Suolaa, hiekkaa ja mursketta on levitetty maanteille tonnikaupalla syksyn ja alkutalven aikana Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, kertoo Varsinais-Suomen Ely-keskus. Tienkäyttäjät ovat olleet kuitenkin tyytymättömiä tienpitoon ja toisinaan Ely-keskus saa palautetta, jossa epäillään hoidetaanko teitä lainkaan. Asiasta kertoo Ely-keskus itse. 

Ely-keskus puolustautuu ja kertoo tiedotteessa, että sorateille on levitetty tuhansia tonneja mursketta pintakelirikon vuoksi ja maanteille suolaa ja hiekkaa alkutalvella liukkauden torjumiseksi. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on levitetty hiekkaa vähäliikenteisille teille liukkauden torjumiseksi tähän mennessä noin 920 autokuormaa.

Syksyn runsaat sateet ovat pehmittäneet soratiet, jolloin niiden pinta muuttunut liejuiseksi. Pikaista helpotusta tilanteeseen on saatu ainoastaan levittämällä mursketta sorateille. Mursketta levitettiin syksyn aikana Varsinais-Suomen alueurakoissa yhteensä 72 964 tonnia eli noin 73 miljoona kiloa. 

Murskeluvuissa on mukana sekä sorastusmurske että pintakelirikkomurske. Mitä enemmän urakoitsijat joutuvat levittämään pintakelirikkomursketta, sitä vähemmän mursketta jää varsinaiseen sorastukseen. 

Alueurakoiden kokonaishintaisiin töihin on määritetty tietty määrä mursketta vuosittain käytettäväksi. Joissakin urakoissa on jouduttu ostamaan lisää mursketta, jotta tiet on saatu edes kohtuulliseen kuntoon. Viime kädessä kyse on Ely-keskuksen mukaan kuitenkin rahoituksesta, se rajoittaa, missä määrin mursketta on mahdollista ostaa lisää. Sorateiden kulutuskerros on huonontunut viime vuosien aikana, sillä pintakelirikko on yhä pahempi ongelma leutojen ja sateisten talvien yleistyttyä. 

Liukkautta on torjuttulevittämällä suolaa Varsinais-Suomen alueurakoissa yhteensä 4 542 tonnia eli noin 4,5 miljoona kiloa ja hiekkaa 18 322 tonnia eli noin 18,3 miljoona kiloa. 

Yhteen autokuormaan mahtuu noin tonnia mursketta tai hiekkaa, joten esimerkiksi Varsinais-Suomessa levitettiin mursketta sorateille syksyn aikana noin 3 650 kuormaa ja hiekkaa liukkauden torjuntaan noin 920 kuormaa. 

Suolaa mahtuu yhteen autokuormaan noin 12 tonnia, joten esimerkiksi Varsinais-Suomessa on levitetty alkutalven aikana noin 380 kuormaa. 

Lukumääriä 

• Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on maanteitä n. 8 200 km, josta noin 2 000 kilometriä on sorateitä.
• Varsinais-Suomessa on päällystettyjä maanteitä n. 3 800 km ja sorateitä noin 1 200 km.
• Suolattavia maanteitä on Varsinais-Suomessa 1 470 km. 

Suomusjärvi-seuran artikkeli Suomi 100 -itsenäisyyspäiväjuhlasta voitti Kaffepaussin Kemut-kisan. Voittaja-artikkelin on kirjoittanut seuran hallituksen jäsen Mari-Anne Mielikäinen.

Kemut-kisassa arvottiin palkinto kaikkien loppuvuoden juhlista ja tilaisuuksista kertoneiden välillä. Kisaan tuli lukijoilta artikkeleita muun muassa erilaisista  itsenäisyyspäivän vietoista, pikkujouluista ja muista juhlista.

Lue voittajaksi arvottu artikkeli tästä.

Suomusjärvi-seura järjesti itsenäisyyspäiväjuhlan yhdessä monen muun paikallisen yhdistyksen ja vapaaehtoisen kanssa. Juhlassa oli ohjelman tekijöitä ekaluokkalaisista sotaveteraaneihin.

– Jokainen yhdistys toi kortensa kekoon omalla osaamisellaan ja lopputulos oli todella lämminhenkinen tilaisuus. Kuvaavaa oli, että lopuksi koululaiset kukittivat veteraanit ja he toivottivat toisilleen hyvää sadatta itsenäisyyspäivää: toinen oli taistellut itsenäisyyden Suomelle ja toinen oli saanut nauttia itsenäisyyden tuomasta vapaudesta jo elämänsä kymmenen vuotta, hehkuttaa Mari-Anne Mielikäinen.

Kirjoitus Kaffepaussiin kannatti, sillä seura sai kokouskahvit kuukausiksi eteenpäin. Pääpalkintona oli nimittäin viisi kiloa kahvia.

Suomusjärvi-seura on yhdistys, joka ajaa entisen Suomusjärven kunnan alueella asuvien ihmisten sekä kesäasukkaiden asioita ja vaalii Suomusjärven kulttuuriperinnettä.

Lue pidempi artikkeli voittajasta Kaffepaussista. 

Kaffepaussi

• Kaarina-Lehden ajanvietesivusto löytyy osoitteesta kaffepaussi.fi.
• Sivustolle voi lähettää kirjoituksen yhdistyksen, seuran, joukkueen, harrastajaporukan tai kaveriporukan kemuista.
• Kemut tarkoittavat erilaisia tilaisuuksia, juhlia, retkiä, illanviettoja, kokoontumisia tai tapaamisia.
• Artikkeli lähetetään sivulla olevan lomakkeen kautta.
• Toimitus tarkistaa artikkelin ennen julkaisua.
• Kaffepaussista löytyy myös lukijoiden lähettämiä kuvia ja vitsejä.
• Kuvat ja vitsit lähetetään myös sivustolla olevan lomakkeen kautta.
• Joka lauantai Kaffepaussissa ilmestyy tietovisa, Viikon tusina.
• Kaffepaussi on yhdeksän sanomalehden yhteinen sivusto. Mukana ovat  Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Uutta julkisivumateriaalia ei vielä ole valittu. Voi olla, että Hovirinnan koulussa ei jatkossa enää lueta tiilenpäitä.

Tekninen ja sivistyslautakunta käsittelevät tänään Hovirinnan koulun peruskorjauksen hankesuunnitelmaa.

Peruskorjauksen lisäksi koululle esitetään yllättäen uudistiloja, minkä vuoksi remontin hintalappu on suurentunut 5–6 miljoonasta eurosta 7–9 miljoonaan euroon.

Suurin sisäilman laadun parantamisen kannalta merkittävin remontointikohde on tiiliverhouksen ja lämmöneristeen purkaminen ja uudelleen rakentaminen. Lisäksi sisäkuorta tiivistyskorjataan seinien alaosassa todettujen mikrobivaurioiden poistamiseksi ja varmistamiseksi.

Peruskorjauksen lisäksi koululle tarvitaan lisää luokkatiloja 300 hyötyneliömetrin verran.

Nykyinen liikuntasali ei myöskään riitä kasvavalle oppilasmäärälle. Lue lisää 17.1.2018 lehdestä

Suurin osa Kaarinan uuden kirjaston huonekaluista on uusia.

Kun kiinteistönhoitaja Topi Kanto avaa minulle oven Kaarina-taloon ja astun sisään, luulen ensin, että kaikki työntekijät ovat lähteneet jo kotiin. Vastassani on muuttolaatikkopinoja, mutta muuten talossa on hiljaista.

Kun kipitän Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Ritva Nurmimoron perässä syvemmälle taloon, vastaan tulee liki jokaisessa käänteessä kirjaston työntekijöitä, jotka purkavat kirjoja hyllyihin. Kaarina-talossa on korkeista avoimista tiloista ja suurista lasipinnoista huolimatta niin hyvä akustiikka, että työskentelyn äänet eivät kaiu muille. Talo on äänimaisemaltaan niin häiritsemätön, että täällähän voisi hyvin – mjaa, vaikka uppoutua kirjaan.

Kirjaston muutto alkoi viikko sitten maanantaina, ja kaikki tavarat saatiin seuraavana päivänä kannettua sisään. Parhaillaan kirjaston työntekijöiden on saatava kaikki materiaali 1200 muuttolaatikosta paikoilleen. Lue lisää 17.1.2018 lehdestä

Anu Lehtonen-Sonkki näyttää lastenosaston Tarvehuonetta. Huone on tuttu Harry Pottereista: se ilmaantuu, kun sitä eniten tarvitaan. Tarvehuonetta ei ole Kaarina-talon piirustuksissa, vaan se ideoitiin ja rakennettiin myöhemmin. Sinne on tulossa esimerkiksi kirjaston roolipukuja.

Presidentinvaalien ennakkoäänestys on alkanut tänään eri puolilla maata. Kaarinassa ennakkoäänestys alkaa kello 9 Kaarinan virastotalossa ja Piikkiön kirjastossa.

Ennakkoäänestys päättyy ensi tiistaina 23. tammikuuta.
Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa, myös oman kunnan ulkopuolella. Mukana on oltava henkilötodistus.

Ennakkoäänestyksessä ei tarvita postin jakamaa ilmoitusta äänioikeudesta. Koti- ja laitosäänestyksessä se kuitenkin nopeuttaa äänestystä.

Presidentinvaalien varsinainen vaalipäivä on 28. tammikuuta. Mahdollinen toinen kierros järjestetään 11. helmikuuta.

Kaarinan ennakkoäänestyspaikat: 

• Kaarinan virastotalo, Oskarinkatu 4, Kaarina.
• Avoinna ennakkoäänestysaikana arkipäivinä klo 9.00 – 19.00 ja ennakkoäänestysjaksoon sisältyvänä lauantaina ja sunnuntaina klo 10.00 – 16.00.
• Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, Piikkiö.
• Avoinna ennakkoäänestysaikana arkipäivinä klo 9.00 – 19.00 ja ennakkoäänestysjaksoon sisältyvänä lauantaina ja sunnuntaina klo 10.00 – 16.00.

Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan.

Kaarinassa äänestyspaikkoja on  kuusi. Vaalipäivän äänestyspaikka on mainittu ilmoituskirjeessä.

1. Littoinen, Littoisten monitoimitalo, Tallakatu 2
2. Keskusta, Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1
3. Piispanristi,  Piispanlähteen yläkoulu, Marsukatu 1
4. Voivala, Kesämäen päiväkoti, Keskikesäntie 5
5. Kuusisto, Empola, Kauppatie 1
6. Piikkiö, Piikkiön yhtenäiskoulu, Koulutie 2

Vaalihuoneistot avataan kello 9.00 ja suljetaan kello 20.00.

Äänestäjän on selvitettävä henkilöllisyytensä äänestyspaikalla kuvallisella henkilöllisyystodistuksella.

Presidentinvaalien ennakkoäänestys on alkanut ympäri maata vilkkaasti. Kaarinassa ennakkoon äänesti jo 5,7 prosenttia äänioikeutetuista.

Äänestysprosentti oli koko maassa ensimmäisen päivän jälkeen 6,4, kun se kuusi vuotta sitten oli 5,4 prosenttia.
Varsinais-Suomessa äänestysprosentti oli ensimmäisen päivän jälkeen 6,6 prosenttia.

Kunta Äänestäneet (% , lkm )
Kaarina 5,7%, 1413
Paimio 7,0%, 572
Turku 6,7%, 10137

Ennakkoäänestys jatkuu ensi tiistaihin saakka. Varsinainen vaalipäivä on 28. tammikuuta.

Lapin sotaa käytiin 1940-luvulla, mutta niin käydään nytkin. Teknisen johtajan Jyrki Lapin tiellä räiskyy ja rytisee, minne ikinä tämä meneekin. Nyt hän jopa poistuu kaupungin palveluksesta kohun ja torventoitotuksen saattelemana.

Pahimuksen haastattelemat ihmiset ovat poikkeuksetta sitä mieltä, että yksi Lappi vastaa ainakin kymmentä miestä. Lappi hoitelee kaupungissa teknistä puolta, minkä lisäksi hän ratkoo taloushaasteet ja lakiasiat, sammuttaa tulipalot, nappaa rosvot ja pelastaa vauvat palavista rakennuksista.

Eipä ihme, että kaupungin tiernapoikaesityksessä mies on esittänyt ritarin osaa. Pahimus ei ihmettelisi, vaikka tosielämässäki valkoinen ratsu laiduntaisi teknisen johtajan takapihalla.

Virkamies ei ole saanut ollenkaan ansaitsemaansa arvostusta vaan on toistuvasti joutunut ottamaan vastaan kuntalaisten kiukut ja moitteet. Onneksi Lapin hermot – ja epäilemättä vatsalihakset – ovat teräksestä. Kiitoksen sana lienee kuitenkin nyt paikallaan.

Haikeana laulamme sulle jäähyväisiä, Jyrki boy: Me ennen kimpassa kuljettiin, mutta sinä pääsit parempaan kyytiin.

Kaarinan Pojat on valittu Vuoden urheiluseuraksi 2017. KaaPo sai palkinnon Urheilugaalassa torstai-iltana.

Voittoa oli todistamassa lähes 40 kaapolaista Hartwall Arenalla, kertoo seura verkkosivuillaan. Gaalassa seuraa edustivat ja palkinnon noutivat puheenjohtaja Olli Tuominen ja toiminnanjohtaja Kim Ekroos.

– Kiitokset tästä tunnustuksesta kuuluu luonnollisesti kaikille kaapolaisille, sillä ilman teitä KaaPo ei olisi sitä mitä me olemme nyt! Kiitos kuuluu myös Palloliitolle, Palloliiton Länsi-Suomen piirille, Kaarinan kaupungille sekä yhteistyöseura Kaarinan Nappuloille, hehkuttaa seura sivuillaan.

Vuoden urheiluseuran valinnassa kiinnitettiin nyt huomioita siihen, miten seura on onnistunut toimintansa tulevaisuutta koskevissa haasteissa ja hyödyntänyt parhaalla tavoin mahdollisuuksiaan.

Voittajaseura palkittiin tittelin ja Uno-pokaalin lisäksi Alkon lahjoittamalla 10 000 euron stipendillä.

KaaPon Olli Tuominen korosti gaalaillan puheessaan urheiluseurojen vastuuta syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisemisessä.

– Uskomme, että tulevaisuudessa seurojen merkitys kentän ulkopuolella tukee olemaan yhtä merkittävä kuin sen sisäpuolella. Olemme yhteisössämme merkittävä toimija lapsesta mummoon ja vaariin. Urheilulla ja urheiluseuroilla tulee olemaan merkittävä rooli niin syrjäytymisen kuin syrjinnän ehkäisemisessä.

Pakkanen, lumi ja juuri alkanut ulkoliikuntakausi. Tätä on odotettu! Viikon kuvissa luistelujäätä, pilkkireissua ja punaisia poskia eri puolilta maakuntaa. 

Ennakkoäänestys presidentinvaaleissa alkoi vilkkaasti. Monessa paikassa äänestys tiesi jonottamista. Tutustumme jonomuodostelmaan Uudessakaupungissa. 

Salossa askarruttaa metsäpuroon tyhjennetty käymäläjäte. Sitä oli pienessä purossa kuutiokaupalla. Lounais-Suomen jätehuollon mukaan lietekuljetukset ovat Lounais-Suomessa villi länsi ja alueella häviää runsaasti ihmislietettä. 

VANHAT KIRJAT, UUDET HYLLYT. 1200 muuttolaatikkoa tarvittiin, kun Kaarinan kirjasto muutti tuliterään Kaarina-taloon. Muutettavia niteitä oli kaikkiaan 150 000 kappaletta. Jyrki Mäkelä musiikki-osastolta hoitaa osansa muuttopuuhista. Uusi kirjasto avataan 28. tammikuuta. Kuva: Maria Kesti, Kaarina-Lehti. 

KÄYMÄLÄJÄTE PÄÄTYI PUROON. Salon ympäristönsuojelupäällikkö Pirkko Paranko tutki keskiviikkona Suomusjärvellä puroa, johon joku oli tyhjentänyt kuutioittain vessalietettä. Lounais-Suomen jätehuollon mukaan lietekuljetukset ovat Lounais-Suomessa villi länsi, ja alueella häviää runsaasti ihmislietettä. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat. 

VIHDOIN ULKOJÄÄLLE. Lilja ja Lauri Kilpeläinen pääsivät lauantaina ensimmäistä kertaa tänä talvena ulkojäille. – Tää on kyllä tosi kivaa, sisarukset hymyilivät lauantaina punaisin poskin Pietolan kentällä Uudessakaupungissa. Kuva: Päivi Sappinen, Uudenkaupungin Sanomat. 

MAHTAVA KARKKISAALIS. Poukan talon Nuuttipukki-tapaaminen houkutteli viime lauantaina väkeä naapurikunnistakin. Aleksi ja Ronja-Maria Rinne lauloivat Laitilassa Leijonanmetsästys-laulun. Kuva: Eija Eskola-Buri, Laitilan Sanomat. 

UUDESTISYNTYNYT MENOPELI. Reilut kaksi vuotta sitten koskelainen Matti Tanskanen sai käsiinsä Halikossa vuosikymmeniä käyttämättä olleen moponraadon. Hän teki satoja tunteja töitä, ja tänä talvena hän pystyi esittelemään mopon sen alkuperäiselle omistajalle, Matti Mentulle (kuvassa). – Se on tismalleen kuin uutena keväällä 1963, Mentu henkäisi, kun hän pääsi mopon ohjaimiin. Hän oli 15-vuotias, kun hän sai hartaasti toivomansa mopon. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat. 

EI RAKETTITIEDETTÄ. Yläneen Kirin voiteluillan osallistujat tuumivat maanantaina, mahtaako koskaan ehtiä hiihtämään, jos suksien voiteluun menee koko ilta. Jari Joukas kuitenkin toi lohdutusta ja näytti luisto- ja pitovoitelun tekemisen alusta loppuun. Ammattilaisella oli ammattilaisen välineet, mutta vähemmälläkin pärjää. Joukas vinkkaa käyttämään voiteiden lämmittämisessä apuna hiustenkuivaajaa. Kuva: Kiti Salonen, Auranmaan Viikkolehti. 

LEVY EI OLE KUOLEMASSA. Levymessut Loimaalla järjestänyt Marko Tuominen ei usko fyysisten levyjen loppumiseen. – Suosio menee aaltoliikkeessä. Nyt olemme siinä kohtaa, jossa jännitetään tulevaisuutta. Irwin Goodmanin Las Palmas -vinyylistä sai pulittaa 40 euroa. Kuva: Maija Paloposki, Loimaan Lehti. 

PIENI MERENNEITO. Tilda Conway piti merenneitouintia vähän helppona. Merenneidon pyrstöllä uimista pääsi kokeilemaan Someron uimahallissa järjestetyssä Loiskeessa-tapahtumassa viime lauantaina. Kuva: Heli Lehtonen, Somero-lehti. 

TUULI KULJETTAA. Viking Grace on tuotu Turun korjaustelakalle kahdeksi viikoksi. Aluksella valmistellaan huhtikuussa asennettavaa roottoripurjetta. Varsinaiseen asennukseen on varattu huhtikuussa vain kolme päivää, joten kaiken täytyy olla hyvin valmisteltu siihen mennessä. Viking Grace on maailman ensimmäinen matkustajalaiva, johon asennetaan tuulivoimaa hyödyntävä roottoripurje. Kuva: Timo Jakonen, Turun Sanomat. 

TALVI SAAPUI. Pikkupakkasten ansiosta Turussakin päästiin vihdoin sunnuntaina ilakoimaan talvisissa puuhissa. Halti Huhtinen, 8, (vas.) laski pikkuveljensä Veikan, 6, (oik.) kanssa joululahjaksi saaduilla lumipotkulaudoilla ensimmäistä kertaa Nunnavuoren pulkkamäessä. Mukana ollut Eikka Laaksonen, 6, (keskellä) kertoi tykkäävänsä mäenlaskusta enemmän kuin luistelusta, koska mäessä vauhti on kovempi. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat. 

RUOKASEIKKAILU. Salossa voi lähteä merelliselle ruokaseikkailulle, jossa matkataan Isoholman saareen luontolounaalle. Nyt saareen pääsee parhaiten hydrokopterilla. Perillä nuotiopaikan muurikkapannussa kypsyy kuha hetkessä ja lopuksi tulille laitetaan nokipannukahvi. – Uskomme, että ulkomaalaiset ovat kiinnostuneet ruokaretkistä. He hakevat elämyksiä kalastamisesta ja luonnossa syömisestä, pertteliläisen Kala-ToVin Ville Toivonen sanoo. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat. 

STANDARDISTA POIKKEAVAT. Kun perheessä on kuusi lasta, sitä hämmästellään helposti. Sen ovat huomanneet turkulaiset suurperheen vanhemmat Kaisa ja Mikko Lehtinen. Lapsimäärä toki näkyy ja tuntuu perheen arjessa. Kulkemaan mahdutaan vain minibussilla. Jääkaappeja tarvitaan neljä. Yhdellä aterialla kuluu useampi litra maitoa. Lehtiset kuitenkin nauttivat suurperheen arjesta. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat. 

KORIN ALLA. Vilpas Vikingsin valkoasuinen Tobin Carberry (vas.) nappaa pallon Karhubasketin edestä. Tiistai-illan pelin tähti Aaron Jones (oik.) odottaa syöttöä. Vilpas voitti pelin 99–73. Perjantaina Vilpas kohtaa Katajan Joensuussa. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat. 

KÄNNYKKÄTALOSTA TULI OPISKELIJOIDEN KOTI. Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö aloitti maanantaina uudessa opinahjossa, Salo IoT Campuksella Nokian ja Microsoftin vanhoissa tiloissa. Kiila-rakennuksen sydän on avara atrium, joka toimii myös opiskelijoiden oleskelu-, kirjasto- ja työtilana. Salon yksikössä on 850 opiskelijaa ja nelisenkymmentä työntekijää. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat. 

HISTORIALLISIA JÄLKIÄ. Turun museokeskuksen kaupunkiarkeologi Tanja Ratilaisen kädessä viuhuu lumiharja. Sillä hän pyyhkii Ruissalon Saaronniemen pohjoisrannan kallioita, joilta avautuu hieno näkymä merelle ja läheiselle Kukkarokivelle. Lumen alta paljastuu kallioon hakattu ympyräkuvio, jonka Timo Saarinen viime viikolla havaitsi samoilla kallioilla kävellessään. Jatulintarhamaisen ympyräkuvion viereen on hakattu myös hannunvaakunoita. – Ei tätä ihan lähiaikoina ole tehty, sillä tässä päällä kasvaa tällaista hidaskasvuista jäkälää. Ikää on vaikeaa arvioida, mutta kyllä tämä hyvinkin sata vuotta vanha voi olla. Tämä kohta on ollut veden alla ehkä 300 vuotta sitten, joten se on karkea arvio ajallisesta takarajasta, Ratilainen sanoo. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat. 

ÄÄNI ENNAKKOON. Uusikaupunkilaiset eivät pantanneet äänioikeuttaan. Haastatellut olivat tienneet jo kauan, ketä vaaleissa äänestäisivät. Kuva keskiviikon ennakkoäänestyksestä kirjastosta. Kuva: Niko Vahtera, Uudenkaupungin Sanomat. 

DRONE VEDEN ALLA. Sukellusdrone voisi auttaa poliisia hukkuneiden etsinnässä. Laite olisi poliisin mukaan erinomainen lisäapu kenttätyössä. Impivaaran hyppyaltaassa testatussa vesidronessa on valmiiksi sekä kaikuluotain että supertarkka 4K-videokamera. Se toimii nollalukemissa ja voisi näin ollen soveltua myös Suomen olosuhteissa käytettäväksi, kertoo PowerRay -sukellusrobotin esittelystä vastannut Carl-Henrik Hagelstam. Kuva: Juha Paju, Turun Sanomat. 

ENSIMMÄINEN PILKKIREISSU. Kiskon kalakerhoon kuuluva Tuomo Lyijynen avasi torstaina pilkkikautensa ja kävi ensimmäistä kertaa tänä talvena pilkillä Salon Lehmijärvellä. Jäätä oli järvessä yli 10 senttiä. Paikalle oli tullut muitakin pilkkijöitä. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat. 

KOLMEN TUNNIN VÄÄNTÖ. Akaa Volleyn Joni Mikkonen (vas.) ja Loimun Scott Fifer vääntävät pallosta tasaisesti verkolla. Harva olisi uskonut, että Raision Loimu vääntää ensimmäisessä Kupittaan palloiluhallin pelissään lähes kolme tuntia. Näin kuitenkin kävi keskiviikkona, sillä vierasjoukkue Akaa Volley ei myynyt nahkaansa halvalla. Loimu kuitenkin voitti ottelun lopulta erin 3–2. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat. 

ENSIMMÄINEN LUMIPALLO. Turun yliopiston liepeillä nigerialainen Oyeleye Oyedayo tekee lumipalloa. Se on hänen elämänsä ensimmäinen. Oyedayo opiskelee LLEES-ohjelmassa ja ihailee suomalaista koulutussysteemiä. Takin ja kengät hän on hankkinut Turusta, mutta muuten kylmyys ja pimeys eivät ole häntä yllättäneet. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat. 

Viikon kuvat

• Viikon kiinnostavimmat uutiskuvat, tapahtumat ja henkilökuvat yhdeksästä eri lehdestä.
• Julkaistaan joka perjantai.
• Kuvat tulevat eri puolilta Varsinais-Suomea.
• Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Mikä oli viime vuonna yleisin sukunimi Suomessa? Entä mitä asiaa Saudi-Arabian naiset pääsevät katsomaan ensimmäistä kertaa, kun maa toteuttaa uudistuksia?

Testaa tietosi viime päivien uutisista ja yleistiedosta Viikon tusina -tietovisassa.

Viikon tusina joka lauantai Kaffepaussi.fi:ssä.

Littoistentiellä Kaarinassa hurjasteltiin lauantai-illalla. Poliisipartio mittasi 20.1. kello 22.25 Littoistentiellä henkilöautolle nopeuden 109 km/h paikassa, jossa suurin sallittu nopeus on 50 km/h.

Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, ja hänet määrättiin ajokieltoon.

Aikuisten sarjassa kilpaileva Vintage Edges sijoittui toiseksi pisteillä 72,20 ja sai haluamansa loppukilpailupaikan Muodostelmaluistelun kansallisten sarjojen 3. kilpailuun.

Joukkue lähti tavoittelemaan loppukilpailupaikkaa. Valmentaja Johanna Vienon mukaan Vintage Edges luisteli lauantaina kauden parhaan suorituksensa hyvällä fiiliksellä ja tämä riitti lohkossa hopeaan ja loppukilpailupaikkaan.

Joukkueen kapteeni Camilla Strandell-Laine summaa suoritusta hyvävauhtiseksi ja siistiksi suoritukseksi. ”Saimme paljon positiivista palautetta muilta joukkueilta ohjelmasta ja teemasta. Odotuksemme ylittyivät, toinen sija oli hyvä saavutus kovatasoisessa kisassa.” Kauden kilpailuohjelman teema on Aikuisbalettitunnilla.

Muodostelmaluistelun kansallisten sarjojen 1. lohkon 2. valintakilpailu järjestettiin 20.1.2018 Lappeenrannassa Kisapuiston hallissa. Kilpailun järjesti Saimaan Muodostelmaluistelijat ry.

Aikuisbalettitunnilla Plié, chassé, allez! @TeroWesterPhotography
#terowesterphotography

Hiihtämään pääsee yllättävän monessa paikassa Varsinais-Suomessa. Lunta monilla laduilla on tosin hyvin vähän, joten loppuviikon vesisade todennäköisesti katkaisee hiihtokauden näillä laduilla.

Turussa Nunnanvuoren tykkilumiladun uskotaan kestävän vesisateen. Samoin Loimaan Harjureitin kova pohja auttaa kestämään lämmön ja vesisateen.

Pisin hiihtoreitti Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä tarjolla Harjureitillä, jossa käytössä on 25 kilometriä latua.

Harjureitillä käy päivittäin satoja ihmisiä hiihtämässä. Viikonloppuna oli vilkasta, vaikka kirjanpitoa kävijämääristä ei reitillä pidetä.

Harjureitin puuhamies Esa Lähteenmäki kertoo, että isotkin hiihtäjämäärät mahtuvat hyvin reiteille.

– Kyllä meillä on sopuisaa. Kaikki mahtuvat hyvin, sillä meillä oli eri mittaisia reittejä. Olen huomannut, että pulkalla tai ahkiolla lapsia vetävät vanhemmat eivät edes lähde vaativille latuosuuksille, Lähteenmäki kuvailee.

Harjureitin ladut on ajettu ensimmäisen kerran 13. joulukuuta. Siitä lähtien Harjureitillä on päässyt hiihtämään.

– Harju on hyvin varmaluminen paikka. Harjun kiviaines jäähtyy varhain syksyllä ja pitää kylmyyden hyvin. Täällä on säännöllisesti pari astetta kylmempää kuin muualla maakunnassa. Se tietää hyvää latujen pysyvyyden kannalta, Lähteenmäki kertoo.

Lähteenmäki hiihtää itse joka toinen päivä noin 15 kilometrin lenkin. Lisäksi hän kirjoittaa verkkoon Harjureitin sivuille latujen kunnosta lähes päivittäin. Harjureitin sivuilla on myös reaaliaikainen latukamera, jossa lumitilanteen näkee omin silmin.

Torstaiksi ennustettu vesisade verottaa varmasti päivän hiihtäjiä, mutta latujen Lähteenmäki uskoo kestävän jopa vesisateen.

– Meillä on jäätynyt latupohja, joka kestää kyllä vesisateen. Päällä olevat lumet vesi varmasti huuhtoo pois, mutta latupohja säilyy. Sitten odotetaan vain uusia lumisateita lauhan jakson päälle.

Myös Turussa on vahva luottamus, että Nunnavuoren lumetetut ladut kestävät loppuviikon sateet.

– Kyllä uskon, että ladut kestävät. Lunta on ajettu niin paksulti Nunnavuoren reitille. Eihän tästä tietenkään ihan varma voi olla, mutta kokemuksen perusteella uskallan veikata näin, sanoo liikuntapaikkamestari Jukka Virtanen.

Turussa latuja ei enää lumeteta, vaan nykyisen tykkilumimäärän toivotaan riittävän kevääseen asti.

– Meillä on hyvin tiedossa kohdat, joissa maa ensimmäisenä tulee näkyviin. Näihin on ajettu paksummin lunta. Mäkipaikat ovat esimerkiksi tällaisia.

Virtasen mukaan viikonloppuna Nunnavuoren laduilla oli ruuhkaa ja jonoa, sillä lähiseudulla ei juuri muualla pääse hiihtämään.

– Hyvässä sovussa on kuitenkin menty, lapsiperheet ja nopeat hiihtäjät ovat mahtuneet samalle ladulle.

Nunnavuoren lenkillä kulkee perinteisen latu sisäreunassa ja ulkoreunalla on baana luisteluhiihtoon.

Turussa hiihtolatu on varattu pelkästään hiihtäjille. Kävellen ladulle ei ole asiaa.

– Ladulla on ruuhkaa jo pelkästään hiihtäjistä. Turussa on myös runsaasti muita valaistuja ja hiekoitettuja reittejä kävelijöille, kertoo Virtanen.

Oletko itse kokenut tai nähnyt laturaivoa? Ole hyvä ja kerro meille aiheesta.

Kauanko ladut säilyvät, ilmatieteenlaitoksen päivystävä meteorologi Minna Haikonen?

– Nyt kannattaa rynnätä hiihtoladulle, pulkkamäkeen tai lumitöihin, sillä lumet häviävät Lounais-Suomesta tämän viikon aikana. Tiistaina on talven kylmin päivä, mutta keskiviikkona lännestä tulee matalapaine sateineen, kertoo Haikonen.

– Keskiviikkoaamuna sade tulee aluksi lumena, mutta muuttuu puoliltapäivin rännäksi. Illalla alas tulee jo silkkaa vettä ja lämpötila on selvästi plussan puolella.

– Torstaina ei tule vettä, mutta lämpötila on rannikolla 4–5 astetta plussan puolella ja sisämaassakin 3. Näillä lämpötiloilla lumen sulaminen jatkuu.

Paljonko lunta on tällä hetkellä?

– Lunta on nyt noin 5 senttiä Lounais-Suomessa. Keskiviikkona sitä saattaa tulla 5 senttiä lisää, mutta kaikki sulaa melko varmasti kokonaan pois, kuvailee Haikonen.

Jäikö jokin latu pois kartasta? Ole hyvä ja kommentoi juttua ja kerro tietosi laduista.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen pilottihankkeessa on testattu viime vuonna moottoritien rampista väärään suuntaan ajamisen ennaltaehkäisyä. Tulokset ovat olleet hyviä, ja kokeilua jatketaan.
Ely-keskuksen merkittävin uusi järjestelmä on liikennevalo, joka syttyy punaiseksi, kun autoilija on ajanut väärän suunnan rampille. Halikon rampissa on vuonna 2017 silminnäkijähavainnon perusteella kaksi autoa yritti lähteä ajamaan ramppia väärään suuntaan, mutta kääntyivät viimeistään punaisissa valoissa.
– Esitämme, että punaiset valot otetaan käyttöön myös muualla Suomessa. Myös Euroopassa on oltu kiinnostuneita systeemistämme, kertoo tieturvallisuusinsinööri Jaakko Klang.
Klangin mukaan vastaavaa systeemiä ei ole käytössä missään muualla Pohjoismaissa.

Ely-keskuksen järjestelmä perustuu liikennevalohälytykseen. Vastaavia järjestelmiä on käytössä esimerkiksi pysäköintitaloissa, joissa valot kertovat, onko jokin ajokaista käytössä.
Kahden punaisen valon asennus ramppiin maksaa Klangin arvion mukaan noin 10 000–15 000 euroa.

Väärään suuntaan ajaminen moottori- tai muulla kaksiajorataisella tiellä on harvinainen onnettomuustyyppi, mutta johtaa yleensä vakavaan onnettomuuteen. Pilottikohteeksi valittiin moottoritien Paimio–Muurla-väli, sillä tällä tieosuudella on tapahtunut kaksi väärän suunnan onnettomuutta 2010–2015. Molemmat johtivat liikennekuolemiin.
Lisäksi Halikon ja Pappilan eritasoliittymissä on sattunut useita tapauksia, joissa ramppeja on ajettu väärään suuntaan. Osa tapauksista on johtanut kuolonkolareihin.

Salon Piihovin liittymä on Jaakko Klangin mukaan vaikea eritasoliittymä. Piihovin pihasta lähtevä autoilija kohtaa Salo–Somero-tien toisella puolella kaksi vierekkäistä rampin suuta. Toinen lähtee Helsingin suuntaa ja toinen Turun suuntaan.
– Siinä on mahdollisuus lähteä väärään suuntaan, jos valitsee väärän rampin.
Myös Halikon eritasoliittymässä on Klangin mukaan mahdollista valita väärä ramppi.
– Kun tulee Halikon keskustasta, sillan päällä on tehty saareke niin, että linja-autot mahtuvat kääntymään vasemmalle. Tämä mahdollistaa henkilöauton ajajalle väärään ramppiin ajamisen.

Liittymäalueet ovat laajoja, eivätkä kaikki ihmiset ole havainneet ajavansa ramppia väärään ajosuuntaan. Mikäli rampilla väärään suuntaan ajava ihminen etenee varsinaisen moottoritien vastakkaisen suunnan ajokaistoille asti, niin liikenneonnettomuuden riski on huomattava ja seuraukset ovat usein vakavia.
Jaakko Klangin mukaan rampilla väärään suuntaan ajaminen on kaikkien autoilijaryhmien riski.
– Väsyneet, stressaantuneet, ajon aikana kännykkään puhuvat ja uudessa paikassa ajavat ovat riskiryhmää.
Perinteisesti väärään suuntaan ajamista pidetään ikääntyvien autoilijoiden ongelmana, mutta Klangin mukaan Euroopassa on todettu myös nuorien kuljettajien syyllistyvän tähän.
– Nuorilla kuljettajilla on riski hätääntyä, eikä tiedetä, miten eritasoliittymissä kuuluu ajaa.
Paimio–Muurla-välin onnettomuuksissa oli Klangin mukaan kyse pitkän matkan ajajista, jotka eivät olleet paikkakuntalaisia. Ikääntyneet kuljettajat olivat lähteneet rampilta väärään suuntaan ja ajaneet useita kilometrejä väärään suuntaan.

Varoitusvalot ovat toimineet Ely-keskuksen mukaan muutamia häiriöitä lukuun ottamatta erinomaisesti ja kokeilurampeissa ei ole tapahtunut yhtään ramppia väärään suuntaan ajamista, missä kuljettaja ei olisi kääntynyt punaisen valon nähtyään.
– Punainen valo kuuluu vahvasti perusliikennetietouteen, jonka jokainen autoilija tunnistaa ja reagoi.
Pilottiprojektissa kokeiltiin viime vuonna erilaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla olisi mahdollista ehkäistä moottoritien rampista väärään suuntaa ajamista. Viitoituksen, opastuksen ja tiemerkintöjen toimenpiteissä keskityttiin reittiviitoituksen selkeyteen, kielletty ajosuunta merkkien näkyvyyteen ja toistamiseen sekä ajosuuntaa osoittavien nuolien, pysäytysviivojen ja kaistamaalausten näkyvyyteen ja selkeyteen.
Liittymiä muotoiltiin keskisaarekkeita pidentämällä, jotta väärän suunnan rampille kääntyminen estetään tai on mahdollisimman vaikeaa.

Halikon eritasoliittymän rampilla 1 ja Pappilan eritasoliittymän rampilla 3 ei voida estää väärään suuntaan ajamista rakenteellisilla toimenpiteillä, kuten rampin suun muotoilu tai saarekkeiden muotoilu. Rampeille asennettiin tutkailmaisimet nykyisiin portaaleihin ja yksi ilmaisin portaalin jälkeen. Tutkat havaitsevat rampilla väärään suuntaan ajavat. Normaali ajosuunta rampilla ei aiheuta ilmoitusta tutkailmaisimelle. Portaalien tutkailmaisimet lähettävät tiedon rampin molemmille puolille asennetuille liikennevaloille, jotka syttyvät ja havahduttavat väärään suuntaan ajavan.
Rampin liikennevalopylvääseen on asennettu kolmas tutkailmaisin havaitsemaan ajoneuvon, joka jatkaa väärään suuntaan ajamista punaisista liikennevaloista huolimatta. Havainnosta voidaan lähettää tieto Liikennekeskukseen, jonka jälkeen keskus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Moottoritie

• E18-moottoritie välillä Paimio-Muurla avattiin liikenteelle vuonna 2003.
• Moottoritien eritasoliittymien ramppien liittymät alempitasoiseen maantiehen suunniteltiin silloisten ohjeiden mukaisiksi.
• Liittymäalueet ovat lähes alkuperäisessä muodossaan.

Liikku avaa kuntokeskuksen Kaarinan keskustaan maaliskuussa. Yli tuhannen neliön kuntokeskus tulee K-supermarket Katariinan yhteyteen.

Entuudestaan Liikulla on kolme toimipistettä Oulussa sekä keskukset Kajaanissa, Kemissä, Jyväskylässä, Hollolassa ja Seinäjoella. Yritys etenee valtakunnalliseksi ketjuksi ja helmi-maaliskuussa avataankin Kaarinan lisäksi kaksi muuta kuntokeskusta eri puolilla Suomea. Tämän vuoden aikana tarkoituksena on laajentua 20 kuntokeskuksen ketjuksi ja viiden vuoden tähtäimessä on jopa 50 keskusta ympäri Suomea.
– Liikku on nopeasti kasvanut jäsenmäärältään Pohjois-Suomen suurimmaksi alan toimijaksi, kertoo Kuntokeskus Liikku Oy:n toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi.

Riihijärven mukaan kuntokeskuksen tiloja rakennettaessa otetaan huomioon monet harjoittelun helppouteen ja viihtyvyyteen vaikuttavat yksityiskohdat.
– On tärkeää, että keskus sijaitsee helposti saavutettavassa paikassa, jossa on tarjolla ilmainen pysäköinti, Johanna Riihijärvi linjaa.

Kuntokeskus Liikku Oy on on täysin kotimaisessa omistuksessa, omistajinaan terveydenhuoltoalan konserni COR Group sekä yrityksen toimiva johto.

Piikkiöläinen NIT suunnittelee ja toteuttaa risteilyaluksiin näyttäviä ravintola-, aula- ja porrastiloja. Tämä aulatila on viime toukokuussa merille lähteneestä Mein Shiff 6 -laivasta.

Vain viidesosa Turun telakalta valmistuvien laivojen arvosta on telakan oman työn tulosta. Alihankkijat ja toimittajat valmistavat peräti 80% laivojen arvosta, ja tässä kumppaniverkostossa kaarinalaisyrityksillä on melkoinen jalansija.

Turun kaupungin ja Meyer Turku Oy:n tilaaman, telakan aluetaloudellisia vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan Kaarinassa sijaitsevien alihankkijoiden työn rahallinen arvo oli suurempi kuin yhdessäkään muussa yksittäisessä kunnassa. Tämä siitä huolimatta, että Kaarinassa sijaitsee vain 3% telakan toimittajista. Kaarinalaisyrityksissä syntyi 16% laivojen arvosta, kun esimerkiksi Turussa tuotettiin laivojen arvosta 15%. Turussa sijaitsee 24% telakan aliurakojista.

Kaarinan muhkeaa tulosta selittää kaksi yritystä: hyttitehdas Piikko Works, joka laskettiin tutkimuksessa Turun telakan kumppaniyritykseksi, sekä Oy NIT Naval Interior Team Ltd. Lue lisää 24.1.2018 lehdestä

Kaarinan Pojat sai valtakunnallista mediahuomiota tullessaan valituksi Vuoden urheiluseuraksi. Uutinen onnistui ikävä kyllä loukkaamaan joitakuita: seuran nimi tuomittiin some-keskustelussa epätasa-arvoiseksi ja vanhanaikaiseksi. Viis siitä, että se on annettu 1950-luvulla tai että seuran toiminta itsessään noudattelee esimerkillistä tasa-arvoa.

Koska KaaPossa laukoo nykyään myös tyttöjä ja naisia, pitäisikö seuran nimeksi vaihtaa Kaarinan Henkilöt?

Vai pitäisikö käyttää enemmän mielikuvitusta? Jottei kaikkia fanituotteita tarvitse painaa uusiksi, uuden sukupuolineutraalin nimen olisi hyvä istua KaaPo-lyhenteeseen. Kävisikö Kaarinan Poppoo tai Porukka?

Kaarinalaiset ovat menestyneet niin hyvin viime aikoina, että Kaarinan Pokaali voisi olla osuva nimi. Itsevarmuutta säkenöivä nimi pelottaisi otteluissa vastustajia.

Usein urheiluseurojen nimissä myös vilistää hurjia eläimiä. Kaarinan Ponit kirmaisivat nurmikentällä uljaasti. Possut eivät pelkäisi rapakeleilläkään pelaamista.

Tai, koska Kaarinassa toimii jo Kaarinan Reipas, sopisiko kaveriksi Kaarinan Ponteva?

Nimitarkastelu tulee ulottaa muihinkin seuroihin Kaarinassa. Aivan törkeitä nimiä ovat myös Kaarinan Naisvoimistelijat, Kaarinan Kiekko-Pojat sekä HC Indians.

Sunnuntaina kaikilla halukkailla on mahdollisuus nautiskella juhlakahvit Vuoden urheiluseuran kanssa. Kaarinan Pojat järjestää Vuoden urheiluseura -palkintonsa kunniaksi kahvituksen Aktia Arenalla (Erotuomarinkatu 2) sunnuntaina 28.1. klo 11-13. Kaikki ovat tervetulleita!

POLIISI Kaarinalaisasunnossa riehuttiin torstai-iltana. Poliisi epäilee miehen pahoinpidelleen yksityisasunnossa kahta henkilöä 25.2. puoli kymmenen aikaan illalla.
Rikoksesta epäilty, vuonna 1990 syntynyt mies oli rikkonut asuntoa niin, että sen oveen oli tullut miehen mentävä reikä. Mies oli tullut tästä reiästä toistamiseen asuntoon, kunnes hänet loppujen lopuksi saatiin työnnettyä asunnosta ulos. Säilöönpanotarkastuksen yhteydessä miehen hallusta löytyi myös huumausaineeksi epäiltyä ainetta.
Miestä epäillään kahdesta pahoinpitelystä, törkeästä kotirauhan rikkomisesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta.

Kiina vilahtaa kahteen kertaan Viikon kuvissa. Salolainen yritys vie tuotteitaan Kiinaan junalla. Viime marraskuussa avattu junarata Kouvolasta Kiinaan on 8 000 kilometriä pitkä. Reitti kulkee Kazakstanin kautta. Konttien matka raiteilla kestää pari viikkoa.

Turussa on kuvattu kuluvalla viikolla kiinalais-suomalaista elokuvaa Iron Sky: The Ark. The Arkin pohjana on käytetty kiinalaista käsikirjoitusta, joka on sovitettu Iron Sky -maailmaan. Elokuvan kieli on pääasiassa kiina.

Ohjaaja Timo Vuorensola piti tuottaja Max Wangin Facebook-ehdotusta kiinalaiselokuvasta aluksi vitsinä, mutta huomasi myöhemmin, että Wang on alalla tunnettu tekijä.

Viikon kuvissa lunta, jäätä, uutisia ja puheenaiheita Kaarinasta ja eri puolilta Varsinais-Suomea.

UUTEEN PESÄKOLOON. Kaarinan kirjastokettu johdatti lapset uuteen pesäkoloonsa uuteen Kaarina-taloon. Leo Lempiäinen, Pihla Heimo, Julius, Hertta, Jesse, Aino ja Diart Peci innostuivat ketun virailusta. Kuva: Kaisu Hautamäki, Kaarina-Lehti.

VOLTEISTA APUA YLÄMÄKEEN. Harry Willman viritteli itselleen sopivan menopelin ja asensi potkupyörän runkoon sähköjärjestelmän. Sähköavusteisen potkupyörä toimii samanlaisella systeemillä kuin sähköavusteinen polkupyörä. Uudenlaisen menopelin yhteishinta on noin tuhat euroa itse asennettuna. Kuva: Pasi Salo, Loimaan Lehti.

UHKA OHI. Vedennousu Saloa halkovassa joessa saatiin pysähtymään perjantain vastaisena yönä. Samalla iso tulvariski on ohi. Perjantaiaamuna kevyenliikenteen väyliä puomitettiin joen vieressä. Vesi päässyt nousemaan niin korkealle, että se olisi uhannut kiinteistöjä. Salo siivoaa nyt jäitä rannoilta ja avaa reittiä vielä lähempänä joen suuta, jotta jäät pääsisivät eteenpäin. Uskelanjoen tulvariski nousi torstain aikana Salossa. Salossa on koettu monta uhkaavaa tulvaa. Kuva: Marko Mattila, Salon Seudun Sanomat.

OSAA SEN JO PIENIKIN. Oripään talven ensimmäinen peltoautotapahtuma keräsi reilut 30 autokuntaa jäiselle radalle viime viikonloppuna. Autojen kunnolla ei ollut niin väliä, kunhan renkaat pitivät. Onni Mäkinen kävi tarkastamassa ennen lähtöä isänsä Johannes Mäkisen renkaiden kunnon. Potkut tehtiin asiantuntijan otteella nuoresta iästä huolimatta. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

KIERTOERITASOLIITTYMÄ LAITILAAN. Laitilan valoristeykseen valtatie 8:lle suunnitellaan kiertoeritasoliittymää. Vastaavanlainen on jo Maskussa. Uusi liittymämalli sujuvoittaisi sekä tavaran että ihmisten liikkumista. Liikennemäärät Laitilan kohdalla ovat kasvaneet sekä Turun että Rauman suuntaan. Ruuhkat taas voivat aiheuttaa riskinottoa. Kuva: Hanna Hyttinen, Laitilan Sanomat.

PURON PUHDISTUS. Maakunnan kuuluisin puro, ihmislietteellä saastutettu puro Suomusjärvellä, puhdistettiin viikko sitten. Kolme miestä ja imuauto nostivat vedestä arviolta 10 kuutiota vessapaperilietettä. Salon kaupunki osti puhdistustyön Salon Imuautot Oy:ltä. Ammattilaiset arvioivat, että liete on peräisin umpisäiliöstä. Ympäristön turmelemiseen on tarvittu säiliöauto tai lietevaunu. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

KIINALAIS-SUOMALAINEN ELOKUVA. Ohjaaja Timo Vuorensola kuvasi tällä viikolla Turussa kolmatta Iron Sky -elokuvaa. Iron Sky: The Ark tuotetaan täysimääräisesti kiinalaisella rahoituksella. Elokuvan budjetti on noin 25 miljoonaa dollaria. Suomessa otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa av-alan tuotantokannustin. – Iron Sky: The Ark on ensimmäinen kansainvälinen elokuvatuotanto Turussa, joka on saanut kyseistä tuotantotukea, iloitsi elokuvakomissaari Teija Raninen Länsi-Suomen elokuvakomissiosta keskiviikkona Akatemiatalon salissa. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

UUDET NÄKYMÄT. Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa vierailee viikonloppuna iso joukko tamperelaisia pian valmistuvia arkkitehtiopiskelijoita. He tekevät suunnitelmia siitä, mihin käyttötarkoitukseen parantolaa voisi tulevaisuudessa käyttää ja minkä näköistä siellä voisi olla. Kuva: Ina Virtanen, Kunnallislehti.

AINA ALUSSA. Rooli alkaa aina nollasta, mikä on joka kerta yhtä hauskaa ja tuskallista, yhtä mahdotonta ja mahdollista, sanoo näyttelijä Riitta Salminen. Hän kyllä tietää, sillä rooleja on kertynyt kymmenittäin 27:n Turun kaupunginteatterissa vietetyn vuoden aikana. Pitkästä urastaan ja taiteellisista ansioistaan Salminen sai myöhään lauantai-iltana Turun teatterisäätiön elämäntyöpalkinnon. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

LEGENDAN PALUU JÄÄLLE. Uudenkaupungin jäähallissa nähdään lauantaina yksi paikallisista lajilegendoista, kun Maukka Kuusisto, 56, vahvistaa Jää-Kotkien rivejä kolmosdivarin ottelussa Tarvasjoen Urheilijoita vastaan. Kuusisto pelasi kolmissa MM-kisoissa 80-luvun lopussa ja SM-liigassa 714 peliä. Kuva: Jussi Arola, Uudenkaupungin Sanomat.

JUNALLA KIINAAN. Salolainen tuotantolinjavalmistaja IT-LIne aikoo lähettää ison tilausken junarahtina Kiinaan. Aiemmin lentorahtia käyttänyt yritys laskee, että rahdin maksava asiakas säästää rutkasti euroja uudella rahtaustavalla. Kiinan valtion tukema junayhteys Kouvolasta Kiinaan avattiin marraskuussa. IT-Linen linjasto pakataan neljään konttiin ja kontit 800 metriä pitkään junaan. Pääteasema on Koneen tehdas Kiinan Kunshanissa. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

ARKKIPIISPAN SEURAAVA ASKEL. Kari Mäkisen virka-asunto ja työpaikka sijaitsevat vielä kesään saakka Turun Piispankadun varrella. Eläkevuosien koti on katsottuna niin ikään Turusta, lähes ex-arkkipiispa John Vikströmin naapurista. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään helmikuun alussa. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

VESIMYSTEERI. Nousiaisten mystistä vesivuotoa paikallistettiin viime viikonloppuna ja alkuviikolla. Koko kunnan alueelta katkaistiin vedet maanantai-iltana, jotta Maskuntien liepeillä olevaan päävesilinjaan saataisiin asennettua uusi sulkuventtiili. Nuppulan päiväkodin lähistöllä päästettiin tyhjäksi vedestä noin 1,5 kilometrin pituinen runkolinja, jotta mahdollista vuotokohtaa päästäisiin etsimään. Villinä korttina myös Mynämäen Suunnistajat -52 osallistuivat putkivuoden paikantamistalkoisiin. Kahdentoista hengen urheiluporukka haravoi Nousiaisten aluetta noin kahdenkymmenen kilometrin kokoiselta alueelta. Vuotokohta on edelleen arvoitus. Kuva: Päivi Vuorinen, Turun Sanomat.

VIIKON KUVAT -sarjassa mukana olevat lehdet: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.