Keskusrikospoliisin lauantain ja sunnuntain isku saaristoon on puhuttanut koko viikon. Viikon kuvissa palaamme vielä hetkeen, kun kommandopipoiset viranomaiset liikkuivat Paraisten Ybbersnäsissä. Poliisi oli sulkenut kiinteistölle johtavan tien.

Paraisille palaamme myös toisessa kuvassa, tosin täysin eri tunnelmissa. Tapaamme nuoret yrittäjät, joiden bisnes on kelluvat matot.

Kuvissa myös hätkähdyttävä kuva Loimaalta. Hanna Laine testaa housuja, joita hän käytti vuonna 2002. Laine mahtuu nykyään housujen toiseen lahkeeseen. Kahdeksan eri leikkausta kokenut Laine on vihdoin päässyt palaamaan työelämään monipolvisten vaiheiden jälkeen. Hän sanoo olevansa henkisesti erittäin vahva kaiken kokemansa jälkeen.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat kuvien takaa.

KELLUVAT MATOT. Arnold Uschanoff ja Sebastian Fröberg valmistavat ja myyvät kelluvia mattoja, joille voi nousta seisomaan ja hypätä veteen. Merellä tehty havaintoesitys osoittaa, että melko rotevakin henkilö pysyy maton päällä vaikka kahdella jalalla. Paraisilta kotoisin olevat nuoret yrittäjät pyörittävät Archipelago Sports -yritystään, opiskelevat ja tekevät palkkatöitä. Yrityksessä testataan opiskeltuja asioita käytännössä. Kuva: Simo Ahtee, Turun Sanomat.

PERNIÖN TULIPALO. Suurin osa perniöläisen Automäkinen Oy:n teollisuushallista tuhoutui maanantain tulipalossa. Tulipalon takia läheinen Perniöntie oli useita tunteja suljettuna. Yrityksen toimitusjohtaja yritti sammuttaa tulipaloa, mutta sai käsiinsä palovammoja niin että joutui sammutustöiden ajaksi sairaalaan. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

KAKSI SYNTYMÄPÄIVÄÄ. Hanna Laine kertoo olleensa jo lapsena lihava. Munuaisen poisto aiheutti aineenvaihdunnan häiriöitä ja painoa alkoi kertyä. Lisää toivat raskauskilot ja epäsäännöllinen syöminen. Laine on säästänyt housuasun, jota käytti vihkiäisissään vuonna 2002. Nykyään hän mahtuu toiseen lahkeeseen. Takana ovat dialyysihoidot, laihdutusleikkaus ja munuaissiirto. Arki on vihdoin juhlaa. Laine kertookin viettävänsä elokuussa kahta syntymäpäivää, omaansa ja päivää jolloin munuaissiirron todettiin onnistuneen. Kuva: Anu Salo, Loimaan Lehti.

ISKU SAARISTOON. Keskusrikospoliisin (Krp) lauantain ja sunnuntain isku saaristokohteisiin oli mittasuhteiltaan poikkeuksellinen. Kotietsintöihin osallistui yhteensä sata henkilöä, jotka liikkuviat autoilla, veneillä ja helikoptereilla. Krp:n rikostarkastaja Markku Ranta-aho ei muista, että Krp olisi aiemmin tehnyt yhtä massiivista kenttäoperaatiota. Suuretsinnän kohteena olivat Airiston Helmi Oy:n kiinteistöt. Kommandopipoiset viranomaiset liikkuivat lauantaina Ybbersnäsissä, ja poliisi oli sulkenut kiinteistölle johtavan tien. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

HALLI KIERRÄTYSMATERIAALEISTA. Someron Jokioistentien varteen nousee värikäs halli. Varaston seinät rakentuvat konteista, joka on Suomen varastokontti Oy:n päätuote. Hallista puuttuu vielä peltikatto. Kuva: Merja Ryhtä, Somero-lehti.

SUMPPU. Bussit siirtyivät Turun kauppatorilta väliaikaisille reiteilleen maanantaiaamuna torin rakennustöiden vuoksi. Työ- ja koulumatkalaisia opastanut joukkoliikennetoimiston väki arvioi, että pääosa löysi oikean lähtöpaikan melko helposti. Aurakadun remonttityöt yhdessä lisääntyneen bussiliikenteen kanssa patouttavat liikennettä entisestään. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

JUURIKASSATO. Kone-Vakan massiivinen juurikkaannostokone selviää optimioloissa jopa hehtaarin alasta yhdessä tunnissa. Kone on juurikkaanviljelijöiden yhdessä omistama, Eero Pirilä on yhteenliittymän konevastaava ja kuljettaja. Sucrus uskoo, että juurikassadosta tulee keskinkertaisen. Kuva: Asko Tanhuanpää, Uudenkaupungin Sanomat.

AKROBAATTISIA TEMPPUJA. Tästä syksystä lähtien Salossakin on voinut harrastaa cheerleadingia. Turun cheerleadingseura Smash järjestää Salossa kolme harrastusryhmää 4–12-vuotiaille. Akrobaattiset temput ovat sinnikkään harjoittelun tulos, kuten kuvan Perttelin Villikisat ovat saaneet huomata. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

RETROILU ON ELÄMÄNTAPA. Turkulaisen Taru Turvasen keittiössä on oranssi mikro, ehkä Suomen ainoa, retromukit ja kukallinen tiskirätti. Turvanen rakastaa retrotyyliä ja värejä yli kaiken ja harrastaa löytöjen bongaamista, kodin laittamista ja kaikenlaista käsillä tekemistä. Turvaselle retroilu on parhaimmillaan väriterapiaa, iloa ja paluuta menneille aikakausille. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

PUNAINEN ON RUSKAN VÄRI. Tämän vuoden ruskasta on tulossa värikäs. Mennyt kesä oli lämmin ja vähäsateinen, mikä rajoitti sienitautien leviämistä. Luken erikoistutkija Risto Jalkanen sanoo, että erityispiirteinä ovat latvaruska ja runsas punainen väri. Punaista näkyy hieskoivuissa ja myös sellaisissa lehtipuissa, joissa punaista väriä esiintyy muutenkin. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

VAPAAN KOULUN PUNAINEN TALO. Pitkään puuhattu Turun Feeniks-koulu aloittelee toimintaansa Koroisilla. Feeniks-koulu ei ole virallinen koulu, vaan lapset ovat kotiopetuksessa. Koululla ollaan kolmisen tuntia päivässä. Eskari-ikäiset Asta Ulrich (vas.) ja Anton Wingård sekä tokaluokkalainen Milton Melan (oik.) saavat välillä pomppia trampoliinilla. Feeniks-koulun tilat ovat takana näkyvässä talossa. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

KOULUBUSSISTA TULI MUNABUSSI. Laitilalaisella Munaxilla on Los Angelesista tuotu keltainen Munabussi, joka vie vierailijoita tutustumaan ulkokanalaan. Ulkokanojen laitumella selviää, että kanat ja hevoset laiduntavat yhteisellä suurella laitumella. Eläimet kuulemma kuitenkin välttelevät laitumella toisiaan. Sadesäällä suurin osa kanoista on terassilla. Kuva: Hanna Hyttinen, Laitilan Sanomat.

YKSI HUONOKUNTOISISTA SILLOISTA. Viideosa Suomen huonokuntoisista silloista sijaitsee Varsinais-Suomessa tai Satakunnassa. Paimiossa Paimiontien siltaa ei enää kannata korjata, vaan paikalle pitää rakentaa kokonaan uusi silta. Siltainsinööri Jari Nikin mukaan siinä on myös kantavuuspuute, kun entistä painavammat ajoneuvot ovat sallittuja. Uuden sillan rakentaminen on ajankohtaista kuitenkin vasta vuosien päästä. Kuva: Ina Virtanen, Kunnallislehti.

VIIKON KUVAT -SARJASSA mukana olevat lehdet: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Kaarinan keskustassa sijaitsevalla pankkiautomaatilla tehtiin tänään perjantaina (28.9.) erikoinen varkaus.

– Vaimoni oli pankkiautomaatilla ja nosti parhaillaan rahaa, kun häntä koputettiin olkapäähän ja puhuteltiin. Hän kääntyi katsomaan, ja olkapäätä koputtanut kaveri lähti saman tien juoksemaan, kertoo Kaarina-lehden toimitukselle soittanut mies.

Rahat ja kortti olivat tallella, joten vaimo kohautti olkiaan. Kaupan kassalla pankkikortti ei kuitenkaan toiminut: se oli ventovieraan ihmisen pankkikortti. Se oli vaihdettu pankkiautomaatilla. Kortin omistajan nimestä oli pääteltävissä, että se ei kuulunut miehelle, joka oli koputtanut olkapäähän.

– Vaimoni ehti kuolettaa oman korttinsa ennen kuin siltä oli kadonnut rahaa. Olisi kuitenkin hyvä, että ihmiset varautuisivat tällaiseen yritykseen, soittaja kommentoi.

Pariskunta ilmoitti tapauksesta poliisille.

Humalainen nainen törmäsi pikkutunneilla Kaarinassa moottoritien keskikaiteeseen.

Hän ajoi kello 4.10 aikaan sunnuntaiaamulla (30.9.) valtatie 1:llä ja osui keskikaiteeseen Turun kehätien liittymän kohdalla. Hän puhalsi alkometriin 1,4 promillea.

Auton kyydissä oli myös mies. Kumpikaan ei loukkaantunut, mutta sekä auto että kaide kärsivät vaurioita. Naista epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, ja hänet määrättiin ajokieltoon.

#Hälytysajoi

Energiatehokkuus, maalämpö, pullotalo, nollaenergiatalo. Tiiviys, kosteusvauriot, home. Tuttuja sanoja, kun rakennuksissa puhutaan lämmityksestä ja ilmanvaihdosta.
– Maunun koululla Ruskolla alkoi sisälämpötila talvella laskea, kun ulkolämpötila meni alle kymmenen asteen. Todettiin, että kaukolämpöliittymä on liian pieni. Meidät tilattiin paikalle. Ensin teimme simuloinnin. Huomasimme, että kaukolämpöliittymän kasvattamisen sijaan voimme pienentää lämmön tarvetta. Teimme muutoksia ilmanvaihtoon, ja nyt tarvitaan lämmitykseen 100kwh vähemmän ja energiaa kuluu puolet vähemmän, sanoo Nikolas Salomaa, kaarinalaisen nollaE-konsulttitoimiston perustaja ja toimitusjohtaja.

Yritys etsii simulointiohjelmallaan rakennuksille parhaimman yhdistelmän erilaisia energiaratkaisuja. Vaikka talot ulkoisesti olisivatkin identtiset, vaikuttavat energiaratkaisuihin esimerkiksi ilmansuunnat ja käyttäjät. Sadoista eri ratkaisuista kuhunkin taloon valitaan 10-20. Lue lisää 3.10.2018 lehdestä

Pahimus seikkailee Kaarina-lehden verkkosivuilla kerran kuussa. Lehden kiukkuisen maskotin kaikkia jupinoita pääsee seuraamaan tilattavasta Kaarina-lehdestä. Tilaa digilehti täältä.

Turun kirjamessuilla julistettiin tänään Runo-Kaarinan vuoden 2018 voittaja. Kilpailuun tuli yli 200 käsikirjoitusta, joista kirjailija Kari Levolan johtama raati valitsi voittajaksi tamperelaisen Annariitta Linjaman käsikirjoituksen.

Kaarinan kaupunki on kustantanut Linjaman esikoiskokoelman ”Kädet, joiden kautta olen kulkenut”. Katso video voittajan julistamisesta täältä.

Runo-Kaarina on vuodesta 1994 vuosittain järjestetty valtakunnallinen esikoisrunokokoelmakilpailu.

Suomen sisällissodan jälkeen maapallolla on käyty kymmeniä sisällissodaksi luonnehdittavia aseellisia konflikteja. Osa on kestänyt vuosikymmeniä.
Näitä sotia käyvät aivan tavalliset ihmiset.
– Sisällissodassa uhrit ja heidän murhaajansa ovat kaikki ihan tavallisia ihmisiä: miehiä ja naisia, lapsiakin, sanoo Turun museokeskuksen tutkija Jonni Saloluoma.
Wäinö Aaltosen museon Sisällissota-näyttely avautui perjantaina.
Näyttely nostaa huomion keskipisteeseen sotien uhrit; siviilit, sodan jalkoihin jääneet ja sotaa paossa olevat ihmiset.
Näyttely on Turun kaupungin tukema suurtuotanto, joka kokoaa teoksia yhdeltätoista taiteilijalta. Anssi Pulkkisen tilateos koostuu rekan lavetille asetelluista syyrialaisen kodin raunioista.

UUSIKAUPUNKILAISET Erno Pentikäinen (vas.) ja Paavo Tyykilä ravitsivat kavereitaan herkullisella sopalla viime sunnuntaina. Kaksikko on jo usean vuoden ajan säännöllisen epäsäännöllisesti kutsunut kavereitaan ja tulevia kavereitaan tapaamaan oikeasti kasvokkain. Houkuttimena on tapaamisen lisäksi ollut ruokaa, tällä kertaa soppatykillinen lihakeittoa.
– Tapahtuman alateema on tällä kertaa koska me voidaan ja ihan sen vuoksi näitä tapaamisia järjestetään, koska me voidaan, Pentikäinen kertoo.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat kuvien takaa.

LATVALA SALON SORALLA. Jari-Matti Latvala kurvasi Celicallaan Salon sorateillä viime viikonloppuna. MM-sarjan tähtikuski osallistui SM-sarjan päättäneeseen Teijo-talot ralliin 28 vuotta vanhalla Toyota Celicalla. Latvala olisi sijoittunut yleisessä sarjassa, normaalien rallitykkien joukossa seitsemänneksi, vaikka kertoi ajaneensa kohtuullisen kauniisti ja rennoin rantein. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

KATTO IRTI JA KUSKI ULOS. Sauvon VPK:n hälytysosasto harjoittelee kolme kertaa vuodessa ajoneuvosta pelastamista. Saksilla voidaan tarvittaessa leikata ajoneuvon katto irti. Sauvon sopimuspalokunta toimii ensilähdön palokuntana, eli se hälytetään onnettomuuspaikalle ensimmäisenä. Paloasemalta lähtee auto sopimuksen mukaan viidessä minuutissa. Kuva: Jerker Jokiniemi, Kunnallislehti.

KYNTÖAURAT RIVISSÄ. Traktorikynnön SM-kisoissa nähtiin monenkirjavaa kalustoa eri vuosikymmeniltä. Yleisen sarjan parhaaksi kynti moninkertainen SM-kisavoittaja ja MM-kisakävijä Jarmo Itälehto Ilmajoelta. Sarjassa oli kaikkiaan 14 kyntäjää. Kisat käytiin Someron Pitkäjärvellä viime viikonloppuna. Kuva: Sauli Kaipainen, Somero-lehti.

SISÄLLISSODAN MAISEMA. Wäinö Aaltosen museossa perjantaina avautunut näyttely katsoo sotaa uhrien näkökulmasta. Kuraattori Jonni Saloluoma katsoo Anssi Pulkkisen tilateoksesta, joka koostuu rekan lavetille asetelluista syyrialaisen kodin raunioista. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

KAVERIPÄIVÄ. Erno Pentikäinen (vas.) ja Paavo Tyykilä ravitsivat kavereitaan herkullisella sopalla sunnuntaina jo kuudetta kertaa. Kyseessä ei tällä kertaa ollut virallinen Ernon ja Paavon kaveripäivä, vaan Kaveripäivän jatkot. – Tapahtuman alateema on tällä kertaa koska me voidaan ja ihan sen vuoksi näitä tapaamisia järjestetään, koska me voidaan, Pentikäinen kertoo. Kuva: Jussi Arola, Uudenkaupungin Sanomat.

DINOSAURUSTENJAHTAAJAT. Silja McNamara esittelee muinaisen krokotiilin panssaria ja James McNamara iguanadonin selkänikamaa. Englannin Isle of Wight on yksi Euroopan parhaista paikoista liitukautisten eli 120–65 miljoonaa vuotta sitten eläneiden dinosaurusten jäänteiden metsästykseen. Saarelta on kotoisin turkulaisen tanssiteatteri Erin brittivahvistus James McNamara. Rantojen vaeltelu fossiileja etsien kuuluu Jamesin ja hänen suomalaisen tanssinopettajavaimonsa Siljan ohjelmaan aina Englannin-lomilla. Pariskunnan löytämät fossiilit ovat esillä tanssiteatteri Erissä. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

HERKKUPÄIVÄ. Korvapuusti on saanut oman merkkipäivänsä, jota vietetään vuosittain 4. lokakuuta. Ruotsissa kanelipullan päivää on vietetty vuodesta 1999, Suomessa puusti sai oman päivänsä vuonna 2006. Mutta miten mummun leipomat korvapuustit ovat aina niin erityisen hyviä? Se on se näppituntuma, arvioivat Pullapirjojen leipurit Kaija Nygård (vas.) ja Satu Kuusamo. – Taikinan pitää olla pehmeää ja täytteessä kanelia ja voita sillä lailla sopivasti. Jos täytettä on liikaa, puusti luistaa sitä painettaessa, eikä siitä tule nätti, neuvoo Nygård, joka on leipomon korvapuustitaituri. Kuva: Päivi Sappinen, Uudenkaupungin Sanomat.

TESTISSÄ PYÖRÄTUOLIRUGBY. Salon Sirkkulan koulun oppilaat Yusuf Arslan (vas.), Ville Elovaara, Petrus Lintuaho, Rasmus Vuori ja Onni Virtanen saivat maanantaina testata erilaisia paralympialajeja. Heidän suosikikseen nousi pyörätuolirugby. Lajikokeilun tavoitteena on auttaa ymmärtämään erilaisuutta. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

HYVÄÄ MIELTÄ. Joni Luomanen kokeili häntäpallon heittoa Hyvän mielen olumpialaisissa. Mielenterveyskuntoutujat kisasivat viime viikolla Hyvän mielen olumpialaisissa Turun Kupittaan urheiluhallissa. Monille osallistujille hauskanpito oli tärkeintä, mutta osa kilpaili mitalitavoite mielessä. Päivätoiminnan ohjaaja Tuomas Saarimäki, kilpailija Jere Sandell ja päivätoiminnan ohjaaja Tiina Papunen seurasivat suoritusta. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

MARKKINAT. Salon syysmarkkinat on perinteikäs tapahtuma Salon torilla. Viime viikon tapahtumassa tuuli riepotteli ilmapalloja. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

ADEMI OSUI JA OTTI OSUMAA. Talven Suomen cupin pelien jälkeen näytti selvältä, että tämä vuosi olisi Albion Ademin läpimurtokausi. 19-vuotias laituri oli talvipakkasilla paitsi vaarallinen myös tehokas, sillä cupissa syntyi kuusi osumaa. Liigassa tehot ovat kuitenkin olleet vähissä, sillä ennen viime viikkoa vyölle oli kertynyt vain yksi maali. – Oma kausi on ollut vähän rikkinäinen, polvi on vaivannut koko kauden. Ihan hyvää pelaamistakin on ollut, mutta tehot ovat puuttuneet, Ademi arvioi. Lauantaina muutenkin väkevästi esiintynyt Ademi osui kuitenkin jo toisessa perättäisessä pelissään, mikä riitti Interille 1–1-tasapeliin IFK Mariehamnia vastaan. Hamed Coulibalylla oli täysi työ Ademin pitelemisessä Kupittaalla. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

NUORI JA MENESTYNYT. Aiemmin tänä vuonna Vuoden nuoreksi kokiksi valittu Emmiina Lehtonen sijoittui kolmanneksi nuorten kokkien MM-kisoissa Taiwanissa. Ihodesta kotoisin oleva Lehtonen valmisti tuomareille kolmen ruokalajin illallisen. Nuori menestyjä pyrkii käymään kotiseudullaan mahdollisimman usein. Opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa ovat loppusuoralla. Opinnäytetyönsä hän tekee hyönteisistä. Kuva: Hanna Hyttinen, Laitilan Sanomat.

VAHVA TYÖLLISYYSTILANNE. Reilun 8 000 asukkaan Laitilassa on toiseksi vähiten työttömiä työnhakijoita Varsinais-Suomessa. Matalaa työttömyysastetta selittää osaltaan paikallisten yritysten kasvuvauhti, joka on tuonut kaupunkiin enemmän työtä kuin tekijöitä riittää. Laserleikkaaja Aki-Petteri Oksanen on yksi metalliteollisuuden esikäsittelypalveluja tuottavan Laserkeskus Oy:n Laitilan tehtaan vajaasta 60 työntekijästä. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

KUPLAPALLO. Tiistaina Impivaaran jalkapallohallissa pelattiin opiskelijoille suunnattu kuplajalkapalloturnaus. Tanskalaisten kehittämät pallot jalostuivat Norjassa urheilulajiksi ennen kuin saapuivat Suomeen ja Turkuun. Karim Alimi ahtautui palloon ensimmäistä kertaa. – Aika rento meininki näyttäisi olevan, arvioitiin katsomosta. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

JUURIKKAIDEN LISÄAIKA. Sokerijuurikkaat saivat syksynä lisää kasvuaikaa, kun Sucroksen Säkylän tehdas lykkäsi tehtaan käyntikautta. Tehdas käynnistyy 9. lokakuuta. Tehtaanjohtaja Sune Berghäll sanoo juurikkaiden kerryttävän vielä massaa. Kylmien öiden myötä myös sokeripitoisuus voi nousta. Sokeritehdas hakee 200 uutta viljelijää ensi kevääseen mennessä. Kuva: Marko Mattila, Salon Seudun Sanomat.

HAMLET TUO NIMIMIEHIÄ TURKUUN. Paavo Westerberg (vas.) ja Jussi Nikkilä pureutuvat keväällä koston, vallan ja moraalittomuuden kiemuroihin Turun kaupunginteatterin Hamletissa. Kevään suurproduktio tuo joukon nimekkäitä tekijöitä Turkuun. Näytelmän ohjaa Paavo Westerberg, ja Hamletia näyttelee Lontoosta Shakespeare-oppia saanut Jussi Nikkilä. Mukana on myös Eero Aho ja Esko Salminenkin ilmestyy lavalle.  Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

PARAS TREENIKAVERI. Ripsa Järvi ja Sleepy-koira harjoittelevat valjakkourheilua. Fyysisen suorituksen lisäksi ohjaajan tehtävä on huutaa koiralle suuntia. – Se menestyy, joka saa parhaaseen kuntoon sekä koiransa että itsensä. Järvi kilpailee koirajuoksussa ja 1-2 koiran kärryluokassa, jossa kärrynä on kickbike. Kuva: Kiti Salonen, Loimaan Lehti.

KAMPPAILU SIIRTOLAPUUTARHASTA. Paula Heiska on vaalinut upeaa puutarhapalstaansa vuodesta 1995 lukien. Heiska voi jatkaa kukkien kasvattamista Kupittaan siirtolapuutarhassa ainakin vuoden 2025 loppuun saakka. Sen jälkeisestä tulevaisuudesta käy poliittinen taisto, kun puolueet kiistelevät Turun tulevasta yleiskaavasta. Puutarhan säilyttäjät kärsivät kaupunkiympäristölautakunnassa viime tiistaina tappion äänin 7–6. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

AIKA KOVA NALLE. Kun pehmolelunallen kastaa betoniin, se saa uuden elämän pihakoristeena, todettiin Auran marttojen sunnuntaina järjestämällä betoniaskartelukurssilla. Myös vanhat pitsiliinat, kakkuvuoat ja vaasit saivat kyytiä, kun kurssilla loihdittiin juoma-allas linnuille, kukkaruukkujen aluset ja kynttilänjalkoja. Kuva: Kiti Salonen, Auranmaan Viikkolehti.

VIIKON KUVAT -SARJASSA mukana olevat lehdet: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Kaarinan Taitoluistelijoiden Dream Edges osoitti tulleensa jäädäkseen suomalaisen muodostelmaluistelun kärkikastiin voittamalla 27.–28.10. Espoossa käydyn muodostelmaluistelun 1. SM-valintakilpailun (HSK) SM-juniorisarjan.

Joukkue voitti kokonaiskilpailun 183,94 pisteellä, voitettuaan molemmat lyhyt- ja vapaaohjelmakilpailun.

Kuluvalla kaudella 2018–2019 Dream Edges -joukkueen lyhytohjelman teema on Ruma ankanpoikanen. Joukkue esitti lauantain lyhytohjelmakilpailussa herkän ja kauniin ohjelmansa vakaasti ja varmuudella sekä siirtyi johtoon jo ensimmäisenä kilpailupäivänä.

Sunnuntain vapaaohjelmakilpailussa joukkue tarjosi vauhdikkaan ja futuristisen elämyksen ohjelmallaan 2119. Vapaaohjelmassa sattunut luistelijan kaatuminen ei horjuttanut kokonaisuutta. Joukkue voitti myös vapaaohjelmakilpailun ja säilytti siten ensimmäisen sijansa.

Toiseksi sijoittui Team Fintastic (HTK) 174,34 pisteellä, kolmanneksi Musketeers (HL) 172,77 pisteellä. Kaikki juniorisarjan joukkueet pääsevät Turussa maaliskuussa 2019 käytävään SM-kilpailuun (VG-62).

Kaarinan Taitoluistelijoiden SM-noviisijoukkue, Diamond Edges, lunasti hienosti sunnuntaina käydyssä ensimmäisessä 2. lohkon SM-valintakilpailussa paikan kevään SM-kilpailuun. Joukkue sijoittui kilpailussa toiseksi pisteillä 62,17. Joukkueen vapaaohjelma kuluvalla kaudella on salaperäinen ja vangitseva Kuolema Niilillä. Lohkon voitti Team Dynamique (HSK) 64,47 pisteellä. Kolmanneksi sijoittui Aurora Borealis (OLK) 58,76 pisteellä.

Muodostelmaluistelun 2. SM-valintakilpailu käydään Tampereella (TapTL) 8.–9. joulukuuta.

Kirjoittajat: Emmi Vairinen ja Camilla Strandell-Laine

Lue uusin Kaarina-lehti täältä

Maanantaina kokoontunut kaupunginhallitus palautti vuoden 2019 talousarvioesityksen takaisin valmisteluun virkamiehille. Hallitus palaa budjetin äärelle jälleen ensi maanantaina.

Hallintojohtaja Päivä Antolan mukaan palautuksen syynä oli se, etteivät hallitusryhmät olleet vielä ehtineet keskustella keskenään talousarviosta.

Seuraavassa hallituksen kokouksessa luultavasti tullaan keskustelemaan kaupunginjohtajan ehdottamasta 200 000 euron vähennyksestä perusopetuksen tuntikehykseen ensi vuoden syksyllä. Leikkaus jakaa päättäjiä kahteen leiriin. Yhteensä koko lukuvuodelta vähennys olisi 400 000 euroa, kun keväällä 2020 vähennettäisiin toiset 200 000 euroa.

Sen sijaan kaupunginhallitus oli yksimielinen siitä, ettei varhaiskasvatuksen ryhmäkokoa kasvatettaisi ollenkaan. Tarkoitus oli ensi keväänä väliaikaisesti lisätä yli kolmivuotiaiden lasten määrää siten, että yhtä hoitajaa kohden olisi kahdeksan lasta nykyisen seitsemän sijaan. Varhaiskasvatuksessa kärsitään paikkapulasta, mutta tilanne helpottuisi kesän 2019, kun Kaarinaan valmistuu kaksi uutta yksityistä päiväkotia.

Myöskään virkamiesten ehdottamaa ravitsemusterapeuttia ei hallituksen mielestä pitäisi palkata juuri nyt. Ravitsemusterapeutin palkkausta varten voitaisiin hakea valtionkonttorista perintöä, joka on jäänyt perillisittä kuolleilta. Päättäjät siis ehdottanevat, että Kaarinassa odotettaisiin valtionkonttorin päätöstä ja pohdittaisiin ravitsemusterapeutin palkkausta vasta sitten.

Varsinais-Suomeen tulee tänä vuonna selvästi viime vuosia muhkeampi potti veronpalautuksia. Veronpalautukset tulevat jälleen sopivasti kirittämään joulukauppaa, sillä ne maksetaan tileille 11. joulukuuta.
Maakuntaan tulee lähes 260 miljoonaa euroa veronpalautusta viime verovuodesta. Se on 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Verohallinnon tilastoista selviää, että veronpalautusten euromäärä on kasvanut Varsinais-Suomessa tasaisesti viimeisen neljän vuoden aikana.

Myös Kaarinassa veronpalautusten kokonaissumma on isompi kuin viime vuonna. Summa nousee jopa 12 prosenttia viime vuodesta.
Sen sijaan palautusta saavien henkilöiden määrä on pari prosenttia pienempi kuin vuosi sitten.

Kaarinaan veronpalautuksia tulee yhteensä 17,8 miljoonaa euroa. Palautuksia saa yli 20 000 henkilöä.
Keskimääräinen veronpalautus on 879 euroa.

Mätkyjä viime verovuodesta joutuu maksamaan hieman yli 3 700 kaarinalaista. Keskimääräinen mätkyjen summa on 2 049 euroa.

Alueen ostovoimaan veronpalautukset vaikuttavat laajemminkin. Turkulaisille palautuksia tulee yhteensä 97,5 miljoonaa euroa ja esimerkiksi paraislaisille 8,5 miljoonaa euroa ja paimiolaisille 6,5 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan veronpalautuksia maksetaan Suomessa 3,6 miljoonalle henkilöasiakkaalle yhteensä 2,9 miljardia euroa.
Verohallinto on julkaissut ennakkotietoja vuoden 2017 verotuksesta. Henkilöiden ja yritysten tarkat verotiedot julkaistaan torstaina. Silloin listataan valtakunnan ja maakunnan suurimmat pääoma- ja ansiotuloja saaneet henkilöt.

Näin maksetaan:
Palautukset ja mätkyt

• Veronpalautukset maksetaan 11.12.2018. Veronpalautukset ovat pankkitileillä 11.12. päivän aikana.
• Muuttunut tilinumero on ilmoitettava verottajalle viimeistään 11.11.
• Verohallinnon mukaan tilinumerotieto veronpalautusten maksamiseksi puuttuu vielä yli 70 000 asiakkaalta.
• Oman tilinumeron voi tarkistaa Omavero-palvelusta.
• Jäännösveron ensimmäinen erä maksetaan 3.12.2018 ja toinen erä 1.2.2019.
• Jos jäännösveron määrä on 170 euroa tai enemmän, summa jaetaan kahteen maksuerään.
• Alle 170 euron jäännösvero on maksettava kerralla 3.12.2018.

Katso nimet ja tulot Varsinais-Suomen kovatuloisimmista viime vuodelta.

Hakukoneessa on tietoja 5 000 ihmisen tuloista. 

Hakukone kertoo ansiotulot, pääomatulot ja verovuoden 2017 tulot yhteensä. 

Eniten verotettavaa ansiotuloa Varsinais-Suomessa oli Panu Ruotilalla. Hänen ansiotulonsa olivat 3,3 miljoonaa euroa. Routila on Konecranesin toimitusjohtaja, vuodesta 2015 lähtien. Konecranes on nostureiden kunnossapidon markkinajohtaja.

Routila on syntynyt vuonna 1964. Ruotila on myös esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun vuoden alumni viime vuodelta.

Eniten verotettavaa pääomatuloa Varsinais-Suomessa oli Niko Scharlinilla. Hänen pääomatulonsa nousivat 9,8 miljoonaan euroon. Scharlin on syntynyt vuonna 1979. Hänen ansiotulonsa olivat  92 857 euroa.

Scharlin myi puolitoista vuotta sitten kaarinalaisen kauraosaaja Biofermen Fazerille. Bioferme tunnetaan Yosa-tuotteistaan.

Varsinais-Suomen tulolistoja vuosikausia hallinnut Björn Wahlroos ei enää löydy listakärjestä. Wahlroosilla oli ansiotuloja Suomessa viime vuonna 260 000 euroa.

Sammon, Nordean ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Wahlroos maksaa nykyään pääomatuloistaan suurimman osan Ruotsiin. Suomeen hän maksaa veroja edelleen palkkioista, joita hän saa hallitusjäsenyyksistä.

​

​

​

Kaarinassa sijaitseva Hesburgerin keskusvarasto Hes-Pro nousi kaupungin suurimmaksi yhteisöveromaksajaksi viime vuonna. Hes-Pron verotettava tulo oli 9,6 miljoonaa euroa ja sen maksamat verot olivat 1,9 miljoonaa euroa.

Hes-Pron verotettava tulo nousi hieman edellisestä verovuodesta. Nousun ykköspaikalle varmisti kuitenkin se, että viime vuoden ykkönen NIT teki selvästi heikomman tuloksen. Verovuonna 2016 NIT näytti 24 miljoonaa euroa verotettavaa tuloa. Nyt sen tulo oli 5,2 miljoonaa euroa.

Yrityskaupoilla Varsinais-Suomen pääomatulokärkeen vanhan omistajansa nostanut Bioferme löytyy Kaarinan yritysverolistan sijalta 7. Yhtiön tulos näyttää 1,5 miljoonaa euroa, josta se on maksanut reilut 300 000 euroa veroja.

Listan uusi nimi Sininen polku Oy tekee liikkeenjohdon konsultointia. Yrityksen toimitusjohtaja on Kaj Nilsson.

Halikkolaisen Rannikon puutarhan pelloilla on tänä syksynä kypsynyt satoja tonneja kurpitsaa. Halloween-kurpitsan suurin sesonki Suomessa on pyhäinpäivää edeltävä viikko. Se on suomalaisen kurpitsan kannalta myöhään. Kurpitsa ei nimittäin kestä pakkasta. Viljelijä joutuu taistelemaan pakkastuhoja vastaan suojaamalla arkaa vihannesta harsoilla sekä varastoissa että pelloilla.

Gyrokopteri tarvitsee nousuihin ja laskuihin kiitoradan lentokoneen tapaan. Virtaviivaisen, tandem-mallisen Arrowcopterin ohjaamon leveys on vain vähän hartioita leveämpi.

Viikon kuvissa tutustutaan myös kotiin, joka sijaitsee pakettiautossa ja mummoja kyyditsevään riksapyörään.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat kuvien takaa.

HALIKKOLAINEN HALLOWEEN. Oranssi halloween-kurpitsa kuuluu jo suomalaiseen pimenevään syksyyn siinä missä joulukuusi jouluun. Nyt tätä monikäyttöistä herkkua saa myös kotimaisena halikkolaisilta pelloilta. Esa Rannikko suojaa halloween-kurpitsat harsolla pakkasta vastaan. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

NAM, MIKÄ MELLAKKA. Laitilan Shellillä käy perjantaina hulina, kun asemalla vietetään perinteistä Munkkimellakkaa. Suussa sulavien munkkien lisäksi huoltoasemalla voi nauttia laitilalaisten päiväkotilasten halloween-askarteluista. Yksi taiteilijoista, Jasper Vormisto, sai ilokseen testata miltä mellakan päätuote eli vastapaistettu munkki maistuu. Kuva: Solina Saarikoski, Laitilan Sanomat.

KOTI PAKETTIAUTOSSA. Iida Iloniityn koti kutistui elokuussa neljän neliön suuruiseksi, kun energia- ja ympäristötekniikkaa Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Iloniitty muutti pakettiautoon. Projekti tuo opiskelijalle opintopisteitä, mutta niitä tärkeämpänä 22-vuotias Iloniitty pitää asumismuodon ekologisuutta. Iloniityn koti on ulkoapäin huomaamaton ja tummennetut lasit antavat yksityisyydensuojaa. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

VANHAT KUVAT TALTEEN. Somero-Seura lähtee kovaan urakkaan. Se kiertää kyliä vanhojen kuvien perässä. Ensimmäiseksi Kari Järvinen (vas.), Ahti Kukkonen, Marika Haapala ja Juhani Kaivo (ei kuvassa) lähtevät Häntälään siirtämään kuvia muistitikulle. Kuva: Merja Ryhtä, Somero-lehti.

HANKOON PITSALLE. Raisiolaisella Kari Salertolla ja Pyhärannassa asuvalla Mika Siivosella on tapana treffata joillakin lähiseudun pienistä lentokentistä. Sieltä he jatkavat jommankumman gyrokopterilla lentokierrokselle tai vaikkapa pitsalle Hankoon. Mika Siivosen viisi vuotta vanha itävaltalainen Arrowcopter on Suomessa ainoa laatuaan. Kuva: Saara Huovinen, Turun Sanomat.

TANSSII SOMEROLAISEN KANSSA. Somerolla järjestettiin toista kertaa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta ideansa saanut TanssiTähti-kilpailu. Teeriharjulla järjestetyn kilpailun voittaja oli etualalla tanssiva Kairi Kirs ja opettajansa Ahti Kukkonen. Kuva: Armas Töykkälä, Somero-lehti.

SKÅL LEPOLA. Emmi ja Aaron Brownien laseissa kuplii omenasiideri, joka on saanut nimensä perheen kodin, 1920-luvulla rakennetun Lepolan mukaan. Siideri valmistetaan Perniön Ylönkylässä lähiseudulla kasvaneista omenista. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

MUMMOT KYYTIIN. Leila Tanskanen kuskaa mummoja kylille riksapyörällä. Riksapyörä on Loimikodin käytössä, ja se tarjoaa asukkaille uuden tavan liikkua ja päästä liikkeelle. Anna Talvitie, Martta Immonen ja Elli Holmberg ovat valmiita nousemaan toistekin Tanskasen kyytiin. Kuva: Kiti Salonen, Loimaan Lehti.

LEMUN HELMI. Varsinais-Suomessa etsitään uusia tapoja hyödyntää maaseutualueiden pieniä virkistys- ja luontokohteita. Pohjana kehitystyölle on maakuntaliiton, Valonian ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten yhteishanke, joka kokoaa tiedot kohteista, niiden sijainnista ja saavutettavuudesta avoimeen verkkopalveluun. Maskun Lemussa kulkeva Kolkanpolku on yksi retkeilyreiteistä, jonka ylläpitoon toivotaan uusia ideoida seudun matkailu- ja liikuntayrittäjiltä. Yhdistysaktiivi ja polunvartija Jukka Niittymäki toivoo, että Kolkanpolulle kehitettäisiin oma liikuntatapahtuma. Kuva: Timo Jakonen, Turun Sanomat.

TALVIRENKAAT ALLE. Rengasliikkeiden puhelimet ovat pärisseet yhtenään, kun asiakkaat ovat varanneet aikoja renkaaanvaihtoon. Iikka Varttinen KA-Rengas Oy:stä asensi renkaita ja vastaili puhelimeen. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

HARVINAINEN PATSASJUHLA. Kulttuurimesenaatti ja kamarineuvos Eero Rantanen sai elämäntyötään kunnioittavan patsaan Lokalahdelle. Eero Rantasen Taidekokoelmien Ystävät ry:n puheenjohtaja Tapani Rantala korosti patsaalla pitämässään puheessa juurien merkitystä. Elämäntyötä kunnioittava patsas onkin nimeltään Juuret. Kuva: Maija Ala-Jääski, Uudenkaupungin Sanomat.

KERÄILYHARRASTUS YHDISTÄÄ. Kyrön koululla nähtiin viime lauantaina niin Littlest Pet Shop -hahmoja, legoja kuin pieniä muovisia hirmuliskojakin. Karinaisten MLL:n järjestämässä keräilytapahtumassa todettiin harrastuksen yhdistävän perheitä, sukupolvia ja kaikkia samanhenkisiä. Emma Bergendahlin esittelypöydältä löytyi melkein sata Littlest Pet Shopin hahmoa. Kuva: Tuomas Honkasalo, Auranmaan Viikkolehti.

VIIKON KUVAT -SARJASSA mukana olevat lehdet: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Kaarinalaisen S:t Karins svenska skolanin oppilaista noin 85 prosenttia on kaksikielisten ja 15 prosenttia yksikielisten kotien lapsia. Ruotsi on 160 oppilaalla väestörekisteriin merkittynä äidinkielenä.

Suomen kielen selkeä enemmistöasema paikkakunnalla näkyy sen vahvana osuutena koululaisten arjessa. Välitunneilla esimerkiksi kuulee useimmiten puhuttavan suomea.

– Oppilailta edellytetään kuitenkin ruotsin kielen taitoa jo koulua aloitettaessa. Meillä ei tarjota kielikylpyä, sen sijaan oppilaiden ruotsin osaamista vahvistetaan. Joillekin oppilaille koulu on ainoa paikka, jossa he käyttävät päivittäin ruotsia, koulun rehtori Maria Engblom toteaa.

Kaarinassa asuvan perheenäiti Eva Souranderin mukaan Kaarinasta ei löydy monia järjestettyjä lasten harrastuksia ruotsiksi. Hän itse toimii aktiivisesti lastensa koulun vanhempainyhdistyksessä. Yhteydenpitoa paikkakunnan muiden ruotsinkielisten kanssa on muun muassa muutamien Facebook-ryhmien myötä.

Perhe tuntee ja on hyödyntänyt Kaarinassa esikoulun ja koulun lisäksi muutamia sellaisia palveluja, joissa pystyy käyttämään omaa äidinkieltä.

– Lastenneuvolassa ja kirjastossa on mahdollisuus saada ruotsinkielistä palvelua. Sen sijaan en tiedä, miten asian laita on terveyskeskuksen kanssa, jos sinne menee lääkäriin. Käytämme itse työpaikkojemme työterveyshuoltoa, ja lapsia olemme vieneet vakuutuksen turvin yksityiseen lääkäriin, Eva Sourander mainitsee. Lue lisää 7.11.2018 lehdestä

Torstaina 1.11. töihin 8:ksi ajaneet hieraisivat silmiään Saaristotien ja Voivalantien liikennevaloristeyksessä. Alikulkutunnelin päällä olevan suojakaiteen päällä roikkui auto.
Farmariauton irrotusoperaatio ruuhkautti liikennettä pahasti, ja jono ylsi Kuusistonsalmen sillalle saakka.
Viestintäpäällikkö, ylikonstaapeli Teemu Äikäs Lounais-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että syynä oli ilmeisesti kuljettajan tarkkaavaisuuden herpaantuminen väsymyksen takia. Auto oli tullut Paraisten suunnasta.
Auto saatiin kaiteen päältä pois hinausautolla, ja kello 9 aikoihin liikenne sujui jo normaalisti. Henkilövahinkoja ei tullut. Poliisi tutkii tapausta liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Kaarina-lehden lukija Joonatan Bergskaug kuvasi kaiteen päälle kiepsahtaneen auton. Katso video täältä.