Ilmari Kuivala on ohjannut Turussa pääsiäisnäytelmän 13 peräkkäisenä vuonna. Joku on kysynyt, että eikö saman asian jauhaminen kyllästytä.

– Kun se ei ole yhtenäkään vuonna sama asia! Otamme joka vuosi tapahtumiin uuden näkökulman, turkulainen ohjaaja selvittää.

Tänä pääsiäisenä haastetta on melkoisesti enemmän kuin yleensä, sillä näytelmä esitetään tavallista näyttävämpänä Turun tuomiokirkon portailla. Sama on tehty vain kolmesti aiemmin, edellisen kerran vuonna 2011. Tuolloin näytelmän näki kaikkiaan 7000 ihmistä.

Ristin askeleet -niminen pääsiäistarina ei ole identtinen edeltävien suurproduktioiden kanssa. Aiemmat versiot opettivat katsojille selvästi tapahtumat, mitä pääsiäisenä tapahtui minäkin päivänä. Tällä kertaa samat asiat tulevat kyllä esille, mutta hienovaraisemmin.

Näytelmän työryhmässä ahkeroi kaarinalaisvoimia. Kaarinan kaupunginvaltuutettu ja Mikaelinseurakunnan kappalainen Ismo Seivästö on toinen näytelmän käsikirjoittajista. Myös monien avainhahmojen, kuten Magdalan Marian, Juudaksen ja Johanneksen, näyttelijät ovat kaarinalaisia.

Seivästö ei halunnut näytelmään yhtään 2000 vuotta vanhaa patsasta, vaan oikeita ihmisiä tunteineen. Esimerkiksi Jukka Soinion näyttelemään Juudakseen avataan toista näkökulmaa.

– Juudas ei ollut vain paha, kuten yleensä ajatellaan. Näytelmässä hän käy inhimillisen keskustelun Pietarin kanssa siitä, miksi kavalsi Jeesuksen, Seivästö paljastaa. Lue lisää 17.4.2019 lehdestä

Kaarinan lukion yhteiskuntaopin yh9-kurssin oppilaat järjestivät viime torstaina vaalipaneelin, jossa käytiin kiivasta keskustelua esimerkiksi opiskelusta ja tasa-arvosta.

Kolmannen asteen valintauudistus herätti panelisteissa paljon keskustelua. Vihreiden ehdokas Alina Heywood kritisoi ensikertalaiskiintiöitä. Hänellä oli omakohtaista kokemusta siitä, että hän otti opiskelupaikan vastaan ja sitten ala ei tuntunutkaan oikealta.

Keskustan Annika Saarikko kehui paneelia ja hänen mielestään se oli parempi kuin MTV:n puheenjohtatentti, johon hän oli osallistunut edeltävänä päivänä. Saarikko hehkutti sitä, että paneelissa eri puolueiden väliset erot tulivat hyvin esille. Lue lisää 17.4.2019 lehdestä

Teksti ja kuva: Laura Peltonen

Miten liikuntarajoitteiset pääsevät hakemaan passinsa Kaarinan keskustan R-kioskista, kun luiskaa ei ole?

Saatiinko Kaarinaan lisää omakotitalotontteja vuokralle?

Mitä Kuusiston kirkossa muuttuu vuonna 2020?

Miksi Kaarinan uimahallissa ei ole kertakäyttölaudeliinoja?

Mitä selvisi Kaarina-lehden lukijakyselyssä?

Entä miksi hiljainen viikko on hiljainen?

Vastaukset löytyvät Kaarina-lehdestä 17.4.2019. Mukavia lukuhetkiä! Digilehden voit lukea tästä.

Kokeile digilehteä

UUTISANALYYSI​

Tunnin juna on juuri valituille Varsinais-Suomen kansanedustajille tärkeä hanke. Lähes kaikki ovat ajamassa sitä maakunnan tärkeimpänä edunvalvonta-asiana tai yhtenä tärkeimmistä. Maakunta haluaa sen myös hallitusohjelmaan.
Vähiten Tunnin junaa ykköshankkeena kannattaa uusista kansanedustajista salolainen Mikko Lundén (ps). TS-Yhtymän vaalikoneessa Tunnin junan tärkeys maakunnan ykköshankkeena on hänen mielestään vain 15 prosenttia.
Sataprosenttisesti Tunnin junan takana on kuusi kansanedustajaa. Kahdeksan kannattaa sitä lähes täysillä maakunnan ykköshankkeena. Vain kolme on empivämmällä kannalla.
Sauvolainen kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk) pitää tärkeämpänä huolehtia maantieverkostosta. Hänen mielestään Tunnin junan tärkeysaste on 40 prosenttia.
– Tunnin juna on merkittävä investointi. On otettava tarkkaan huomioon sen vaikutukset paitsi Turun seudulle myös Salon seudulle. Tunnin junaa kiireisempää on huolehtia maantieverkoston tasosta ja pitää kunnossa myös ns. alemman asteinen tieverkosto, vastaa Kiviranta, kun häneltä kysyy täsmennystä vaalikonekantaan.

Salolainen Katja Taimela (sd) on Tunnin junan takana sataprosenttisesti, mutta hän korostaa myös muita tiehankkeita.
– Tunnin juna on maakunnan kärkihanke liikennehankkeista. Mutta se ei sulje pois sitä, että liikenneinframme kaipaa muitakin uusia hankkeita ja nykyinen heikko tiestön kunto korjausvelkarahaa, kertoo Taimela vaalien jälkeen.

Katso edustajien tarkemmat kommentit viemällä osoitin sitaattimerkkien päälle.

Johannes Yrttiahon (vas) mielestä uuden ratayhteyden tärkeys on 46 prosenttia (vaalikoneessa ehdokkaan valitsema lukema).
– En ole täysin vakuuttunut tunnin junan ensisijaisuudesta, vaikka sinänsä kannatan junaliikenteen parantamiseen panostamista. Nykyinen rataverkko vaatii korjauksia. Perusparannuksilla saataisiin aikataulut pitämään ja liikenne sujumaan. Tärkeää olisi panostaa maakunnan sisäisten yhteyksien parantamiseen. Raideyhteydet Uuteenkaupunkiin, Loimaalle ja Saloon sekä 8-tie, sanoo Yrttiaho vaalikoneessa.

PERUSSUOMALAISET keräsi suurimman ääniosuuden 11 varsinaissuomalaisessa kunnassa. Kakkosena puolue oli kymmenessä kunnassa.

Katso kuntakohtaiset äänijakaumat kartasta.

Perussuomalaiset otti äärimmäisen tiukan voiton Varsinais-Suomen vaalipiirissä. Puolue sai eduskuntavaaleissa 19,1 prosentin kannatuksen, kun kakkoseksi tullut kokoomus keräsi 18,9 prosentin kannatuksen (tarkistuslaskennan jälkeen).
Äänimäärässä perussuomalaisten etumatka kokoomukseen oli noin 550. Perussuomalaisten potti maakunnasta oli 52 913 ääntä ja kokoomuksen 52 367.
Tarkistuslaskenta toi lisää eroa, sillä vaali-illan jälkeen rako oli vain 294 ääntä.
Viime eduskuntavaaleihin verrattuna perussuomalaisten äänimäärä nousi yli 2 000 äänellä. Kokoomuksen taas pieneni noin 3 000 äänellä.

(Kuntagrafiikan äänimäärät ovat vaali-illan lukuja. Tarkistuslaskenta on saattanut muuttaa äänimääriä hieman.)

MAANANTAIN vastaisena yönä valitut uudet Varsinais-Suomen vaalipiirin kansanedustajat asuvat pääsääntöisesti Turussa tai Turun seudulla. Turun naapurissa Kaarinassa asuu Sofia Virta (vihr), joka on vaalien suurin yllättävä Varsinais-Suomessa.
Salo sai näissä vaaleissa pitkästä aikaa toisen kansanedustajan, kun salolainen Mikko Lundén (ps) nousi eduskuntaan.
Sen sijaan Loimaan alue menetti edustajansa, kun Olavi Ala-Nissilä (kesk) tippui eduskunnasta. Ministerin pestiä viime hallituksessa hoitanut Annika Saarikko (kesk) on tosin syntynyt Loimaan vieressä Oripäässä.

(Mitä kartan eri värit tarkoittavat, paina vasemmalla ylhäällä olevaa painiketta.)

VAKKA-SUOMESTA ei noussut näissäkään vaaleissa omaa edustajaa eduskuntaan. Uudenkaupungin suurimman äänimäärän keräsi Jaana Vasama (sd), mutta 1 596 ääntä ei riittänyt paikkaan.
Koko vaalipiiristä Vasama keräsi 2 300 ääntä.

SEUTUKUNTIEN voi olla yhä vaikeampi saada omia, oman kunnan kansanedustajia läpi, kun väkiluku ja äänioikeutettujen määrä laskee.
Esimerkiksi Vakka-Suomen kunnissa oli eduskuntavaaleissa 32 000 äänioikeutettua, kun yksinomaan Turun kaupungissa määrä oli 162 397.
Toki puolue- ja kuntarajat sopuisasti ylittävä ehdokas tai kaksikin on täysin mahdollista saada läpi. Nyt Varsinais-Suomessa eduskuntaan riitti reilun 2 000 äänen saalis.
Laitilan ja Uudenkaupungin äänestysprosentit ovat jäänyt näissä ja viime eduskuntavaaleissa maakunnan alhaisimmille tasoilla.
Varsinais-Suomessa oli äänioikeutettuja yhteensä 394 180.

VARSINAIS-SUOMEN kansanedustajien sukupuolijakauma on käytännössä tasan, naisilla on yhden edustajan etumatka. Naisia on yhdeksän ja miehiä kahdeksan.
Tässä jaossa ei tapahtunut muutoksia viime eduskuntavaaleihin verrattuna. Myös silloin naisia valittiin yhdeksän ja miehiä kahdeksan.
Jakauma säilyi samana, vaikka näiden vaalien myötä moni pitkäaikainen edustaja luopui politiikasta Varsinais-Suomessa.
Myös vaalipiirin äänioikeutetuista enemmistö oli naisia, 206 262. Äänioikeutettuja miehiä oli 187 918.​

Viikon kuvissa kädet ojentaa sekä kansainvälisen kissanäyttelyn tuomari että käärmeammattilainen.
Pääsiäiseen kuuluu yhteinen aika perheen kanssa, sanoo somerolainen Petterssonin perhe. Perniöläiset puutarhurit taas tietävät, että juhlapyhä lisää rosmariinin kulutusta.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat kuvien takaa.

VAUVA MUKAAN ARKADIANMÄELLE. Kaarinalaisen Sofia Virran (vihr) nousu kansanedustajaksi oli yllättävin käänne eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomessa. Virran tulevaa työtä eduskunnassa tukevat ainakin Eeva-Maria Kuparinen, Sonja Silvander ja puoliso Peeter Nummi. Virran vauva syntyi vuodenvaihteessa, joten uusi työ alkaa vauva kainalossa. Kuva: Maria Kesti, Kaarina-Lehti.

UUSI ARKI. Varsinais-Suomi sai sunnuntaina kaikkiaan kuusi uutta kansanedustajaa. Uusi elämä kansanedustajana yllätti nauvolaisen Sandra Bergqvistin (rkp). Heti maanantaina hän lähti keräämään vaali-ilmoituksiaan ympäri maakuntaa. Samalla mielessä pyöri askarrus siitä, mitä seuraavat viikot tuovat tullessaan. – Arki muuttuu varmasti. Itse olen vielä äitiyslomallakin viikon verran. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

ARKADIANMÄELLE. Paljasjalkainen salolainen Mikko Lundén (ps.) oli toistamiseen ehdolla eduskuntavaaleissa. Reilut 4 500 ääntä takasi tällä kertaa miehen nousun kansanedustajaksi. Lundén on ollut kunnallispolitiikassa kymmenen vuotta, sillä hänet valittiin Salon kaupunginvaltuustoon vuonna 2009. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

PÄÄSIÄINEN TARKOITTAA AIKAA PERHEEN KANSSA. Petterssonin perheessä nautitaan pääsiäisenä yhteisestä ajasta. Jokainen maalaa oman pääsiäismunan tai pari. Hermanni ja Fanny tekivät värikkäitä, sulin koristeltuja. Salla-Mari koristeli pääsiäismunansa kullalla ja Juho elämän tärkeillä asioilla: perheellä ja futsalilla. Kuva: Sari Merilä, Somero-lehti.

KYY KOUKUSSA. Turkulainen Toni Beckman tuntee kyyt ja käsittelee niitä tottuneesti. Hän kasvattaa ja lisäännyttää matelijakantoja eläintarha- ja tutkimuskäyttöön. Käärmekoukku on hyvä apuväline käärmeiden käsittelyssä, Beckman näyttää. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

MESTARUUS TULI. Turun Uimarit nappasi toisen peräkkäisen naisten Suomen mestaruuden viime perjantaina. – Alku oli vaikea, minuakin jännitti. Kun joukkue paransi peliään, niin omakin peli aukeni, tuumasi loisto-ottelun pelannut maalivahti Erika Alander. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

VALOKUVAT INNOITTIVAT MUISTELEMAAN. Lahden kartanon Tuuva-neidillä oli kesällä 1913 saksalaisvieraita ja otettiin paljon kuvia. Vuosien päästä Arne Bolzmann löysi frankfurtilaiselta kirpputorilta albumin, jonne näitä kuvia oli tallennettu. Hän toimitti sen tamperelaiselle ystävälleen Mirja Tenhuselle. Internetin kautta kuvakokoelma löysi tiensä takaisin Somerolle ja Pertti Toukkarille. Kuva: Somero-lehden julkaisema kuva.

ROTUKISSAN RAAMIT. Sunnuntaina huipentunut kansainvälinen kissanäyttely houkutteli Turkuun kissoja myös valtamerten takaa. Hyvän näyttelykissan tärkein ominaisuus on luonne. – Toki kissan pitää vastata rodulle asetettuja ulkoisia vaatimuksia, mutta kauniskaan kissa ei ole hyvä näyttelyssä, jos sen luonne ei ole kohdallaan, kertoo Fernanda Campos. Hän saapui kissanäyttelyyn Brasiliasta. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

SIRKUSELÄMÄÄ. Jonglööri Kai Kuutamo unelmoi uransa alussa, että pystyisi elättämään itsensä sirkuksella. Nyt hän on saanut elää haavettaan todeksi jo 15 vuoden ajan. – En tiedä mitään parempaa kuin lapsilta tuleva innostunut palaute. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

PALLON PERÄSSÄ. Laitilassa jalkapallon harrastajamäärät ovat kasvussa. Raumalta viime kesänä lahjoituksena saatu keinonurmikenttä mahdollistaa sen, että kauden aloitusta on voitu aikaistaa. P09-joukkuueen valmentaja Joni Vuorinen opasti joukkueelle seuraavaa harjoitusta. Kuva: Hanna Hyttinen, Laitilan Sanomat.

ROSMARIINI KUULUU PÄÄSIÄISEEN. Rosmariini ja lampaanliha ovat yhdistelmä, joka moninkertaistaa välimerellisen yrtin käytön pääsiäisenä. Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia yrttien käytöstä ja kasvatuksesta, tietävät Mona Lahtinen ja Jarno Vesterinen Hallonmäentilalta Perniöstä. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

KANNUSTUSTA RIITTÄÄ. TPS pelasi tiistaina seurahistoriansa ensimmäisen Salibandyliigan loppuottelun huikean kotiyleisön edessä Kupittaalla. Turkulaisia kannusti Classicia vastaan ennätysmäiset 2 411 katsojaa. – Porukka on kuin jostain Huuhkajien fanikatsomosta, TPS-puolustaja Lauri Stenfors ihmetteli. Ottelusarjan seuraava peli on lauantaina. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

ENSIMMÄINEN KEIHÄSKAARI. Yhdeksänvuotias Susanna Haakana kokeili keihäänheittoa viime perjantaina ensimmäistä kertaa elämässään Petri Lehtosen opastamana. Karinaisten Kunto oli pistänyt yleisurheilupisteen pystyyn Kyrön koulun vanhempainyhdistyksen järjestämille Tekemistä ja toimintaa Auranmaalla -messuille. Messuilla pääsi tutustumaan alueen monenmoisiin harrastus- ja toimintamahdollisuuksiin. –Tämä on kivaa, mutta ei minusta taida tulla keihäänheittäjää, Susanna arveli, sillä hänellä on jo entuudestaan liuta muita harrastuksia. Kuva: Tuomas Honkasalo, Auranmaan Viikkolehti.

VESISANKARIT UIMAHALLISSA. Uimahallin Aki Varjo kuljetti halukkaita kanootin kyydissä, jos itse ei halunnut kokeilla melomista. Vuorossa on Viivi Heikkinen. Vesisankarit-tapahtumassa puhuttiin myös turvallisesta vesillä liikkumisesta. Kuva: Jussi Arola, Uudenkaupungin Sanomat.

Viikon kuvat -sarjassa mukana olevat lehdet:
Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Yksi tärkeä teema lukumummi ja -vaari -toiminnassa on lapsille annettava ekstra-aika aikuisten seurassa. Mämmi sanoo huomanneensa lukumummina sen, että lapset todella arvostavat yhteisiä lukuhetkiä.

– Olen hieman huolissani siitä, kun katson lapsiperheitä vaikkapa leikkipuistoissa ja vanhemmilla on usein kännykät kädessään ja keskittyminen poissa lapsista. Sen on huomannut hyvin, miten tärkeää aikuisen jakama huomio on lapsille. Sitä ei voi koskaan saada liikaa, Valkeavuoren alakoulun lukumummi Elina Mämmi pohtii.

Vaikka Mämmi on opettanut työkseen suomea, ei opettajatausta ole edellytys lukumummiksi tai -vaariksi pääsemiselle. MLL Kaarinan yhdistyksellä on Mämmin lisäksi toinen lukumummi Piispanlähteen alakoulussa.

– Tilaa ja kysyntää on varmasti. Minut on otettu koulun puolelta todella hyvin vastaan ja uskoisin, että myös muissa Kaarinan kouluissa olisi kysyntää lisälukumummeille ja -vaareille. Mukaan vain, jos yhtään siltä tuntuu, Mämmi vinkkaa.

Lue lisää lukumummi Elina Mämmin kokemuksista 24.4.2019 lehdestä

Keskiviikkona Kaarinassa rikotaan suurella todennäköisyydellä 20 asteen raja. Ilmatieteenlaitos ennustaa huomiselle 21 asteen lämpötilaa ja suoraa auringon paistetta. Myös tuuli on hyvin pientä.

Tavanomaista selvästi lämpimämpi sää jatkuu Suomessa koko viikon. 20 asteen lämpötila näyttäisi rikkoutuvan Kaarinassa myös torstaina ja perjantaina.

LÄMPÖTILA EHTII kuitenkin laskea vapuksi. Tämän hetken ennusteissa vappuna on noin 11–12 astetta.

Ilmatieteenlaitoksen pitkä ennuste kertoo, että vappuaattoa juhlitaan Kaarinassa poutaisessa säässä, vappupäivänä on sateista.

Vapun säätiedot tarkentuvat vielä lähempänä juhlaa.

KEVÄÄN TUNNUSMERKIT, valkovuokot kukkivat jo laajasti. Seuraavaksi odotetaan koivujen puhkeamista hiirenkorville sekä mustikoiden ja kielojen kukintaa.

Seuraa kevään edistymistä lukijoiden kuvista.

Myös kevätkylvöt on aloitettu laajasti pääsiäisen aikaan.

RUOHIKKO- ja metsäpalojen riski on tällä viikolla melko suuri. Etelä- ja Länsi-Suomessa on erittäin kuivaa, eikä sateita ole luvassa ennen vappua. Varsinais-Suomessa onkin voimassa metsäpalovaroitus. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen tekeminen on kokonaan kielletty.

Roskien, puutarharisujen ja oksien polttaminen on yksi yleisimmistä maastopalon syistä, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Etenkin kevään kuivattamaan maastoon tuli karkaa herkästi.

Pelastuslaitos muistuttaa, että jätteitä ei saa hävittää kotioloissa polttamalla lainkaan ja risujen ja oksien polttamisessa on oltava huolellinen sekä noudatettava viranomaisten määräyksiä.

Risujen ja oksien polttamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta pelastusviranomaiselle. Sen sijaan asuinkunnan ympäristömääräykset tulee selvittää. Monissa kunnissa risujen, hakkuutähteiden ja lehtien avopoltto nuotiolla, tynnyrissä tai muussa vastaavassa astiassa on taajama-alueella rajoitettu tai kokonaan kielletty.

Sekajätettä, muovia tai käsiteltyä puutavaraa ei saa lainkaan polttaa puutarhajätteen seassa.

Kuva: Juhani Peltonen 23.04.2019: Kaarina aamulla.

Kaarina-lehti kirjoitti 24.4.2019 lastensuojelun ongelmista Kaarinassa. Asiat lastensuojelussa ovat kuitenkin edistyneet. Artikkelissa kuvattiin alkuvuoden lastensuojelun tilannetta, joka on sittemmin ehtinyt jo muuttua paremmaksi.

Toisin kuin artikkelissa annettiin ymmärtää, sosiaalityöntekijät eivät enää työskentele väliaikaisissa, toimimattomissa tiloissa Kuovinkadulla. Lastensuojelun ja perhekeskuksen käyttöön on remontoitu kiinteistö Krossista. Lisäksi tiloja on terveyskeskuksen ylemmässä kerroksessa.

Artikkelissa tuotiin myös esille Kaarinan sosiaalityöntekijöiden matala palkkataso. Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi kertoo, että palkka-asia on etenemässä. Vielä kevään aikana sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään sosiaalityöntekijöiden sitoutumispalkkiomallia. Sitoutumispalkkio tarkoittaa, että pitkäaikaisesta työhön sitoutumisesta maksetaan lisäkorvausta.

Arola-Järven mielestä lastensuojelun tilanne Kaarinassa on melko hyvä. Sosiaalityöntekijöille tehdyssä kyselyssä 86 prosenttia henkilöstöstä koki tilanteensa hyväksi tai hyvän ja tyydyttävän välillä vaihtelevaksi, mitä Arola-Järvi pitää kelvollisena tuloksena raskaassa lastensuojelutyössä.

– Palkkataso meillä on ollut huono, mutta virat ovat silti täynnä. Naapurikunnilla taas on henkilöstöpulaa. Tämä kertoo, että joidenkin asioiden meillä on oltava hyvin, kun meillä pysytään töissä, sosiaali- ja terveysjohtaja tuumii.

Kaarina-lehti käytti 24.4. lehden jutun pohjana kaupunginhallituksen päätöstä. Tämän jälkeen lastensuojeluasiaa ei ole käsitelty poliittisessa päätöksenteossa.

Sinikka Koivusella on vitriineissään 10 000 kappaleen yllätyskokoelma Kinder-munista. Koivunen on tehnyt pitkän uran pankkivirkailijana ja vuonna 1997 hänen Kinder-yllätyksensä olivat jo pankissa esittelyssä. Kokoelma on karttunut, kun moni asiakas on tuonut hänelle yllätykset tiskille.

Lämpimät kevätpäivän ovat innostaneet väen ulos. Viikon kuvissa kunnostetaan venetolppia, seurataan muuttolintujen valtavia parvia, ulkoillaan päiväkotilasten kanssa ja avataan karavaanarikausi.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat.

TUORETTA HUMALAA. Tuorehumalaoluita ei ole juuri valmistettu Suomessa. Ainutlaatuisen oluttyypin on lanseerannut Piikkiön Tuorlassa toimiva pienpanimo, Kuninkaantien panimo. Panimon uudessa oluessa on käytetty täysin kotimaista humalaa. Chinook-humalan on kasvattanut piikkiöläinen Merivuoren puutarha. Panimomestari Niko Hurskainen käytti oluen keittoon juuri poimittua tuoretta humalasatoa viime marraskuussa. Kuva: Jan Sundman, Kunnallislehti.

LUKUMUMMIN KANSSA. Ekaluokkalainen Jami Lindén ja Elina Mämmi lukevat kirjoja kerran viikossa yhdessä. Lukumummi ja -vaari -toiminnassa on kyse ennen kaikkea luetun ymmärtämisestä. Mämmi kyselee Lindéniltä aika-ajoin tekstin sanojen merkityksiä, jotta sanavarasto karttuisi. Kuva: Jan Sundman, Kaarina-Lehti.

JOKA PÄIVÄ PÄÄSIÄINEN. Salolainen Sinikka Koivunen availee Kinder-munia ympäri vuoden. Koivusen huikeaan 10 000 kappaleen yllätyskokoelmaan kuuluu tuttujen munien lisäksi myös keskikokoisten ja suurten Kinder-munien yllätyksiä. Koivunen on tehnyt pitkän uran pankkivirkailijana ja vuonna 1997 hänen Kinder-yllätyksensä olivat jo pankissa esittelyssä. Moni asiakas on sen jälkeen tuonut hänelle yllätyksiä tiskille. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

YKSIÖT SELLIIN. Turun Kakolan Pohjoisselli oli aikoinaan yksi vankilan ankeimmista osastoista. Nyt Graniittilinnan viiksirakennukseen on valmistumassa hulppeita yksiöitä, joiden rappukäytävä huokuu melko ankeaakin historiaa. Aivan asuntojen ulkopuolelle rakennetaan kylpylää, joka on suunniteltu puhtaasti aikuiseen makuun. Daniel Sandell työstää käytävän seinää. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

LEEVI KERÄÄ TARROJA TIETEEN NIMISSÄ. Lapsiperheet toimivat ainutlaatuisena tiedonlähteenä turkulaisessa Finnbrain-tutkimuksessa. Finnbrain tutkii muun muassa raskausajan stressin, geenien ja ympäristön vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on noin 4 000 perhettä Turusta, lähikunnista ja Ahvenanmaalta. Kun Leevi Lehtoselle tehtiin vauvana silmänliiketutkimus ensimmäistä kertaa, otsaan laitettava tarra ei millään pysynyt paikallaan. Nyt viisivuotiaana tutkimus sujui hienosti. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

NOIDAN KISSAA SILITTÄMÄSSÄ. Uudenkaupungin keskusta täyttyi lauantaina ihmisistä, kun perintekäs lankalauantain pop up -tapahtuma innosti yritykset, yhdistykset ja ykstyishenkilöt pystyttämään erilaisia myynti- ja puuhapisteitä. 4-vuotias Ilona Roos kävi silittämässä Akuliina-noidan kissaa ja esitteli noidalle myös oman kissanpentunsa. Kuva: Päivi Sappinen, Uudenkaupungin Sanomat.

VENEKESÄ TULEE. Rasmus Näse vietti pääsiäisen pienellä lautalla ja kunnosti Aurajoen vierasvenesataman tolppia. Huonokuntoiset osat uusitaan, ja tolpat saavat uuden turkoosin maalipinnan. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

TURKULAISET DISKOTANSSIN HUIPULLA. Ellen Virtanen ja Matilda Salo ovat saavuttaneet diskotanssissa menestystä, sillä tyttöjen kauloihin on viime vuosina ripustettu SM-kultaa, PM-kultaa ja kirkkaimpana kruununa junioreiden MM-pronssia viime lokakuussa. Diskotanssia voi luonnehtia erittäin fyysiseksi, akrobatiaa, notkeutta ja kovaa kuntoa vaativaksi urheilulajiksi, jossa on paljon samaa kuin kilpa-aerobicissa. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

MISSÄ PERUNA KASVAA. Sateenkaari Koton päiväkodin lapset kevätseikkailivat Kupittaan siirtolapuutarhassa Turussa. Päivän aikana lasten luontosuhde vahvistui leikin ja oivaltamisen kautta. Selville kävi esimerkiksi se, missä perunat kasvavat ja millaisessa pensaassa viinimarjat kypsyvät. Lauri tutustuu tarkemmin talventörröttäjiin Ainin vahtiessa taustalla. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

ODOTETTU VIERAS. Salon seurakunnan koulupappi Ville Väänänen on aina tervetullut Moision koulun 10-luokkaan. Tuomas Uotila edessä, Waltteri Honkavuo, opettaja Sanna Nirhamo ja Antti Kurki tietävät, että Väänäsen kanssa voi jutella kevyistä ja vakavista asioista. Väänänen lienee ainutlaatuinen Suomessa, Salon seurakunnassa ei ole tiedossa muita seurakuntia, joissa olisi kokopäiväinen koulupappi. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

PRONSSIT KAULASSA. Someron Voima Futsal päätti liigakautensa riemukkaisiin tunnelmiin lauantaina Espoossa. Somerolaisjoukkue juhli pronssimitalit kaulassaan. Pronssi on SoVon liigahistoriassa toinen. Kuva: Somero-lehti.

VALTAVA HANHIPARVI LOIMAAN PELLOILLA. Maanantaina Matti ja Elisa Rantalan naapuri soitti ja varoitti arviolta yli tuhannen hanhen syövän heidän pellollaan syysvehnän oraita. Hanhet olivat syöneet noin 8,5 hehtaarin alueella. Luontoharrastaja kertoo hanhien olevan uusi ilmiö Loimaan seudulla, sillä aiemmin niiden muuttoreitit kulkivat idempää. Tämä Hanhiparvi liihotti tiistaina Mälläisissä, Loimijoen tuntumassa. Kuva: Lari Kiviranta, Loimaan Lehti.

VAUNUKAUSI ALKOI. Pitkäperjantaina Krapurannan karavaanialueella Oripäässä kävi vilske kun karavaanarit aloittelivat vaunukauttaan talkoillen ja siivoillen. Seitsenhenkisen Yli-Nissilän perheen vaunussa riittää aina tunnelmaa, kun kaikki ahtautuvat sisälle. –Onhan monien asioiden tekeminen vaunulla haastavampaa ja vaatii suunnittelua, mutta se on sen arvoista, Kirsi ja Olli Yli-Nissilä kertoivat Ellan, 10, Mintun, 3, ja Nita-koiran leikkiessä pihamaalla. Kuva: Tuomas Honkasalo, Auranmaan Viikkolehti.

PÄÄSIÄISNÄYTELMÄ. Laitilassa tehtiin näytelmä Markuksen evankeliumista. Matti Varjonen näytteli Jeesusta edellisen kerran vuonna 1996, joten rooli meni harrastajanäyttelijän mukaan ”vanhasta muistista”. Teatteriryhmän seuraava projektikin on selvillä, Viikinki-jumalanpalvelus. Kuva: Asko Tanhuanpää, Laitilan Sanomat.

Viikon kuvat -sarjassa mukana olevat lehdet:

• Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Miksi lämmin kevät on riski luonnolle?

Mitä vessanpönttö teki keskellä puistoa?

Mitä dekkaristi Markus Ahonen on kirjoittanut uusimpaan romaaniinsa Kaarinasta?

Miksi Kaarinan Alko menee kiinni ja milloin se taas palvelee?

Miltä Kirismäen liittymän muutostyöt näyttävät ilmasta käsin?

Vastaukset löytyvät Kaarina-lehdestä 30.4.2019. Mukavia lukuhetkiä!

Digilehden voit lukea tästä.

Kaarinan keskustassa sijaitsevaa Alkoa remontoidaan. Myymälä pidetään uudistustöiden vuoksi kiinni 6.–22.5.

Lähimmät Alkot löytyvät tuona aikana Piikkiöstä, Skanssista ja Paraisilta.

– Kaarinassa meillä on ollut jo pidempään tarvetta päivittää myymälämme toiminnallisesti ja noudattamaan Alkon uutta myymäläkonseptia, kertoo Lounais-Suomen aluepäällikkö Juha Laanti.

Remontin yhteydessä Kaarinan Alkoon saadaan sata uutta tuotetta. Jatkossa Kaarinan Alkossa on yhteensä 1650 tuotenimikettä, joista viinejä on tuhat.

– Rakennamme tuotevalikoimaa palautteiden pohjalta. Seuraamme myös aktiivisesti alan trendejä, taustoittaa palvelupäällikkö Mervi Johansson.

Tekninen lautakunta tekee tulevana tiistaina päätöksen siitä, rakennetaanko Valkeavuoren uudiskoulu perinteisellä, KVR-mallilla vai allianssilla.

Lautakunnan päätös on periaatteessa lopullinen. Kaupunginhallitus voi sen jälkeen vielä halutessaan käyttää otto-oikeutta ja päätyä toiseen ratkaisuun.

Teknisen johtajan Jyrki Haapasaaren pohjaehdotuksessa Valkeavuoreen valittaisiin KVR-malli, johon olisi yhdistetty kilpailullinen neuvottelumenettely eli allianssimalli.

KVR-urakassa koulu valmistuisi 2,5 vuodessa tai nopeammin. Perinteisen tilaajavetoisen urakan arvioidaan kestävän 3 vuotta. KVR on nopeampi muun muassa siksi, että kilpailutuskierroksia on vähemmän.

KVR-mallissa (kokonaisvastuurakentamisen mallissa) hankkeesta kokonaisvastuun ottava yrittäjä vastaa kohteen suunnittelusta. Yhteistyötä tehdään Kaarinan kaupungin kanssa ja kaupunki asettaa suunnittelulle lähtökohdat tarjouspyynnössään, mutta näitä lähtökohtia ei saa myöhemmin muuttaa. Yleensä vahvoilla ovat urakoijat, jotka ovat konseptoineet työnsä kustannustehokkaiksi nopeiksi vakioratkaisuiksi.

Perinteisessä tilaajavetoisessa mallissa kaupunki itse ohjaisi suoraan hankkeen suunnittelijoita sekä valitsisi heidät. Rakennusmenetelmiä ja -materiaaleja ei olisi konseptoitu vaan hanke olisi räätälöitävä, minkä vuoksi kustannuksia on vaikea ennakoida.

Haapasaaren mukaan KVR-urakka on riskialttiimpi valinta. Jos urakoijan valinta epäonnistuu ja urakoija tekee konkurssin, koko hanke kaatuu.

Valvonnan näkökulmasta KVR-malli on yksinkertaisin. Urakoija vastaa hankkeesta kokonaisuudessaan eikä jälkikäteen tarvitse setviä, kuka oli mihinkin syyllinen. KVR-mallissa urakoija saa myös itse valita itselleen sopivimmat alihankkijat ja kumppanit, jolloin eri toimijoiden väliset häiriöt vähenevät.

Myös allianssimalli on käytettävissä. Hankintalaki kutsuu allianssia kilpailulliseksi neuvottelumenettelyksi. Siinä sen enempää kaupungin kuin urakoijien ei tarvitse lyödä kättelyssä suunnitelmiaan ja hintaa lukkoon vaan vasta yhteisen alkukehittelyn jälkeen. ”Näin emme tilaajana lukitse emmekä rajoita tarjoajien vapautta tarpeettomasti, vaan olemme avoinna heidän ideoilleen ja osaamiselleen, kannustaen heitä löytämään meitä parhaiten palvelevan kokonaisratkaisun”, pohjatekstissä kuvaillaan.

Valkeavuoren kampushankkeen tavoitehinta (31 miljoonaa euroa) ja aikataulu ovat tiukat. Rakennuspaikkaan ei juuri voi vaikuttaa. Hanke edustaa muutoin tavallista kunnallista rakennushanketta.

Kuhankuonon retkeilyreitistöllä kuhisee. Kevään aurinkoisten päivien myötä retkeilijät ovat jälleen löytäneet suositut reitit. Savonjärven laskuojasta voi löytää nyt myös rupikonnat lemmenleikeissä.

Savojärven kierroksella on silta, joka menee laskuojan yli. Se oja suorastaan kuhisee rupikonnia tällä hetkellä. Rupikonnat kutevat syvään veteen.

Viikon kuvissa myös huikea näkymä Kehätien remonttiin ja erilainen vappuaaton näkymä Turun Taidemuseonmäeltä torin monttuun.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat.

PIKKU MYY SAI VAUVAN SYLIIIN. Kolmen kuukauden ikäinen Aleksi ja 2-vuotias Emilia Pärssinen pääsivät yhteiskuvaan muumien kanssa. Äiti Nina Pärssinen ikuisti tärkeän hetken Kaarinan Krossin tapahtumapäivänä. Kuva: Jan Sundman, Kaarina-Lehti.

TIEREMONTTI. Kirismäen liittymässä, Turun Kehätien länsipuolella on räjäytetty kalliota ja kaadettu metsää. Kehätien remontissa Pukkilan ja Kirismäen välisestä tieosuudesta tehdään nelikaistainen ja vanhat tasoliittymät poistetaan ja korvataan eritasoliittymillä. Tietyöt valmistuvat vuonna 2021. Kuva: Jan Sundman, Kaarina-Lehti.

RETRO GULLKRONA. Kymmenen vuotta sitten yksi saariston suosituimmista kohteista sulkeutui. Nyt Gullkronan saari avautuu uudelleen matkailulle toukokuun lopulla. Saarella juuri mikään ei ole muuttunut. Siinä kuitenkin saattaa piillä se voima, joka saa kävijät liikkeelle tänäkin kesänä pitkän tauon jälkeen. – Ei luksusta, vaan retroa, määrittelee Gullkronan uusi satamaisäntä Ben Rosenlund. Valtaosa saaresta on Ilkka Herlinin omistuksessa, pieni osa on kahdella yksityisellä maanomistajalla. Kuva: Jonna Lankinen, Turun Sanomat.

PERHEENISIEN JUTTU. Brasilialainen jujutsu on suosittua Paimiossa. Sami Sibakov (matossa) ja Eemeli Kotamäki vetävät aikuisten ryhmää Action Sports Centerissä. Suurin osa harrastajista on perheellisiä miehiä, joilla kelpaa pari tuntia ”omaa aikaa” muutamana arki-iltana viikossa. Laji muistuttaa paljon perinteistä lukkopainia. Kuva: Jan Sundman, Kunnallislehti.

RUPIKONNAT JA RETKEILIJÄT HERÄSIVÄT KEVÄÄSEEN. Kuhankuonon retkeilyreitistöllä riittää väkeä aurinkoisena sunnuntaina. Rupikonnat heräilevät kevääseen, ja niitä kannattaa bongata vaikkapa Savojärven kierroksen alkupäässä olevasta laskuojasta. Retkeilyintoon vaikuttanee kauniiden säiden lisäksi pääsiäisen jälkeen käynnistynyt Föli-liikenne. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

DOLLARIHYMY JÄÄ HARVOIN TOISEKSI. Susanna Viljaksen Dodge Dart kääntää katseita kaduilla. RantaRuising kokosi pitkäpeltisten autojen ystävät letka-ajoon ja illanistujaisiin. Jenkkiautot ajelivat Loimaalta Oripäähän ja takaisin. Kuva: Marianne Rovio, Loimaan Lehti.

OMALLA TYYLILLÄ HUIPULLE. Turkulaiset tanssijat Mari Munne ja Juho Päivinen ovat nousseet maailman huipulle boogie woogiessa. Viime kauden päätteeksi he juhlivat lajin maailmancupin kokonaisvoittoa. Kaksikko tunnetaan persoonallisesta tanssityylistä, joka jakaa mielipiteitä. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

REILUUS PALKITAAN. Salolainen tubettaja Joona Hellman tapasi fanejaan lauantaina kauppakeskus Plazassa. Hellman on julkaissut jo yli 200 videota Youtubessa ja niitä on katsottu yli 18 miljoonaa kertaa. Hellman haluaa kannustaa jokaista olemaan oma itsensä. – Kun on reilu ja kohtelee muita hyvin, ovet ovat auki vaikka minne. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

YSTÄVYYTTÄ JA UUSIA KOKEMUKSIA. Uudenkaupungin lukio sai vieraakseen oppilaita Rakveren ja Novgorodin ystäväkouluista viime viikolla. Neljän päivän vierailun aikana ystävät pääsivät tutustumaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaaseen, Uudenkaupungin saaristoon, Meyer Turkuun, Turun linnaan sekä tietenkin Uuteenkaupunkiin. Talviturkin kävi heittämässä moni nuori. Kuva: Jasmin Jussila, Uudenkaupungin Sanomat.

VAPPU MONTUN ÄÄRELLÄ. Vappuaaton lakitus veti taas Turun Taidemuseonmäen täyteen juhlakansaa. Tälle vapulle antoi erityisluonteensa Kauppatorin toriparkkityömaa. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

POSKET PULLOLLAAN. Minna Kajander ohjaa Hans Nordbergin tutustumista trumpettiin. Erilaisia soittimia pääsi kokeilemaan Vakka-Suomen musiikkiopiston järjestämässä tapahtumassa, Siriuksen syntymäpäivillä. Kuva: Pirkko Varjo, Laitilan Sanomat.

LAUTAPELIEN MESTARI. Lautapelien SM-tittelit jaettiin viime viikonloppuna Turussa. Suomen mestaruuden lisäksi kisattiin paikasta EM-kisoihin Saksan Esseniiin. Kai Vilen, Asko Nikku, Seth Allison ja Henrik Milen kisapelin ääressä. Neljän hengen joukkueet jakautuvat SM-kisoissa omiin erillisiin peliseurueisiinsa, ja jokainen pelaaja kartuttaa joukkueensa yhteistä pistepottia. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

PYÖRÄILIJÄN ILO. Pyöräilijöiden kisakausi on käynnissä. Turun Urheiluliiton kilpapyöräilijöiden valmennuspäälliköllä Mika Simolalla oli aihetta hymyyn, kun hän valmistautui viikko sitten TS Kortteliajoihin Aurajokirannassa. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

ROSKAT POIS. Jaakko Luhola aloitti Salon keskustan putsaamisen jokirannasta. Mies keräsi roskia ympäri kaupunkia kolmisen tuntia. Luhola osallistui monen muun kanssa Hermanniseuran järjestämiin siivoustalkoisiin. Kaupunki lainasi siivousvälineet ja kuljetti jätesäkit pois. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

ROKKI-KOKIN TAHDISSA. Lasten Laulukaupunki -festivaalin maskotti Salkkuna täytti 29 vuotta ja juhliin osallistui viime perjantaina 700 päiväkotilasta. Juhlakeikalla esiintyi raisiolainen lastenmusiikkiyhtye Rokki-Kokki. Bändissä kitaraa soittaa Mauri Kuorilehto (vas.), rumpuja Mika Kaunisto, bassoa solisti Markku Korpelainen ja koskettimia Arto Lindholm. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

KUKKAKORUT TULEVAT. Kevään juhlissa tullaan näkemään ainakin Yläneellä kukkivia kaula- ja rannekoruja. Riihikoskelaisen Fiinipuketin Emmi Lehtonen opasti Keihäskosken Marttoja kukkakorujen saloihin. Korujen pohja työstetään ensin metallilangasta sormilla virkaten. Sen jälkeen valitaan kukat, sommitellaan ne paikoilleen ja ruvetaan liimaamaan. Koruihin käy melkein mikä tahansa kukka. Kuva: Sari Holappa, Auranmaan Viikkolehti.

POSTIKORTTI SIELTÄ JOSTAKIN. Sota-aikana syntyneet postikortit ovat kuin ikkuna historiaan sille, joka osaa katsoa niitä tarkemmin. Sotapostikortit ovat yksi turkulaisten Merja Mäenpään ja Heidi Nummilan keräilykohteista. Mäenpää aloitti näiden korttien keräilyn selvittäessään oman isänsä, setänsä ja isoisänsä sotataipaleita. Joissakin korteissa kuvattiin rintaman arkea, toisissa taas vitsailtiin siitä. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

Viikon kuvat -sarjassa mukana olevat lehdet:

• Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Kaarinan nimikkokasvia keltavuokkoa voi ihailla paitsi luonnossa myös puutarhassa.
Keltavuokko pärjää puolivarjossa, kuohkeamultaisella, lehtomaisella kasvualustalla. Se tarvitsee multavamman ja ravinteikkaamman maan kuin esimerkiksi sini- tai valkovuokko. Keltavuokko leviää voimakkaasti.
Keltavuokko viihtyy puiden aluskasvina sekä savimailla. Sitä ei kannata istuttaa paahteisimpiin rinteisiin tai syvään varjoon.
Keltavuokkoja voi toisinaan ostaa puutarhakaupoista tai sitä voi siirtää luonnosta omaan puutarhaan. Kasvin siirtäminen juurineen ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten kysy maanomistajalta lupa.
Keltavuokko ei ole Suomessa rauhoitettu. Ruotsissa se on.
Jos keltavuokko risteytyy valkovuokon kanssa, tuloksena on vaaleankeltakukkainen ternivuokko.

Kaarina-lehdessä Piha ja puutarha -teema 8.5.2019. Lue lehti diginä täältä!

Tämän kevään eduskuntavaalit havahduttivat päättäjiä puutteisiin Kaarinan äänestysmahdollisuuksissa.

Kaupunginhallituksessa Åsa Gustafsson (r.) toi esiin, että jatkossa Kaarina-taloa ei kannattaisi pitää ennakkoäänestyspaikkana. Äänestyspaikan läheisyydessä ei saa markkinoida ehdokkaita, joten Kaarina-talossa tai sen yhteydessä ei voitu järjestää vaalitilaisuuksia ennakkoäänestysviikolla.

Hannu Rautanen (vihr.) esitti kaupunginhallituksessa, että tulevissa EU-vaaleissa Kaarinan kaikki äänestyspaikat olisivat esteettömiä. Janne Aso (kok.) taas ehdotti, että äänestysalueiden määrää tulisi Kaarinassa arvioida uudelleen. Niina Alho (sd.) taas toivoi lisää ennakkoäänestyspaikkoja Kaarinaan.

Kaupunginhallitus lähetti ehdotukset jatkovalmisteluun.

Odottavien äitien ensimmäinen toive kuuluu, että voi kun tulisi terve lapsi. Kahden kaarinalaisen äidin kohdalla niin ei kuitenkaan käynyt.

Janina Vellamo oli kaksosraskautensa puolivälissä, kun toisen pojan munuaisessa näkyi ultrassa jotakin häikkää. Vauvat syntyivät keskosina raskausviikolla 34, ja viikon päästä paljastui molempien munuaisissa olevan vajaatoimintaa. Myöhemmin myös selvisi, että vauvat ovat kehitysvammaisia.

Katja Seppälä sai elää tavallista perhe-elämää useamman vuoden.

Sitten, neljän vuoden ikäisenä hänen kaksostyttönsä sairastuivat puolen vuoden välein diabetekseen. Toisella on lisäksi kilpirauhasen vajaatoiminta ja paha heinäallergia. Lisäksi esikoistytär sairastaa keliakiaa.

Vaikeinta sairastavien lasten äidille on, että kiire ei vähene, vaikka lapset kasvavat.

Lähestyvän äitienpäivän kunniaksi Kaarina-lehti antoi puheenvuoron neljälle upealle kaarinalaisäidille. Lue lisää 8.5.2019 lehdestä.

Naiset hei, nyt ryhdytte synnytystalkoisiin ja puserratte Suomeen lisää työteliäitä veronmaksajia.

Älkää kuitenkaan äiteinä päästäkö itseänne repsahtamaan ja rupsahtamaan. Jumpatkaa, harrastakaa ja hoitakaa ystävyyssuhteitanne. Ei äitiyden tarvitse muuttaa mitään.

Pysykää kuitenkin poissa ravintoloista, lentokoneista ja lomakohteista, missä jälkikasvunne läsnäolo häiritsee normaali-ihmisten rentoutumista. Älkää tylsistyttäkö lähipiiriänne vauvajutuillanne.

Älkää kuvitelko voivanne jäädä kotiin vuosiksi. Lapsi on päästettävä sosiaalistumaan päiväkotiin laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin. Älkää missään tapauksessa laskeko lapsianne hoitoon, pienen lapsen paikka on kotona eikä ylisuurissa laitoksissa isompien kiusattavana.

Älkää odottako erityskohtelua esimerkiksi työpaikkojen kesälomajaossa. Älkää myöskään velvoittako kiireisiä isovanhempia osallistumaan rakkauden hedelmänne hoitoon. He ovat osaltaan sen homman jo hoitaneet.

Muistakaa, että lapsen hankkiminen on ilmaston kannalta kaikkein itsekkäin teko. Hyi teitä.

Kyllä te naiset ymmärrätte tämän kaiken sitten, kun teillä on omia lapsia. Tosin, silloin teidän hormonihuuruisia puheenvuorojanne kukaan ei ota enää vakavissaan. Ettehän ajattele järkevästi.

Nuoret naiset, miksi ette jo lisäänny?!

Moottoritien liikenne siirtyy maanantaina 13.5. kiertotielle Turun suuntaan Kirismäen liittymän kohdalla. Samanlainen järjestely vastakkaiseen Helsingin suuntaan toteutetaan perjantaina 17.5. aamupäivällä.

Uusista kiertoteistä huolimatta moottoritiellä on edelleen kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin. Nopeusrajoitus kuitenkin putoaa 60 kilometriin tunnissa. Poikkeusjärjestelyt ovat käytössä vuoden 2020 syksyyn saakka.

Turun kehätien rakentaminen on päässyt täyteen vauhtiin ja tietyöt tuovat mukanaan

Myös kehätien kevyen liikenteen väylä Kirismäen sillan kohdalla suljetaan ja siirretään maanantaina kiertämään Hadvalantien ja Ilolanmäentien kautta, kertoo Väylä.

– Ensi maanantaista lähtien kannattaa työmatkaan varata hieman enemmän aikaa ja pitää maltti mukana myös jatkossa, sillä kiertotiet ja alennetut nopeudet ovat tosiaan käytössä lähes puolitoista vuotta. Ne ovat paitsi tiellä liikkujien myös tienrakentajien turvana, sanoo Väylän projektipäällikkö Juha Sillanpää tiedotteessa.

Noin 70 prosenttia varhaisperunasta kasvatetaan Varsinais-Suomessa. Huippukokki Jyrki Sukulan mukaan, se mitä saariston mullissa nyt kasvaa, on parasta maailmassa. Hän kaipaa kunnon markkinointistrategian laatimista varhaisperunalle.
Lounaiskolkilla uutta perunaa juhlistetaan jo monin eri tavoin. Turussa järjestetään kesäkuussa Neitsytperunafestivaalit varhaisperunoiden kunniaksi. Uudessakaupungissa taas on Uuden perunan karnevaalit ja Rymättylän Röölän rannassa Silli ja uussi peruni -tapahtuma.

TSHERNOBYLIN nelosreaktorissa tapahtui räjähdys 26. huhtikuuta 1986. Sergei Bulgakov oli silloin 28-vuotias perheenisä ja asui Pärnussa Virossa, joka oli vielä osa Neuvostoliittoa.
Eräänä aamuna toukokuun alussa Bulgakov oli menossa työvuoroon villatehtaalle kotikaupungissaan. Bulgakov ei kuitenkaan päässyt töihin, vaan hänet komennettiin bussiin, joka ajoi rautatieasemalle. Sinne koottiin iso joukko virolaisia.
Junassa alkoi kiertää huhu, että määränpää olisi Tshernobyl.

Bulgakov ja muu joukko komennettiin puhdistustöihin. Myöhemmin hän muutti Suomeen ja Kaarinaan, mutta ei juurikaan puhunut erikoisesta työkomennuksestaan.
Sergei Bulgakovin poika Kristian Bulgakov sanoo vähän järkyttyneensä, kun kuuli vasta vähän aikaa sitten mitä isä on kokenut.
– Olen ylpeä omasta isästäni. Hän on omalla tavallaan sankari.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat.

TÖKKÄÄ SIEMEN MULTAAN JA ODOTA, MITÄ TULEE. Kaupan hedelmä- ja vihannesosaston antimista voi kasvattaa halpoja ja hauskoja huonekasveja. Avokadon, inkiväärin tai kurkuman voi yrittää kasvattaa itse. Livian puutarha-alan opiskelijat Wiivi Koskela ja Riikka Lamminpää tekevät kasvikokeiluja kotona ja koulussa. Kurkuman juuresta kasvoi yllättäen kaunis huonekasvi. Kuva: Kaisu Hautamäki, Kaarina-Lehti.

TSHERNONYLIN SIIVOOJA. Nuori perheenisä Sergei Bulgakov oli yksi sadoistatuhansista neuvostokansalaisista, jotka komennettiin puhdistustöihin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. – Ajattelin, etten enää koskaan näkisi omaa perhettäni ja lapsiani, Bulgakov sanoo. Hän vaikeni kokemuksistaan yli 30 vuotta. Kaarinalaisen Bulgakovin lapsille selvisi vasta vähän aikaa sitten, että heidän isänsä osallistui puhdistustöihin. Sergei Bulgakov sanoo, että Tshernobylin puhdistustöihin osallistuneet vaikenivat kokemuksistaan. Noin puolitoista vuotta tapahtumien jälkeen Bulgakov sai mitalin. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

EDUSTUSTEHTÄVISSÄ. Perinteinen partioparaati toi sunnuntaina Turkuun tuhansia marssijoita. Paraatissa edustetaan partiota ja pyritään olemaan parhaita. Lippukunnat kilpailevat esimerkiksi siitä, kenellä on hauskin tai lennokkain partiohuuto. Myös osallistumisprosentti ja marssimisen ryhdikkyys arvioidaan. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

SALON PESTUUMARKKINAT. Valmet Automotiven Salon akkutehtaalle haetaan nyt akunrakentajia. Tehdas työllistää kaikkiaan noin 300 henkilöä. Akkutehtaan tuotannon työpaikat tulivat jakoon viikko sitten. Keskiviikkona Valmet Automotive aloitti pestuumarkkinoiden sarjan. Näitä tilaisuuksia on toukokuussa kaikkiaan kahdeksan, mutta jokainen on jo lähes loppuun varattu. Merja Barry (vas.), Ulla Valjakka, Sonya Mileva keskustelevat ensimmäisessä Pestuumarkkinat-tilaisuudessa Baronan HR koordinaattori Jemina Lindbergin kanssa. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

OMAN MAAN MANSIKKA KAIPAA ULKOMAALAISTA VOIMAA. Ilman ukrainalaista työvoimaa marjatilojen marjat jäisivät poimimatta, sanoo sauvolaisen Mikkolan marjatilan Heli Mikkola. Mikkolan mukaan muutamasta suomalaisesta nuoresta ei tilalla juuri ole apua, kun työvoimaa tarvitaan yli sata ja usean kuukauden ajaksi. Osa työntekijöistä tekee kesäsesonkia pidempää rupeamaa. Nadia Tsviakh ja Oleksandr Voloshyn kuuluvat Mikkolan tilan vakiokalustoon. Kuva: Mikko Perttunen, Kunnallislehti.

JÄNNITYS ILMASSA VIIMEISEEN MINUUTTIIN ASTI. Ottelun voittoheitto on ilmassa ottelun viimeisellä sekunnilla ja pari minuuttia sen jälkeen tanssitaan Salon Vilppaan voittotansseja. Näin on käynyt nyt kaksi kertaa Korisliigan välieräsarjassa Vilppaan ja Kouvolan Kouvojen välillä. Viime minuuteille asti jännittävien otteluiden viides välierä pelataan perjantaina kello 18.30 Salohallissa. Ottelun voittaja saa finaalipaikan katkolle äitienpäiväksi Kouvolaan. Kuvassa Juho Nenosen tuuletus maanantain ottelusta. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

NAURUA, HIKEÄ JA ÄRINÄÄ. Vanhat heinäseipäät toimivat maaleina, kuormalava kelkkana ja traktorin rengas lekan kohteena. Suokankaan pihalla Raatalassa reilun kymmenen naisen porukka huhkii naurun saattelemana treeneissä, joita vetää personal trainer Pia Matikainen omalla pihallaan. Sari Hellsten vetää rengasta kuormalavassa. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat.

LUONNON KAUNISTA. Ekohoitola Norahin yrittäjä Noora Härmä kuuluu Ekokosmetologiyhdistykseen, joka antaa tarkat rajat siihen, mitä tuotteita Härmä voi hoidoissaan käyttää. Luonnonkosmetiikka on trendikästä, toisilla syyt sen käyttöön löytyvät omasta itsestä, toiset taas ajattelevat asiaa ympäristön kannalta. Ihoden hoitolassa järjestetään myös iltoja, joissa valmistetaan itse kosmetiikkaa esimerkiksi ruokakaapin aineksista. Kuva: Hanna Hyttinen, Laitilan Sanomat.

SAARISTON MAKEA KULTA. Varhaisperunan kasvattaminen on kuin jännitysnäytelmä. Pari vuotta sitten halla uhkasi viedä sadon Saaristen tilalla. Tämänkin vapun alla hallaa torjuttiin sadetuksella. Tänä vuonna ensimmäiset avomaan perunat kypsyvät touko-kesäkuun taitteessa. Eero Saarisen varhaisperunat kasvavat Rymättylän Aaslan saaressa. Saariset ovat viljelleet varhaisperunaa saaristossa jo 45 vuotta. Kuva: Eero Saarikoski, Turun Sanomat.

NORSSIA KYYTIIN. Kustavilainen ammattikalastaja Jouni Nieminen on kehitellyt kuoreenpyyntikalustoa jo toistakymmentä vuotta. Nosturikäyttöinen haavi kauhoo vettä räpsiviä eväkkäitä syliinsä kuorerysästä, joka makaa miltei kokonaan piilossa merenpinnan alla. Kuoretta eli norssia pystyy kalastamaan keväällä vain parin-kolmen viikon ajan, kun se nousee kudulle. Tuo aika on kullanarvoinen niin Niemiselle kuin apumies Tuomo Sinkkosellekin , joka valmistautuu vapauttamaan haavillisen hopeakylkiä kalastusaluksen laariin. Kuva: Jonna Lankinen, Turun Sanomat.

KAVIORETKI KESKUSTAAN. Jos Turun keskustassa näkee kaksi hevosta, kyse ei välttämättä ole mistään tapahtumasta eikä harvinaisesta poikkeuksesta. Todennäköisesti hevoset ovat Netta ja Brutus, joiden omistajat Elise Raiski (vas.) ja Saija Laakso tuovat ratsunsa usein kaupungin keskustaan. Laakso ja Raiski myös ikuistavat vierailut eri puolilla kaupunkia valokuviin, jotka he julkaisevat yhteisellä Instagram-tilillään. Tuomiokirkon edustalla Brutusta ja Nettaa pysähtyi kuvaamaan niin lapsiperhe kuin ohikulkeva turistikin. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

PALUUMUUTTAJA. Kaarinan Pojat sai mieluisan paluumuuttajan, kun Niklas Blomqvist (keskellä) palasi KaaPoon täksi kaudeksi. Hän debytoi edustusjoukkueessa viime lauantaina FC Honka/Akatemiaa vastaan. KaaPo pelaa Kakkosen B-lohkoa. TPS:ssä pelannut Blomqvist ei halunnut lähteä enää mukaan TPS:n nousuprojektiin Ykkösestä takaisin Veikkausliigaan, joten vanha seura sai palaajan. Kuva: Jan Sundman, Kaarina-Lehti.

KUNTOA USAN VUORILTA. Someron Esan Linnea Harala haki kuntoa tulevaan kauteen USA:n vuorilta, Arizonan Flagstaffista. Haralan päämatka on 3 000 esteet, joissa hän sijoittui vuosi sitten viidenneksi Kalevan Kisoissa. Yli 2 000 metrin korkeudessa Harala juoksi 825 kilometriä kahden kuukauden leirillä. Kuva: Meri Vilen, Somero-lehti.

RATA SÄHKÖISTYY. Turku-Uusikaupunki-junaradan sähköistystöiden aikana yritetään säilyttää mahdollisimman paljon Uudenkaupungin Kaupunginlahden vanhaa koivupuustoa. On kuitenkin mahdollista, että sähköistykseen liittyvät tolpat tulevat junaradan ja Rantakadun väliin. Ensi viikolla ratatöitä tehdään kolmella sillalla, joissa rataa alennetaan. Ratatöiden pitäisi valmistua vuonna 2021. Kuva: Katja Kaartinen, Uudenkaupungin Sanomat.

MITALIT MIELESSÄ MAASTOON. Kun maastojuoksun Suomen mestaruuksista juostaan sunnuntaina Janakkalassa, starttiviivalla nähdään yli 40 mustakeltaiseen edustusasuun pukeutunutta urheilijaa. Turun Urheiluliitto on ennakkoilmoittautumisten perusteella yksi kisan suurista. Kisaan lähtevät muiden muassa 16-vuotiaat Heljä-Viivi Unkila ja Tuure Haapanen, jotka kumpikin hakevat mitalia 17-vuotiaiden sarjassa. Unkila ja Haapanen käyvät aamuisin Kerttulin urheilulukion harjoituksissa. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

ISÄ JA POIKA KOHTASIVAT. Kooikerhondje-isä Nano tapasi poikansa Decon ensimmäistä kertaa Riihikosken urheilukentällä viime viikonloppuna järjestetyssä koiranäyttelyssä. Koirat heittäytyivät heti halaukseen – tai ainakin riehakkaaseen leikkiin. Riihikosken metsästysyhdistyksen ja Lounais-Suomen ajokoirayhdistyksen järjestämässä koiranäyttelyssä nähtiin muitakin iloisia jälleennäkemisiä. Kuva: Tuomas Honkasalo, Auranmaan Viikkolehti.

LIIKU KOULULAINEN, LIIKU. Bette Hemming on hippa, joka juoksee kiinni muita luokkatovereita. Oppilaat viihtyvät Pääskyvuoren koulun pihametsässä ja liikkuvat samalla luonnossa. Turku aikoo jatkaa lasten ja nuorten liikkumisen kehittämistä myös tämän kevään jälkeen. Kaupunki on ollut mukana kolmevuotisessa Liikkuva koulu -hankkeessa, jonka aikana ala- ja yläkoululaisten liikkumiseen on satsattu 2,2 miljoonaa euroa. Hanke päättyy tänä keväänä, mutta rohkaisevat tulokset ovat saaneet kaupungin jatkamaan toimintamallin kehittämistä. Turku on satsannut sekä oppi- että välituntien toiminnallisuuden lisäämiseen. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

Viikon kuvat -sarjassa mukana olevat lehdet:

• Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.