Uuden linkkimaston pystytys on näyttävää työtä. Viikon kuvissa näet, miltä näyttää kun neljä miestä ottaa korkeuksissa vastaan viiden tonnin painoista kärkiosaa.
Rauta nousee myös turkulaisen painonnostajan Saara Leskisen käsissä. Tempauksessa 87 kiloa nostava Leskinen tähtää seuraavaksi universiadeihin.
Saksalaiset Berndt ja Ute Roschke pysähtyvät joka kesä Uuteenkaupunkiin neljän kuukauden purjehduksellaan. Tänä vuonna pysähdys oli järjestyksessään jo 15.

Viikon kuvissa tapahtumia, tunnelmia ja uutisaiheita eri puolilta maakuntaa. Kuvat ovat TS-Yhtymän eri lehdistä.

Urakka korkeuksissa. Uuden linkkimaston kärki painaa noin viisi tonnia. Se nostettiin paikoilleen Someron Kerkolassa torstaina. Kerkolan linkkimasto korvaa vanhan linkkitornin, joka on ollut alueen maamerkki jo vuosikymmeniä. Heikkokuntoinen vanha linkkitorni puretaan loppuvuonna todennäköisesti kaatamalla. Kuva: Joonas Alanne, Somero-lehti.

Herkkua on siinä monenlaista. Marttojen kahvilassa pöytä notkui herkullisista pikkupullista ja munkeista, kun Salon perinteinen kesäkiertue kurvasi sunnuntaina Kiikalaan. Pöydän takana on Tuula Kuusinen. Kuva: Anneli Kajander-Ekström, Salon Seudun Sanomat.

Rautainen nostaja. Saara Leskinen treenaa painonnostoa Alfan liikuntakeskuksessa Raunistulassa. Turkulaistunut Leskinen löydettiin crossfit-salilta painonnostoon neljä vuotta sitten. Nyt hän on sarjassaan Euroopan kymmenenneksi kovin nostaja ja valmistautuu universiadeihin. Ja tässä ne kovat numerot, Leskisen ennätykset: tempaus 87 kg ja työntö 108 kg. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

Mökää ja vauhtia. Kirsi Louko sekä Päivi ja Hannu Haapala kertoivat Alastaron moottoriradan varrella viikonloppuna, että kauhea mökä ja vauhti kiinnostavat. Moottoriradalla käytiin tiukkaa kiihdytysautojen taistelua Drag Racing EM-sarjan 3. osakilpailussa ja SM-osakilpailussa. Kansainväliset ja kotimaiset tiimit ja kuljettajat taistelivat Euroopan- ja Suomen mestaruuspisteistä. Kuva: Maija Paloposki, Loimaan Lehti.

Turussa palattiin ajassa 500 vuotta taaksepäin. Keskiaikaisia markkinoita vietettiin Turussa loppuviikolla. Sää suosi markkinakansaa torstaina. Turun kaupungin kirjuri toivotti pormestari Erik Jenssonin tervetulleeksi Turun Vanhalle Suurtorille. – Parahin markkinakansa! Täten julistettakoon näille markkinoille markkinarauha, pormestari julisti. Myös piispa Arvid Kurki saapui torille siunaamaan markkinat. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

Talo ikääntyy Suomen tahtiin. Jorma ja Tarja Haranen asuttavat Littoisissa taloa, jonka historia on yhtä vanha kuin Suomen itsenäisyys. Harasten kodiksi talo tuli 1990-luvulla. Alunperin talon rakennutti merikapteeni Nyström. Sen on suunnitellut arkkitehti August Krook. Kuva: Heinimaija Hirvonen, Kaarina-lehti.

Broccoliniviljelijä. Lauri Niittynen on Suomen ensimmäisiä varsiparsakaalin viljelijöitä. Hän aloitti viljelyn Perniösä viime vuonna, ja tänä vuonna pinta-alaa lisättiin, koska menekki on hyvä. Varsiparsakaali eli broccolini on uusi kasvi Suomessa. Kuva: Jan Sundman, Salon Seudun Sanomat.

Unelma hevosista pihamaalla. Ghita Nyman unelmoi pitkään omasta pihasta, jossa hevoset voisivat vapaasti käyskennellä. Laitilan Mudaisilla siitä tuli totta: hän saa juoda aamukahvinsa ja katsella pihalle, jossa hevoset käyskentelevät. Kuva: Iidaliisa Pardalin, Laitilan Sanomat.

Jalat vievät eteenpäin. Paavo Nurmen maraton keräsi täysmittaiselle maratonille ja puolikkaalle lähes 2 000 juoksijaa. Maraton juostiin lauantaina Turussa. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

Hevonen, este ja ratsastaja. Salon ratsastusseuran Sara Kankareen tyylinäyte Salo Horse Shown avajaispäivänä. Salo Horse Showssa kisattiin GP-sarjan esteratsastuksen osakilpailussa viime viikolla. Kuva: Jan Sundman, Salon Seudun Sanomat.

Tyylikkäästi sävy sävyyn. Miehilläkin voi olla värisilmää, todisti Pekka Rahkasuo, joka oli pukeutunut kulkupelinsä kanssa samoihin värisävyihin körötellessään Kyröstä Yläneelle vaimonsa ostamalla vuosimallin 1960 Fordson Dextalla. Traktorille on tehty täysremontti, ja sillä kelpasikin osallistua Yläneen Säpinät -tapahtuman Wanhat kulkupelit -kulkueeseen muitten mielenkiintoisten menopelien kanssa. Kuva: Anne Jaakkola-Tuominen, Auranmaan Viikkolehti.

Kiikalasta löytyy ihmeellinen satumetsä. Atsaleat kukkivat Ari Laakso metsäpuutarhassa komeammin kuin kertaakaan 30 vuoteen. Hän on luonut Kiikalaan kymmenen hehtaarin metsäpuutarhan, joka kätkee sisäänsä tuhansia istutuksia. Laakso on raivannut suota lammiksi ja louhikkoa kalliopuutarhaksi, eikä työlle näy loppua. Ilolan arboretum on puutarhurin visio kauneudesta. Kuva: Marko Mattila, Salon Seudun Sanomat.

Pantterit palasivat treenisaliin. Valmentaja Helena Korte (oik.) seuraa, kun Linda Ljungqvist (vas.), Karoliina Nevä ja Sanna Vallenius-Harittu harjoittelevat. Perheellisillä naisilla on haasteita saada treeniaikatauluja sopimaan, ja välillä lapset olivat mukana harjoituksissa. Karoliina Nevän poika katselee, kun äiti tanssii. Lahjan Tyttöjen entisen joukkuevoimistelujoukkue Pantterit oli 15 vuotta harjoittelematta yhdessä, mutta keväällä he kokosivat joukkueen uudelleen tanssikisoja varten. Performing Arts SM-kisoista seitsemän henkinen joukkue nappasi kultaa. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

Viidestoista kerta Uudessakaupungissa. Saksalaiset Berndt ja Ute Roschke pysähtyvät joka kesä Uuteenkaupunkiin neljän kuukauden purjehduksellaan. Roschkejen joka vuotinen purjehdus lähtee Saksasta Ruotsin itärannikkoa pitkin Tukholmaan, ja sieltä Maarianhaminaan, Hankoon, Ahvenanmaan pohjoispuolelle ja lopulta rannikkoseutua pitkin Uuteenkaupunkiin ja samaa reittiä takaisin. Matka vie kokonaisuudessaan neljä kuukautta. Kuva: Nelli Lapintie, Uudenkaupungin Sanomat.

Paluu muistojen talliin. Italian Monzassa toukokuussa 1973 menehtynyt ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarinen sai juuri patsaan Turkuun. Saarinen on yhä ainoa suomalainen lajin maailmanmestari. Saarisen kuolema vain 27-vuotiaana oli järkytys suomalaisille. Tapauksen muistaa myös turkulainen Martti Koivisto, joka poikasena vietti paljon aikaa Saarisen tallilla Linnankadulla. Koivisto palasi tallin muistojen pariin lopulta yli 40 vuoden tauon jälkeen. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

Uimakoulua kelistä riippumatta. MLL:n Sauvo-Karunan osasto on vuosikymmenet järjestänyt uimakouluja Sauvon Sarapistossa. Harvassa ovat ne sauvolaislapset, jotka eivät siellä ole uimaoppiaan saaneet. Veteen mennään reippaasti ja kelistä riippumatta, mutta välillä toki käydään saunassa lämmittelemässä. Kuva: Jerker Jokiniemi, Kunnallislehti .

Viikon kuvat: Kuvia eri puolilta maakuntaa

• Julkaisemme perjantaisin verkkosivuillamme koosteen edeltävän viikon kiinnostavimmista kuvista.
• Viikon kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
• Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.
• Viikon kuvat on kesätauolla elokuun puoliväliin.

Senaatti-kiinteistöt on laittanut Piikkiössä sijaitsevan Pukkilan kartanon uudelleen myyntiin. Myyntineuvottelut edellisen ostajaehdokkaan kanssa kariutuivat ostajan rahoituksen puutteeseen.

Kartanoon kuuluvat maa-alueet sekä kahdeksan rakennusta myydään julkisella tarjouskilpailulla. Senaatti-kiinteistöt pyytää tarjoajia esittämään hinnan lisäksi myös alustavan suunnitelman kiinteistön tulevasta käyttötarkoituksesta ja ylläpidosta. Tavoitteena on, että uusi omistaja pitäisi kartanoa ainakin osittain yleisölle avoimena.

Pukkilan kartano oli Museoviraston hallinnoima vuoteen 2014 saakka, jolloin se siirtyi Senaatti-kiinteistöille. Museotoimintaa siinä ei enää ole.

Vuonna 2013 Kaarina-lehti (3.7.2013) kirjoitti Realia Management Oy:n laskeneen Pukkilan kartanon arvoksi noin 550 000 euroa. Suuren Rantatien varrelle rakennetun herraskartanon juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Sen päärakennus on valmistunut vuonna 1762.

Tuorlan majatalon kesäkaritsat saivat nimet perinteisen nimikilpailun kautta. Nimettäviä karitsoja oli tänä vuonna kolme.

Nimiehdotuksia saapui kilpailuun satoja Facebookin ja lomakkeiden välityksellä. Kilpailuraati ihastui erityisesti Suomi 100 -teemaiseen nimisarjaan. Niinpä Tuorlan piha-aitauksessa määkivät nyt Martti, Tarja ja Sauli. Yksi pieni moka nimien kanssa kuitenkin kävi. Raati ei muistanut etukäteen tarkistaa, mitä sukupuolta kesävieraat ovat. Martti-nimi päätyikin tyttölampaalle.

– Sukupuolineutraalina kautena ei liene väliä, kantaako tyttölammas Martti-nimeä, tuumii majataloyrittäjä Marja Vaiste.

Kesälampaat ovat kotoisin paimiolaiselta tilalta, minne ne palaavat jälleen talveksi. Majatalon kävijät saavat syöttää lampaille voikukkia ja leipää. Tuorlaan toivotaan erityisesti vieraaksi erään karitsan kaimaa.

– Täytyy laittaa kutsu liikkeelle, jos vaikka saataisiin oikea Sauli tänne Naantalista käymään, Vaiste suunnittelee.

Sauli ja Tarja tarkastelivat uteliaina kameraa.

Kesäkuumalla lampaita väsyttää. Keskellä loikoilee karitsojen emo. Vasemmalla kannon vieressä nautiskelee Martti.

Kesäkuun lopussa Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajan tehtävistä luopunut Janne Aso on eronnut puolueesta ja hyväksytty kokoomuksen jäseneksi. Aso toimii Kaarinassa kaupunginvaltuutettuna ja –hallituksen jäsenenä. Kokoomuksen Kaarinan valtuustoryhmän koko kasvaa näin kuuteentoista valtuutettuun.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo toivottaa Janne Ason tervetulleeksi Kokoomuksen toimintaan.

Henkilökohtaiset eriävät näkemykset perussuomalaisissa vaikuttivat uuden puolueen valintaan. Ason mukaan yhteiskunnallisia asioita on hoidettava monella saralla ja nyt perussuomalaiset ovat jumiutumassa yhden asian liikkeeksi. Yhteydenottoja Aso alkoi saada kesäkuun puolen välin jälkeen useasta eri puolueesta.

– Sanotaan näin, että se oli lämmittävää, kun useat puolueet olivat kokeneet tapani tehdä politiikkaa hyvän yhteistyön hedelmiä kantavaksi ja arvostivat osaamistani.

Aso kertoo miettineensä itselleen sopivaa puoluetta parin kuukauden ajan.

– Kokoomus on puolueena uskottava keskustaoikeistolainen kansanpuolue ja vaikuttava toimija, jonka tehtävänä on parantaa jokaisen ihmisen asemaa ja hyvinvointia sekä kehittää yhteiskuntaa, hän perustelee valintaansa.

Aso on harkinnut omaa poliittista kotiaan siitä asti, kun Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi 10. kesäkuuta, ja sen jälkeen 22 puolueen kansanedustajaa irtautui perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Heistä 20 muodostivat oman Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän. Jälkeenpäin irtautuneista perussuomalaisiin palasivat Ritva Elomaa ja Arja Juvonen, lisäksi Veera Ruoho siirtyi kokoomukseen.

– Päätös oli raskas ja mieli haikea. Puolueen vaihtoon liittyy aina dramatiikkaa. Siirtymiseen vaadittiin voimaa. En ole muuttunut ihmisenä, tavoitteet ovat samat, ja se minkä olen kuntapolitiikassa luvannut hoitaa, niin sen teen, Aso sanoo.

Koululaisten kesäloma on päättymässä kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa. Turussa, Sauvossa, Ruskossa, Raisiossa, Paraisilla, Paimiossa, Nousiaisissa, Naantalissa, Mynämäessä, Maskussa, Liedossa, Kemiönsaaressa ja Kaarinassa koulu alkoi tänään tiistaina.
Viimeisetkin koululaiset pääsevät aloittamaan lukuvuotensa huomenna, kun Kustavissa, Taivassalossa ja Vehmaalla koulu aloitetaan keskiviikkona 16. elokuuta. Heillä kesäloma on ollut lähes viikon pidempi kuin Pöytyällä, jossa koulutyö alkoi jo torstaina 10. elokuuta.
Koulut alkoivat Varsinais-Suomessa pääosin elokuun 14. tai 15. päivä.

Raisiossa peruskoululaiset aloittivat urakkansa tiistaina, mutta lukiolaiset pääsivät luokkahuoneisiin jo viime viikon torstaina. Myös Kaarinassa koulujen alku on porrastettu: lukiolaiset aloittivat maanantaina ja peruskoululaiset tiistaina.
Kaarinan eriaikaisuus johtuu lukion oppilaskunnan toiveesta. Lukio-opiskelijat haluavat viikon mittaisen syysloman, siksi opiskelu alkaa lukiossa vähän aikaisemmin. Syysloma ajoittuu lukion koeviikon jälkeen.
– Tämä on siis asiakaslähtöinen tapa toimia. Kysymme opiskelijoiden ja opettajien toiveita. Lainsäädäntö antaa liikkumavaraa, eikä peruskoulun ja lukion loma-aikojen tarvitse kulkea samaa rataa, kuvailee Kaarinan johtava rehtori Mika Rantanen.
Kaarinassa eri mittaiset syyslomat ovat olleet jo muutaman vuoden käytössä.

”Yleisin yksittäinen päivä vapaapyynnöille on syyslukukauden lauantaityöpäivä.”

Loimaan sivistysjohtaja Manne Pärkö

Kaikissa maakunnan kouluissa pidetään syysloma. Varsinais-Suomessa syyslomat pidetään yleisimmin 16.–20. lokakuuta tai 19.–20. lokakuuta.
Viikon syysloma pidetään Aurassa, Koskella, Loimaalla, Marttilassa, Oripäässä, Paimiossa, Salossa, Sauvossa ja Somerolla. Kahden päivän syysloma on käytössä Kemiönsaaressa, Kustavissa, Liedossa, Maskussa, Mynämäessä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paraisilla, Pöytyällä, Ruskolla, Taivassalossa, Turussa ja Vehmaalla.
Kaarinassa ja Raisiossa syysloma on erimittainen peruskoululaisilla ja lukiolaisilla. Peruskoululaisilla syysloma kestää kaksi päivää, kun taas lukiolaisilla loma on viikon mittainen. Näissä kunnissa peruskoululaiset aloittivat lukuvuoden myöhemmin kuin lukiolaiset.
Kaarinassa myös joululoma on erimittainen lukiolaisilla ja peruskoululaisilla.

Muutama kunta Varsinais-Suomessa pitää syyslomaa vasta 25.–27. lokakuuta. Nämä kunnat ovat Laitila, Pyhäranta ja Uusikaupunki.
Laitilan sivistystoimenjohtaja kertoo, että syysloman ajankohta määräytyy Vakka-Suomen pohjoisosissa yhteistyössä Rauman, Uudenkaupungin, Pyhärannan ja Laitilan kanssa.
– Pyhärannasta koululaiset suuntaavat usein opiskelemaan Raumalle, Laitilaan tai Uuteenkaupunkiin. Olemme pyrkineet yhdenmukaistamaan näiden neljän kunnan loma-aikoja perheiden ajankäyttöä ajatellen, Heli Kiertokari-Laitinen kertoo.
Käytäntö on ollut voimassa jo ainakin toistakymmentä vuotta. Esimerkiksi syysloman pituudessa voi kuitenkin olla kuntakohtaisia eroja.

Joululoma alkaa joulukuun 21.–23. päivien välisenä aikana ja päättyy yleisimmin tammikuun 5. päivänä. Aikaisimmin joululomalle pääsevät oppilaat Loimaalla ja Oripäässä.
Kahdessa kunnassa kevätlukukausi alkaa jo tiistaina 2. tammikuuta. Näitä kuntia ovat Paimio ja Sauvo.
Talviloma pidetään kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa 19.–23. helmikuuta. Talviloman pituus on jokaisessa kunnassa viikko.

Osa kunnista antaa koululaisille vappuaaton vapaaksi. Näin on ainakin Kaarinassa, Liedossa, Loimaalla, Paimiossa ja Sauvossa.
Kaarinassa vappuaaton työpäivä tehdään peruskouluissa etukäteen syyskuussa. Lauantaina 30. syyskuuta Kaarinan kouluissa vietetään työpäivää Suomi 100 -teemalla.
Loimaalla vapaata on myös helatorstain jälkeinen perjantai, 11. toukokuuta.
– Meillä koulu alkoi jo 10. elokuuta, joten työpäivien määrä tulee täyteen niin, että tämä voidaan pitää vapaana, kertoo Loimaan sivistysjohtaja Manne Pärkö.
– Loimaalla on haluttu pitää viikon syysloma. Toisaalta tammikuussa koulua alkaa jo ennen loppiaista, mutta joululoman pituudeksi tulee pari viikkoa tälläkin mallilla, Pärkö jatkaa.
Lomapäivät katsotaan Loimaalla joka vuosi tapauskohtaisesti. Helatorstain jälkeinen perjantai oli vapaa myös viime vuonna, mutta yleisesti päivää ei pidetä koulutyöstä vapaana. Pärkön mukaan tätä perjantaita pyydetään jonkin verran vapaaksi.
– Yleisin yksittäinen päivä vapaapyynnöille on syyslukukauden lauantaityöpäivä. Silloin monet joukkueurheilijat pyytävät vapaata turnauksiin tai muihin kilpailuihin, Pärkö selittää.
Koulut päättyvät lauantaina 2. kesäkuuta.

Lukuvuoden pituus

190 työpäivää

• Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää.
• Työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
• Koulun alkamispäivän ratkaisee päätöksellään opetuksen järjestäjä.
• Lukuvuoden koulutyö päätetään kaikissa kouluissa lain mukaan viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.
• Muuten opetuksen järjestäjät voivat itsenäisesti päättää koulujen työ- ja loma-ajoista.

Lähde: Opetushallitus

Kaarinan terveyskeskus aloitti uuden palvelun lapsiperheille. Jos lapsella puhkeaa illalla tai yöllä korvasärky, päivystykseen voi tulla seuraavana aamuna kello 8 ilman ajanvarausta. Riittää, että paikan päällä ilmoittautuu päivystyksen hoitajalle.

Viime yönä vettä satoi monin paikoin runsaasti. Salon Kiikala on Varsinais-Suomen sateisin paikka, kun lasketaan yhteen viimeisen vuorokauden aikana tulleet sateet. Kiikalassa vettä on tullut 26,1 millimetriä tiistaiaamusta keskiviikon kello yhdeksään mennessä. Pari tuntia myöhemmin Kiikalan sademäärä oli noussut jo 30,6 mm.
Se on kuitenkin vielä vähän verrattuna siihen, mitä Espoon Nuuksiossa satoi: 51,4 mm vuorokauden aikana.
– Sadekuuroja on tullut lounaan suunnalta, ja ne ovat paikoitellen jonoutuneet. Näissä kohdissa sadetta on saattanut tulla reippaastikin. Esimerkiksi Nuuksion yli meni jonossa sadekuuroja, kuvailee meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteenlaitokselta.

Meteorologin mukaan kyse on täysin normaalista sademäärästä, 20–30 milliä saattaa tulla kesällä tai syksyllä yhdessä tunnissakin ukkoskuuron aikana.
Lähipäivinä sää on pilvinen, mutta sademäärät jäävät pieniksi.

Varsinais-Suomen sademäärät
Tiistai kello 9 – keskiviikko kello 9

• Turku 9,2 mm
• Kemiönsaari 20,5 mm
• Kiikala 26,1
• Laitila 24,8 mm
• Somero 22,4 mm

Lähde: Ilmatieteenlaitos

Kasvituotannon asiantuntija Jarmo Pirhonen ProAgria Länsi-Suomesta arvioi, että kestää useita päiviä ennen kuin runsaan sateen kastamat pellot ovat puintikunnossa.
– Syksyllä vesi ei juuri pelloilta haihdu, joten nyt maaperän pitää vetää vesimäärä. Pellot voivat paikoitellen olla liukkaita ja heikkoja kantavuudelta, Pirhonen sanoo.
ProAgrian asiantuntija ei usko, että puimatta oleva sato olisi vielä täysin menetetty tämän sateen jälkeen.
– Rypsiä ja rapsia on vielä paljon puimatta, mutta nämä kasvit kestävät viljoja paremmin sateet.
Pirhosen mukaan tämä kasvukausi on ollut haasteita täynnä. Viime viikon poutainen sää kuitenkin pelasti paljon.
– Isoilla tiloilla on kuitenkin vielä vehnää ja kauraa puimatta.

Jätesäkkeihin ja valkoisiin paperiessuihin sonnustautuneita koululaisia, maaliteloja, isoja maalipurkkeja ja läjä harjanvarsia. Keskiviikkoaamuna yksi jos toinenkin Kaarinan torin ohittava kulkija taisi hieraista silmiään (ellei lukenut aamun Kaarina-lehteä tarkasti): mitä ihmettä täällä tapahtuu?

Kaarinan neljän keskustakoulun oppilaat koristelevat Kaarina Centerin pylväskujan graffitein. Reilun viikon aikana kujalle ilmestyy ainakin kukkia, joutsenia, sieniä ja Keith Haringin innoittamia ihmishahmoja. Kaikkiaan maalausprojektiin osallistuu 113 koululaista Hovirinnan ja Valkeavuoren kouluista, lukiolta ja Svenska skolanista.

Maalausurakan aloittivat Hovirinnan koulun ja ruotsinkielisen koulun oppilaat. Keskiviikkoaamupäivän aikana oppilaat pohjamaalasivat 16 pylvästä. Märkä keli saattaa aiheuttaa lisätyötä, sillä pylväitä pitkin valuva vesi pesi heti raitoja osaan pylväistä. Kuviot maalataan sabluunoiden avulla.

Kaarina Center puretaan loppukeväästä tai alkukesästä, joten taideteos jää väliaikaiseksi.

Idean muraalista keksi Kaarinan Kehitys Oy:n markkinointipäällikkö Sanna Varjanne. RTV myi maalit kaupungille puoleen hintaan. Kaarina-lehti edesauttaa seinämaalauksen syntyä antamalla RTV:lle edullista mainostilaa.

Ensi viikon Kaarina-lehdestä voit ihastella, millainen kujasta tuli.

Lue lisää 11.10.2017 lehdestä

Runoilija Jorma Kervinen ammentaa runoihinsa muun muassa omasta elämästään ja 1800-luvun dekadenssistä. Kuva: Janette Holmström

Runo-Kaarina-kilpailun voittaja julkistettiin Turun kirjamessuilla perjantaina. Voittajateoksen Punainen, tähdetön on kirjoittanut imatralainen Jarmo Kervinen. Kervinen vie lukijansa punaiseen, pimeään ytimeen.

Kokoelmasta löytyy kaikuja 1800-luvun lopun dekadenssista ja 1900-luvun alun modernismista, mutta myös Turun 1990-luvun runoliikkeestä. Runoissa omaelämäkerrallisuus sekä erilaiset kirjalliset, kuvataiteelliset, elokuvalliset ja musiikilliset lainaukset käyvät kiihkeää vuoropuheluaan. Ympäristönä on Suomen Turku.

Runo-Kaarina on Kaarinan kaupungin vuodesta 1994 alkaen järjestämä esikoisrunoilijoille suunnattu kilpailu. Tänä vuonna kilpailuun saapui 238 käsikirjoitusta. Kilpailun suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso, runoilija ja vuoden 1999 kilpailun voittaja Jenni Haukio.

Tuomiokirkko palaa, Herran kekkerit ovat alkaneet

Aurajoki ulvoo tyhjyyttään mutaansa vajonneena

ruosteisia autoja, polkupyöriä kuin Neuvosto-Venäjällä

rakastin tätä kaupunkia enemmän kuin sen asukkaat

minun piti kirjoittaa tälle sielu nostaa se taivaaseen

mutta jäljiltäni ei ole muuta kuin lohkeilevia kasvoja

Lue lisää 11.10.2017 lehdestä

Miltä näyttää aamuhetki ennen kauppakeskuksen avautumista? Janina Saviranta herää aamuviideltä ehtiäkseen kuudeksi leipähyllyn luo töihin.
Megatähti Sting piipahti Turussa, kun kaupunginteatteri esittää muusikon kirjoittamaa musikaalia. Yleisön riemuksi Sting soitti esityksen jälkeen pätkän The Last Ship -kappaletta akustisesti kitaran kanssa.

Viikon kuvissa myös futsalin matkatyöläiset, yksi Suomen tuhannesta lyhytkasvuisesta ja kunniaa veteraaneille.

Hetki ennen asiakkaita. Janina Saviranta heräsi viideltä ehtiäkseen kuudeksi Prismaan poistamaan hyllyistä vanhentuvat leivät. Raisiolainen kauppakeskus kuhisee toimintaa jo aamuvarhaiselle ennen asiakkaiden saapumista. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

Siniristilippu liehukoon. Kirkonmäen koulun kuoro lauloi sankarihautausmaalla Lippu salkoon -laulun. Somerolaiselle hautausmaalle kokoonnuttiin viime perjantaina sotaveteraanien muistoksi. Suomen veteraaniliitto juhlisti seppeleiden laskulla 60-vuotista taivaltaan. Kuva: Merja Ryhtä, Somero-lehti.

Maailmantähti rennosti Turussa. Maailmantähti, muusikko Sting saapui viime sunnuntaina Turkuun katsomaan kirjoittamaansa musikaalia. Musikaalissa näyttelevä Jussu Pöyhönen (vas.) ja Turun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki (kesk.) ottivat Stingin kanssa kuohuvaa. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

Onnellinen joka sentistä. Somerolainen Linda Kouva on yksi Suomen noin tuhannesta lyhytkasvuisesta. Kolmen lapsen äiti on 113-senttinen. – Ihmisten on hyvä tietää, että elämme samanlaista elämää kuin muutkin. En koe jääneeni mistään paitsi pituuteni takia, Linda Kouva sanoo. Kouvan autossa on sähköllä nouseva kuljettajan istuin ja polkimiin on tehty muutostyöt. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

Super-pesistä. Loimaalla kasvanut Miikka Riikonen tunnetaan kovana lyöjänä. Viime kaudella hän oli 54 juoksulla Ykköspesiksen kotiuttajatilaston kolmonen. Hieno kausi Pöytyän Urheiljoissa huipentui pelaajasopimukseen Superpesis-joukkue Kankaanpään Mailan kanssa. Talvella mies opiskelee Turussa, mutta kesällä hän keskittyy täysillä pesäpalloon. Kuva: Kiti Salonen, Loimaan Lehti.

Markkinaruuhkaa. Salon perinteikkäät syysmarkkinat kokoavat ihmiset ja myyjät viikonlopuksi Salon torille. Monen salolaisen markkinaperinteisiin kuuluu viipurinrinkelit, joiden saatavuus tapaa käydä epävarmemmaksi, mitä pidemmälle ostoksia lykkää. Syysmarkkinat olivat Salossa viime viikonloppuna. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

Tiedetään! Science Battle keräsi Turun yliopiston päärakennuksen aulaan melkoisen yleisön viime viikonloppuna. Kaikkiaan Tieteen päivillä kaksi eri alojen tutkijoista koottua ryhmää vastaili kilpaa yleisön kysymyksiin. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

Kenestä piirinmestari? Suukarin venelaiturit olivat sunnuntaina laituripilkin piirin mestaruuskisan kisapaikkana, kun Loimaan urheilukalastajat järjestivät kisat. Kukin pilkkijä aloitti arvotulla paikalla. vartin jälkeen paikkaa sai vaihtaa, jos löysi tyhjänä olevan paikan. Kuva: Jussi Arola, Uudenkaupungin Sanomat.

Nykytaiteilijoiden tulkintoja isänmaasta. Porilaisen Laura Liljan Blackout (Siniristilippu II) rakentuu teipistä ja valosta. Seinälle muodostuvan ristilipun lisäksi sitä katsovien henkilöiden varjoista tulee osa kokonaisuutta. Teos käsittelee myös ryhmään ja seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuulumista. Rauman taide­museon Korkeemman kaiun saa -näyttely kokoaa nykytaiteilijoiden tulkintoja isänmaasta. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

Arvostusta, vaikka vaikea ymmärtää. – Vaikka nykynuorten on vaikea ymmärtää sotaveteraanien työtä, he arvostavat heitä ja heidän panostaan Suomen itsenäisyydelle.  Näin arvioi laitilalaisen Varppeen koulun yhdeksäsluokkalainen Ilmari Vuorela puheessaan Laitilan sankarihaudoilla perjantaina. Hän muistutti, että sodan jälkeisinä vuosina Suomi oli tosi yhtenäinen. Samaa henkeä hän peräänkuulutti nykypäivän itsekeskeiseen aikaan, jossa nuorten syrjäytyminen ja perheiden ongelmat ovat arkipäivää. Kuva: Juhani Marttala, Laitilan Sanomat.

Kaksi satoa yhtä aikaa. Sokerijuurikassesonki käynnistyy tänä vuonna haastavissa olosuhteissa. Viljelijöiden pitää tosissaan sovitella aikataulujaan, koska viljan kypsyminen ja puinti ovat venyneet. Sadonkorjuutöitä on ruuhkaksi asti, eikä sääennuste näytä järin lupaavalta. – Monella menee hommat päällekkäin, ja valintoja on pakko tehdä, sanoo halikkolainen maanviljelijä Tero Sainio. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

Reissumiehet hamuavat ensimmäistä kultaansa. Someron Voiman turkulaisvahvistuksille Gezim Vocalle (vas.), Marko Laaksoselle ja Tuomas Hakalalle matka mestaruuteen on ajokilometrien täyttämä. Turusta Somerolle treeneihin kimppakyydillä matkaavat futsal-pelaajat ja valmentaja. Maantiet tulevat tutuiksi muillekin SoVon pelaajille, sillä treeneihin ja futsal-liigan peleihin Somerolle saavutaan lähes kaikista ilmansuunnista. – Yksi auto tulee Turusta, yksi auto pääkaupunkiseudulta, yksi Loimaalta ja yksi Tampereen suunnalta. Siitä tämä joukkue kasaantuukin, manageri Jarkko Ihalainen kertoo. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

Sormusten herra Turussa. Pauliina Uotila on valmistanut Taru sormusten herrasta -esityksen rekvisiittaa helmikuusta lähtien. Käsittelyssä on Balrogin pää. Ohjaaja Mikko Koukin mukaan luvassa on näyttävä visuaalinen spektaakkeli. Ensi-ilta Turun kaupunginteatterissa on helmikuussa 2018. Kuva: Timo Jakonen, Turun Sanomat.

Kylmän kesän sato. Leipävilja on saatu alkuviikolla valtaosin puitua, mutta puimattomiakin lohkoja on Auranmaalla jäljellä. Härkäpapu ja öljykasvit odottavat vielä korjuuta. Kylmä kesä ja sateinen syksy ovat keränneet synkkiä pilviä maatalouden ylle. Kuva: Asko Virtanen, Auranmaan Viikkolehti.

Sininen uinti. Tunnelmaa Life Aquaticin vedenalaisesta teoskokonaisuudesta Impivaaran uimahallissa. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

Viikon kuvissa uutisviikon koko kirjo

• Viikon kiinnostavimmat uutiskuvat, tapahtumakuvat tai henkilökuvat yhdeksästä eri lehdestä.
• Julkaistaan joka perjantai.
• Kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
• Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Syyskuussa Anne-Mari Paavilainen saapui judon veteraanien MM-kisoista kotiin pronssimitalin kanssa. Kaarina-lehti julkaisi alla olevan jutun Paavilaisesta 28.6.2017.

Anne-Mari Paavilainen päihitti pronssiottelussa saksalaisen Ina Jungin.

”Oleellista on matka”

Anne-Mari Paavilainen valmistautuu judon MM-kisoihin

Joskus nuoret jäävät koukkuun kerrasta. Usein, kun urheilulajin luonne ja omat ominaisuudet kohtaavat, on valinta selvä. Näin kävi myös kesämäkeläiselle Anne-Mari Paavilaiselle. Voima ja ketteryys ovat ominaisuuksia, joille judossa on käyttöä, ja hänen osaltaan homma oli kerrasta selvä. Judo oli hänen lajinsa.

Nyt, vajaat 30 vuotta myöhemmin kaikki salilla vietetyt tunnit kantavat edelleen hedelmää. Toukokuun lopulla hän toi kotiin Kesämäkeen SM-kisojen 78-kilon luokan hopean. Muutamia viikkoja aiemmin hän voitti veteraaniluokassa PM-kisojen hopeaa ja viime vuoden lopulla Floridasta oli tuloksena MM-kisojen (veteraaniluokan) hopea. Ja kaikki tämä rennolla asenteella:

– Mennään sinne kaatuilemaan.

”Opetan hyvän kautta”

Paavilaista viehättää judossa monipuolisuus.

– Kilpailin aktiivisesti 25-vuotiaaksi, mutta lasten myötä harjoitteluun tuli tauko. Nykyään harjoitteluuni kuuluu paitsi lajiharjoittelu myös liikkuvuus- ja kuntopiiritreenit. En ehkä näe niinkään judoa harrastuksena, vaan pikemminkin elämäntapana, ja olenkin aika aktiivinen seuratoiminnassa, sanoo Turun Judoseuraa edustava Paavilainen.

Aikaa vievät paitsi oma kilpaileminen ja harjoittelu, myös junioreiden valmentaminen ja seuratyö. Juniorimäärää on onnistuttu kasvattamaan kuudesta harrastajasta aina 70:een. Se on tarkoittanut lukuisia työtunteja lajin eteen. Erityisesti Paavilainen iloitsee keski-ikäisten naisten ryhmästä, jonka hän on saanut koottua judosalille.

– He ovat kertoneet, että harjoittelussa parasta on ilo, kuperkeikat ja tyttöjuttujen tekeminen aikuisena. Opetan hyvän kautta, kehumalla. Monelle nelikymppiselle sekin on uusi kokemus. Nuorena harrastaessa kritiikki saattoi olla kovaakin. Tykkään, kun saan huomioida kaikki yksilöinä ja antaa hyvää kannustavaa palautetta.

Paavilainen on nähnyt seurojen heräämisen aikuisten harrasteliikuntaan ilman tavoitteita, mutta hän toivoo, että se voisi toteutua lastenkin kohdalla. Paavilainen korostaa voimakkaasti positiivisen palautteen merkitystä. Palautetta lapsille voi antaa vanhempienkin kautta.

Judosta oppia elämään

Judon ja muiden itämaisten itsepuolustuslajien kohdalla puhutaan myös henkisestä puolesta. Paavilainen löytää helposti vertailukohdan arkielämään ja kertoo muiden kunnioittamisen olevan tärkein seikka.

– Judossa on kaksi pääperiaatetta: maksimaalisen voiman ja tehon sekä yhteisen hyvän periaate. Aika pitkään elämässä näillä pärjää: yhteisen hyvän kautta toimimalla, ja kun jotain tekee, niin tekee sen kunnolla.

Tätä samaa muiden kunnioittamisen periaatetta hän on havainnut myös lapsissa, jotka ovat harrastaneet lajia.
Seuraavat isot kisat Paavilaisella on Sardiniassa syyskuussa järjestettävät veteraanien MM-kisat. Pikku hiljaa treenitahti tiivistyy. Sopivan kokoisia vastustajia pitää etsiä laajemminkin Etelä-Suomesta, ja Paavilainen käykin myös Lahdessa ja Helsingissä harjoittelemassa.

– Veteraanikisoissa kaikki ovat toistensa kavereita, egot ovat jääneet kotiin. Sillä ei ole niinkään väliä mitä saavuttaa, vaan oleellista on matka, joka on tehty päämäärän eteen. Titteleillä ei ole merkitystä, mutta kivaa on, jos saa jonkun nurin.

Jutun on kirjoittanut Pekka Tenhonen.

Sardiniassa palkintopallille nousivat hopeamitalisti Fernanda Oliveira Brasiliasta, kultamitalisti Lenka Konigova Tsekeistä, pronssimitalisti Anne-Mari Paavilainen Kaarinasta ja toinen pronssimitalisti Beatriz Martin Onate Espanjasta.

Miten hyvin tunnistat Suomen murteet? Erotatko Turun murteen näytteiden joukosta?
Expedia Suomi on koonnut kotimaan murrekartan, jossa valtaosa murreäänitteistä on Kotimaisten kielten tutkimusarkistosta. Voit ensin tutustua murrenäytteisiin ja testata osaamisesi sen jälkeen.

Kotimaan murrekartta, Expedia.fi

Turun murre on suhteellisen helppo tunnistaa näytteiden joukosta, kertoo testin tulokset kerännyt Expedia. Murretestin on tehnyt tähän mennessä noin 5 000 suomalaista eri puolilla maata. Turun murteen on näytteistä osannut paikantaa yli 70 prosenttia vastaajista.
Suomen kielen tunnistetuin murre on stadin slangi. Sen osasi murrenäytteen pohjalta nimetä 76 prosenttia vastaajista. Myös Tampereen murre ja Savon murre osoittautuivat helpoiksi tunnistaa.

Haasteellisempia paikannettavia on ollut Hämeen murre, jonka vain 43 prosenttia vastaajista arvasi oikein. Pohjalaiset murteet olivat myös kinkkisiä.

Suomen murteet

Helpoimmat ja vaikeimmat tunnistaa

1. Stadin slangi (Helsinki) 76% murretestin vastaajista tunnistaa
2. Tampereen murre 73% murretestin vastaajista tunnistaa
3. Turun murre 71% murretestin vastaajista tunnistaa
4. Savon murre (Sotkamo) 70%
5. Rauman murre 64%
6. Savon murre (Enonkoski) 59%
7. Peräpohjolan murre (Enontekiö) 56%
8. pohjoispohjalainen murre (Oulu) 53%
9. eteläpohjalainen murre (Kauhava) 50%
10. Hämeen murre (Hollola) 43%
Lähde: Expedia ja Verve Search Kotimaan murrekartan testin perusteella

Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kerrostaloasuntoja aloitettiin Varsinais-Suomessa 124 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Myös kerrostaloasuntojen rakennuslupien määrä kaksinkertaistui.
Koko asuntotuotanto, talotyypistä riippumatta, kasvoi alueella 70 prosenttia. Luvut ovat Rakennusteollisuuden Varsinais-Suomen suhdannekatsauksesta.

Yhteensä asuntoja Varsinais-Suomessa aloitettiin toisella vuosineljänneksellä 3 612 kappaletta. Rakentamisen kova vire ulottui ennen kaikkea kerrostalorakentamiseen, sillä omakotitaloja aloitettiin 2 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2016. Rivitaloissa laskua oli vastaavasti 7 prosentin verran.

Myös toimitilarakentamisessa suunta on jatkunut nousujohteisena, joskin asuntorakentamista maltillisemmissa lukemissa. Tämän vuoden toisella neljänneksellä aloitukset lisääntyivät 11 prosentilla. Eniten nousua edellisvuodesta, 31 prosenttia, oli julkisten palvelurakennusten aloituksissa. Liike- ja toimistorakennusten aloitusmäärät kasvoivat 15 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakennusten aloitukset sen sijaan vähenivät 7 prosenttia, kertoo Rakennusteollisuus.

Vuoden toisen neljänneksen ennakkotietojen mukaan kaikkien talonrakennustöiden aloitusten vuosisumma Varsinais-Suomessa oli 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kasvua on kertynyt 16 prosenttia. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on kasvanut 6 prosenttia.
Niin rakennuttajien, suunnittelijoiden kuin urakoitsijoidenkin mielestä viimeisen puolen vuoden suhdannetilanne on ollut talonrakentamisessa hyvä. Toisin kuin urakoitsijat, rakennuttajat ja suunnittelijat uskovat omien töidensä lisääntyvän entisestään myös seuraavan puolen vuoden aikana. Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että hyvä puhti rakentamisessa tulee jatkumaan niin uudistuotannon kuin korjausrakentamisenkin puolella. Yksi keskeisimmistä haasteista kaikilla osa-alueilla on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Urakoitsijat nostivat haasteena esiin myös tonttipulan.

Uudessakaupungissa koiriaan rattaissa ulkoiluttavat Eva-Mari Saarinen ja Jenni Uotila ovat kokeneet runsaasti ennakkoluuloja koirien rattaisiin liittyen.
– Useimmiten luullaan, että kyse on jostain muoti-ilmiöstä tai söpöstelystä, tai että koira on niin mukavuudenhaluinen, ettei viitsi kävellä. Mistään omistajan vauvakuumeilusta tässä ei kuitenkaan ole kyse, naurahtaa Saarinen Uudenkaupungin Sanomien haastattelussa.
Uotilalla on käytössä koiria varten suunnitellut rattaat, Saarinen on tuunannut omansa vanhoista lastenrattaista.
Saarisen rattaissa lepäilee Minttu, 12-vuotias mittel-spitz, joka on jo vuosia kärsinyt nivelongelmista, eikä jaksa kävellä pitkiä matkoja. Uotilan 10-vuotias kleinspitz Wili jaksaa tepastella omistajansa mukana vähän kauemmin, mutta pidemmille lenkeille rattaat varataan aina mukaan.
– Wili istuu mielellään kyydissä ja katselee maisemia. Se osaa myös pyytää kyytiin, kun siltä loppuvat voimat, Uotila kertoo.

Tuukka Halosen suunnittelema Pilke-valaisin on yksi Suomi-designin lippulaivoista maailmalla. Valaisin valmistetaan koivuvanerista Salossa. Suosion tuoma ongelma on laitoin kopiointi.
– Kopiointi on iso ongelma. Pilkkeen karunnäköisiä kopioita myydään muun muassa Australiassa ja Kiinassa. Nyt myös amerikkalainen iso ketju on ottanut kopion myyntiin. Euroopassa laki on suunnittelijan puolella, eikä täällä ole pahaa ongelmaa, mutta muualla maailmassa ongelmaa vastaan on todella vaikeaa taistella, Halonen harmittelee Salon Seudun Sanomien haastattelussa.

Viikon kuvissa tutustutaan myös laivan romutukseen, levähdyspaikkojen jätekasoihin ja öljyläikkien etsintään.

Koirat rattaissa kylille. Eva-Mari Saarinen (vas) ja Jenni Uotila ovat iloisia saadessaan koiransa mukaan pidemmillekin lenkeille rattaiden avulla. – Kyse ei ole koirien laiskuudesta tai omistajien hienostelusta, vaan tarpeesta, kaksikko tähdentää. Kuva: Päivi Sappinen, Uudenkaupungin Sanomat.

Kevätkääryleitä englanniksi. Maukas englanti -kokkauskurssilla Loimaalla vermiselli venyy ja tietämys kulttuureista laajenee. Projektikoordinaattori Ilze Liepina-Naula tietää ruoanlaiton olevan paljon enemmän kuin keittämistä, kuullottamista ja pilkkomista. Ruoanlaiton lomassa tutustutaan toisiin ihmisiin ja kulttuureihin sekä opitaan englannin kieltä. Kuva: Kiti Salonen, Loimaan Lehti.

Yösyötön ensi-illasta tuli privaattinäytös. Aktiivinen elokuvakävijä Emilia Heinonen sai katsella Yösyötön rauhassa Turun Logomossa viime perjantaina. Elokuva päätyi Logomon valkokankaalle elokuvayhtiö Storyhillin kautta, jonka kanssa Yösyötön tuotantoyhtiö Solar Films ja levittäjä Nordisk Film tekivät sopimuksen. Ensin näytti siltä, että elokuvaa ei nähdä ensi-iltana Turussa lainkaan, sillä Finnkino ajautui kiistaan lipputulojen jakamisesta levittäjäyhtiö Nordisk Filmin kanssa. Storyhillin näytökset Turussa varmistuivat niin myöhään, että ensimmäiset näytökset eivät ehtineet kerätä juurikaan katsojia. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

Hetken tuulahduksia puutarhassa. Leila Selmon (vas.) ja Marle Leimalan näyttely Puutarhassa on Someron kirjaston Parvigalleriassa esillä lokakuun ajan. Mukana on akryyliväreillä tehtyjä tauluja, mutta myös seinätekstiili, Selmon kangaspuilla kutoma Siivet. Teoksiin on ladattu pieniä hetkiä ja mielikuvia, esimerkiksi ensilumen tulosta, tuulahduksesta hellepäivänä tai kurjen siiven kohotuksesta. Kuva: Merja Ryhtä, Somero-lehti.

Lukemista ja kuuntelua. Liki sata lastenkirjaa kirjoittanut kirjailija Tuula Kallioniemi luki perjantaina lapsille ääneen Turun kirjamessuilla. Ella Vaajakivi, 5, kuunteli Myyrän kanssa tarinaa Karoliinasta. Turun kirjamessuilla lapset pääsivät kuuntelemaan tarinoita ja esityksiä, lukemaan kirjoja ja kirjoittamaan itse. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

Kurkistus tulevaisuuteen. Iiro Litjo on kisannut ralli-Skodallaan jo melkein kaksi vuotta, mutta ajokortin vielä 17-vuotias nuorukainen saa vasta ensi vuonna. Ralliauton rattiin pääsee alaikäinenkin, mutta siirtymisiä varten tarvitaan kortillinen kuski, tietää Iiro Litjo kertoa. Nuorukainen edustaa Kyrön seudun urheiluautoilijoita. Kuva: Asko Virtanen, Auranmaan Viikkolehti.

Laivan romutus alkoi Naantalissa. Filipp Beimanov purkaa Blue White Eaglea Turun Korjaustelakan laiturissa. Tavoitteena on eettisesti ja ekologisesti kestävä purkubisnes. Ensimmäisenä romutettavana aluksena on Saimaalla sisävesireistely- ja reittiliikennealuksena palvellut Blue White Eagle. Naantalissa nykyään toimivalla Turun korjaustelakalla on alkanut uuden bisneksen kokeilu. Tekesin tukemassa kokeilussa tutkitaan, voisiko purkamisesta saada Suomeen pysyvää liiketoimintaa. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

Levähdyspaikoille dumpataan jätettä. 60 000 kiloa Paimion, Kaarinan, Sauvon, Kemiön ja Paraisten alueelta. 102 000 kiloa Salon ja Someron alueelta. Nämä valtavat jätemäärät on vuoden kuluessa dumpattu maanteiden levähdysalueille. Kyse on sekajätteen luvattomasta jättämisestä ympäristöön. – Haisevien pilaantuvien jätteiden ja vanhojen vaatteiden ohella levähdysalueille jätetään muun muassa lahoavaa puutavaraa, metalliromua, huonekaluja, televisioita, kaakeliputkea, vessanpyttyjä ja jopa kylpyammeita. Mielikuvitus tuntuu olevan tässä suhteessa lähes rajaton, toteaa aluevastaava Markus Salminen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta. Kuva: Perttu Hemminki, Kunnallislehti.

Öljykopteri. Kuutiokaupalla kevyttä polttoöljyä tulvi Paimion jätevesijärjestelmään maanantain ja tiistain välisenä aikana, kun paikallisesta lämpökeskuksesta pääsi öljyä karkuun. Öljy uhkasi levitä jätevesijärjestelmästä Paimionjokeen, mutta saatiin pysäytettyä sitä ennen. Pelastuslaitos seurasi tilannetta joella sekä veneen että kauko-ohjattavan helikopterin eli dronen avulla. Dronea lennätti tiistaina Petri Nenonen pelastuslaitokselta. Hänen mukaansa droneja käytetään pelastuslaitoksella esimerkiksi palotutkimuksissa. – Jos on sortumavaara, tällä saa valokuvan. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

Yli tai ali. Severi Moilasen tyylinäyte esteradalla. Severi on esikoululainen. Laitilan Kappelimäen koulun oppilaat pääsivät tutustumaan eri urheilulajeihin ja -paikkoihin Laitilan Jyskeen järjestämässä liikuntapäivässä lauantaina. Kuva: Pirkko Varjo, Laitilan Sanomat.

Sata tapaa liikkua. Naantalilainen Eija Ahokas (takana kesk.) heittäytyi täysillä mukaan Tanssikoulu Studio Dance Effectin Rosa Blomin vetämällä discotanssitunnilla. Kolme vuotta sitten Ahokas oli niin sairas, ettei hän pystynyt harrastamaan liikuntaa juuri lainkaan. Se oli kova paikka yksitoista Suomen mestaruuttakin ringetessä voittaneelle ikiliikkujalle. Kun olo koheni, Ahokas haastoi itsensä liikkumaan sadalla eri tavalla vuoden aikana. Se tarkoittaisi kahta noin tunnin mittaista liikuntasuoritusta viikossa. Hän on kokeillut muun muassa villasukkajumppaa, kengurukenkäjuoksua, polkupyörätaidesuunnistusta, allaslavista, geokätköilyä ja cheerleadingia. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

Pilke kootaan Salossa. Salolaisen muotoilijan Tuukka Halosen valaisimia voi nähdä ympäri maailmaa niin hotelleissa kuin ravintoloissakin. Halosen valaisimista kotimaan markkinoille jää kymmenisen prosenttia. Tuotteista tunnetuin on Pilke, joka kootaan käsin Salon Kolmituotteella. Valaisimen suosion kääntöpuolena on tuotteen laiton kopiointi. Kuva: Marko Mattila, Salon Seudun Sanomat.

Mehuksi menossa. Bornemannin mehustamossa puristimen kuljetushihnalla on kaneliomenalajikkeita, jotka tavallisesti kypsyvät jo syyskuun alkuun. Viileä kesä on viivästyttänyt omenasadon kypsymistä vähintään kolmella viikolla. Tove ja Gunnar Bornemanninkin kiireet Paraisilla alkoivat tavallista myöhemmin. Viime syksynä mehustamossa puristettiin yli 100 000 litraa omenamehua. – Tänä syksynä sato on ollut pienempi, joten mehustamme ehkä puolet viime syksyn määrästä, Tove Bornemann kertoo. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

Taidetta, joka nähdään. Kaarinan pääkirjastorakennuksen pylväskuja paistattelee tämän viikon jälkeen neljän vuodenajan väriloistossa. Neljän paikallisen koulun oppilaat ovat tämän ja viime viikon aikana toteuttaneet pylväisiin muraaleja. Seinämaalaukset tulevat jäämään paikoilleen siihen asti, kunnes rakennus puretaan ensi vuonna. Yhteensä tekijöitä on ollut mukana 113. Laura Nikula, Sina Kunnas ja Jenna Löytöläinen maalasivat maanantaina muraalin viimeisiä pylväitä. Kuva: Mikko Perttunen, Kaarina-Lehti.

Ääneen! New Performance Turku -festivaalin englantilainen performanssitaiteilija Scottee piti Go F***K Yourself -työpajan, jossa työstettiin lauantaina Tehdasteatterilla esitetty performanssiteos ja julkinen protesti. Scotteen vierailun taustalla oli Taiteen edistämiskeskuksen ja Koneen Säätiön toteuttama kantaaottavan taiteen Ääneen! Out loud! -hanke, jossa yhteisötaiteen keinoin kehitetään työkaluja oman äänen kuuluville saattamiseen.
Scottee puhuu siitä mistä yleisesti vaietaan, ikävistä ja hankalista aiheista, ja tekee sen näyttävästi. Hän provosoi, tekee taiteestaan helposti lähestyttävää ja saa siten aikaan reaktioita. Scottee käsittelee taiteessaan valtakysymyksiä, epätasa-arvoa ja syrjintää, kuten seksismiä ja rasismia. Kuva: Timo Jakonen, Turun Sanomat.

Viikon kuvissa uutisviikon koko kirjo
Viikon kiinnostavimmat uutiskuvat, tapahtumakuvat ja henkilökuvat yhdeksästä eri lehdestä.
Julkaistaan joka perjantai.
Kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Lunta on odotettavissa Kaarinaan ja Lounais-Suomeen mahdollisesti jo keskiviikkoiltana. Myös torstaiaamuna Etelä-Suomeen on luvassa lunta ja räntäsadetta. Liikenteessä on syytä varautua talviseen ajokeliin.
Lunta kertyy muutamasta sentistä yli kymmeneen senttiin, kertoo Ilmatieteenlaitos. Lumi- ja räntäsade hidastaa tieliikennettä torstaiaamuna.astaa tieliikennettä torstaiaamuna.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan Suomeen saapuu keskiviikkoiltana lännestä sadealue, joka liikkuu hitaasti itään. Sade tulee pääosin lumena ja räntänä ja sateiden yhteydessä esiintyy voimakasta tuulta. Lounaissaaristossa sade tulee vetenä, samoin etelärannikolla sade voi tulla osin vetenä. Torstaiaamuna lumisadealue on jo levinnyt suureen osaa eteläistä Suomea. Torstaipäivän kuluessa lumisateet hiljalleen heikkenevät, mutta saattavat yltää myös maan itäosaan.

TS-Yhtymän lehdet keräävät syksyn ensimmäisiä lumikuvia. Haluamme tietää, missä päin lunta sataa ja kuinka paljon. Jäikö joku seutu ilman lunta? Missä tulee räntää ja missä lunta?
Lähetä meille lumikuva osoitteeseen lukijalta@kaarina-lehti.fi ja kerro tarkalleen, missä ja milloin kuva on otettu. Liitä mukaasi myös yhteystiedot, jos kaipaamme tarkempia tietoja. Kerro myös, saako nimesi julkaista kuvan yhteydessä.
Julkaisemme lumikuvia yhtymän lehtien verkkosivuilla ja näytämme, missä lunta on satanut. Kuvat julkaistaan vain tämän jutun yhteydessä, emmekä arkistoi kuvia. Emme maksa kuvista palkkiota.

Viime vuonna ensimmäiset lumet tulivat tällä seudulla maahan marraskuun alussa. Turussa ensimmäinen ehjä lumipeite tulee keskimäärin 9. marraskuuta Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan.

Keskiviikon sadealueen edellä on kylmää ja kuivaa ilmamassaa, mikä muuttaa sateen olomuodon Suomen puolella nopeasti lumeksi, ennustaa Forecan meteorologi Markus Mäntykangas.
– On selvää, että tämä skenaario tuo sisämaahan useita senttejä lunta, mutta lounais- ja etelärannikolla lumikertymän suuruus on vielä epävarma. Voi nimittäin olla, että lämpimältä mereltä puhaltava tuuli pitää rannikkokaistaleen reilusti plussan puolella, jolloin valtaosa lumesta sulaa maahan pudotessaan, kirjoittaa Mäntykangas päivän ennusteessa.
Osa säämalleista pitää ilman ja maanpinnan lämpötilan plussan puolella osin myös sisämaassa. Se tarkoittaa pienempää maahan jäävän lumen osuutta.
– Ennustettu lumikertymä ei välttämättä vastaa siis todellisuutta: ennustetusta yli 15 sentin lumikertymästä maahan jää todennäköisesti pienempi osuus, rannikoilla huomattavasti pienempi, mikäli meren lämmittävä vaikutus otetaan huomioon, jatkaa Mäntykangas.

Keskiviikkoillasta perjantaihin on maan etelä- ja keskiosassa syytä varautua paikoin jopa erittäin huonoon ajokeliin. Kesärenkailla ole menemistä liikenteeseen, kerrotaan Forecalta. Mahdollinen lumipeite jää kuitenkin lyhytkestoiseksi, sillä jo lauantain aikana lämpötila kohoaa reilusti plussan puolelle ja odotettavissa on vesisateita.

Ensilumi

• Ensilumi sataa maan eteläosassa keskimäärin loka-marraskuun vaihteessa.
• Keskiosassa maata ensilumi tulee lokakuussa.
• Pysyvä lumipeite tulee noin kuukautta myöhemmin.
• Rannikkoseudut ovat pisimpään lumettomina.

Lähde: Ilmatieteenlaitos.

Viime yön lumituisku toi paikoitellen jopa 20 sentin lumipeitteen Etelä-Suomeen. Ilmatieteenlaitoksen mukaan lunta on tullut Vaasa-Tampere-Helsinki-linjan länsipuolella monin paikoin yli 10 senttimetriä.
Meteorologi Paavo Korpelan mukaan näin runsas ensilumen määrä on harvinaista.
Edellisen kerran Varsinais-Suomessa tuli vastaava kunnon lumimyräkkä lokakuussa vuonna 2012. Silloin kuun 27. päivä lumen syvyydeksi mitattiin 20 senttimetriä.
Vuonna 1980 oli poikkeuksellisen talvista lokakuussa. Lumen syvyys oli silloin kuun lopussa jopa yli 40 senttimetriä.

Lumen syvyys torstaiaamuna

• Kemiönsaari 10 cm
• Lohja ja Vihti 17 cm
• Kiikalan lentokenttä 9 cm
• Somero 8 cm
• Turku ja Kaarina 4 cm
• Kankaanpää 15 cm

Lukijamme kuvasivat lumipyryä ja lumikertymää eri puolilla Varsinais-Suomea. Kiitos kaikille kuvista!

Turun Puolalanmäelle satoi ensilumi keskiviikkona 25.10.2017. Otin tämän kuvan parvekkeeltani klo 20.45, kertoo kuvaaja Esa Mela. Lumi valaisi maiseman ja vaimensi liikenteen metelin. Maisema oli kuin joulukortista.

Kuva on otettu torstaiaamuna 26.10. klo 8.35, Alastaron yläasteen portailta. Kuvassa näkyy Alastaro-halli ja koulun pihaa. Kuva: Annareeta Vuorinen.

Paimio Tapiola tänään torstaina. Kuva: Rauno Vainio.

Rautatien alikulkutyömaa näytti Kyrössä hetken aikaan lähes miellyttävältä ensilumen valkaistua maiseman. Kuva on otettu torstaiaamuna kello 7. Kuva: Sirpa Virtanen, Auranmaan Viikkolehti.

Someron Pitkäjärvellä oli lunta maassa  ke 25.10 klo 20.44 tämän verran. Kuva: Päivi.

Lähetä kuva

• Sähköpostilla lukijalta@kaarina-lehti.fi
• Kerro tarkka paikka ja aika
• Lumensyvyys
• Kuvaajan nimi
• Julkaisemme kuvia TS-Yhtymän lehtien verkkosivuilla
• Kuvista ei makseta palkkiota

Kuva Ypäjältä, Kartanonkylästä 26.10. klo 6:30 aamutallilta tullessa. Nuoskalunta n. 6 cm. Kuva: Heikki Heiskanen.

Loimaan keskusta 26.10.17 klo 8.50. Kuva: Kyllikki Kurppa.

Kuva on otettu 26.10.2017 klo 5.46 Rasaporintiellä Virttaalla. Kuva: Annikki Tömisevä.

Turku 26.10.2017 klo 8.45. Kuva: Leena S.

Poliisin tietoon on tullut eilisen illan ja tämän aamun aikana Varsinais-Suomessa jo kaikkiaan 46 kolaria, kertoo Turun Sanomat. Tiettävästi kukaan ei ole loukkaantunut vakavasti.
Liikenteessä on torstaina syytä varautua erittäin huonoon keliin.

Kuvassa on vuosisadan huijaus, jossa huijattuna on pihamme juhannusruusu. Alkuviikosta oli tosi hieno ilma ja ainakin auringossa jopa yli 10 astetta lämmintä, joten ruusu tuli huijatuksi alkaen kukkia. Nyt torstaina klo 23 on sitten ensilumi satanut Liedon Vanhalinnaan ja ruusu kurkkii kevättä lumen alta. Kuva: Antti Valtola.

Paimiossa lunta oli aamulla tämän verran autotallin edessä, yli viisi senttiä.

Salo, Hähkänä 26.10 klo 6.30. Kuva: Annika Kåla.

Kuva otettu katulampun valossa Salossa Kotialhonkadulla 26.10.17 klo 7:50. Kuva: Margit Laukkanen.

Halikko Märynummella näytti tältä klo 20 25.10.2017.  Kuva: Satu Mäkinen.

Aamulla klo 6 Loimaan Rantatiellä talven ihmemaa. Kuva: Raija Niittymäki.