Kaarinaan tuleva veronpalautuspotti kasvaa selvästi viime vuodesta. Viides joulukuuta kaarinalaisten palautusta saavien tileille maksetaan yhteensä 15,9 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaava summa oli 14 miljoonaa euroa.

Veronpalautuksia tulee lähes 21 000 kaarinalaiselle. Keskimäärin palautus on 765 euroa, kun kokonaissumma jaetaan tasan palautusten saajien kesken.

Alueen ostovoimaan veronpalautukset vaikuttavat laajemminkin. Turkulaisille palautuksia tulee yhteensä yli 85 miljoonaa euroa, lietolaisille yli 9 miljoonaa euroa ja paimiolaisille 5,5 miljoonaa euroa.

Verohallinto kertoi torstaina ennakkotietoja vuoden 2016 verotuksesta. Henkilöiden ja yritysten tarkat verotiedot julkaistaan ensi viikon keskiviikkona.

Veronpalautusten vastapainoksi veronmaksajia muistetaan myös mätkyillä. Jäännösveroa joutuu maksamaan reilu 3 800 kaarinalaista. Koko kaupungista jäännösveroa on maksettava yli 7,2 miljoonaa euroa.

Jäännösveroja joutuu usein maksamaan, jos henkilö on saanut myyntivoittoja, joita ei ole osannut ennakoida. Tämä on Verohallinnon pääanalyytikon Aki Savolaisen mukaan tyypillinen tapaus.

Veronpalautusta taas syntyy monista erilaisista syistä. Yksi on Savolaisen mukaan se, että tulot ovat jääneet jostain syystä ennakoitua pienemmiksi.

– Tai on esimerkiksi aliarvioitu vähennyksiä. Tyypillinen tapaus on, että on muutettu vuokra-asunnosta omistusasuntoon, eikä ole osattu vähentää omistusasunnon vähennyksiä oikein.

Myös kotitalousvähennys jää monelle veronmaksajalle palautettavaksi, eikä sitä ole etukäteen arvioitu verokorttiin.

–Työmatkakulut jätetään myös usein ennakoimatta verokorttiin, kertoo Savolainen.

Pääanalyytikko kertoo monen suomalaisen säästävän odottamalla veropalautuksia.

Veronpalautuksia maksetaan tänä vuonna kaikkiaan noin 2,6 miljardia euroa. Se on yli 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, kertoo Verohallinto. Palautuksia maksetaan lähes 3,7 miljoonalle henkilölle.

Jäännösverojen määrä sen sijaan laski noin 60 miljoonaa kokonaissumman ollessa 1,1 miljardia. Vähennys on noin viisi prosenttia edellisestä verotuksesta.

Jäännösveroja määrättiin maksettavaksi noin 680 000 henkilöasiakkaalle.

Maksupäivät

• 5.12.2017 veronpalautukset vuodelta 2016 maksetaan pankkitileille.
• 29.11. on jäännösveron ensimmäisen erän maksupäivä.
• Jäännösveron 2. erän eräpäivä on 1.2.2018.

Lähde: Vero.fi

Oletko jo kuullut näyttelijäsuosikki Aku Hirviniemen puhuvan kalantia tai onko se ennemmin laitilaa? Hirviniemi näyttelee Hietasta Aku Louhinimen Tuntematon sotilas -elokuvassa. Hietasen varsinaissuomalainen puheenparsi kuulostaa monen korvaan tutulta, esikuva olikin kalantilainen kersantti. Teatterirooliin valmistautuessa Hirviniemen apuna toimi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun puhetekniikan lehtori Malla Kuuranne.
– Kävimme Hietasen murretta läpi. Se on hieman hankalaa, koska romaanin eri painoksissa murteet ovat erilaisia. Olen sieltä valinnut versioita, jotka soljuvat suussa parhaiten, Hirviniemi kertoi Laitilan Sanomille.

Loimaalla Lauri Uusitalo ruokkii sirkkoja kurkkumurskalla ja rehulla. Uusitalo otti sirkkoja ajatuksenaan kasvattaa niitä kavereidensa hämähäkeille ja käärmeille. Myöhemmin sirkkoja voisi myös myydä eteenpäin. Kotisirkkoja kasvatetaan noin viisi viikkoa, minkä jälkeen ne siirretään pakasteeseen. Siellä sirkat vaipuvat horrokseen ja kuolevat.

Viikon kuvissa myös jättimoottori, toimistokoira, kunnon donkkikuva ja sokean käsityöyritys.

Aku Hirviniemi puhuu kalantia. Suosikkinäyttelijälle Hietasen rooli Tuntemattomassa sotilaassa oli jo entuudestaan tuttu. – Olen kymmenen vuotta sitten esittänyt Ryhmäteatterissa Suomenlinnassa saman roolin. Teatteriajoilta oli jo vähän mielessä, miten sitä Hietasen kieltä, sellaista Turun tai Laitilan kieltä, puhutaan, Hirviniemi selitti Laitilan Sanomille. Kuva: Iidaliisa Pardalin, Laitilan Sanomat.

Toimistohaukku. Aurajoen rannassa lähellä Teatterisiltaa on Viestintäliiga Oy:n toimisto. Se on seitsemänvuotiaan shetlanninlammaskoira Sepon työpaikka joka toinen viikko. – Seppo on ottanut ison ja hyvän roolin, ja myös täällä käyvät asiakkaat kyselevät perään, jos hän ei sillä viikolla ole paikalla, kertoo Viestintäliigan perustajaosakas ja sisältöjohtaja sekä Sepon isäntä Petteri Poukka. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

Kotisirkat. Loimaalainen Lauri Uusitalo ei vielä täysin luota suomalaisten ennakkoluulottomuuteen. Hän on aloittanut sirkkojen kasvattamisen harrastuspohjalta, mutta voisi myöhemmin myös myydä niitä. Alkuvaiheessa kopissa sirittää parituhatta kotisirkkaa. Kuva: Kiti Salonen, Loimaan Lehti.

Jäähalli pimeni elektronisen urheilun taistelukentäksi. Pelitapahtuma Grail Questissa ratkottiin lauantaina Suomen mestaruus strategiapeli DOTA 2:ssa. Finaaliin osallistui myös Helsingin IFK:n joukkue. Pelitapahtuma keräsi lauantaina Turkuun satoja kilpapelaajia. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

Aina laskuissa sekaisin. Tuukka Alhonen kuvailee itseään humoristisesti vanhan romun kerääjäksi. Seinällä roikkuvien keräilypuukkojen määrää hän ei ole koskaan laskenut, sillä hän kertoo menevänsä aina laskuissa sekaisin. Kaarina-asiantuntija, kotiseutuhistorian tietäjä saa marraskuussa Sotaveteraaniliiton kultaisen ansioristin pitkään jatkuneesta, merkittävästä työstä. Alhonen on toiminut esimerkiksi Varsinais-Suomen sotaveteraanipiirin puheenjohtajana. Kuva: Kaisu Hautamäki, Kaarina-Lehti.

Tästä puuttuu vain hirvi. Kun Auran metsästysseura lähtee hirvimetsälle perinteet ja moderni teknologia sulautuvat saumattomasti toisiinsa. Hirvimiesten käyttämissä laadukkaimmissa kiikaritähtäimissä on mainio optiikka ja myös zoomausmahdollisuus. Koirilla on gps-pannat ja metsästäjät seuraavat radiopuhelimen korvakuulokkeella radioliikennettä. Gps-paikannus kännykässä puolestaan selventää käynnissä olevan jahdin tilannetta. Mutta varsinkin silloin, kun saalista ei näy eikä kuulu, on eniten hyötyä huumorintajusta. Kuva: Tuomas Honkasalo, Auranmaan Viikkolehti.

Maaliintuloleimaus. Frederic Tranchand ankkuroi Paimion Rastin kolmanneksi viime viikonlopuna Halikko-viestissä Märynumella. Makuulla kaikkensa antanut Hiidenkiertäjien Oskari Liukkonen, jonka joukkue tuli kisan kakkoseksi. Voiton otti MS Parma. Halikko-viesti on 15-osuuksinen seuraviesti, jossa joukkueen nuorimmat ovat 14-sarjalaisia ja vanhimmat voivat olla yli 60-vuotiaita. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

Jättimoottori. Turussa Wärtsilän tehtaalla rakennettu jättimoottori tuotiin takaisin Turkuun museoitavaksi. Telakkarannalle Wärtsilän nostureiden kupeeseen sijoittuvan moottorin nosto-operaatio laivalta maihin kesti keskiviikkona useamman tunnin. Yli 230 tonnia painava moottori valmistui vuonna 1996. Kuva: Timo Jakonen, Turun Sanomat.

Siellä on ja pysyy. Uudenkaupungin Korihaiden Juan Pattillo jäi komean donkin jälkeen hetkeksi roikkumaan korille. Sean O’Brien ja KTP:n Jermont Horton seuraavat vierestä. Korihait voitti KTP:n 97-90. Perjantaina Korihait kohtaa Kauhajoen. Kuva: Mika Reinholm, Uudenkaupungin Sanomat.

Hirviörockista salonkikelpoiseen poppiin. Sampsa Astala (oik.) ja Qma-yhtye koostuu Lordin entisistä jäsenistä. Niko Hurme ja Leena Peisa ovat jättäneet hirviörockin taakseen ja soittavat nyt salonkikelpoista poppia. – 20 vuotta tuli tehtyä hard rockia. Ehkä tuli kyllästyminen, vaihtelu virkistää. Ja tätä kun ammatikseen tekee, se tyyli ei juuri nyt ole hirvittävän myyvää, Astala kertoo Somero-lehden haastattelussa. Kuva: Armas Töykkälä, Somero-lehti.

Vaihtokiire. Salon seudun rengasliikkeissä elettiin tällä viikolla taas vuoden kiireisintä aikaa, kun autoilijat vaihdattivat urakalla menopeleihinsä talvirenkaita. Kaikki haluavat renkaiden vaihdon yhtä aikaa lumisateiden ja liukkauden uhatessa, tietää perniöläisen HJ-Renkaiden Heikki Nummi. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

Säiliö tyhjä ja uutta satsia kehiin. Olosuhteet lannanlevitykselle kohentuivat hetkellisesti Loimaan seudulla viime viikon poutaisella sääjaksolla ja pakkasöiden ansiosta. Viljelijöillä ja urakoitsijoilla on vaikeuksia saada lanta levitettyä sallitun ajan puitteissa eli lokakuun loppuun mennessä. Tilakohtaisesti voi anoa jatkoaikaa. Kuva: Lari Kiviranta, Loimaan Lehti.

Väriläiskä. Futsalkenttien väriläiskä Arber Istrefi on jo Futsal-Liigan alkukierroksilla ehtinyt näkyä niin tehotilaston kärjessä kuin pelikieltojen vuoksi katsomon puolellakin. Istrefi on pelikiellossa, kun Someron Voima pelaa seuraavaksi sunnuntaina kotonaan. Kuva: Kari Eerikäinen, Somero-lehti.

Linnunpönttöjä ja leikkulautoja. Rasmus Taskinen (vas.) ja Lauri Saarinen työn touhussa Kalannin koulussa. Koulussa oli avoimet ovet viime lauantaina. Käsityöluokassa seitsemäsluokkalaiset askartelivat kukin oman työnsä parissa. – Kolmasluokkalaiset tekevät linnunpönttöä, neljäsluokkalaiset lintulautaa, viitosluokkalaiset leikkuulautaa, kertoi lehtori Mauri Tomunen Uudenkaupungin Sanomille. Kuva: Jussi Arola, Uudenkaupungin Sanomat.

Lähes sokea yrittäjä. Paimiolainen Janna Puustjärvi sairastui lapsena ykköstyypin diabetekseen. Sen seurauksena hänen toinen silmänsä on nykyisin sokea, toisella hän kykenee aistimaan vain kirkkaita valoja. Näkövammastaan huolimatta Puustjärvi työskenteli liki kolmen vuosikymmenen ajan it-asiantuntijana Nokiassa. Näkövammaisten keskusliiton kuntoutuskartoituksessa hän tutustui kädentaitoihin ja muun muassa korien tekemiseen. Puustjärvi perusti juuri oman käsityöalan yrityksen, jossa hän tekee nyt koreja, viskoja ja selänraaputtimia. Yrittäjäksi ryhtyminen ei olisi ollut mahdollista, jollei Paimion kaupunki olisi myöntänyt Puustjärvelle henkilökohtaista avustajaa. Kuva: Kylli Salo, Kunnallislehti.

Keho on soittajan työväline. Musiikkilääketieteen päivässä soittoergonomiaan perehdyttiin tällä viikolla myös esimerkkien voimin. Vehka Liimatainen ja Heidi Anita Vastamäki demonstroivat, miten kokonaisvaltaista soittoergonomian tutkiminen on. Moni ahkera musiikinharrastaja uppoutuu soittamisen harjoitteluun. Paljon soittavalla pitäisi olla soittoa tukeva liikuntaharrastus. Tärkeää on myös, että soittoasento on ergonominen. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

Viikon kuvissa uutisviikon koko kirjo

• Viikon kiinnostavimmat uutiskuvat, tapahtumakuvat ja henkilökuvat yhdeksästä eri lehdestä.
• Julkaistaan joka perjantai.
• Kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
• Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Kuka löytyy Varsinais-Suomen verolistan kärkipaikalta? Löytyykö listalta yllättäviä nousijoita? Mitkä yritykset maksoivat eniten yhteisöveroja Kaarinassa?
Julkaisemme keskiviikkona uutisia Varsinais-Suomen verolistoilta verkossa www.kaarina-lehti.fi heti aamulla.

Verotiedot antavat varsin kattavan kuvan henkilön tuloista, jos verovelvollinen on tavallinen palkansaaja. Sen sijaan esimerkiksi yrittäjän tulot ja omaisuus jäävät monesti piiloon. Näin kertoo Veromaksajain keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari.

Saako verotiedoista selville paljonko työkaveri tienaa?
– Bruttopalkka ei verotiedoissa näy, eikä sitä voi suoraan laskea. Jos työkaveri saa pääsääntöisesti palkkatuloa, hänen palkkansa taso on mahdollista nähdä ansiotuloissa. Verotettavaa tuloa on se osa palkasta, joka jää jäljelle erilaisten vakuutusmaksujen ja tulonhankkimisvähennysten jälkeen. Työkaverilla voi olla myös muuta vähennettävää, kuten työmatkakulut tai asuntovelan korot, vastaa johtava lakimies Päivi Kaari.
– Palkkaa ei näe suoraan, mutta palkkatason voi päätellä. Ansiotuloista ei näe myöskään, onko verotettava tulo palkkaa, työttömyyskorvausta tai esimerkiksi äitiyspäivärahaa, jatkaa Kaari.

Voiko verotiedoista nähdä, mitä kylän menestynyt yrittäjä tienaa?
– Verotiedoista selviää yrittäjäosakkaan tulot hyvin huonosti. Myöskään bisneksen kannattavuudesta ei voi tehdä päätelmiä verotietojen perusteella. Verotiedot riippuvat siitä, miten yrittäjä nostaa tuloa yrityksestä. Yrittäjä voi esimerkiksi joku vuosi jättää tuloja nostamatta, jos hänelle on jo kertynyt hyvin varallisuutta. Jaettu osinko ei myöskään näy verotiedoissa. Osakas voi nostaa maksimissaan 150 000 euroa huojennetusti verotettavaa osinkoa, joista 25 prosenttia on veronalaista tuloa. Siis noin 37 500 euroa tästä osinkopotista näkyy verotiedoissa.
– Osakeyhtiön tilinpäätös Kaupparekisterissä on avointa tietoa. Sieltä käy yrityksen kannattavuus paremmin selville.

Voiko yrityksen myyntihinnan päätellä verotiedoista, kun myyjä on tiedossa?
– Yrityksen myynti näkyy verotiedoissa yleensä pääomatuloissa. Kauppahintaa ei voi päätellä suoraan myyjän verotiedoista, sillä verotettavaa tuloa on vain osa myyntivoitosta. Jos on omistanut yrityksen alle 10 vuotta, verotettavaa tuloa on 80 prosenttia myyntivoitosta. Yli 10 vuotta yrityksen omistanut maksaa veroa 60 prosentista myyntivoittoa.

Mitä voi päätellä apurahaa saavan naapurin tuloista, jos tulot näyttävät verotiedoissa hyvin pieniltä?
– Apurahasta näkyy verotettava tulo, ei kaikki veronalainen tulo. Apurahoissa voi olla veronalaisia määriä, mutta yleensä niissä on paljon vähennyksiä. Voi olla, että verotiedoissa naapurin tulot näyttävät hyvin pieniltä, eikä se kerro mitään apurahan määrää.

Mitä muita tulotietoja jää verotiedoissa näkymättä?
– Urheilijoiden verotus ja tulot jäävät usein piiloon. Urheilija voi rahastoida ja järjestellä näin tasaisemmin palkintorahojensa verotusta. Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisen viime vuoden palkintorahojen suuruutta ei varmaankaan voi päätellä verotiedoista. Osaa urheilijoista ei myöskään veroteta Suomessa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi formulatähdet ja NHL-jääkiekkoilijat.

Voiko verotiedoissa olla virheitä?
– Kyllä. On tärkeää muistaa verotietojen lukuohjeena, että virhe on mahdollinen. Joskus verotietojen kärkeen on noussut esimerkiksi erikoisia, tuntemattomia nimiä, jotka ovat olleet täysin virheellisiä.
– On myös muistettava, että verotiedot tulevat julkisiksi verotuksen päättymishetken mukaisina. Muutoksenhaun tai oikaisun johdosta verotukseen tehdyt muutokset eivät ole enää julkisia.

Onko jotain syytä, miksi tavallisen tallaajan kannattaisi lukea verotietoja?
– Verotiedoista voi olla apua, jos harkitsee työpaikan vaihtoa. Tiedoista voi seurata myös oman alan palkkatasoa tai mitä muut työpaikalla tienaavat. Tavallisen palkansaajan tulotason voi laskea verotiedoista.

Lue myös viime vuoden uutinen Kaarinan yhteisöveroista. 

Mika Eirtovaara avasi viime kesänä Turun keskustaan skeittiliike Day offin, jonka avajaisia vietettiin rullalautaillen Kilosportin pihalla Kaarinassa.

Yleensä aloitteleva stand up -koomikko hankkii nimeä kertomalla juttujaan ilmaiseksi viisi minuuttia avoimella lavalla. Sellainen ei riittänyt Mika Eirtovaaralle.

Kunnianhimoisesti mies varasi heti alkuun käyttöönsä tamperelaisen teatteriravintolan, luki pohjaksi stand upia käsittelevän kirjan ja käsikirjoitti 45 minuuttia pitkän esityksen. Hän muistelee tapahtuman menneen niin pieleen, ettei uskaltanut kivuta yleisön eteen seuraavaan vuoteen.

Keväällä ensiesiintymisestä tulee kuluneeksi 20 vuotta. Siinä välissä Eirtovaara on voittanut lavakammonsa ja vitsaillut tiensä yhdeksi Suomen tunnetuimmista koomikoista. Nyt hänet voi muun muassa nähdä television Stand up! -ohjelman isäntänä.

Nummelan kasvatti on asettunut perheineen Kaarinaan kolme vuotta sitten, ja kesällä hän avasi Turun keskustaan skeittiliikkeen. Ensi viikolla Eirtovaaran ohjaama oopperafarssi saa ensi-iltansa Logomossa. Lue lisää 1.11.2017 lehdestä

Björn Wahlroosilla olivat isoimmat pääomatulot Varsinais-Suomessa. Wahlroosin pääomatulot olivat vuoden 2016 verotiedoissa 21,7 miljoonaa euroa.

Wahlroos on Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja. Wahlroos on Sammon merkittävä osakkeenomistaja.

Timo Veromaalla on maakunnan isoimmat ansiotulot, 3,6 miljoonaa euroa. Veromaa on Biotien entinen toimitusjohtaja.

Yhdysvaltalaisen bioteknologiayhtiö Acorda Therapeutics osti turkulaisen lääkekehitysyhtiö Biotien viime vuonna. Veromaa ei jatkanut uuden omistajan palveluksessa.

Varsinais-Suomen verotiedot 2016, pääoma- ja ansiotulot yhteensä

Varsinais-Suomen verotiedot 2016, ansiotulot

Varsinais-Suomen verotiedot 2016, pääomatulot

Wahlroosin pääomatulot kasvoivat hieman verovuodesta 2015. Vuonna 2015 hänellä oli verotettavia pääomatuloja hieman alle 20 miljoonan euron edestä. Nyt summa oli 21,7 miljoonaa euroa. Ansiotuloja Wahlroos keräsi vuonna 2015 vajaat 400 000 euroa.Viime vuonna ansiotuloja oli noin 573 000 euroa.

Ville Rantala on turkulaisen Ursuk Oy:n toimitusjohtaja. Brysselin pörssissä noteerattu Sioen Industries osti kokonaan turkulaisen sukellus- ja pelastuspukujen valmistajan Ursukin joulukuussa 2016. Kauppahinta oli  noin 25 miljoonaa euroa, kertoo Turun Sanomat. Yrityksen pääomistaja Ville Rantala jatkaa omistajanvaihdoksen jälkeen yhtiön toimitusjohtajana. Tammikuussa Rantala osti osake-enemmistön Scandinavian Outdoor Oy:stä.

Elintarviketeollisuusyhtiö Atria osti kesällä 2016  enemmistön varsinaissuomalaisesta Kaivon Liha Kaunismaa Oy:n osakkeista. Mika ja Juha Kaunismaa ovat Kaivon Liha Kaunismaan omistajaperhettä.

Reetta Kaukinen  sai verotettua ansio- ja pääomatuloa yhteensä lähes 9,5 miljoonaa euroa. Hän on koko Suomessa eniten ansio- ja pääomatuloja kerännyt nainen. Kaukinen kuului STT:n tietojen mukaan Tietokeskus-konsernin omistajiin. It-palveluita tarjoavan konsernin enemmistöosuus myytiin viime vuonna pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partnersille.

Eniten yhteenlaskettuja verotettuja tuloja yhteensä koko Suomessa sai peliyhtiö Supercellin Nicholas Derome. Hänen pääoma- ja ansiotulonsa olivat 74 miljoonaa euroa. Kakkosena oli saman yhtiön Lassi Leppinen 70,4 miljoonaa euroa.

Kolmanneksi eniten verotettua ansio- ja pääomatuloa yhteensä sai yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Paananen, 48 miljoonaa euroa.

Kiinalainen Tencent osti viime vuonna japanilaisen Softbankin osuuden Supercellistä 6,4 miljardilla eurolla.

Keräsimme hakukoneeseen Varsinais-Suomen kovatuloisimmat ihmiset viime vuodelta. Hakukoneessa on tietoja 5 000 ihmisen tuloista.

Katso hakukone Turun Sanomien sivuilta.

Kaarinalainen Pauliina Isomäki sävelsi kirkon reformaation 500-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Vuorisaarna-oratorion, jonka kantaesitys kuullaan huomenna torstaina 2.11. Turun tuomiokirkossa. Perjantaina 3.11. oratorio kuullaan toistamiseen. Reformaatio!-juhlakonsertit ovat osa reformaatioviikkoa.

Sävellyksen soittaa Turun filharmoninen orkesteri. Kantaesitys on yksi vuoden merkittävimpiä.

Lue lisää 8.11.2017 lehdestä

Kaarinalaisella meriteollisuuden alihankkijalle NIT:llä menee hyvin. Yhtiön verotettava tulo oli viime vuonna 24 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli hieman alle 2 miljoonaa euroa.

Aikaisemmin lokakuussa yritys kertoi myös meriteollisuuden töiden jatkuvan, sillä yritys suunnittelee ja toimittaa teräsportaikot  Meyer Turun rakentamiin Costa-risteilijöihin. Lisäksi NIT suunnittelee ja rakentaa 6000 neliötä ulkokansi- ja ravintola-alueita.

Viime vuonna liikevaihto oli runsaat 50 miljoonaa. NIT:llä on satakunta työntekijää ja pääkonttori Kaarinassa.

Hesburgerin keskusvarasto, tukkumyyntiä tekevä Hes-Pro kasvatti myös verotettavaa tuloa, mutta jäi viime vuonna NIT:in taakse. Vuonna 2015 Hes-Pron verotettava tulo oli 7,1 miljoonaa euroa.

Listakärjestä myös Swegon ja Sauvon Säilyke ovat kasvattaneet verotettavaa tuloaan.

Kaarinan yrityslistalla löytyy myös runsaasti uusia nimiä edelliseen listaan verrattuna. Kymppikärkeen nousevat nyt esimerkiksi NBD Partners Oy, Piikkiön Osuuspankki, Bioferme Oy.

Vaikka listan kärjessä on kova hyppäys, ei Kaarinan kaupungin saama yhteisöveropotti juuri kasva. Se on 4,6 miljoonaa euroa myös vuonna 2016.

Koko Suomen yhteisöveropotti nousi edellisestä vuodesta 1 066 miljoonalla eurolla. Kasvu muodostuu suurelta osin suurimpien yritysten yhteisöverojen kasvusta, kertoo Verohallinto.

Yhteisöverosta suurin osa menee valtiolle.

Lähestyvä joulu hiipii mieliin Viikon kuvissa. Somerolla eskarilaiset ovat jo laskeneet päiviä jouluun, Marttilassa on toivotettu joulurauhaa eläimille ja sauvolainen Milla Popova kertoo joulukuusessaan roikkuvista neuvostoaikaisista koristeista. 

Viime kaudella formula ykkösissä kolmanneksi yltänyt Valtteri Bottas jatkaa ensi kaudella Mercedes-tallissa. Lomaa viettävä Bottas vieraili Loimaalla viime viikolla. Bottas kertoi huolehtivansa siitä, että nukkuu hyvin etenkin ennen kisoja, mutta mentaaliharjoituksia hän ei tee. 

– Minulla ei ole ennen kisoja mitään traditioita. Joskus karting-aikoina pidin kilpailuissa aina samoja boksereita, mutta kun niihin tuli reikä, ne piti vaihtaa, Bottas kertoi nauraen Loimaan Lehden haastattelussa. 

TAMMIKUJAN UUSI ILME. Mathildedalin tammikujanteelta Salosta kaadetaan 12 puuta. Kaikkiaan puita on 83. Vanha puurivi on määritelty maisemallisesti arvokkaaksi. Huonokuntoiset puut ovat kuitenkin Varsinais-Suomen Ely-keskuksen arvion mukaan liikenneturvallisuusriski. Puiden kaadot ja karsinnan tekee Entti Oy. Kuvassa etualalla oksia korjaamassa Katja Virtanen ja puussa karsintahommissa Antti Erola. Osa kaadetuista puista korvataan uusilla tammentaimilla. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat. 

LAPSET LASKEVAT PÄIVIÄ JOULUUN. Julius Kievimaa, Lotta Mikkola, Aili Mäki, Konsta Jaakkola, Rafael Granqvist ja Matias Vartiainen odottavat malttamattomina jouluaattoa ja lahjojen saamista. Sammalniityn päiväkodin eskarilaiset ovat leikkineet joulun alla tonttuovella ja leiponeet pipareita. Kuva: Merja Ryhtä, Somero-lehti. 

LOHISTA LIUKAS TIE. Forssaan kompostointilaitokselle matkalle olleesta autosta jäi luukku auki ja autosta tippui mätiä lohia tielle useiden kilometrien matkalle maanantai-iltapäivällä. Pelastuslaitoksen mukaan autoilijat eivät ole olleet asiasta ilahtuneita. – Haju on kuulemma ollut järkyttävä. Autoilijat ovat olleet kiukustuneita, kun ovat sotkeneet autonsa mädillä, haisevilla kalanraadoilla, päivystävä palomestari Markus Rautio kertoi. Tiistaiaamuna kalat oli jo siivottu pois, mutta Söderlångvikintien Taalintehtaan puoleisessa päässä oli vielä pieniä kalajäämiä. Kuva: Talvikki Salin, Salon Seudun Sanomat. 

NEUVOSTOAIKAISET KUUSENKORISTEET. Kuusessa roikkuu muun muassa porkkana, suolakurkku, lentopallo, yksisilmäinen papukaija, joka kantaa vanupakettia, kosmonautti ja muutama venäläismummeli. Mitä ihmettä nämä ovat? – Ne ovat lähes viisikymmentä vuotta vanhoja, virolaisten isovanhempieni vanhoja, Neuvostoliiton aikaisia joulukuusenkoristeita. Muistan, että tykkäsin niistä tosi paljon jo lapsena, ja nyt sain ne sitten omakseni. En tosin yhtään tiedä, miksi koristeet ovat esimerkiksi vihannesten muotoisia, sauvolainen Milla Popova nauraa. Kolmekymppinen Popova on syntynyt Virossa, joka tuolloin kuului vielä Neuvostoliittoon. Hän asui perheineen maaseudulla, Narvan lähistöllä, lähellä Venäjän rajaa. – En varsinaisesti muista neuvostoajasta, mutta sen muistan, että kaupasta ostettiin tavaraa talongeilla, sellaisilla kupongeilla. Popovan äidin puolen suku on inkerinsuomalaisia, isän puolen suku vironvenäläisiä. Sieltä juontaa juurensa Popovan venäläinen sukunimikin. Kuva: Jaana Pakarinen, Kunnallislehti. 

SUOMI 100 -TULET PADOLLA. Padon kylässä Laitilassa kokoonnuttiin itsenäisyyspäivänä Suomi 100 -tulien helminauhan äärelle. Ulkotulia oli sytytelemässä yli 50 kyläläistä. Ulkotulikuvan on ottanut Niko Saarela, joka tunnetaan paremmin metsästysaiheisista Youtube-videoistaan. Nordic Hunting -nimisen kanavan suosituinta videota, vuoden 2016 hirvijahtia esittelevää filmiä on katseltu jo yli 90 000 kertaa. Saarelan videot ovat käsikirjoitettuja ja tarkkaan leikattuja tuotantoja, joissa käytetään useita kameroita. Usein kuvaa on otettu myös taivaalta käsin dronella. Kuva: Niko Saarela, Laitila. 

KUIN OIKEITA VAUVOJA. Reborn-nukkejen teko on tarkkaa käsityötä. Reborn-nuket ovat täysin aidon näköisiä vauvanukkeja. Salolainen Kristiina Konu on valmistanut useita nukkeja vauvanäyttelijöiksi kotimaisiin elokuviin, mm Tyttökuningas-elokuvaan. Konulla on vielä tallessa hänen tekemänsä ensimmäinen reborn-nukke. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat. 

JOULURAUHAA METSÄNELÄIMILLE. Marttilassa metsäneläinten joulurauhanjulistukseen kuljettiin lyhtykulkueena keskiviikkoiltana. Riistaeläinten joulurauhaa eivät lait ja pykälät määrittele, mutta se kuuluu vanhastaan hyviin metsästystapoihin – muuallakin kuin Marttilassa. Kuva: Mikko Perttunen, Auranmaan Viikkolehti. 

PAPPI VIIHTYY KUDIN KÄDESSÄ. Kari K. Salo kuljettaa neulepussia mukanaan ja kutoo aina, kun on hetki aikaa. Maskussa pappina työskentelevä mies tunnetaan myös lossikuskina ja veneenrakentajana. Puikoista valmistuu taidokkaita villapaitoja, jotka Salo suunnittelee itse. Kutominen on hänelle enemmän kuin pelkkää lankojen solmimista. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat. 

MAAOTTELUTUNNELMAA UUDENKAUPUNGIN HALLISSA. Suomen ja Saksan naisjoukkueiden koitosta saapui katsomaan yli 700 katsojaa Uudenkaupungin jäähalliin. Katsojat saivat nähdä jännittävän pelin, joka päättyi voittolaukauskisassa Suomen hyväksi 3–2. Uudenkaupungin Jää-Kotkien tyttöjuniorit johdattivat joukkueet alkuseremonioihin lähes täyden katsomon eteen. Kuva: Jussi Arola, Uudenkaupungin Sanomat. 

HEVOSTEN JOHDOLLA JOULURAUHAAN. Joulurauhan julistustilaisuus Salvelan kartanolla eli vanhalla kunnantalolla Piikkiössä on jo perinne. Tonttumyssyinen Vinkapoju-hevonen ohjastajanaan Jenna Nurmi ja valkoiset sarvet saanut Cindy selässään Krista Närvä johtivat kulkuetta kohti kartanoa viime sunnuntaina. Kuva: Tapani Mehtonen, Kaarina-Lehti. 

KANSAINVÄLISYYTTÄ JOULULAULUISSA. Turun Varissuon kirkossa kuultiin sunnuntaina suomea, englantia, arabiaa, venäjää ja farsin kieltä, kun kirkkosalissa järjestettiin ensimmäinen Kansainväliset kauneimmat joululaulut -tilaisuus. Yksi esiintyjistä oli Syyrian Damaskoksesta kotoisin oleva Bassem Makhoul , joka soitti ja lauloi arabian kielellä Jouluyö, juhlayön. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat. 

HÄMMÄSTYTTÄVÄN HYVIN SÄILYNYT. Perniön kirkossa voi tänä jouluna ihailla aitoa inkunaabelia eli ennen vuotta 1501 Euroopassa painettua kirjaa. Aluekappalainen Johannes Alaranta ei ollut uskoa silmiään, kun hän löysi vuonna 1488 painetun kirjan neljä vuotta sitten Perniön kirkkoherranviraston arkistosta. Kirja on pappien käyttämä messukirja Missale Aboense, joka on ihmeellisen hyvin säilynyt. – On täysin mahdollista, että näitä löytyy siis muidenkin kirkkoherranvirastojen varastoista, Alaranta huomauttaa. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat. 

FORMULAKUSKI LOIMAALLA. Formula 1 -kuljettaja Valtteri Bottas aloittaa uuteen kisakauteen valmistautumisen toden teolla tammikuussa. Kausi alkaa maaliskuun loppupuolella. Parhaillaan Bottas viettää neljän viikon lomaa, mutta fysiikkatreenejä hän ei jätä silloinkaan. Bottas vieraili viime perjantaina Vilakoneella Loimaalla kertomassa kuulumisiaan ja tapaamassa Vilakoneen yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja henkilökuntaa. Kuva: Tiina Naula, Loimaan Lehti. 

Viikon kuvat

• Viikon kiinnostavimmat uutiskuvat, tapahtumat ja henkilökuvat yhdeksästä eri lehdestä.
• Julkaistaan joka perjantai.
• Kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
• Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Kaarinan kaupungin tiernapojat kiersivät torstaina viemässä joulutervehdyksen kaikkiin kaupungin palveluasumisen yksiköihin.

Roolipukujen alta kantautui tavallista kypsempiä ääniä, jotka kuulostivatkin oudon tutuilta.

Murjaanien kuningas paljastui kaupunginjohtaja Harri Virraksi, Knihti tekniseksi johtajaksi Jyrki Lapiksi, tähdenpyörittäjä Mänkki Piikkiön yrittäjien varapuheenjohtaja Petri Tölköksi ja Herodes entiseksi kansanedustajaksi Kari Kantalaiseksi. Nelikko kertoi idean Tiernapojista syntyneen kaksi vuotta sitten, kun tarvittiin ohjelmanumero kaupungin pikkujouluihin. Nyt oli ikäihmisten vuoro nauttia ”köyhien laulajapoikien” ohjelmasta.

Miesten mielestä on tärkeää, että yrittäjien edustaja tekee näkyvää yhteistyötä kaupungin kanssa – onhan yrittäjyys tosielämässäkin Kaarinan tähdenkantaja. Tiernapoikien kokoonpanossa saattaa lähiaikoina tapahtua muutoksia, sillä Lappi on vaihtamassa virkaan Turun puolelle. Kenties esiintymistaito on yksi uuden teknisen johtajan kelpoisuusvaatimuksista?

Minkä jouluisen elokuvan tunnussävelmä on Walking in the air? Montako kilometriä Suomella on maarajaa Ruotsin kanssa?

Testaa tietosi viime päivien uutisista ja yleistiedosta Viikon tusina -tietovisassa. Haasta ystävät leikkimieliseen tietokilpailuun tai testaa oma tietosi sopivalla vapaahetkellä.

Viikon tusinan voit tehdä tästä.

Viikon tusina ilmestyy joka lauantai Kaffepaussi.fi:ssä.

Kaffepaussista löydät myös: 

• Joka päivä uusi verkkosudoku
• Tietokilpailuja ja visoja
• Tunnelmallisia lukijoiden kuvia
• Vitsejä
• Kertomuksia lukijoiden kemuista
• Kemut-osioon joulukuussa kirjoittaneiden kesken arvotaan viisi kiloa kahvia

Viikon kuvat julkaisee vuosikoosteen Varsinais-Suomen kuvista vuodelta 2017. Kuvat kertovat kuluvan vuoden uutisista, tapahtumista, elämänmenosta ja kiinnostavista ilmiöistä ja henkilöistä maakunnassa. 

Kuvat on kerätty seuraavista lehdistä: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat. 

TS-Yhtymän lehtien Viikon kuvat -sarja täyttää samalla yhden vuoden.

KILOMETREJÄ HARJUREITILLÄ. Vaikka viime talvi oli vähäluminen, se ei estänyt hirvikoskelaisia Raimo ja Marja-Liisa Nordmania hiihtämästä yli 200 kilometriä Harjureitillä. Nämä kilometrit olivat siis koossa helmikuun hangilla. Kuva: Lari Kiviranta, Loimaan Lehti. 

VAIN HETKI TALVEA. Talvesta on tulossa vähäluminen ja lyhyt, ennusti marttilalainen sääprofeetta Arto Ali-Eskola vuosi sitten vuoden vaihteessa. Hän ennakoi, että talven lumet hupenevat jo helmikuun lopussa. Sääprofeetta on ennustanut säätä 36 vuoden ajan. Kuva: Marko Mattila, Salon Seudun Sanomat. 

KULTAPOSEERAUS. Kultaa 15 km hiihdossa voittanut Iivo Niskanen tarjosi suomalaisyleisölle yhden Lahden MM-kisojen sykähdyttävimmän hetken. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat. 

LIUKKAUS TOI RUUHKAN. Tyksin T-sairaalan traumaosastolla oli joulu-tammikuussa tungossa, kun kansa liukasteli jäisillä kaduilla ja pihoilla. Tyksissä leikattiin tammikuussa lähes 300 murtumaa. Liukkaus kasvatti määrää kolmanneksen normaalista. Aluesairaalat ovat auttoivat Tyksiä tyhjentämään osastoaan, jotta tulevillekin potilaille löytyi paikka. Kuva: Timo Jakonen, Turun Sanomat. 

VARSAN USKOMATON TARINA. Tottilas-varsa syntyi kesällä 2016 Somerolla hätäsektiolla. Elotonta varsaa elvytettiin hieromalla rintaa ja puhaltamalla ilmaa keuhkoihin. Hätäsektiossa myös eläinlääkärin veitsi oli osunut varsan takaosaan ja haavasta pulppusi verta. Varsa vietiin Viikin hevossairaalaan, jossa sen hoito maksoi tuhansia euroja. Varsan omistaja Helena Lehti sai jopa lahjoituksia hoitokuluihin, kun tieto ihmevarsan pelastumisesta lähti paikkakunnalla kiertämään. Tottilas-varsa palasi vuoden vaihteessa Somerolle, Someron hevosharrastekeskukseen. Vuosi sitten varsasta kaavailtiin ravihevosta. Kuva: Kai Merilä, Somero-lehti. 

TUHAT KÄSIPARIA TARVITAAN. Valmet Automotive käynnisti Mercedes-Benz GLC-katumaasturin sarjatuotannon Uudenkaupungin autotehtaalla helmikuussa. – GLC on Valmet Automotiven historian vaativin projekti. Henkilöstömme osaamisen ansiosta meillä on syytä uskoa, että yhteistyömme Daimler AG:n kanssa tulee jatkumaan vielä pitkään, toimitusjohtaja Ilpo Korhonen kehui tuolloin. Valmet Automotive kertoi rekrytoivansa tämän vuoden aikana yli tuhat autonrakentajaa Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotannon tarpeisiin. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat. 

RUUHKAA TALVIUINNISSA. Elämysopas Tanja Laakso (keskellä) johdatti viime talvena naisia tutustumaan uusiin avantouintipaikkoihin Turun seudulla. – Talviuinti on suomalaisuutta parhaimmillaan, mutta parasta se on kavereiden kanssa. Tämä on sosiaalinen laji, kertoi Laakso. Tässä porukka tutustui Saukkorannan saunaan Turun Ruissalossa. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat. 

RÄVÄKÄSTI KIUSAAMISTA VASTAAN. Duudsonit Hannu-Pekka ”HP” Parviainen ja Jarno ”Jarppi” Leppälä pitivät tempuilla ja vitseillä ryyditetyn kiusaamisen vastaisen luennon Koskella yläkoulun ja lukion oppilaille huhtikuussa. HP jakoi myös äidiltään saamansa elämänohjeen: kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Duudsonit kiersivät tänä vuonna useissa kouluissa Varsinais-Suomessa. Kuva: Veeti Nurminen, Auranmaan Viikkolehti. 

ARKISTOKATASTROFI. Turun yliopiston kulttuurientutkimuksen laitoksen arkistokokoelmia joutui erehdyksessä roskalavalle sateeseen maaliskuussa. Kokoelmat sisälsivät uskomusperinnettä ja muistitietoa useilta vuosikymmeniltä, eikä kaikkea oltu digitoitu. Fennicumissa säilytetty kokoelma oli tarkoitus siirtää välivarastoon ja puhdistettavaksi, mutta ilmeisesti tietokatkoksen vuoksi suuri osa aineistosta päätyi muuttopalvelun kantamana roskalavalle. Aineisto koostuu pääosin kelanauhoista ja muista äänitteistä, joita on kerätty 1960-luvulta alkaen. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat. 

KIOSKISTA TUTTU VALTUUSTOON. Kamerunilaissyntyinen David Mbing nousi Naantalin valtuustoon Perussuomalaisten listalta. Siviilielämässä Kultarannan kioskia kihlattunsa kanssa pyörittävä Mbing sanoi huhtikuussa, ettei ole kohdannut rasismia puolueessaan. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat. 

SOLARIGRAFIAA. Antero Kare kiipesi rohkeasti virittämään pyöreää peltipurkkia rautalankojen avulla puuhun. Purkkiin laitetaan mustavalkoinen valoherkkä valokuvapaperi. Kylkeen tehdään mahdollisimman pieni reikä, jotta syvyysalue olisi pitkä. Kyseessä on solarigrafia eli erittäin hitaalla valotuksella kuvattu valokuva. Sen nimi tulee siitä, että kuvassa auringon liikkeet tallentuvat ohuina juovina maisemaan. Linssiä ei ole, eikä myöskään filmiä. Kuva tallentuu hitaasti valokuvapaperille, mutta kuvasta tulee värillinen. Somerolla keväällä otetut kuvat tulivat Someron Kivimeijerin kesän näyttelyyn. Kuva: Armas Töykkälä, Somero-lehti. 

UUSIA RAVINTOLOITA. Turkuun syntyi runsaasti uusia ravintoloita kuluvana vuonna ja kaupungin asema Suomen yhtenä ruokakaupunkina vahvistui. Yksi uusista tulijoista oli Roster Turku, joka avasi ovensa vappuna Maaherran makasiinissa. Royal Ravintoloiden ensimmäistä ravintolaa Turussa vetää keittiömestari Kari Aihinen. Tässä ravintola vielä työmaana vuoden alussa, tammikuussa. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat. 

LINTUINFLUENSSA. Laitilan Koljolanjärven rannalta löytyi huhtikuussa kuollut merikotka, josta todettiin korkeapatogeeninen H5N8-tyypin lintuinfluenssa. Kyseessä oli 15. Suomessa varmistunut lintuinfluenssatapaus. Merikotka löytyi laitilalaisen Sirke Lehtilän mökin pihamaalta. –Merikotka oli todella mahtavan kokoinen, noin neljäkiloinen ja oman arvioni mukaan siipien väli olisi lähemmäs kaksi metriä, Lehtilä kuvailee. Kuva: Sirke Lehtilä, Laitilan Sanomat. 

KILOKAUPALLA HUULIPUNAA. Upeat Pin-Up Petrolsin leidit ottivat toukokuussa erilaisia poseerauksia lehtikuvia varten Pöytyän Riistalinnan pihamaalla. Joukko 1950- ja 1960-luvun muodista ja pukeutumisesta kiinnostuneita naisia, eli Pin-Up Petrols, tapaa toisiaan säännöllisesti tyylitietoisissa merkeissä. Kuvien ottaminen ja tyylien tekeminen ovat ryhmälle tärkeää. Mekkoja ja tyyliä hiotaan huolella ja meikkejä kuluu kilokaupalla; ainakin huulipunaa. Kuva: Tuomas Honkasalo, Auranmaan Viikkolehti. 

POSITIIVINEN RAKENNEMUUTOS. Forum Marinumin auditoria täyttyi ääriään myöten täyteen, kun Varsinais-Suomen rakennemuutoksen selvitysmies Esko Aho ja puheenjohtaja Ilkka Kanerva kertoivat näkemyksiään hankkeesta huhtikuussa. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen (vas.) toivoi lisää diplomi-insinöörikoulutusta Turkuun. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat. 

UUSI KAUPUNGINJOHTAJA. Laitilan uusi kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen toimi aikaisemmin Kangasniemen kunnanjohtajana.  Uuden kaupunginjohtajan saivat vuonna 2017 myös Turku ja Salo. Kuva: Solina Saarikoski, Laitilan Sanomat. 

VIILEÄ KESÄ. Ilmatieteen laitos kertoi tämän vuoden kesästä muun muassa seuraavaa: Heinäkuu näin kylmä kerran 10 vuodessa. Juska Tuure ja Manu Lehtinen hypähtelivät veteen ilman pelkoa. Kyröläiset pojat tulivat Melliläjärvelle kivan ilman takia heinäkuun loppupuolella. Kuva: Maija Paloposki, Loimaan Lehti. 

HALLITUSKRIISIN HUIPENNUS. Kesän erikoisimpia poliittisia hetkiä koettiin Turun lentokentällä, kun pääministeri Juha Sipilän odotettiin jättävän hallituksensa eropyynnön presidentti Sauli Niinistölle. Tilanne kuitenkin muuttui, kun 21 kansanedustajaa ilmoitti jättävänsä perussuomalaiset ja perustavansa uuden Uusi vaihtoehto -ryhmän. Pääministeri teki u-käännöksen matkalla Turusta Naantaliin. Sipilä kertasi vauhdikkaan päivän tapahtumia Turun lentokentälle pikapikaa kutsumassaan tiedotustilaisuudessa. Kuva: Shoja Lak, Turun Sanomat. 

VIIDESTOISTA KESÄ UUDESSAKAUPUNGISSA. Saksalaiset Berndt ja Ute Roschke pysähtyvät joka kesä Uuteenkaupunkiin neljän kuukauden purjehduksellaan. Roschkejen joka vuotinen purjehdus lähtee Saksasta Ruotsin itärannikkoa pitkin Tukholmaan, ja sieltä Maarianhaminaan, Hankoon, Ahvenanmaan pohjoispuolelle ja lopulta rannikkoseutua pitkin Uuteenkaupunkiin ja samaa reittiä takaisin. Matka vie kokonaisuudessaan neljä kuukautta. Kuva: Nelli Lapintie, Uudenkaupungin Sanomat. 

TALO IKÄÄNTYY SUOMEN TAHTIIN. Jorma ja Tarja Haranen asuttavat Littoisissa taloa, jonka historia on yhtä vanha kuin Suomen itsenäisyys. Harasten kodiksi talo tuli 1990-luvulla. Alunperin talon rakennutti merikapteeni Nyström. Sen on suunnitellut arkkitehti August Krook. Satavuotiaat asiat korostuivat itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena. Kuva: Heinimaija Hirvonen, Kaarina-Lehti. 

SPINNERIT PYÖRIMÄÄN. Fidget spinnerit olivat kuluneen vuoden hitti lasten ja varhaisnuorten keskuudessa. Sormihyrriä pyöriteltiin, vaihdeltiin ja niillä tehtiin temppuja. Ilari Lehtola (vas.), Alvar Julkunen, Eemil Lockmer, Onni Salminen ja Eevert Lehtola kavereineen esittelevät hyrräkokoelmiaan. Kuva: Petri Lehtola, Laitilan Sanomat. 

ISOT PURJELAIVAT TURUSSA. Kesällä Turussa vieraili jälleen upeita purjelaivoja Tall Ships Race -tapahtuman merkeissä. Tapahtumassa oli noin 544 000 osallistujaa. Dar Mlodziezy -alus jatkamassa matkaansa Turusta eteenpäin. Käynnissä on purjeiden paraati merellä. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat. 

HÄÄMATKA PUUMAJOITUKSESSA. Ranskalais-suomalainen pariskunta Laura ja Bastien Berthe saivat häälahjaksi yön taivasalla, puiden väliin viritetyssä teltassa Sauvon Karunassa. Pari nautti hiljaisuudesta, jota kotikaupungissa Pariisissa ei ole tarjolla. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat. 

TURUN PUUKOTUS. Kaksi kuoli ja kahdeksan haavoittui, kun marokkolainen Abderrahman Bouanane puukotti useita ihmisiä Turun keskustassa elokuun puolivälissä. Turun kauppatorilla järjestettiin puukotusten jälkeisenä iltana solidaarisuusmielenilmaus ja sadat kynttilät loistivat puukotuksen uhrien muistoksi. Bouanane epäillään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat . 

SATEISEN KESÄN TANGO. Sateisen kesän viimeinen iltatori sai Petri ja Sari Haaviston tangoamaan Salon torilla. Salon legendaariset iltatorit vetivät tänäkin vuonna hyvin väkeä ja kesä päättyi vuoden tangokuninkaallisten tahdittamana. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat. 

PRESIDENTTI UUDESSAKAUPUNGISSA. Presidentti Sauli Niinistö joutui ihmisten piirittämäksi Uudenkaupungin Pakkahuoneen torilla elokuussa. Niinistö vieraili Uudessakaupungissa Valmet Automotiven tehtaalla ja tapasi kansalaisia ja kaupungin johtoa sen jälkeen Pakkahuoneen torilla. Vierailulla juhlistettiin tänä vuonna 400 vuotta täyttävää Uuttakaupunkia. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat. 

ZAKI TULI TAKAISIN. Turvapaikanhakijoita harvoin palautetaan takaisin Suomeen, jos heidät on jo kerran palautettu kotimaahansa. Zaki oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta hänellä oli työpaikka odottamassa ja työlupa haussa. Lupa saapui kuitenkin muutamia tunteja sen jälkeen, kun Zaki oli jo lennätetty pois Suomesta. Bussilastillinen loimaalaisia oli elokuussa vastaanottamassa lentoa Kabulista, jonka mukana Zaki saapui takaisin. Kuva: Kati Uusitalo, Loimaan Lehti. 

KOSTEUSONGELMAT. Hovirinnan koulun pihamaalle Kaarinassa rakennettiin parakkiväistötiloja syyskuussa. Kosteusongelmaisen koulun peruskorjaukseen on budjetoitu 4,6 miljoonaa ensi vuodeksi. Kunnat ja kaupungit joutuivat monin paikoin tänä vuonna pohtimaan ratkaisuja kosteus- ja sisäilmaongelmiin. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat. 

KYLTTI VAIHTOON. IoT Park Salon Meriniityssä aloitti toimintansa keväällä. Kampuksen kyltti nousi Joensuunkatu 7:n katolle järeän nosturin avustuksella lokakuussa. Nokian ja Microsoftin entisissä tiloissa toimii nyt kymmeniä yrityksiä ja Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste muuttaa sinne vuodenvaihteessa. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat. 

LAIVANRAKENNUSBUUMI. Meyer Turun uuden goliath-nosturin pääkannatinpuomi nousi korkeuksiin marraskuussa. Telakkayhtiö Meyer Turku aloitti vuoden alussa mittavan investointiohjelman Turun telakalle. Ensimmäisessä vaiheessa yhtiö hankki 30 miljoonaa euroa maksavan nosturin. Jättimäisen nosturin on tarkoitus olla toiminnassa keväällä 2018. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat. 

ILO NÄKYY. Kun Kaarinan Taitoluistelijoiden Dream Edges -joukkueen arvostelupisteet Turun Gatorade Centerissä ilmestyivät tulostaululle marraskuussa, pystyi joukkueen ilon näkemään ja tuntemaan. Oman sarjan voitto muodostelmaluistelun SM-sarjojen 1. valintakilpailuissa toi joukkueelle paikan SM-kisoihin. Tähtäin on myös junioreiden MM-karsinnoissa. Joukkueen vapaaohjelman nimi on Pako mielisairaalasta. Kuva: Pekka Tenhonen, Kaarina-Lehti. 

TUNTEIKKAAT KUNNIAVARTIOT. Turun sankarihautausmaalle saapui itsenäisyyspäivänä yli 2 000 ihmistä seuraamaan Suomen juhlavuoden kunniaksi järjestettyä kunniavartiota. Kunniavartioita järjestettiin myös monilla muilla sankarihaudoilla. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat. 

ITSENÄISYYDEN VÄRIT. Suomi 100 -itsenäisyyspäivän ympärillä valaistut rakennukset keräsivät paljon huomiota ja valtavasti katselijoita ja kävijöitä. Salossa Uskelan valaistu kirkko oli itsenäisyyspäivänä varsinainen yleisö- ja ihastelijamagneetti. Kuva: Mikko Kiviluoto, Salon Seudun Sanomat. 

PUHU PUKILLE. Kosken joulunavauksessa joulupukki kuunteli korvat höröllään kolmevuotiaan Eino Laineen jutustelua. Eino kertoi toivovansa joululahjaksi oikein ison oikean auton. Toimittajan udellessa, miten hän meinaa saada ajokortin, kun on vielä niin pieni, oli Einolla ratkaisu jo mielessä: ”Lainaan tietenkin iskän ajokorttia!” Kuva: Tuomas Honkasalo, Auranmaan Viikkolehti. 

Viikon kuvat

• Viikon kiinnostavimmat uutiskuvat, tapahtumat ja henkilökuvat yhdeksästä eri lehdestä.
• Julkaistaan joka perjantai.
• Kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
• Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Vuoden viimeisessä Viikon tusinassa käydään kulunut vuosi läpi kuukausi kuukaudelta. Luvassa on 12 kiperää kysymystä vuoden 2017 tapahtumista.

Tammikuusta aloitetaan Donald Trumpilla ja vuosi päätetään elokuva-aiheiseen kysymykseen. Muistatko vielä Las Vegasin ampumisen, toimittaja Kim Wallin ja Lahden MM-hiihdot?

Muun muassa näistä aiheista kysymme tarkemmin Viikon tusinan vuosikatsauksessa.

Viikon tusinan vuosikatsauksen löydät tästä.

Viikon tusina julkaistaan joka lauantai Kaffepaussi.fi:ssä.

Jaakko Korpela uskoo hyönteisruokaan.

Ammattiopisto Livia järjestää Tuorlassa kevään aikana Hyönteisiä ruokapöytään -kurssin, jonka kouluttajana toimii Kaarinassa asuva Jaakko Korpela ja josta vastaa Liviassa Paula Kohijoki. Piikkiöön toteutetaan tuotantotilat lämmityksineen ja kosteudenhallintajärjestelmineen.

Kuinka paljon kiinnostusta kurssi on herättänyt?
Paula Kohijoki: Kurssi on herättänyt paljon kiinnostusta. Ilmoittautumisia ja kyselyitä on tullut tasaiseen tahtiin.

Tullaanko Livialla näkemään myynnissä esimerkiksi hyönteisruokaa? 
Kohijoki: Tarkoituksena on kasvattaa hyönteisiä Tuorlan avoimiin oviin 26.5, jossa olisi myynnissä hyönteisistä jalostettuja tuotteita.

Onko Livialla visioita kasvatustilojen jatkokäytöstä? Tuleeko hyönteistenkasvatuksesta pysyvä osa oppilaitosta? 
Kohijoki: Kasvatustiloja tullaan hyödyntämään jatkossakin. Hyönteiskasvatusta on mahdollista opiskella perustutkinnoissa, ja kasvatuskursseja voidaan järjestää ulkopuolisille myös jatkossa, kysynnän mukaan.
Livian hyönteisruokakurssille voi ilmoittautua 14.1. mennessä.

Lue lisää 3.1.2018 Kaarina-lehdestä

Artikkelista korjattu nimivirhe 3.1. kello 9.45.

Viime vuonna varsinais-Suomen tulipaloissa menehtyi kuusi henkilöä ja loukkaantui vakavasti kaksi henkilöä, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Pelastuslaitos suoritti vuoden aikana 88 erillistä palontutkintatehtävää, joista suurin osa kohdistui asuinrakennuspaloihin.

Pelastuslaitoksen pelastustehtävien määrä pysyi viime vuonna vuoden 2016 tasolla. Tehtäviä oli noin 8 640. Ensihoitotehtäviä pelastuslaitos sai hoitaakseen noin 39 500, mikä on noin neljä prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna.

Ensihoitotehtävistä noin 28 prosenttia oli kiireellisiä.

Pelastuslaitoksen listaamat merkittävät pelastustehtävät vuonna 2017 

5.1. Oripäässä syttyi sikalapalo. Pelastuslaitos sai sammutettua palon.

26.1. Salossa yhdistelmäajoneuvo suistui tieltä. Onnettomuuden seurauksena ympäristöön valui 7000 litraa öljyä.

30.3. Naantalilaisen koulun liikuntasalin akustiikkaseinä syttyi palamaan. Liikuntasalin käyttäjät poistuivat tilasta asianmukaisesti. Ei henkilövahinkoja.

5.5. Raisiossa vanhan teollisuusrakennuksen yksi siipi paloi voimakkaasti.

7.5. Laitilassa noin 1 500 neliön jätteiden varastointihallissa syttyi tulipalo. Hallin omistajan aloittama alkusammutus rajoitti merkittävästi paloa.

9.5. Turussa hitsaustyöt aiheuttivat tulipalon kattotyömaalla.

12.5. Aurassa syttyi rivitalossa tulipalo, jossa tuhoutui yksi huoneisto täysin. Ei henkilövahinkoja.

13.5. Loimaalla syttyi tulipalo isossa sikalarakennuksessa.

7.6. Somerolla paloi vanha navetta, mikä uhkasi myös toista rakennusta sekä maastoa.

1.7. Kerrostalopalon alku Salossa. Ei henkilövahinkoja.

5.7. Tulipalo paimiolaisessa teollisuushallissa. Palo saatiin sammutettua.

26.7. Turussa paloi rajusti suuri jätekasa, mikä aiheutti runsaasti savua.

7.8. Pyhärannassa öljyvahinko, jossa maaperään valui noin 1 000 litraa öljyä.

9.8. Salossa tulipalo rivitaloasunnossa. Ei henkilövahinkoja.

18.8. Pelastuslaitos antoi virka-apua poliisille Turun kauppatorilla tapahtuneen väkivallanteon takia. Tehtävässä vahvasti mukana myös ensihoitopalvelut.

10.10. Paimiossa alkoi pitkäkestoinen öljyntorjuntatehtävä, jossa polttoöljyä valui mm. kaupungin jätevesiviemäriin.

15.10. Rivitalopalo Loimaalla. Ei henkilövahinkoja.

3.12. Ilmaliikenneonnettomuuden vaara Turun lentokentällä, kun matkustajakone ilmoitti savunmuodostuksesta lentokoneessa. Ei henkilövahinkoja.

21.12. Tulipalo rivitaloasunnossa Vehmaalla. Ei henkilövahinkoja.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta maakunnan kaikissa 27 kunnassa. Palvelut tuotetaan vuorokauden ympäri toiminta-alueella, joka käsittää noin 20 000 neliökilometriä. Lähes puolet alueesta on vesistöä. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita viiden kunnan alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa.

Kaarinan lukion Grease-musikaalin perumisesta nousi viime viikolla valtakunnallinen kohu.

Tapahtumat käynnistyivät musikaalikurssia vetäneen musiikinopettajan irtisanoutumisella. Lisäksi opettaja pidätettiin virantoimituksesta irtisanomisajaksi, sillä osa opiskelijoista syyttää opettajaa epäasiallisesta käytöksestä.

Musikaali päätettiin lopulta perua kokonaan, kun viisi opiskelijaa jätti musikaalin haluttomina jatkaa produktiossa ilman opettajaansa.

Irtisanoutunut opettaja kertoo Kaarina-lehdelle tulleensa työpaikkakiusatuksi. Hän kertoo, että häntä syytetään kommenteista, jotka on irrotettu asiayhteydestään.

– Minulta esimerkiksi kysyttiin, olenko haukkunut opiskelijoita jakorasioiksi. Kysymyksellä luultavasti viitattiin tilanteeseen, jossa käsittelimme musikaaliporukan kanssa jatkojohtoja. Yhdessä johdossa luki ”jakorasia”, ja pari opiskelijaa sai päähänsä ottaa toisistaan kuvia istumassa tekstin vieressä. Se oli hyväntuulinen vitsailuhetki, jonka lopetin sanomalla, että ”no niin kaikki jakorasiat, eiköhän jatketa hommia”. Tässä on kyse ainoastaan huonosta huumorista.

Peruuntuneesta musikaalista koituu lukion rehtori Kimmo Laitisen mukaan mittavat tappiot. Lue lisää 3.1.2018 lehdestä

Viime vuonna varsinais-Suomen tulipaloissa menehtyi kuusi henkilöä ja loukkaantui vakavasti kaksi henkilöä, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitos. 

Pelastuslaitos suoritti vuoden aikana 88 erillistä palontutkintatehtävää, joista suurin osa kohdistui asuinrakennuspaloihin. 

Pelastuslaitoksen pelastustehtävien määrä pysyi viime vuonna vuoden 2016 tasolla. Tehtäviä oli noin 8 640. Ensihoitotehtäviä pelastuslaitos sai hoitaakseen noin 39 500, mikä on noin neljä prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna. 

Ensihoitotehtävistä noin 28 prosenttia oli kiireellisiä. 

Pelastuslaitoksen listaamat merkittävät pelastustehtävät vuonna 2017 

5.1. Oripäässä syttyi sikalapalo. Pelastuslaitos sai sammutettua palon. 

26.1. Salossa yhdistelmäajoneuvo suistui tieltä. Onnettomuuden seurauksena ympäristöön valui 7000 litraa öljyä. 

30.3. Naantalilaisen koulun liikuntasalin akustiikkaseinä syttyi palamaan. Liikuntasalin käyttäjät poistuivat tilasta asianmukaisesti. Ei henkilövahinkoja. 

5.5. Raisiossa vanhan teollisuusrakennuksen yksi siipi paloi voimakkaasti. 

7.5. Laitilassa noin 1 500 neliön jätteiden varastointihallissa syttyi tulipalo. Hallin omistajan aloittama alkusammutus rajoitti merkittävästi paloa. 

9.5. Turussa hitsaustyöt aiheuttivat tulipalon kattotyömaalla. 

12.5. Aurassa syttyi rivitalossa tulipalo, jossa tuhoutui yksi huoneisto täysin. Ei henkilövahinkoja. 

13.5. Loimaalla syttyi tulipalo isossa sikalarakennuksessa. 

7.6. Somerolla paloi vanha navetta, mikä uhkasi myös toista rakennusta sekä maastoa. 

1.7. Kerrostalopalon alku Salossa. Ei henkilövahinkoja. 

5.7. Tulipalo paimiolaisessa teollisuushallissa. Palo saatiin sammutettua. 

26.7. Turussa paloi rajusti suuri jätekasa, mikä aiheutti runsaasti savua. 

7.8. Pyhärannassa öljyvahinko, jossa maaperään valui noin 1 000 litraa öljyä. 

9.8. Salossa tulipalo rivitaloasunnossa. Ei henkilövahinkoja. 

18.8. Pelastuslaitos antoi virka-apua poliisille Turun kauppatorilla tapahtuneen väkivallanteon takia. Tehtävässä vahvasti mukana myös ensihoitopalvelut. 

10.10. Paimiossa alkoi pitkäkestoinen öljyntorjuntatehtävä, jossa polttoöljyä valui mm. kaupungin jätevesiviemäriin. 

15.10. Rivitalopalo Loimaalla. Ei henkilövahinkoja. 

3.12. Ilmaliikenneonnettomuuden vaara Turun lentokentällä, kun matkustajakone ilmoitti savunmuodostuksesta lentokoneessa. Ei henkilövahinkoja. 

21.12. Tulipalo rivitaloasunnossa Vehmaalla. Ei henkilövahinkoja. 

Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta maakunnan kaikissa 27 kunnassa. Palvelut tuotetaan vuorokauden ympäri toiminta-alueella, joka käsittää noin 20 000 neliökilometriä. Lähes puolet alueesta on vesistöä. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita viiden kunnan alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa.

Mikäli ajatuksissasi on käynyt, että voisit perustaa ruoka-alan yrityksen, kannattaa höristää korvia. Kavalton tilalla Piikkiössä on 16.1. illalla maksuton tilaisuus elintarvikeyrittäjän ensiaskeleista.

Tilaisuudessa esitellään alkavien yrittäjien tukimahdollisuuksia, kauppiaiden ja ravintoloiden toiveita sekä uusia jakelukanavia. Esimerkkiyrityksinä esittäytyvät Egget Pastaamo ja Paulan puutarha. Tilaisuuden järjestää Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa -hanke.

Ilmoittautumisaikaa on 8.1. saakka. Ilmoittautua voi täältä.