CCL-kuorolaisista monet ovat tuttuja toisilleen jo alakoulusta, sillä usealla heistä on musiikkiluokkataustaa. Sateenvarjojen alla hymyilevät ylärivissä vasemmalta Tara Karim, Tiia Toivanen, Janina Hautaviita, Emmi Niemelä, Kirsi Toivanen ja Lempi Saurén. Alarivissä Susanna Viitala, Meri Männistö, Rosa-Leigh Welters, Aliisa Friberg, Milena Pietilä, Anna Hollo ja Ennu Leiwo. Kuvasta puuttuvat uusimmat kuorolaiset Selja Niemi ja Anna-Kristiina Oksanen.

Hullujen kissanaisten kuoro Crazy Cat Ladies ei oikeastaan ole lainkaan hullumpi. Kaarinalaiset voivat torstaina käydä toteamassa asian itsekin, kun CCL-lyhenteelläkin tunnettu kokoonpano konsertoi ilmaiseksi Kaarina-salissa.

CCL koostuu pääasiassa kaarinalaislähtöisistä entisistä musiikkiluokkalaisista ja kuoroharrastajista. Kissaleidit kokosivat rivinsä kaksi vuotta sitten, kun perustajajäsenet Ennu Leiwo, Tara Karim ja Tiia Toivanen kaipasivat ympärilleen tasokasta kuoroa. He pyysivät ensin tuttuja mukaan, ja verkostojen kautta löytyi lopulta kasaan kaikkiaan 15 laulajatarta.

– Tarkoitus oli alusta asti mennä kisailemaan eikä lauleskella vain omaksi iloksemme. Voitimme jo vuoden 2017 Northern lights -kuorokisan ja olemme käyneet myös Tampereen Sävelessä ja Jean Sibelius -kisassa, kertaa kuorolainen Kirsi Toivanen.

CCL:stä tekee erikoisen se, että kuoro on niin sanottu autotallikuoro – se toimii omatoimisesti ilman ammattijohtajaa. Treenejä pidetään laulajien kotona ja kappaleet hiotaan itse. Jäsenet ovat kaikki vasta 18–25-vuotiaita. Lue lisää 19.9.2018 lehdestä

Kaarinan keskusta täyttyy yhä tiheämmin kerrostaloista. Hartela Oy aikoo seuraavaksi rakentaa kaksi kerrostaloa K-Supermarket Katariinan ja Kaarinan ydinkeskustan väliin. Lisäksi suunnitelmissa on varaus kolmannelle kerrostalolle.
Uusia asuntoja olisi tulossa 76 kappaletta Hovirinnantien, Puntarinkadun, Lautakunnankadun ja Pyhän Katariinan tien väliselle alueelle. Tällä hetkellä paikalla on entistä peltoa ja puistikkoa. Alue on kaavoitettu kerrostaloille.
Hartela hakee kaupungilta poikkeuslupaa voidakseen rakentaa kerrostaloista 4-kerroksiset 3-kerroksisen sijaan.

SM-mitalikahvien yhteydessä järjestetty avoin tutustumistilaisuus eri lajeihin houkutteli viime viikon torstaina Keskurille mukavan määrän urheilijoiden vanhempia ja muita lajeista kiinnostuneita.

Kolme nuorten SM-mitalia, joista yksi kultainen. Kaikkien aikojen parhaat nuorten SM-viestisijoitukset sekä sadalla että neljällä sadalla metrillä. Jos pelkkää menestystä katsoo, voi sanoa, että Kaarinan Uran yleisurheilussa kasvaa tällä hetkellä tukku 14–15-vuotiaita nuoria, joilla on eväitä jopa kansalliselle huipulle asti.

Se on poikkeuksellinen tilanne seurassa, jossa edellinen aikuisten SM-kisakävijä löytyy jaoston puheenjohtaja Vesa Voutilaisen mukaan 2000-luvun alkuvuosilta.

– Seurassa on panostettu valmennukseen ja tällä hetkellä meillä on hyvä tilanne siinä mielessä, että valmentajat ovat sitoutuneita harrastukseen ja osaavat ohjata nuoria eteenpäin suorituksissaan. Tietysti myös menestys ruokkii motivaatiota, ja esimerkiksi 14–15-vuotiaiden kilparyhmässä on tällä hetkellä todella hyvä kilpailutilanne, Voutilainen miettii.

Yksi Uran menestyksen tekijöistä on kilparyhmän valmentaja Timo Pohjalainen, jonka sydän sykkii lajille päivittäin.

– Meillä on nyt hyvä ryhmä kasassa, ja tietysti tavoitteena on, että tästä porukasta saataisiin muutaman vuoden päästä urheilijoita aikuisten SM-tasolle asti. Mahdollista se on, mutta tietysti kaikki on viime kädessä kiinni siitä, miten paljon nuoret ovat valmiita satsaamaan harjoitteluun, Pohjalainen sanoo.

Hän itse laskee käyttäneensä esimerkiksi heinäkuussa yleisurheiluun yhteensä 160 tuntia ajastaan. Kilparyhmän urheilijat harrastavat hyppy- ja juoksulajeja, jonka lisäksi kilpailukausi on keskikesällä kuumimmillaan.

Palo lajiin syttyi jo kauan sitten, eikä Pohjalainen oikein osaa olla iltaisin kotonakaan.

– Vaikea siihen on muuta syytä sanoa kuin sen, että pidän todella paljon yleisurheilusta. Nyt kun olemme pitkästä aikaa saaneet ison ryhmän nuoria urheilijoita seuraan ja menestystäkin on tullut, motivoi se tietysti myös valmentajia. Lue lisää 19.9.2018 lehdestä

Teksti ja kuva: Jan Sundman

Littoistenjärven rannalla järjestetään jälleen koko perheen luonto- ja kalastuspäivä. Kaloja ja lintuja pääsee tutkailemaan tulevana lauantaina (22.9.) kello 9–12. Paikalliset yhdistykset ja Littoistenjärven osakaskunnat järjestävät ulkoilutapahtuman yhteisvoimin Littoisten hiekkarannalla ja Järvelän lintutornilla.

L-S Kalatalouskeskuksen pisteellä pääsee tutustumaan kalojen biologiaan. Syksyn lintuja pääsee näkemään Järvelän kosteikon lintutornilta, jossa linnuista on kertomassa Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin lintuopas. Omat kiikarit kannattaa ottaa mukaan. Valonian luontokoulussa tulee tutuksi pienimmätkin järven ja rannan asukeista, joita ei muuten tulisi huomanneeksi. Saaristomeren sukeltajat kertovat sukelluksesta ja harppuunakalastuksesta. Rastikierroksen kruunaavat paikallisyhdistysten myymät makkarat ja muurikkaletut. Mukana on myös erilaisia pihapelejä.

Tapahtuman luotsaa L-S kalatalouskeskus yhteistyössä Littoistenjärven osakaskuntien, Valonian, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin, Saaristomeren sukeltajien, Kolmen K:n omakotiyhdistyksen, Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan kanssa. Tapahtuma on osa L-S kalatalouskeskuksen hanketta, jonka tavoitteena on lisätä lähivesien käyttöastetta ja edistää kalastusharrastusta ja luonnossa liikkumista yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa. Hanke saa osarahoitusta Varsin Hyvä ry:ltä.

Poliisi on saanut tällä viikolla ilmoituksia kiristyksistä ja kiristyksen yrityksistä, joihin liittyy myös virkavallan anastuksia.

Ilmoittajien tietokoneille on ilmestynyt teksti, jonka väitetään olevan peräisin poliisilta tai sisäministeriöstä. Tekstissä kerrotaan, että kone on lukittu ja vaaditaan maksamaan 200 euroa. Syyksi kerrotaan, että henkilö on katsonut tai levittänyt tietokoneellaan pornoa. Mikäli henkilö ei maksa vaadittua summaa, häntä vastaan uhataan nostaa syyte.

Poliisi kertoo, että yksi ilmoittajista kertoi viestin hävinneen ruudulta, kun tietokoneen käynnisti uudelleen.

– Nämä viestit ovat kiristysyrityksiä, eikä poliisi tai mikään muukaan viranomainen ole niitä lähettänyt. Pyrimme selvittämän esitutkinnassa, mistä huijausviestit ovat peräisin. Kyseessä on mitä todennäköisimmin haittaohjelma, jonka taustalla olevan tahon löytäminen voi olla haastavaa, kertoo tutkinnanjohtaja, sanoo tiedotteessa poliisitarkastaja Klaus Geiger Helsingin poliisilaitokselta.

– Poliisi ei koskaan vaadi rahaa eikä verkkopankkitunnuksia tai pankkikortin tietoja tietokoneen välityksellä, muistuttaa Geiger.

Poliisi kehottaa pitämään hyvää huolta tietokoneen tietoturvasta ja välttämään epäilyttävien linkkien tai liitetiedostojen avaamista.

Suomeen saapuu syysmyrsky lauantaina. Ilmatieteenlaitos ennakoi puuskaisen myrskytuulen kaatavan paikoin puita ja aiheuttavan sähkökatkoja myös Kaarinassa.

Britteinsaarten länsipuolella on kehittynyt matalapaine, joka liikkuu koilliseen. Perjantaina Pohjanmerelle saapuessaan matalapaine voimistuu myrskyksi ja aiheuttaa matkansa varrella Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa voimakkaita myrskypuuskia. Myrskykeskus liikkuu Ruotsin itärannikkoa pitkin koilliseen lauantaina, jolloin tuuli on voimakkaimmillaan Suomessa.

Viimeistään lauantai-iltana tuuli heikkenee vähitellen.

Tuuli yltyy etenkin Pohjanlahdella sekä lounaisilla merialueilla monin paikoin myrskylukemiin. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan maa-alueilla etenkin maan länsiosassa tuuli yltää lauantaina päivällä puuskissa 17‒22 metriin sekunnissa. Forecan ennusteessa tuuli on voimakkaimmillaan Kaarinassa lauantaina puolenpäivän jälkeen.

Myös muualla maassa tuuli on puuskissa monin paikoin kovaa.

(Ilmatieteenlaitoksen videolinkki vanhenee la 22.9. Sen jälkeen video ei ole enää katseltavissa.)

Puuskatuulet voivat yllättää maan lounaisosassa paikoin jo perjantai-iltana, kun voimakas kylmä rintama ja siihen liittyvät sade- tai ukkoskuurot saapuvat alueelle lounaasta.

‒ Puuskainen tuuli kaataa paikoin puita ja voi aiheuttaa ajoittain häiriöitä liikenteessä ja sähkönjakelussa, sanoo päivystävä meteorologi Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta.

Myös sähköverkosta vastaava Caruna varautuu myrskyyn. Käyttötoiminnan johtaja Jörgen Dahlqvistin mukaan eri puolilla Suomea sijaitsevat urakoitsijat on hälytetty valmiuteen.

Lisäksi Caruna lisää henkilöstöä verkkoja valvovaan käyttökeskukseen, josta ohjataan myös viankorjaustoimenpiteitä.

‒ Meillä on pari sataa urakoitsijaa eri puolilla Suomea valmiina. Heistä puolet on lounaisessa Suomessa, kertoo Dahlqvist.

Sähköverkkojen kannalta myrsky tulee helpoimmasta suunnasta, lounaasta. Se on normaali tuulen suunta.

‒ Toisaalta ajankohta on nyt hankala, sillä puissa on vielä lehdet, jatkaa Dahlqvist.

Syysmyrskyn vaikutuksesta Suomeen saapuu perjantaina ensin etelästä hyvin lämmintä ilmaa.

‒ Etenkin perjantai-iltana ja lauantain vastaisena yönä sää voi tuntua hyvinkin erikoiselta, kun tuulisen syysyön lämpötilat ovat lähellä 20 astetta, Korpela sanoo.

Myrskymatalapaineen mukana saapuva kylmä rintama tuo kuitenkin jo lauantaipäiväksi Suomeen huomattavasti viileämpää ilmaa, ja päivälämpötilat jäävät alle 15 asteen. Ensi viikon alussa sää viilenee entisestään, ja myös yöpakkasia esiintyy monin paikoin.

Viime perjantaina tulipalossa tuhoutuneen kynttilätehtaan savuavia raunioita jäähdyteltiin vielä alkuviikolla. Poliisi ja palotutkijat käynnistelivät maanantaina palopaikan teknistä tutkintaa Halikossa.

Yksityinen työnvälittäjä on tehnyt Varsinais-Suomessa hyvää jälkeä pilottihankkeessa. Työelämän Infopiste auttoi vuodessa 1 300:a asiakastaan löytämään työ- tai opiskelupaikan. Yksi Työelämän Infopisteestä uuden suunnan löytänyt on Miia Tapio. Hän on entinen varaosaliikkeen toimitusjohtaja, joka jäi työttömäksi, kun perheyritys myytiin. Viikon kuvissa Tapio uuden ammatin parissa.

Muutama viikko sitten ihailimme tällä palstalla laitilalaisia vesimeloneja, nyt kurkistamme salolaisen viininkasvattajan satotilanteeseen. Myös viiniköynnökset ovat hyötyneet lämpimästä kesästä.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat kuvien takaa.

MUSTA SAVU MUUTTUI VESIHÖYRYKSI. Pelastuslaitos jatkoi jälkisammutustöitä ja vartiointia vielä maanantaina Halikossa Kynttilä-Tuotteen tehtaan raunioilla. Iltapäivällä raunioista nousi enää vesihöyryä. Palokunta jäähdytti parafiinisäiliöitä vesisuihkulla. Poliisi ja palotutkijat käynnistelivät maanantaina palopaikan teknistä tutkintaa. Toistaiseksi palon syttymissyystä ei ole tietoja. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

NOSTALGINEN HUUTOKAUPPA. Heikkilän korjaamon kuolinpesän huutokauppa aiheutti Loimaalla viime lauantaina liikennekaaoksen. Heikki Viitasalo saapui huutokauppaan Honkajoelta. Kaupattavien ajopelien joukosta löytyi nostalginen Scania, jollaisella Viitasalo on aikanaan ajanut ajokortin. Heikkilän korjaamo on paikallisille tuttu paikka, ja huutokaupattavaa tavaraa löytyy vielä ainakin pariin tilaisuuteen. Kuva: Kiti Salonen, Loimaan Lehti.

OMA ITSENSÄ, ANTEEKSI PYYTELEMÄTTÄ. Vuoden nuori taiteilija J. A. Juvani on muunsukupuolinen, ja kertoo aina kokeneensa etäisiksi mieheyden ja naiseuden esimerkit, joiden ympärillä kasvoi. Aboa Vetus & Ars Novassa avautunut näyttely kyseenalaistaa ahtaan ja rajoittavan miehen mallin. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

KYLÄTOIMIKUNNAN ROSVOPAISTIT. Kevola-Pitkäportaan kylätoimikunta on järjestänyt rosvopaisti-illan joka vuosi jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Tällä kertaa rosvopaistia kuumennettiin hiekkakuopassa kahdeksan tuntia: 16 kiloa lammasta ja 18 kiloa possua. Herkullisen ruuan ja kyläyhteisön seuraan oli viime lauantaina Paimiossa saapunut 80 vierasta. Kuva: Pipsa Havula, Kunnallislehti.

ENSIMMÄINEN PAIKANNÄYTTÄJÄ. Salolainen elokuvateatteri Bio Salo täyttää 80 vuotta. Merkkipäivää juhlistaa myös Inkeri Lehtonen, 99, joka oli toinen teatterin ensimmäisistä paikannäyttäjistä. Paikannäyttäjä näytti taskulampulla tietä elokuvankatsojalle, joka saapui numeroidulle paikalleen pimennettyyn saliin. – Kyllä tämä sali on niin paljon muuttunut, ettei tätä uskoisi enää samaksi. Penkit ovat pehmeät, ja valkokangas paljon suurempi, kertoo Lehtonen. Kuva: Jan Sundman, Salon Seudun Sanomat.

KAKON ISKU. TPS kaatoi HPK:n jatkoaikaan venyneessä liigakauden ensimmäisessä ottelussaan 17-vuotiaan superlupauksen uran ensimmäisellä osumalla. Kaapo Kakko ratkaisi pelin TPS:lle jatkoajalla. Ilari Filppula onnitteli yli 7 000 katsojan edessä. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

Jukolan viesti juostaan vuonna 2021 Mynämäen ja Nousiaisten avokallioisessa metsämaastossa. Suunnistuksen massatapahtumaan odotetaan kymmeniä tuhansia suunnistuksen ystäviä. Kilpailijoiden määrä nousee jopa 20 000:een ja yleisöä tulee tuplasti tämä määrä.
Tapahtuman luominen vaatii valtavan määrän talkoolaisia, noin 1 700 vapaaehtoista on järjestäjien ennakkoarvio.

MYNÄMÄESSÄ suunnitelmat ovat jo pitkällä, mutta yksi asia puuttuu: tapahtuman nimi.
Järjestävät seurat toivovat nyt yleisöltä apua. Nimeä voit ehdottaa myöhemmin tässä jutussa olevalla lomakkeella.
– Kilauta kaverille -kortti on jo käytetty. Nyt kokeillaan kysy yleisöltä -mahdollisuutta. Näin voimme laajentaa näkökulmaa ja nostaa tapahtumaa jo tässä vaiheessa esiin, kertoo kilpailunjohtaja Petri Paukkunen.
Jukolan järjestävät vuonna 2021 Liedon Parma ja Mynämäen Suunnistajat-52.
– Kisakeskus on Mynämäen urheilukeskuksessa, vesitornin juurella. Viesti juostaan kasitien länsipuolella, Mynämäen ja Nousiaisten maastoissa, kertoo Paukkunen.

JÄRJESTÄJÄT haluavat antaa yleisölle suhteellisen vapaat kädet nimen suhteen. Muutama reunaehto nimessä kuitenkin on.
– Nimen tulee olla hyvää suomea, se ei saa olla ulkomaankielinen, painottaa Paukkunen.
– Nimi ei saa viitata tuotemerkkiin. Sen täytyy olla neutraali nimi, joka kuvaa esimerkiksi tapahtumaa tai aluetta.
– Tapahtuma järjestetään Aleksis Kiven hengessä. Ei haittaa, jos nimessä on ripaus seitsemää veljestä.

Voittajanimen valitsee ja palkitsee järjestelytoimikunta. TS-Yhtymän lehdet palkitsevat kaksi osallistujaa tuotepalkinnoilla.
Nimiehdotuksia voi jättää 15.10. asti.

LOUNAIS-SUOMESSA on viimeksi järjestetty Jukola vuonna 2015. Silloin se juostiin Paimiossa. Tapahtuman nimi oli Louna-Jukola.
– Se oli hyvä nimi. Harmi, että se on jo käytetty, naurahtaa Paukkunen.
Mynämäen kilpailusuunnitelmat ovat pitkällä, sillä jo neljä vuotta sitten tehty hakuprosessi vaati yksityiskohtaisia tietoja tapahtumasta.
– Kilpailu pitää olla pitkälti suunniteltu ennen kuin sitä voi edes hakea. Kilpailukeskus ja parkkipaikat on mietitty jo kauan sitten. Nyt vuorossa on esimerkiksi yhteistyökumppaneiden haku.
Mynämäen Jukolaan odotetaan noin 20 000 suunnistajaa. Venlojen viestiin ja Jukolan viestiin odotetaan kumpaankin yhtä paljon joukkueita, noin 1 600–1 700 joukkuetta kumpaankin sarjaan.
– Meillä on miljoonaluokan budjetti. Se tulee osallistujamaksuista ja infraakin täytyy rakentaa, kertoo Paukkunen.
Tapahtuma on yleisölle avoin.
Mynämäen maisemissa voi käydä etukäteen suunnistamassa esimerkiksi paikallisissa viikkorastitapahtumissa, mutta Jukolan reitit pysyvät visusti salassa lähtöhetkeen asti.
– Kartoitus on jo aloitettu, ja ensimmäinen versio uudesta kartasta on käytössä ensi keväänä, kertoo kilpailunjohtaja.

MYNÄMÄEN Jukolaan haetaan tiiviisti oppia lähivuosien tapahtumista. Järjestäjäporukka on menossa töihin ainakin ensi vuoden Kangasalan Jukolaan ja myös seuraavan vuoden tapahtumaan Rovaniemelle.
Moni oli mukana jo Paimiossa Jukolan järjestelyissä.
Mynämäessä ei ole aikaisemmin juostu Jukolan viestiä. Lähistöllä, Laitilassa, on juostu viesti vuonna 1985.

JUKOLAN VIESTIEN NIMIHISTORIA 

• 2019 Kangasala Jukola, Kangasala
• 2018 Lahti-Hollola Jukola, Hollola
• 2017 Joensuu-Jukola, Joensuu
• 2016 Lappee-Jukola, Lappeenranta
• 2015 Louna-Jukola Paimio
• 2014 Kuopio-Jukola, Kuopio
• 2013 Jämsä-Jukola, Jämsä
• 2012 Valio-Jukola, Vantaa
• 2011 Salpa-Jukola, Virolahti
• 2010 Kytäjä-Jukola, Hyvinkää

GALLUP

1. Mikä olisi hyvä nimi vuoden 2021 Jukolalle?
2. Miten aiot itse osallistua kotiseudun Jukolaan?

 

Pertti ja Iina Päärni, Nousiainen

1. Mynä-Jukola tapahtumasta varmaan tulee. Me olemme Nousiaisista, joten Nousiais-Jukolakin kuulostaisi komealta.

2. Kyllä kai siellä on juostava. Todennäköisesti olen mukana firman joukkueessa, pohtii Pertti Päärni.

Olavi Rekunen, Mynämäki

1. Ei missään nimessä Mynä-Jukola. Toivottavasti keksitään jotain muuta.

2. Katsomaan lähden kyllä, mutta en tykkää joukkuekisoista. Suunnistan mieluiten yksin ilman joukkuepaineita.

Koitto Verha, Uusikaupunki

1. Mynä-Jukola kuulostaa ihan hyvältä.

2. Tapahtuma kiinnostaa, ainakin telkkarista aion sitä katsoa. Olen suunnistanut pitkään ja juossut Jukolassakin kaikki osuudet vuosien varrella.

Mari Mäkelä, Nousiainen

1. Wirmo-Jukolasta on puhuttu, se kuulostaa hyvältä. Nimi erottuisi joukosta.

2. Osallistun talkoolaisena, sillä olen tiiviisti mukana Mynämäen Suunnistajien toiminnassa. Olen lähdön toimitsijana vuonna 2021.

 

Gallupin kuvat: TS/Timo Jakonen. 

”Jukolan lähtö tuo kylmät väreet joka kerta”

Mynämäen Jukola-viestin kilpailunjohtaja Petri Paukkunen on juossut Jukolassa vuodesta 1995 lähtien. Vain yksi vuosi on jäänyt välistä.
– Angelniemen Ankkuri oli yksi järjestäjistä vuonna 2006 Salossa, silloin olin mukana ”vain” järjestäjänä, Paukkunen muistelee.
Kilpailunjohtajalla riittää siis kokemusta, hän on juossut viestin yhteensä 23 kertaa.

JUKOLAN TAIKA toimii kokeneellekin suunnistajalle, sillä tapahtumassa on yksi asia, joka saa kylmät väreet pintaan vuosi toisensa jälkeen.
– Olen aloittanut viestin 11 kertaa, ja pelkkä ajatuskin Jukolan lähdöstä saa kylmät väreet pintaan, kuvailee Paukkunen.
Hetki on erityinen – valtava suunnistajajoukko, pimenevä ilta ja suunnistajien sytyttämä lamppumeri luovat Jukola-tunnelmaa.
– Olen lähtenyt keskeltä valtavaa suunnistajajoukkoa ja kerran myös aivan eturivistä. Lähtöhetken tunnelma on ainutlaatuinen, sille ei löydy vertaa.
Paukkunen juoksi ykkösosuuden ensimmäisen kerran vuonna 1996, jolloin hän edusti Kankaanpään Suunnistajia. Vuonna 2010 Kytäjä-Jukolassa hän lähti eturivistä MS Parman edustajana.

Kaarinassa oli elokuun lopussa 1 049 työtöntä työnhakijaa. Se on 230 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten.

Kaarinan työttömyysaste oli elokuussa 6,6.

Maakunnan korkein työttömyysaste elokuussa oli Turussa, 12,3 prosenttia.

Tilasto elokuu 2018: Työttömät työnhakijat Kaarinan lähikunnissa

• Kaarina 1 049 työtöntä, 6,6 prosenttia työvoimasta
• Paimio 212 työtöntä, 4,1 %
• Parainen 384 työtöntä, 5,5 %
• Turku 11 505 työtöntä, 12,3 %

VARSINAIS-SUOMEN työ- ja elinkeinotoimistossa oli elokuun lopussa yhteensä 20 950 työtöntä työnhakijaa. Elokuun aikana työttömien määrä väheni 3 600 henkilöllä.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen julkaisemassa Työllisyyskatsauksessa todetaan, että parin viime vuoden kehitys on vetänyt maakunnan työttömien määrän jopa pienempiin lukuihin kuin samaan aikaan vuonna 2009.

Työttömien osuus työvoimasta oli elokuun lopussa Varsinais-Suomessa 9,2 prosenttia. Luku on sama koko maassa.

Työttömyyden aleneminen ja työllisyysasteen kohoaminen on jatkunut maakunnassa jo pari vuotta. Vuoden 2008 lukuihin ennen finanssikriisiä on kuitenkin vielä matkaa.

– Vuonna 2008 keväällä Varsinais-Suomessa oli vajaa 15 000 työtöntä, kertoo työmarkkina-analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Työllisyysasiantuntija katsoo, että lähelle tätä lukua on mahdollista päästä myös tässä suhdanteessa. Tosin Pusila muistuttaa, että jäljellä olevien työttömien työllistäminen vaikeutuu koko ajan.

– Tässä ryhmässä alkaa olla isoja aukkoja osaamisessa tai muita työllistymistä hidastavia tekijöitä. Kuten olemme kuulleet, monella yrityksellä on ongelmia sopivan työvoiman saatavuudessa.

TYÖTTÖMYYS väheni vuotta aiemmasta Varsinais-Suomessa kaikissa seutukunnissa. Ripeimmin työttömien määrä väheni Salon seudulla, 17 prosentilla.

Vakka-Suomessa työttömyysaste on laskenut Varsinais-Suomen seutukuntien pienimmän tasolle. Vakka-Suomen työttömyysaste oli elokuussa 5,6 prosenttia.

Vakka-Suomessa oli elokuun lopussa 786 työtöntä työnhakijaa.

TYÖLLISTEN MÄÄRÄ on noussut maakunnassa nopeasti parissa vuodessa. Vuonna 2015 oli pohjakosketusvuosi. Silloin Varsinais-Suomessa oli alle 200 000 työllistä.

– Nyt työllisten määrä on kasvanut kahdeksalla prosentilla parissa vuodessa. Työllisten määrä lähenee jo 220 000:tta. Maakuntaan on muuttanut lisää väkeä työn perässä viime ja tänä vuonna, kuvailee Pusila.

Muuttovoittoa on kertynyt erityisesti Vakka-Suomeen ja Turun seudulle.

Pusilan mukaan monen tahon ennakoimasta talouskavun hidastumisesta ei näy ainakaan vielä merkkejä Varsinais-Suomen työllisyysluvuissa.

– Rakennustoiminta on hidastunut monella muulla alueella, mutta Turun seudulla ei näy hidastumisen merkkejä. Yleisestä suhdannetilanteesta riippumatta meriteollisuus kasvaa meillä ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Se toimii aluetalouden moottorina.

– Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota voi tuoda ongelmia, mutta tuskin edellisen rahoituskriisin tapaista nopeaa pudotusta on näkyvissä.

TYÖTTÖMYYS vähenee kaikissa ikäluokissa ja koulutustaustasta riippumatta. Pitkäaikaistyöttömyyskin vähenee kaikissa alueen kunnissa.

Kahdessa vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on Varsinais-Suomessa vähentynyt 39 prosentilla eli 4 100 henkilöllä.

Myös nuorten työttömyys vähenee.

TYÖVOIMAN kysyntä on vilkasta. Kolmen kuukauden aikana Varsinais-Suomessa avautui 13 prosenttia enemmän avoimia työpaikkoja kuin vuotta aiemmin.

Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna viime kuussa 8 900 kappaletta, joista 5 000 oli uusia, elokuun aikana avautuneita, työpaikkoja.

Erityisasiantuntijoiden kysyntä on voimakkaampaa kuin aikoihin eli korkeasti koulutettuja osaajia tarvitaan, kertoo Työllisyyskatsaus.

Myös rakentamisessa työvoiman tarve on kova. Lisäksi siivouksessa, logistiikka-alan, sosiaali-terveysalan ja monissa muissa palvelualan ja teollisuuden tehtävissä oli työtä tarjolla enemmän kuin aikoihin.

SYYSKUUSSA työttömien määrä yleensä vähenee. Työllisyyskatsauksen laatijat ennakoivat näin tapahtuvan Varsinais-Suomessa tänäkin vuonna.

Jumpurintiellä oli kolarin jälkeen useampia hälytysajoneuvoja. Lukijan kuva.

Edellisviikon perjantaina mopo ja henkilöauto rysähtivät yhteen Kesämäessä Jumpurintien ja Nummenniityntien risteyksessä.

Kaarina-lehteen yhteyttä ottaneet kesämäkeläiset vaativat Jumpurintien liikennejärjestelyihin parannuksia. Onnettomuuksia voisi torjua esimerkiksi hidasteella ja kärkikolmioilla. Läheltä piti -tilanteita ja kolareita on nyt nähty tarpeeksi.

Kovista nopeuksista ilmoitellaan kaupungin teknisille palveluille säännöllisesti lähes kaikkialta Kaarinasta. Monet kaarinalaiset toivovat koti- tai lähikadulleen liikennehidasteita tai -esteitä.

– Minun mielestäni koviin nopeuksiin auttaa se, että jokainen kuljettaja katsoo peiliin, kaupungin tiemestari Kari Ketola napauttaa.

Liikennehidasteet ovat hänen mukaansa arka asia, sillä aina löytyy myös niitä, jotka vastustavat töyssyjä. Hidasteet vaikeuttavat taksien, rekkojen ja työkoneiden toimintaa sekä teiden auraamista ja muuta kunnossapitoa.

Tästä syystä on linjattu, että vain tekninen lautakunta päättää Kaarinassa liikennehidasteiden asentamisesta. Lue lisää 26.9.2018 lehdestä

Littoisissa hätkähdettiin maanantaina, kun heti seuraavana päivänä KRP:n suuretsintöjen jälkeen poliisiautoja ilmestyi Littoistenjärventielle, aiemmalta nimeltään Vanhalle Littoistentielle. Lähiasukkaat kertoivat sosiaalisessa mediassa, että paikalla oli maanantaina kello 14-15 aikoihin neljä poliisiautoa sekä kaksi poliisimoottoripyörää. Pillit huusivat, ja poliisit juoksivat koirien kanssa metsissäkin. Keskustelijat epäilivät, että tilanne liittyi tavalla tai toisella KRP:n operaatioon saaristossa viikonloppuna.

– Some näyttää taas kerran tietävän enemmän kuin poliisin järjestelmät. Meidän koneemme mukaan ainut tehtävä Littoisissa maanantaina oli yksi pyörätielle pysäköity ajoneuvo, hymähtää kuitenkin Lounais-Suomen poliisilaitoksen viestintäpäällikkö, ylikonstaapeli Teemu Äikäs.

Hänen mukaansa kyseessä oli todennäköisesti tuiki tavallinen liikenneratsia.

– Tehokasta liikenneiskua ei voi pienellä porukalla tehdä. Näistä liikenneratsioista tulee meille usein kyselyjä, että mikä operaatio on meneillään. Kaikista niistä ei kuitenkaan ole merkintöjä järjestelmässämme.

”Kiinniotettukin” voi olla joku, joka on vain noussut poliisiautoon noutamaan sakkoa.

– Laitokselta tämä ei tunnu. Tämä on koti, 95-vuotias Kerttu Soini sanoo jyrkästi. 82-vuotias Elina Jokinen sekä 90-vuotias Ritva Honkanen nyökyttävät päätään.

He puhuvat kodistaan, perhehoitokylä Säteestä, joka on toiminut Koristossa neljä vuotta. Säde on kaarinalainen innovaatio, jonka viidessä eri kodissa asuu yksi hoitaja neljän ikäihmisen kanssa.

Neljän vuoden aikana on kertynyt runsaasti kokemuksia. Asukastyytyväisyyskyselyssä 2017 kylälle annettiin parhaimmat tai lähes parhaimmat pisteet lähes kaikilla osa-alueilla. Sen sijaan hoitajien tilanteessa on yhä kehitettävää ja väärinkäsityksiä. Lisäksi sote-muutos tuo epävarmuutta kylän tulevaisuudelle. Lue lisää 25.9.2018 lehdestä

Liikenne- ja viestintäministeriö on avannut kansalaiskyselyn kellojen siirtelystä Otakantaa.fi-verkkosivustolla. Kyselyn taustalla on Euroopan komission ehdotus, että kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa vuonna 2019.

Ehdotuksen mukaan EU-maat voisivat valita itse, haluavatko ne noudattaa pysyvästi kesä- vai talviaikaa tai siirtyä johonkin muuhun aikavyöhykkeeseen. Suomessa asiasta päättää eduskunta. Kansalaiskyselyn tuloksia hyödynnetään, kun Suomi valmistelee kantaansa ehdotukseen.

Kysely on auennut keskiviikkoaamuna, mutta muutamassa tunnissa se on kerännyt jo yli 10 000 vastausta.

Voit vastata kyselyyn tästä.

Kyselyssä on myös väittämiä, joiden kanssa vastaajat voivat olla samaa tai eri mieltä. Väittämissä kysytään muun muassa, onko Suomelle tärkeää se, että maa olisi Skandinavian tai Keski-Euroopan kanssa samassa ajassa.

Nykyisin Suomessa talviaika kestää viisi kuukautta ja kesäaika seitsemän kuukautta. Syksyisin kelloja siirretään lokakuun lopussa.

Mitä tarkoittaa siirtyminen pysyvään kesäaikaan? 

– Kesäajassa illat ovat yhden tunnin pitempään valoisia ja vastaavasti aamut valkenevat tuntia myöhemmin kuin talviajassa. Nykyisin kesäaikaa noudatetaan seitsemän kuukautta vuodesta.

Mitä tarkoittaa siirtyminen pysyvään talviaikaan? 

– Talviajassa aamut valkenevat tuntia aikaisemmin kuin kesäajassa. Vastaavasti illat  pimenevät tuntia aikaisemmin kuin kesäajassa. Nykyisin talviaikaa noudatetaan viisi kuukautta vuodesta.

Eduskunta päättää, mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan. Asiasta päätetään, jos direktiivi hyväksytään EU:ssa.

Direktiiviehdotusta tullaan käsittelemään seuraavaksi valtioneuvostossa ja eduskunnassa.

Seuraavaksi komission direktiiviehdotusta käsitellään Euroopan neuvostossa ja parlamentissa. Euroopan neuvosto ja parlamentti päättävät yhteisesti direktiivin hyväksymisestä. Jos ehdotus hyväksytään, Suomen lainsäädäntöä muutetaan direktiivin mukaisesti.

Moottoriteillä ja tunneleissa ei saa pysähtyä kuin pakottavasta syystä, muistuttaa Liikenneturva tiedotteessaan keskiviikkona.

Liikenneturva huolestui eteläsuomalaisten ajokulttuurista, kun tunnelin paloilmoitus aiheutti liikennekaaoksen syyskuun alussa moottoritiellä. Noin tunnin odottamiseen kyllästyneet autoilijat kääntyivät tulosuuntaan ja lähtivät ajamaan moottoritietä väärään suuntaan.

Liikenneturvan mukaan aika ajoin nousee esiin tapauksia, joissa jokin poikkeustilanne tai muu syy saa ihmiset käyttäytymään erikoisesti ja jopa vaarallisesti moottoriteillä tai tunneleissa.

– Moottoritietä lähdettiin tuolloin ajamaan jopa väärään suuntaan vain hetken odottelun jälkeen. Kun ensimmäinen alkaa toimia vasten liikennesääntöjä, muutamia muita seuraa usein perässä. Näytä muille hyvää esimerkkiä, toivoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen tiedotteessa.

– Taannoin on ollut jopa tapauksia, joissa kuljettaja on pysähtynyt tunneliin harjaamaan lumia autostaan. Pitäisi olla selvää, että kyseessä on väärä paikka ja aika kyseiselle toiminnalle, Heiskanen sanoo.

Syyskuun tilanne syntyi, kun Karnaisten tunnelista tuli palohälytys. Tunnelialueen liikenne katkaistiin ilmoituksen vuoksi sekä Turun että Helsingin suuntaan lauantaina kahdeksas syyskuuta. Ykköstie ruuhkautui nopeasti sillä aikaa, kun pelastuslaitos selvitti paloilmoituksen syytä. Lopulta pelastuslaitos huomasi, että ilmoitus johtui laitteistoviasta.

Odottamiseen kyllästyneet autoilijat puikkelehtivat eri suuntiin ja lähtivät jopa ajamaan moottoritietä väärään suuntaan.

Pelastuslaitos totesi tilanteen jälkeen, että tie olisi voitu avata aikaisemminkin, mutta autoilijoita oli moottoritiellä sikin sokin ja he ajoivat miten sattui.

Tieliikennekeskus kertoi autoilijoiden myös avanneen ja väännelleen liikenteen sulkupuomeja.

Liikenneturva muistuttaa, että poikkeustilanteissa ei voi lähteä vaarantamaan liikennettä hätiköidyillä ratkaisuilla. Hälytysajoneuvoilla on aina annettava mahdollisimman esteetön kulku.

Moottoriteillä ja tunneleissa ei saa pysähtyä kuin pakottavasta syystä.

Vastakkaiseen suuntaan ajaminen moottoritiellä on kiellettyä. Samoin kuin U-käännöksen tekeminen sekä peruuttaminen. Samat kiellot ovat voimassa myös tunneleissa, joissa lisäksi on aina kytkettävä ajovalot päälle.

– Myös pysäyttäminen ilman pakottavaa syytä on kielletty, kuten totta kai myös pysäköinti, Heiskanen sanoo.

Jos liikenne moottoritiellä tai tunnelissa seisahtuu, ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja, neuvoo Liikenneturva. Se kehottaa odottamaan rauhassa ja katsomaan, mitä tapahtuu. Autosta ei myöskään kannata nousta turhaan ulos.

– Paikalle saapuvalle pelastuskalustolle on tärkeää antaa mahdollisimman esteetön kulku tapahtumapaikalle. Kaksikaistaisella yksisuuntaisella tiellä olisi hyvä pyrkiä avaamaan toinen kaista kokonaan hälytysajoneuvon käyttöön, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista, voivat autoilijat luoda väylän eli niin sanotun pelastuskujan kaistojen keskelle, Heiskanen sanoo.

Jos liikenne seisahtuu moottoritiellä tai tunnelissa:

• Odota rauhassa ja katso, miten tilanne kehittyy.

• Pysy autossa, mikäli selvää syytä ajoneuvosta poistumiseen ei ole.

• Anna hälytysajoneuvoille mahdollisimman esteetön kulku.

• Kiire tai mikään muukaan ei ole syy liikenteen vaarantamiselle

• Unohda väärään suuntaan ajaminen tai muut koukkaukset.

Ohjeet: Liikenneturva.

Uusi syysmyrsky on saapumassa Suomeen keskiviikkoiltana. Länsituuli voimistuu myrskypuuskiin keskiviikkoillasta alkaen maan etelä- ja keskiosassa.

Puuskat voivat aiheuttaa sähkökatkoja.

Keskiviikon myrskyä voidaan puhutella Kuismaksi päivän nimipäivän mukaan. Pitkään ei ehtinyt kulua edellisestä syysmyrskystä, sillä Mauri-myrsky puski lounaasta viime viikonloppuna.

VOIMAKAS matalapaine liikkuu keskiviikkoillan ja torstain aikana Suomen yli itään, kertoo Ilmatieteenlaitos. Länsituuli alkaa voimistua myrskypuuskiin keskiviikkoiltana länsirannikon maakunnissa ja yöllä muualla maan etelä- ja keskiosassa.

Lounaisosissa voi tulla sade- ja ukkospuuskia alkuillasta ennen varsinaisia matalapainetuulia. Sademäärät ovat noin 5–20 millimetriä koko maassa.

SADEALUEEN jälkeen puuskainen, länsiluoteinen tuuli voimistuu lännestä alkaen. Puuskat ovat voimakkuudeltaan laajalti 15–20 metriä sekunnissa, maan etelä- ja keskiosassa 17–22 metriä sekunnissa. Tuulenpuuskat aiheuttavat paikoin sähkökatkoja maan etelä- ja keskiosassa varsinkin järvien länsirannoilla.

YÖPAKKASIA tai hallaa voi esiintyä erityisesti perjantain ja lauantain vastaisina öinä aina maan eteläosaa myöten. Vesistöjen lähellä hallaa ei kuitenkaan esiinny.

Kuva: Liikenneviraston kelikamera, Enontekiö 26.9.2018

ENONTEKIÖN Kilpisjärvellä satoi tiistaina ensilumi; aamun havainnossa oli kaksi senttimetriä lunta. Pohjois-Lapin tunturiseudulla ja Enontekiön kunnassa sataa keskiviikon aikana lisää lunta ja räntää 5–10 senttimetriä.

Kaarinalaisille yrittäjille tarjotaan nyt mahdollisuutta päästä opiskelemaan yrittäjän oppisopimuskoulutukseen. Kaarinan Kehitys kokoaa kaarinalaisista porukkaa, jotka suorittavat itselleen työn ohessa yrittäjän ammattitutkinnon tai esimerkiksi tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon.

– Koulutusta voi räätälöidä itselleen sen mukaan, mitä haluaa kehittää. Yrittäjät voivat pohtia yhdessä, miksei jokin tuote myy, tai perehtyä vaikka some-markkinointiin, Irina Lindroos kuvailee.

Yritysasiamies on yrittäjien mahdollisuudesta innoissaan. Hän on itsekin opiskellut oppisopimuksella yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon pohjakoulutuksensa päälle.

– Silloin, kun aikuinen lähtee suorittamaan jotain, mitä itse tarvitsee työssään, saa opiskelusta enemmän irtikin. Oppisopimusopiskelussa saa uutta näkökulmaa omaan tekemiseen, hän tietää.

Kaarinan Kehitys toimii ryhmän kokoajana ja tukijana. Koska yrittäjät ovat tunnetusti kiireisiä ihmisiä, koulutuksessa on lähipäiviä vain noin kerran kuukaudessa. Silloinkin kokoontuminen vie vain noin puoli päivää.

– Tätä voi miettiä sijoituksena. Yrittäjät ideoivat kursseilla yhdessä, ja toiselta yrittäjältä voi saada hyviä ideoita.
Koulutus kestää keskimäärin vuoden, ja sen järjestää Rastor. Tutkinnon suorittaminen on maksutonta.

Autoilijoiden on varauduttava syksyn ensimmäisiin liukkaisiin koko maassa. Öisin ja aamuisin voi lähinnä vesistöjen läheisyydessä sekä silloilla ja rampeissa esiintyä paikoin kuuraa ja mustaa jäätä.

Jo ensi yönä lämpötila laskee maan länsiosassa pakkasen puolelle, etelässä lämpötila pysyy pääosin nollan yläpuolella runsaamman pilvisyyden vuoksi.

Lähiöistä kylmin on perjantain ja lauantain välinen yö, jolloin lähes koko maassa on pakkasta. Kylmimmillään lämpötila on lännessä ja pohjoisessa -4 asteesta -8 asteeseen. Päivisin aurinko kuitenkin lämmittää ja lämpötila kohoaa +5 ja 10 asteen välille.

Lauantain kuluessa lounaisvirtaus alkaa voimistua ja siten myös yöt muuttuvat lämpimimmiksi.

Ennen liikenteeseen lähtöä kannattaa tarkistaa voimassa olevat varoitukset ja ajokeli.

– Nämä ensiliukkaat tahtovat aina yllättää autoilijat, ja juuri paikallisuuden vuoksi ne ovatkin hyvin yllättäviä, toteaa Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman.

– Syksyn ensimmäisillä liukkailla keleillä varovaisuus on malttia. Turvaväli kannattaa pitää riittävänä ja huomioida, että jarrutusmatkat voivat olla totuttua pidempiä, kertoo Liikenneviraston päivystävä
liikennekeskuspäällikkö Juha Alikoivisto.