammuttamiseen asti, muistuttaa Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

6. Valtaosa hukkuneista on maistissa
Juhannus näyttäytyy piikkinä hukkumistilastoissa, kertoo Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto (SUH). Toistaiseksi juhannuksena on joka vuosi hukkunut vähintään yksi ihminen, yleensä huomattavasti enemmän. Valtaosa hukkuneista on alkoholin vaikutuksen alaisena.
– Meidän viestimme on, että humala ja vesillä liikkuminen tai uiminen eivät sovi yhteen. Alkoholi heikentää arviointi- ja toimintakykyä ja vaikuttaa myös uimataitoon. Humalaisten kannattaakin nauttia yöttömästä yöstä rannalla, vetoaa SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.
Viime juhannuksena hukkui yhdeksän ihmistä, mikä on koko 2000-luvun keskiarvoa enemmän. Kylmänä juhannuksena vuonna 2014 hukkuneita oli sen sijaan vain yksi.

7. Tilastot: joka toinen juhannus on aurinkoinen
Viime vuonna juhannusta vietettiin kesäisen lämpimässä säässä. Juhannusaaton lämpötilat olivat pääasiassa 20 ja 25 asteen välillä. Juhannuspäivänä helleraja rikottiin monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Lämpimintä oli Mäntsälässä, missä päivän ylin lämpötila oli 27,4 astetta.
Edellisen kerran juhannusta on vietetty keskimääräistä koleammassa säässä vuonna 2015. Päivän ylin lämpötila jäi silloin juhannusaattona monin paikoin 15 asteen tuntumaan.

8. Juhannuksen paluuliikenne on vilkkaimmillaan sunnuntaina
Juhannuksen paluuliikenne on vilkkaimmillaan sunnuntaina kello 11–22 välillä. Liikennettä on runsaasti koko päivän varsinkin valtateillä 4 ja 5 Helsinkiin päin.
Poliisitarkastaja Timo Ajaste Poliisihallituksesta muistuttaa, että poliisi valvoo juhannusliikenteessä erityisesti ajonopeuksia, ohituksia ja ajoetäisyyksiä.
– Juhannusaattona ja -päivänä teemme lisäksi tehostettua rattijuopumusvalvontaa juhlapaikkojen ja ravintoloiden läheisyydessä.

Viikon kuvissa tapaamme innokkaat poliisihahmot, televisiosta tutut Maltin ja Valtin, nukumme yön teltassa ja katselemme karttaa pyhiinvaellusretkellä.

Kuvissa on tällä erää todellista kesän tuntua: uimarantaa, rantalentopalloa ja valkoposkihanhia.

Viikon kuvat nostavat esiin kuvallisia välähdyksiä, tunnelmia ja uutisaiheita eri puolilta Varsinais-Suomea.

Malttia ja Valttia. Televisiosta ja kirjoista tuttujen Maltti- ja Valtti-poliisien tarinat naurattivat Kaarinan Hovirinnan liikennepuistossa: Turvavyö ei ole mikään turhavyö! Hauskoissa tarinoissa on kuitenkin tärkeitä opetuksia muun muassa siitä, ettei puhelinta saa käyttää auton ratissa. Kuva: Aku Suomalainen, Kaarina-Lehti.

Turkulaisille ihmeteltävää. Vanhan Tampereentien kulkijoiden päät kääntyilivät viime lauantaina, kun Auranmaan mopedi- ja ajoneuvoharrastajien komea vanhojen traktoreiden kulkue huristeli Aurasta Forum Marinumiin vierailulle. Osa kuljettajista oli sonnustautunut ajoneuvonsa aikakaudelle tyypilliseen asuun, ja kulkuneuvot olivat saaneet rekvisiitakseen puulaatikoita, heinäpaaleja ja maitokannuja. Kuva: Anne Jaakkola-Tuominen, Auranmaan Viikkolehti.

Hyvin mahtuu. Anitta ja Jouko Ahlstedt esittelevät telttaansa ennen viime lauantain Nuku yö ulkona -tapahtumaa. Ahlstedtit viettivät yön ulkona Vakka-Suomen Ladun järjestämässä tapahtumassa Kalantissa. Kuva: Rauno Laine, Uudenkaupungin Sanomat. Kuva: Rauno Laine, Uudenkaupungin Sanomat.

Millä kokoonpanolla Suomi tavoittelee paikkaa vuoden 2022 MM-kisoihin? Tällä hetkellä 21-vuotiaiden maajoukkueessa kaksi vuotta alaikäisenä pelaava Benjamin Källman (s. 1998) noussee 2020-luvun alussa mukaan taistelemaan peliajasta Huuhkajissa. Källman hioi laukaisutekniikkaansa Turussa. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

Nuoret maksutta saunaan. Salon kaupungin uimarannoilla saunamaksut muuttuvat maksuttomiksi lapsille ja nuorille. 10-vuotias Santtu Virtanen (vas.), 8-vuotias Väinö Litsilä ja kuusivuotias Eino Litsilä polskivat vedessä Salon Lehmijärvellä. Kuva: Marko Mattila, Salon Seudun Sanomat.

Pyhiinvaellusta purjeveneellä. Turusta Ahvenanmaalle kulkeva Pyhän Olavin merireitti on pian valmis kuljettavaksi. Jo ensi keväänä reitti on merkitty maastoon koko matkaltaan. Nauvoon on tulossa infopiste vaeltajille. Tavoitteena on avata myös purjelaivareitti Korpoströmistä Ahvenanmaalle niille, jotka kaipaavat pyhiinvaellukselleen erityistä elämystä. Koepurjehduksella Christian Pleijel (oik.) esittelee Kökarin karttaa ennen 12 kilometrin vaellusta saaren halki. Harri Ahonen lähimpänä karttaa vasemmalla. Kuva: Jonna Lankinen, Turun Sanomat.

Toimittajia ja kääpiöitä. Lumikin ”kääpiöt” ovat lisääntyneet hetkellisesti kahdella eli Pauline Simonilla (oik.) ja Cene Ferjanilla, kun Visit Finlandin järjestämä retki toi kansainvälisiä toimittajia Uuteenkaupunkiin. Saksalainen toimittaja Pauline Simon ja Visit Finlandin Cene Ferjan poseeraavat Taidetalo Pilvilinnan ”kääpiöiden” kanssa. Kuva: Asko Tanhuanpää, Uudenkaupungin Sanomat.

Vapaan veden juoksu. Ui kesäksi kuntoon -kampanja tuotti Laitilassa yhteensä 207 uintikilometriä. Jaana Ruusuranta käy vesijuoksemassa Laitilassa Särkijärvellä. Talvisin hän harrastaa avantouintia ja vesijuoksua uimahallissa. Luonnonvedessä vesijuoksu on Ruusurannan mukaan hienoa: aurinko paistaa, luonto on ympärillä ja vesi tuntuu jotenkin vapaammalta. Kuva: Solina Saarikoski, Laitilan Sanomat.

Viiksimies tuli Salon Iltatorille. Stig tunnetaan viiksistä ja 70-luvun vintagesilmälaseista, mutta myös letkeistä biiseistä. Stig aloitti kesän keikkaputken Salon torin lavalta. Artisti avasi keikan Laululeija-biisillä, joka muistetaan UMK-kilpailusta. Kuva: Marko Mattila, Salon Seudun Sanomat.

Lannoitusta yläilmoista. Metsien ilmalannoitusten määrä on kasvussa tänä kesänä pitkän hiljaisen jakson jälkeen. lannoitusmäärien kasvun takana arvioidaan olevan maanomistajien usko ja luottamus metsäalaan. Ilmalannoitusta urakoi Alastarolla ruotsalainen Kallaxflyg Ab. Helikopterin pilottina oli Mattias Eriksson. Kuva: Lari Kiviranta, Loimaan Lehti.

Vettä ilmassa ja maassa. Erikoisammattimiehet Raimo Risu (vas.), Raimo Majuri ja kaivinkoneurakoitsija Teemu Rannikko korjasivat putkirikkoa Salossa viime viikolla vesisateessa. Rikkoutunut putki oli 225-millinen syöttöjohto. Vuotokohtaa etsittiin kaksi tuntia. Kuva: Jan Sundman, Salon Seudun Sanomat.

Tulipalon jälkeen. Turussa Voimakadulla syttyi tuleen maanantain ja tiistain välisenä yönä noin 500 neliön kokoinen asuinrakennus. Kaksi asunnoista tuhoutui täysin. Rakennuksessa oli palon syttymishetkellä kaksi asukasta, jotka vietiin sairaalaan. Molemmat miehet pääsivät sairaalasta pian pois. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

Pallo ilmaan. Vilma Pyykkä (vas.) ja Kaisa Leppä esittivät varmoja otteita hiekkakentällä. Someron urheilukentällä kisataan tiistai-iltaisin rantalentopallon avoimessa viikkoturnauksessa. Turnauksia järjestää Someron Pallo. Kuva: Sari Merilä, Somero-lehti.

Temmeltävät vapaasti. Valkoposkihanhet saavat temmeltää vapaasti tämän kesän Turussa. Kaupunki ei aio puuttua valkohanhiposkien levittäytymiseen. Ulkoilijat ovat olleet huolestuneita hanhien levittäytymisestä kaupungin virkistysalueille, kuten Vepsän saareen. Turun Ruissalossa laidunsi noin 6 800 hanhea viime syksynä laskennan yhteydessä. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

Viikon kuvat: Kuvia eri puolilta maakuntaa

• Julkaisemme perjantaisin verkkosivuillamme koosteen edeltävän viikon kiinnostavimmista kuvista.
• Viikon kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
• Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Loimaan poliisiaseman huutokaupassa polkupyörä toisensa perään löysi uuden omistajan. Suurin huudettava oli peräkärry ja pienin kihlasormus, jossa oli uutta omistajaa varten kaiverruskin valmiina. Huutokauppatavana oli viime viikolla löytötavaroita ja valtiolle takavarikoitua omaisuutta. Eniten kadotetaan puhelimia, mutta niitä ei tietoturvasyistä huutokaupata.

Salon torilla ryystettiin torstai-iltana kahvia tassilta – ja kovaan ääneen. Kahvin ryystökisan voittaja palkittiin nimenomaan kovaäänisyydestä.

Jos haluat ajaa mopoauton perässä, kannattaa suunnata Pyhärantaan ja Laitilaan. Varsinais-Suomessa on keskimäärin 3,5 mopoautoa tuhatta asukasta kohti, mutta Pyhärannassa ja Laitilassa mopoautoja on yli kahdeksan kappaletta tuhatta asukasta kohti.

Turusta kuvissa on mies, joka on vetänyt kilometrikaupalla sinistä viivaa viikonlopun maratonjuoksua varten. Hiottua reittiä on tarkoitus käyttää myös tulevina vuosina.
– Nyt reitin varrelle osuvat kaikki Turun päänähtävyydet, kun se kulkee niin Tuomiokirkon, ydinkeskustan kuin linnankin ohi Ruissaloon unohtamatta pitkää osuutta kauniissa jokirannassa. Olemme halunneet tehdä tapahtumasta nimenomaan kaupunkijuoksun, ja siksi on tärkeää, että reitti kulkee ydinkeskustan halki kävelykatua pitkin, tapahtuman tuottaja Kari Ahonen kertoo.

Viikon kuvissa tapahtumia, tunnelmia ja uutisaiheita eri puolilta maakuntaa. Kuvat ovat TS-Yhtymän eri lehdistä.

Kympillä polkupyörä. Meklarina toiminut vanhempi konstaapeli Asko Rautala (oik.) kauppasi polkupyörän toisensa perään Loimaan poliisiaseman huutokaupassa. Huutokaupan yleisin artikkeli oli juuri polkupyörä, joita oli tarjolla ketjullisina ja ketjuttomina, satulalla ja ilman. Kuva: Kiti Salonen, Loimaan Lehti.

Nyt ryystetään. Kahvin ryystäyskisan Salon Iltatorilla voitti luonnonlahjakkuus Juha Punta (vas.). Salon Omaishoitajien järjestämä SM-kisa kisattiin jo kuudetta kertaa. Idea on se, että joukko tunnettuja salolaisia pääsee ryystämään tassilta kahvia mahdollisimman kovaäänisesti. Yleisö valitsi suosikin. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

Kotisirkkaa välipalaksi. Hyönteisravinto tuskin tulee kuluttajien ulottuville heti ensi vuoden alussa, jolloin uuselintarvikeasetuksen uudistus tulee voimaan. Tähän mennessä yksikään yritys ei ole jättänyt lupahakemusta hyönteisten käytöstä elintarvikkeena. Sekä lupa- että ilmoituskäsittely kestävät useiden kuukausien ajan. Turkulaisfirma Entiksen toimitusjohtaja Antti Nuutinen (kuvassa) kertoo, että lupaprosessiin ryhtyminen olisi pienelle yritykselle aivan liian kallista. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

100 + 100 + 100. Suomi viettää itsenäisyyden satavuotisjuhlaansa joulukuussa ja Auran kunta juhlii 100-vuotista taivaltaan elokuussa, mutta auralainen Kaisa Palmén ennätti jo viettää satavuotispäiviään viime viikolla juhlavin menoin. Pitkän iän ja hyvän kunnon salaisuuden Palmén arvelee piilevän työn teossa: –Mahtaako johtua siitä, että minä olen tehnyt aikoinani raskasta työtä, Palmén tuumailee. Kuva: Tuulia Kujanpää, Auranmaan Viikkolehti.

Mopoautoja on suhteessa eniten Pyhärannassa ja Laitilassa. Riikka Vuotila ajaa valkomustalla mopoautollaan kesätöihin Laitilan kirjastoon. Talvella mopoautolla pääsee kätevästi kouluun. Pyhäranta ja Laitila ovat Varsinais-Suomen mopoautokunnat, niissä kulkupelejä on eniten tuhatta asukasta kohden. Kuva: Iida Kauppi, Laitilan Sanomat.

Sininen viiva vie juoksijaa. Paavo Nevalainen maalasi Paavo Nurmen maratonin reittiviivaa alkuviikolla. Puolimaratonin ja maratonin reittiä on hiottu viime vuosina useaan otteeseen, mutta tämän vuoden lenkkiä on tarkoitus juosta tulevinakin kesinä. Paavo Nurmi Marathon juostaan lauantaina Turussa. Jane Iltanen, Turun Sanomat.

Matonpesupaikka on juttuja täynnä. Mattojen peseminen on Kimmo Jokilalle jokakesäinen, joskaan ei erityisen odotettu urakka. – Ei ole varaa vaihtaa likaisia mattoja joka kerta uusiin. Kyllä tämä on enemmän pakollinen paha, Jokila tunnustaa. Jokilan kanssa samaan aikaan Uudessakaupungissa mattoja pesemässä olleen Tanja Niemisen mukaan matonpesu on sosiaalinen tapahtuma eikä haittaa, vaikka paikalle saapuisi yksin. – Täällä kuulee mielenkiintoisia tarinoita vierailta ihmisiltä. Juttu: Samuel Nyroos, Uudenkaupungin Sanomat.

Lahopuuteos on valmis vasta kadottuaan. Mikael Hiekka, Markus Palonen ja Siiri Vellonen osallistuivat yhteisöteoksen tekemiseen päiväkotiryhmänsä kanssa. Kaarinan yhteisötaiteilijana työskentelevä Sara Ilveskorpi oli kutsunut Kuusiston päiväkodin lapset metsään tekemään taidetta. Itämaiseen mattoon on tehty nimensä mukaisesti symmetrisiä kuvioita oksista, kävyistä, kaarnoista ja lehdistä. Teos, jonka tekemiseen on käytetty tuntikausia, hajoaa lopulta osaksi luontoa. Kuva: Heinimaija Hirvonen, Kaarina-Lehti.

Moduuliasuntoihinkin on pitkät jonot. Moduulitalot rakennettiin Uudenkaupungin Mältintielle toukokuussa Valmetin autotehtaalle palkattujen uusien työntekijöiden väliaikaisiksi kodeiksi. Kolmessa rivitalossa on kaikkiaan 15 asuntoa, joissa on kaksi lukittavaa huonetta, yhteiset saniteettitilat ja keittiö. Moduuleihin mahtuu siis 30 asukasta, ja kaikki asunnot ovat täynnä. Uusia on rakenteilla, sillä jonossa on 200 henkilöä. Petri Peltovuori muutti Uuteenkaupunkiin Jyväskylästä toukokuussa. Peltovuori kuvailee moduuliasumista hyväksi väliaikaisratkaisuksi sosiaaliselle ihmiselle. Jane Iltanen, Turun Sanomat.

Halki, poikki ja pinoon. Antti Laitisen Halki, poikki ja pinoon -näyttely on esillä Someron Kivimakasiinissa. Näyttelyn isokokoinen Grid Garden -installaatio täyttää kokonaan toisen Kivimakasiinin sivuhuoneista. Teos oli esillä myös Galerie Anhavan näyttelyssä keväällä. Anhavassa se oli pienehkössä matalassa tilassa, mutta Kivimakasiinissa työlle on tilaa ja korkeutta riittämiin. Kuva: Veli-Matti Henttonen, Salon Seudun Sanomat.

Kesäleirin viehätys. Tilda Katajakoski, Vilma Harkko (takana) ja Sara Lindholm tasapainoilevat kiikkerällä SUP-laudalla kesäleirillä. Kesäleirien viehätys kestää vuosikymmenestä toiseen. Salon nuorisopalvelun kesäleireille Kemiön Leirisalossa osallistuu tänä kesänä satoja lapsia ja nuoria. Kuva: Jan Sundman, Salon Seudun Sanomat.

Kiuastehdas kävi juhannuksen alla kuumana. Reijo Lehtinen työstää Kota-kiukaita valmiiksi Narvin tehtaalla Rauman Lapissa. Juhannusta ennen tehtaassa oli kiirettä, sillä suomalaiset haluavat päivittää kiukaansa ennen juhannuslöylyjä. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

Paasikivi ja Kisko. Vajaat pari vuotta Kiskon pappilaa yhdessä miehensä, viulisti Jaakko Ilveksen kanssa isännöinyt Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi-Ilves on pannut kesäpaikkakunnalla tuulemaan. Tulevana viikonvaihteena Kiskon kirkossa soi jo toista kesää peräkkäin Paasikiven ideoima kesäinen festivaali. Kuva: Jan Sundman, Salon Seudun Sanomat.

Isoja maalauksia. Hanna Saarikosken Hiidenlinnan näyttelyssä Somerolla vesiväreillä tehdään isoja asioita. –  Aina ajatellaan, että akvarelli on pientä ja herkkää. Ei siinä mitään vikaa, mutta välillä tekee mieli koittaa jotain erilaista, perustelee taiteilija Saarikoski valtavaa akvarelliteostaan. Teos on yksi kolmiosaisesta vallan teemaa käsittelevästä teossarjasta. Kuva: Armas Töykkälä, Somero-lehti.

Auringon vaarat. Aurinko tuntuu ihanalta talven jälkeen. Ilman suojaa ei lämmölle tulisi altistua syöpävaaran takia. Tuula Hinkkanen suojasi päänsä lakilla ja ihonsa aurinkorasvalla. Nyrkkisääntö on, että korkeintaan puolet kaikesta UV-säteilystä tulee suoraan auringosta ja puolet tasaisesti koko taivaalta, sanoo Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Lasse Ylianttila. Kuva: Eero Saarikoski, Turun Sanomat.

Kuusi kuukautta mansikkasatoa. Alanteen mansikkatilan satokausi on pitkä: toukokuun puolivälistä aina loka-marraskuuhun asti. Syy pitkään kauteen on ihmisten ostokäyttäytymisen muuttuminen. – Vaikka kertaostomäärä vähenee, ihmiset haluavat tuoretta, jolloin kasvukauden pitää olla pitkä. Meillä on kasvihuoneita, joissa viljely voidaan aloittaa aikaisin, Antti Alanne selvittää. Kuva: Ina Virtanen, Kunnallislehti.

Viikon kuvat: Kuvia eri puolilta maakuntaa

• Julkaisemme perjantaisin verkkosivuillamme koosteen edeltävän viikon kiinnostavimmista kuvista.
• Viikon kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
• Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Lokit lentelivät kiihtyneinä pelastusautojen ympärillä. Niillä on todennäköisesti pesiä irronneen kattopellin lähettyvillä.

Raju tuuli on repäissyt perjantaina alkuiltapäivällä noin 1×3 metrin kokoisen pellin irti Kaarinan kirjastorakennuksen katolta Pyhän Katariinan tien puolelta. Lisäksi muita peltejä oli lähdössä irti.

– Irronnut pelti ei aiheuttanut tuhoja vaan lensi läheiselle nurmikolle. Olisi voinut käydä todella huonosti. Pelti on hyvin painava, kommentoi paikalle tullut paloesimies Kalle Arell.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos kiinnitti irtoamassa olevia peltejä takaisin kattoon kahden aikaan iltapäivällä.

Rakennus aiotaan purkaa vuodenvaihteessa.

Kirjasto on auki normaalisti. Liikenne joutuu hidastelemaan Pyhän Katariinan tiellä.

Kuntorastien suosio on nousussa lähes koko Varsinais-Suomessa. Rastit liikuttavat maakunnassa reippaasti yli tuhatta suunnistajaa joka viikko. Kävijöiden määrä on kasvanut ainakin Turussa, Somerolla, Paimiossa ja Laitilassa.
Varsinais-Suomen suurin viikkosuunnistustapahtuma on Turku-Rastit, joka saa parhaimmillaan 350 suunnistajaa metsään.
– Kuntoilijoita on tullut lisää, siltä se vaikuttaa, vahvistaa Jorma Paldanius.
Hän edustaa Turun Suunnistajia Turku-Rastien järjestelyissä. Turku-rastit suunnistetaan keskiviikkoisin.

Paljon suunnistajia kerää myös Peimarin Rastit, jossa osallistujamäärä on noin 200 joka torstai. Suunta on ollut nouseva viime vuosina, kertoo Paimion Rastin puheenjohtaja Jyrki Laine.
Paimiossa vuonna 2015 järjestetty Jukola-viesti toi kävijäpiikin kuntorasteille kaksi viikkoa viestin jälkeen.
– Silloin Peimarin rasteilla tehtiin illan aikana 380 suoritusta. Jukolan alkupään maastot kiinnostivat kuntoilijoita, kertoo Laine.

Suomen suunnistusliiton mukaan suunnistusbuumi jatkuu, eikä hiipumisesta ole merkkejä.
– Pääkaupunkiseudulla on paljon kuntorasteja, kun taas Turun ympäristössä on paljon ympärivuotista toimintaa. Myös Tampereella, Kokkolassa ja Kouvolassa on erittäin vilkasta juuri nyt, sanoo viestintäpäällikkö Pirjo Valjanen.
Ennen juhannusta suunnistettava Jukola on ollut monena vuonna kuntosuunnistajien kynnyskohta. Sen jälkeen osallistujamäärät ovat laskeneet viikkorasteilla. Näin ei enää kuitenkaan ole.
– Viime vuonna moni seura teki kävijäennätyksiä Jukola-viikonlopun jälkeen, kertoo Valjanen.

Suunnistuksesta on tullut perhelaji. Aikuisten ja lasten harrastaminen kulkee käsi kädessä.
– Jos lapsi menee suunnistuskouluun, kuntorasteille lähtee helposti koko perhe. Jos aikuinen ilmoittautuu suunnistuskouluun, hänen lapsensa lähtee usein lasten vastaavaan ryhmään, kuvailee Valjanen.
Perheitä näkyy myös Varsinais-Suomen rasteilla. Esimerkiksi Loimaan iltarasteilla on usein perheitä, joissa on pieniä lapsia.
– Nuorin lapsi nostetaan reppuun tai rinnalle ja vanhempi lapsi on haltioissaan päästessään metsään kävelemään vanhempiensa kanssa, kuvailee Loimaan Jankon suunnistusjaoston puheenjohtaja Heimo Hongisto.
Seurojen mukaan on tärkeää, että aloitteleville ja perhesuunnistajille on tarjolla lyhyitä ja helppoja lenkkejä.
– Sanonta kuuluukin, että liian helppoa rataa ei ole, naurahtaa Hongisto.
Paimion Rastin puheenjohtajan Jyrki Laineen mukaan uudet suunnistajat ovat usein 35–40-vuotiaita naisia.
Turku-Rastien suunnistuskoulussa on naisenemmistö, mutta Turku-Rasteilla sukupuolimäärät ovat melko tasan.

Suosituin kuntosuunnistuspäivä Varsinais-Suomessa on torstai. Silloin järjestetään viisi viikkorastitapahtumaa: Paimiossa, Laitilassa, Somerolla, Loimaalla ja saaristossa.
Harrastaja nauttii usein viikon aikana useista eri suunnistustapahtumista.
Someron Esan Mikko Kankare on havainnut tänä vuonna entistä enemmän ulkopaikkakuntalaisia Someron kuntorastitapahtumissa.
– Viime torstaina oli paljon vieraita kasvoja ja muiden seurojen paitoja suunnistajilla, jotka lähtivät metsään, kertoo paikan päällä havaintoja tehnyt Kankare.
Rasti88 järjestää kahden muun seuran ( Auran Vannas ja Yläneen Kiri) kanssa Viikkorasteja maanantaisin. Maanantaille ajoittuvat rastit keräävät viikoittain noin 75–80 osallistujaa.
– Maanantai on hyvin kilpailtu päivä rastien järjestämisessä. Se vaikuttaa varmasti hieman osallistujamäärään. Toisaalta se on meille varmasti oikea päivä, sillä tiistai, keskiviikko ja torstai ovat vielä suositumpia rastipäiviä seudulla, kertoo Rasti88:n ja koko Viikkorastien vastaava Ilkka Nokka.

Laitilan Jyskeen suunnistusjaoston Jussi Elo kuvailee lähirastien määrää osuvasti:
– Lähistöllä pääsee melkein joka ilta rasteille. Maanantaisin on rastit Mynämäessä, tiistaisin Uudessakaupungissa ja keskiviikkoisin Raumalla.
Suunnistusjaoston puheenjohtaja matkustaa työnsä puolesta paljon Satakunnassa. Usein suunnistusvarusteet ovat matkassa mukana.
– Usein työ- tai lomamatkalla tulee katsottua, onko rastitapahtumia lähistöllä. Esimerkiksi Porissa, Eurassa ja Kankaanpäässä olen käynyt työmatkalla suunnistamassa, sanoo Elo.

Kuntorastit: Lähes joka ilta metsään

Maanantaisin

1. Maanantairastit Salon seudulla. Järjestäjinä Angelniemen Ankkuri, Rasti Perniö, Salon Viesti, Salon Vilpas. Maanantairastien kotisivu.
2. Auranmaan Viikkolehden Viikkorastit Auranmaalla. Järjestäjinä Rasti 88, Auran Vannas, Kosken Kaiku, Yläneen Kiri. Viikkorastien kotisivu.
3. Mynärastit Mynämäellä. Järjestäjänä Mynämäen Suunnistajat -52 ry. Mynärastien kotisivu.
4. Neo-rastit. Eri yritysten tukema, avoin rastitapahtuma Turun seudulla. Järjestäjinä Turun Suunnistajat, RastiPiikkiö ja Hirvensalon Heitto. Neo-Rastien kotisivu.

Tiistaisin

1. Vakka-Rastin kuntorastit Uudessakaupungissa. Järjestäjänä Vakka-rasti ry. Vakka-Rastien kotisivu.
2. Satarastit Liedossa. Järjestäjänä Liedon Parma. Satarastien kotisivu.

Keskiviikkoisin

1. Turku-Rastit Turun seudulla. Järjestäjinä Hirvensalon Heitto, Maarian Mahti ja Turun Suunnistajat. Turku-Rastien kotisivu.
2. Ykkössuunnat Suomusjärvellä ja Muurlassa. Järjestäjinä Suomusjärven Sisu ja Muurlan Vihuri. Ykkössuuntien kotisivu.

Torstaisin

1. Peimarin Rastit Paimiossa, Sauvossa ja Piikkiössä. Järjestäjinä Paimion Rasti, Sauvon Urheilijat, RastiPiikkiö. Peimarin Rastien kotisivu.
2. Kuntorastit Laitilassa. Järjestäjänä Laitilan Jyske. Kuntorastien kotisivu.
3. Torstairastit Somerolla. Järjestäjänä Someron Esa. Torstairastien kotisivu.
4. Torstairastit Loimaalla. Järjestäjänä Loimaan Jankko. Torstairastien kotisivu.
5. Saariston kuntorastit. Järjestäjänä Pargas IF Orienteering. Kuntorastien kotisivu.

Perjantaisin

1. Perjantairastit. Järjestäjänä Perttelin Peikot. Perjantairastien kotisivu.

Lauantaisin

1. Lähirastit Piikkiössä ja Hirvensalossa. Järjestäjinä RastiPiikkiö, Hirvensalon Heitto. Lähirastien kotisivu.

Eri paikkakuntien välillä on huomattavia hintaeroja sesonkituotteissa.

Salon torilta saa tällä hetkellä halvimmalla mansikkaa, hernettä ja perunaa, kun vertaillaan sesonkituotteiden hintoja eri paikkakunnilla Varsinais-Suomessa.
Salossa mansikkalitra maksaa keskimäärin hieman alle kuusi euroa. Kalleinta mansikkaa on tarjolla Kyrön torilla. Siellä marjan keskimääräinen litrahinta on noin 7,50 euroa.

Loikkaan myyntipisteellä Turun torilta on myynnissä sekä suomalaista että ruotsalaista mansikkaa. Kotimainen marja maksaa kuusi euroa litra ja naapurimaan 3,90 litralta. Myyjä Kirsti Tykkyläisen mukaan enemmistö valitsee ruotsalaisen mansikan hinnan perusteella.
– Hinta on se joka vaikuttaa ostopäätökseen. Asiakkaat kysyvät tuotteiden hintoja ja moni päätyy sitten ruotsalaiseen mansikkaan, Tykkyläinen kertoo.
Loikkaan myyntipisteen ruotsalainen mansikka tulee eteläisestä Ruotsista. Kotimaiset marjat taas viljellään Paimiossa.
Kaarinassa marketin edessä olevassa eräässä myyntipisteessä suomalainen mansikka maksaa 8,90 euroa litra ja ruotsalainen 4,90 euroa litra.
Asiantuntija Marja Tuononen ProAgria Länsi-Suomesta ennakoi, että mansikka alkaa kypsyä ensi viikolla isommassa määrin.
– Hinnat ovat varmasti aika ylhäällä, koska mansikka on myöhässä ja sitä on suhteellisen vähän tarjolla. Hankalat tuotanto-olosuhteet määrittävät, että mansikkaa ei kannata tänä vuonna ehkä kovin halvalla myydäkään, Tuononen sanoo.

Paimiossa marketin edustalla ykkösluokan mansikan hinta oli keskiviikkona 6,90 litralta. Kakkosluokan marjaa sai 4,90 eurolla.
Vielä viime viikolla mansikka maksoi Paimiossa 8 euroa litra.

Mansikassa tuskin päästään tänä vuonna huippusatoon.
– Kylmyys ja pakkaset ovat haitanneet kasvua.

Mansikan, herneen ja perunan hinnat on kerätty alkuviikon aikana muutamilta Varsinais-Suomen paikkakunnilta.
Hintatietojen keräykseen ovat osallistuneet Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Salossa herneen keskimääräinen litrahinta on 2,60 euroa. Uudenkaupungin torilla hernelitra maksaa lähes kaksi euroa enemmän kuin Salossa. Kaarinassa hernelitra maksoi noin neljä euroa.

Herneen kohdalla hinta saattaa tulla ryminällä alas, sillä viileän kevään vaarana on sadon valmistuminen samaan aikaan.
– Herneiden ja kaalien osalta sadon rytmitys on monin paikoin epäonnistunut. Se tarkoittaa, että koko sato valmistuu kerralla, eikä tuotteita tule tasaisesti pidemmällä aikavälillä myyntiin, Marja Tuononen kertoo.

Eri perunalajikkeiden välillä on melko isoja hintaeroja. Jussi-peruna on usein edullisinta, Annabelle ja Siikli taas kalleinta. Kun lajikkeiden hinnoista laskee keskimääräisen otoksen, maksaa peruna Salossa 3,2 euroa litralta. Turussa vastaava litrahinta on 5,8 euroa. Myös Kyrössä ja Loimaalla peruna maksaa 5 euroa litralta. Kaarinasta perunahintoja ei ole.

Perunasato on myöhässä. Juhannuksena oli jo kuitenkin perunaa saatavilla, mutta se oli pienikokoista, sanoo ProAgrian Marja Tuononen.
Varhaisen perunan viljelyyn liittyy Tuonosen mukaan suuria riskejä, eikä kauppa ole hänen mukaansa enää valmis maksamaan suurta hintaa.
– Kustannuksille ei saa katetta, joten varhaisperunalla eläneet viljelijät voivat joutua uuteen tilanteeseen.

Näin vertailu tehtiin

• Kotimaisen mansikan, herneen ja perunan hinnat on kerätty Kyröstä, Kaarinasta, Paimiosta, Laitilasta, Loimaalta, Somerolta, Salosta, Turusta ja Uudestakaupungista.
• Hinnat on poimittu alkuviikon aikana paikallisilta toreilta esillä olleista hintatiedoista.
• Jos torihintoja ei ole ollut saatavissa, paikalliset hinnat ovat markettien edessä olevista myyntipaikoista.
• Hinnat on peruslitrahintoja, eikä niissä ole huomioitu paljousalennuksia tai kakkosluokan hintoja.
• Mansikan, herneen ja perunan hinnoista on laskettu paikkakohtainen keskiarvo. Näitä keskiarvohintoja on verrattu keskenään.
• Tietoja ovat keränneet yhteistyössä Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Teksti: Johanna Käkönen ja työryhmä eri lehdistä

Grafiikka: Ante Johansson, Turun Sanomat

Kuvat: Riitta Salmi, Turun Sanomat

Valkeavuoren koulun pihalla pöllyää parhaillaan, kun työkoneet hajottavat alakoulurakennusta maan tasalle. Kaarinasta katoaa monta vuosikymmentä kouluhistoriaa.