Quantcast
Channel: Kaarina-lehti
Viewing all 2636 articles
Browse latest View live

Kevään uudet ylioppilaat julkaistaan keskiviikkona – lue nimilistat verkosta

$
0
0

Kevään uudet ylioppilaat ovat tiedossa keskiviikkona. Ylioppilastutkintolautakunta toimittaa tiedot lukioille aamuyhdeksään mennessä ja kokelaat saavat tietää arvosanansa suoraan koulusta.

Kaarina-Lehti julkaisee Varsinais-Suomen uusien ylioppilaiden nimiä lukiokohtaisesti verkossa aamupäivästä alkaen. Päivitämme nimilistoja sitä mukaa, kun koulut niitä toimittavat.

 

Kevään ylioppilastutkintoon ilmoittautui tänä keväänä liki 40 300 kokelasta. Kaikki eivät välttämättä valmistu vielä tänä vuonna.

Ylioppilastutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana.

Tämän kevään viimeinen kirjoituspäivä oli 28. maaliskuuta. Silloin kirjoitettiin uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto.

Tänä keväänä ylioppilastutkinnon matematiikan kokeet kirjoitettiin ensimmäisen kerran digitaalisesti. Kaikki muut aineet ovat jo aiemmin siirtyneet digitaalisiin kokeisiin.

 

Syksyn ylioppilaskokeet alkavat 16. syyskuuta. Silloin kirjoitetaan vieraan kielen lyhyt oppimäärä.


Lymfahoitoa, homeopatiaa lemmikeille ja thaimaalaista erikoishierontaa

$
0
0

Turvotus, selluliitti, pöhötys. ANNAsport-kuntokeskuksen uusi lymfahoito lupaa apua ongelmiin, joista lähes jokainen nainen valittelee. Lymfahoitolaitteen puristus laittaa kropasta liikkeelle nesteet ja kuona-aineet. Aineenvaihdunta vilkastuu.

Oikotietä onneen lymfahoito ei tarjoa. Rinnalle tarvitaan hyvät elämäntavat, vaikka hoito saakin hetkellisesti aikaan pienen ihmeen, kun peilikuva muuttuu, kertoo yrittäjä Anna-Kaisa Heikell-Kujala.

Kaarinan Kehityksen julkaiseman yritysluettelon mukaan Kaarinassa on noin kahdeksankymmentä yritystä, jotka auttavat huolehtimaan omasta voinnista, jaksamisesta ja ulkonäöstä. Uusia yrityksiä syntyy eivätkä vanhatkaan katoa katukuvasta. Kaarina-lehti vieraili muutamassa kiinnostavassa yrityksessä.

Mitä mahtaa olla Thai yoga -hieronta? Entä mitä asiaa koirilla ja kissoilla voi olla homeopaatille? Mistä lähtien miehet ovat uskaltautuneet kosmetologisiin hoitoihin? Lue lisää 15.5.2019 lehdestä

 

Hankejohtaja tulossa Kaarinaan teknisen puolen vastustuksesta huolimatta

$
0
0

Kaarinan kaupungin palvelukseen ollaan palkkaamassa määräaikaista hankejohtajaa, jonka vastuulla olisivat ainoastaan koulujen ja päiväkotien uudisrakentamishankkeet.
Määräaikainen viranhaltija työskentelisi teknisen lautakunnan ja kaupunginjohtajan alaisuudessa. Siten virka olisi samanarvoinen esimerkiksi teknisen johtajan kanssa.

Idea hankejohtajasta tuli ensimmäisen kerran kaupunginhallitukselta viime syksynä. Teknisellä ja rakennuspuolella siitä ei riemastuttu. Kaupungin asianosainen henkilöstö jätti yt-neuvotteluissa kaupungille kirjeen, jossa se toi esille eriävän mielipiteensä. Henkilöstö myös ilmaisee tulkitsevansa hankejohtajan palkkaamisen luottamuksen puutteena ammattitaitoaan kohtaan. Lue lisää 15.5.2019 ilmestyvästä Kaarina-lehdestä.

Kaarina maksoi viime vuonna työttömyyssakkoa kymmenkertaisesti Paimioon verrattuna

$
0
0

Kaarinassa työttömyys jatkaa alenemistaan, mutta kaupungin maksama työttömyyssakko on pysynyt yhtenä seudun kovimmista. Miten tämä on mahdollista?

Työttömyyssakoksi kutsutaan kunnan maksamaa osaa työmarkkinatuesta. Kun työtön on saanut Kelan maksamaa työmarkkinatukea 300 päivää, on kunnan alettava maksaa siitä puolet. Kun tukipäiviä ehtii kerääntyä tuhat, kunnan on maksettava tuesta jo 70 prosenttia.

Käytännössä korkea sakkosumma siis tarkoittaa, että Kaarinassa on enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin monessa muussa kunnassa. Kunnan maksamaa työmarkkinatukea kertyi viime vuonna asukasmäärään suhteutettuna Kaarinassa noin 42 euroa. Ero esimerkiksi naapurikunta Paimioon on merkittävä, sillä siellä asukaskohtainen maksu oli vain neljä euroa.

Toisaalta profiililtaan samankaltaisen Raision kanssa Kaarina oli melko tasoissa. Turussa asukasta kohden maksettavaa tuli viime vuonna huimat 112 euroa.

Kaarina on vuosi sitten ryhtynyt useisiin työllisyyttä kohentaviin toimenpiteisiin. Lue lisää 15.5.2019 lehdestä

Uudet ylioppilaat Kaarinassa ja Varsinais-Suomessa – Katso lukiokohtaiset nimilistat

$
0
0

Kaarina-Lehti julkaisee varsinaissuomalaisten lukioiden toimittamat tiedot uusista ylioppilaista. Julkaisemme uudet ylioppilaat lukiokohtaisesti.
Lista täydentyy jatkuvasti päivän aikana.

 

Kaarinan lukio (nuorisolinja)
al-Ebadi Muslim, Alho Elias Kimmo Iisak, Alhoniemi Tuomas Mikko Ilmari, Aunio Roni Henrik, Condo Caius Anthony, Erola Minttu-Maaria Emilia, Gottberg Iida Aino Anneli, Gratscheff Elias Kasperi, Haapanen Touko Akseli, Haapaniemi Juulia Fanni Marjatta, Hannula Janina Emilia, Heikkilä Jani Mikael, Heikkilä Totti Emil Alexander, Heinonen Jenny Janina, Hevonoja Aarni Johannes, Hiltunen Vilja Marianna, Hovi Miro Joonatan, Hytönen Jenni, Hörkkö Jonatan, Kalpio Roosa Sofia Kristiina, Kanervavuori Kasper Henrik Mikael, Kankare Justus Mikael, Kanttura Julle Rasmus Julius, Kaveri Tapani Matias, Keihäs Nea-Noora Eveliina, Ketola Oona Peppiina, Kettunen Lotta Kristina, Kilpeläinen Vilho Samuli, Koivisto Joonas Juhani, Koivisto Miiko Waldemar, Koivula Sanni Eveliina, Koivunen Elli Ilona, Kokkala Milla Emilia, Korpela Tommi Tapani, Krusberg Joona Juhani, Kunnas Sina Vivien, Kyry Tuomas Kaapo Antero, Kytölä Kaapo Eemil, Kytöniemi Karoliina Pilvi Emilia, Laaksonen Jens Aaron, Laaksonen Vilma Lotta, Lahtinen Reetta Annukka, Laihonen Peppiina Josefiina, Laine Katri Anniina, Laitakari Aarne Sakari, Lapinniemi Eveliina Aliisa, Lehtimäki Jusa Matias, Lehtinen, Helmi Aili Matilda, Lehtovaara Arttu Tapani, Leino Emilia Anna-Sofia, Leonsaari Iida-Maria Kristina, Lindeman Mico Tim Henrik, Lund Niklas Mikael, Löytöläinen Jenna Elisabet, Martelin Eemeli Vilhelm, Matti Eemil Mikael, Mikkola Arttu Anton Ilmari, Mäkelä Linnea Emmi Maria, Mäki Patric Pekka, Neuvonen Eino Juhani, Nikula Hanna Elli Marianne, Nikula Laura Maria, Nummela Jan Emil Johannes, Nyrhilä Elviira Sofiia, Ohvo Oiva Oskari, Oksanen Iida Elviira, Orava Mette Maria, Orpana Venla Hanna Julia, Paajanen Niklas Mikael, Paajanen Niko Antero, Paavilainen Aapo Antero Olavi, Paukkio Eetu Akusti, Pihlaja Niklas Sebastian, Puustinen Aino Elina, Pöllänen Jani Petri, Rajaniemi Jutta Emma Annina, Ranne Sini Tuulia, Reini Lauri Pekka Johannes, Ristimäki Ville Oskari Mikael, Sahatciu Ereza, Salminen Anna Erika Karoliina, Salonen Lauri Pekka, Salonen Susanna Elisabet, Sarkkinen Daniel Johannes, Sillanpää Jessica Maria, Silvennoinen Joonatan Armas Akseli, Sintonen Jesse Mikael, Skön Tuukka Jami-Valtteri, Sorainen Axel Lauri Johannes, Suni Juho Eskil Tapani, Toivonen Anni Maria, Tolvanen Kasper Sebastian, Tornberg Eemil Artturi, Töykkälä Roope Oskari, Ukonmaanaho Wilma Johanna, Viberg Kalle Matias, Viljanen Anni Sofia, Virta Kristian Jari Niko, Virtanen Laura Ilona, Välilä Arttu Jalmari, Väyrynen Veeti Wilhelm, Väärä Adele Kristiina, Wickström Karo Tuulikki.

 

Kaarinan lukio (aikuislinja)
Kaukanen Camilla Eleonora, Vallittu Olli-Pekka Antero.

 

 

Paraisten lukio
Alvarez Simon, Ertman Nora, Honkasalo Pyry, Johansson Patrick, Jokiniemi Janette, Järvenpää Eveliina, Kuvaja Tilda, Laiho Pinja, Lehtilä Ella, Mattlar Aaron, Melander Alisa, Oksanen Ville, Pihlaja Ville, Robertsson Lotta, Rosenqvist Sara, Saikkonen Sulo, Sy Mimi, Tykkyläinen Reetta, Vesterlund Anniina, Vuokko Aleksi, Vuolle Milja, Vuori Heidi, Vähäkangas Markus.

 

Salon lukio
Aaltonen Elina, Aarnio Aleksi, Aarnio Valtteri, Aho Lucas, Ahonen Kata, Ahvenus Julia, Alhola Juuso, Anttila Teemu, Auranen Akseli, Avellán Amanda, Barsk Sandra, Becker Karoliina, Borenius Siiri, Breilin Riku, Efimenkova Milena, Egri Abel, Ekholm Meri-Tuulia, Elo Elmeri, Elo Eveliina, Eloranta Wilma, Erikäinen Jeremias, Feder Emilia, Fonsell Niklas, Fontell Anni, Gashi Laureta, Grönroos Lassi, Haikio Elli, Haimila Iina, Hartman Kiia, Havia Henri, Heikkilä Matilda, Heikkinen Henni, Heikurinen Santtu (Kaksoistutkinto), Heino Kalle, Heiska Riina, Hellsten Elli, Hillgén Julia, Hiltunen Lotta, Hirvonen Eetu, Hirvonen Lauri, Hjerp Aino, Hovi Otto, Huldén Venla, Hurme Henna, Hurme Jani, Hutanen Jore, Huttunen Roni, Huttunen Tiia-Maria, Idström Pihla, Immonen Laura, Jaakkola Annastiina, Jaatinen Severi, Jakonen Olli, Jokela Jusa, Jokiniemi Johanna, Juhola Joni, Juselius Erika, Juvonen Netta, Järvinen Leevi, Kahila Nuutti, Kaiser Sofia, Kakko Emma, Kakko Teemu, Kallioinen Teemu, Kankare Eemeli, Kankare Juuso, Kara Sebastian, Karjalainen Aleksi, Kaski Tuulianna, Kaunela Tuomas, Kerkola Teemu, Keski-Mattinen Konsta, Kontkanen Joonas, Korhonen Saku, Korpinen Atte, Koskinen Jesse, Koskinen Rebekka, Kuisma Akseli, Kujanpää Eerika, Kuusisto Veera, Kymäläinen Maija, Laaksonen Suvi, Laaksonen Tytti, Laamanen Viivi, Lahnalampi Aino, Lahtinen Max, Laiho Aleksi, Laiho Jenni, Lakanen Essi, Latva-Kiskola Tommi, Launiainen Sini, Lehmussaari Camilla, Lehti Senni, Lehtinen Julia, Lehto Fanny, Lehto Sara, Lehtonen Aleksi, Lehtonen Inka, Lehtonen Miika, Lempinen William, Lindgren Saana, Linnamaa Anttoo, Litz Emmi-Sofia, Ljufström Teemu, Luonsinen Santeri, Luonsinen Valtteri, Lylyharju Heidi, Manninen Riina, Matila Ella, Mattila Aino, Meretoja Janne, Mikola Mariia, Minks Elias, Müil Melanie-Kristiin, Myllylä Karenina, Mäkeläinen Sonja, Mäkinen Ilari, Niemi Aarni, Niemi Eeva-Maria, Niemi Martti, Nikkanen Jere, Nikunlassi Aida, Nurmi Tino, Oksanen Jonna, Olenius Wilma, Paananen Saara, Pakarinen Noora, Peltola Tomi, Peltola Valtteri, Pihakivi Nuutti, Pirhonen Nuutti, Pyykkö Samu-Markus (Kaksoistutkinto), Rantaniemi Julia, Raunio Ville, Rehmonen Jasmir, Reiman Juuso, Reunanen Aleksandra, Riuttala Janette, Roos Matias, Räsänen Rasmus, Saari Aino, Saarinen Aino, Sarlin Nea, Savela Laura, Selenius Lotta, Seppälä Eeva, Siltanen Saara, Silvast Ville, Somerpalo Mikael, Suutari Valtteri, Syrjälä Suvi, Söderström Emilia, Tamminen Nelli, Toikka Julianna, Toivonen Aleksi, Tuominen Olli, Tuomola Teppo, Turpeinen Ella, Tyynelä Essi, Valkonen Julia, Walls Veera, Vanhanen Saara, Vehman Tomi, Veijonen Elisa, Wessman Waltteri, Wewala Pathirage, Widén Mandi, Vihiniemi Mikael, Vihiniemi Werneri, Viitala Jesse, Viitaniemi Heikki, Viitasalo Pavel, Vilén Kaarlo, Viljamaa Valtteri, Vill Sander, Villanen Jenni, Vilonen Elias, Virtanen Severi, Vuori Aino, Vuorio Hilla, Yli-Jama Riikka, Yliluoma Jasmin, Ylä-Kotola Pinja, Örling Roosa

Salon lukion aikuislinja
Baez Sofia, Hartikainen Saaga, Karjalainen Riku, Katajakoski Nuutti, Rajala Ville, Ruohonen Susanna, Ruuskanen Anniina, Salmi Kirsi, Tammi Riikka, Tulonen Milla, Tuomikoski Jussi.
Kolme ylioppilasta ei halunnut nimeään julkaistavan.

Turun Klassillinen lukio
Aadeli Nona, Aalto Anette, Aalto Tuomo, Aho Lotta, Alitalo Kaisa, Antervo Meeri, Anttikoski Sofia, Aromaa Assi, Autio Elias, Bacsó Oliver, Bergfors Janika, Costiander Erica, Costiander Janica, Eenilä Linda, Ekola Ronja, Elo Maria, Elsayed Ibrahim, Fang Jie, Glogan Felix, Gozani Sara, Greijus Jere, Halminen Nemo, Hanhijoki Kristine, Hannelin Anssi, Harttimo Jasmin, Heimonen Teresa, Heinonen Taika, Heinonen Verneri, Holmroos Camilla, Huhtala Noora, Humalamäki Silja, Huttunen Veeti, Hyppönen Eetu, Hämäläinen Mila, Hätinen Otto, Ijäs Sara, Ikkala Viljami, Iljanko Roope, Inkinen Viivi, Jaalamo Veera, Johansson Lauri, Jukakoski Essi, Justen Rebecca, Jylkäs Åsa, Kaakkurivaara Eeva, Kahie Faaisa, Kaiskola Rony, Kanervavuori Enja, Kangasniemi Aleksi, Kankaanpää Eva, Kanniainen Juuli, Karhu Noa, Karlin Siru-Liina, Karplund Sofia, Karvinen Jussi, Kaskinen Emilia, Keränen Aino, Kiminkinen Liinu, Kinnunen Robert, Kirpu Elina, Kiskonen Katja, Kiuru Tiia, Kiviluoto Meeri, Kivimäki Rosa, Kivinen Alisia, Knuutila Iida, Kokkonen Valeria, Kolu Gabriella, Korte Camilla, Korte Joe, Koskela Sofia, Koskenmäki Aleksandra, Koskenrouta Olli, Koski Tiia, Kostiainen Hilma, Kudrjavtsev Timofei, Kujala Inna, Kuokkanen Anna, Kuoppa Oona, Kuusi Iiris, Kuusisto Riina, Kuutniemi Jouni, Kylälassila Sini, Kähkönen Minea, Laakso Jussi, Laaksonen Inka, Laaksonen Sanni, Lahtinen Anni, Laihonen Meri-Kukka, Laine Mikael, Laine Mirene, Lankinen Venla, Lehtinen Nea, Lehto Anni, Lehtonen Cecilia, Lehtonen Inka, Leinonen Viktor, Lindström Henrik, Louhola Meri, Lundell Jonna, Luomala Sara, Matala-aho Elina, Maunu Emma, Maununiemi Niilas, Meritähti Maisa, Meriö Eetu, Metsätähti Silja, Mikkonen Iida-Mari, Mokka Miska, Murtoniemi Anna, Mykkänen Taika, Mägi Mark, Mäkelä Linnea, Mäki Ella, Mäkinen Katriina, Nerg Jenni, Niemi Jere, Noro Anton, Nummelin Thomas, Nurmi Lauri, Nurmi Sampo, Nurminen Neea, Nyberg Silvia, Oddone Kupri Sabrina, Oinas Ville, Orpana Joonatan, Orpana Olivia, Piili Liisa, Pilto Silja, Pirinen Santtu, Pirttijärvi Eemeli, Porkka Nea, Poulis Georgios, Pursimo Suvi, Pusa Emilia, Pylkkänen Mari, Pyöli Roosa, Rafkin Rebecca, Rahikkala Sanni, Rajala Maria, Rantapere Ella, Rautionmaa Akseli, Rinne Milla, Roivas Jenna, Roozbehan Ida, Rusanen Janina, S’Diri Joonas, Saari Elina, Saarinen Maria, Salo Jaakko, Salow Eeli, Sandelin Sissi, Sarmiala Aada, Savilampi Toni, Seligson Sabina, Seppänen Iida, Sillanpää Ronja, Somsanook Siri, Sunnari Sanni, Suomi Suvi, Syrén Fiona, Sälve Ida, Takaeilola Maria, Tams Tuomo, Teräs Panu, Troberg Emilia, Tähtinen Altti, Tähtinen Saga, Tähtinen Valtteri, Uurto Anna, Vaarala Kristiina, Vaitomaa Aino, Valtonen Nuutti, Vasenkari Veera, Viazov Daniel, Viita Ronja, Viitanen Aada, Vilen Alvar, Virtanen Rosaliina, Voiko Karolina, Vuorela Rosa, Vuori Elli, Vuorisalo Sara, Väisänen Eemeli, Westergård Alexander, Zagorodniy Alexey.

 

Novidan lukio Loimaa
Valmistuneet: Ahlqvist Jenny, Alakoski Enni (kaksoistutkinto), Haapala Hanna, Haavisto Maria, Haavisto Salla, Heikkilä Aatu, Heino Niko, Hinkkanen Anni, Hongisto Ida, Hulmi Severi, Ilola Laura, Jaatinen Tatu, Jalasjoki Elsa, Jokinen Julia, Jokinen Lauri, Junnila Laura, Järnberg Emmi, Jääskeläinen Veera (kaksoistutkinto), Kaipainen Heidi, Kauppi Amanda, Koikkalainen Iida, Koivula Eveliina, Koskenoja Neea, Koskinen Eevert, Koskinen Veronika, Kupila Kaius, Laaksonen Tii, Laurila Leevi, Lehto Saana, Lehtonen Anni, Leppikoski Jyri, Leppäkangas Elina, Levomäki Linda, Marjamäki Väinö, Martti Vilma, Mykkänen Maiju, Mäkelä Janita, Mäki Roosa-Maria, Mäki-Mantila Visa, Mäkilä Alina, Niemelä Amanda, Nordling Emilia (kaksoistutkinto), Nurmikko Liisi, Nurminen Mikko, Ojala Jesse, Pakkanen Emma, Pakkanen Kirsimaria, Pasto Ella, Pörsti Leo, Raitalahti Mira, Rantanen Roosa, Rantanen Topias, Rauhala Nora, Rautiainen Sanni, Reunanen Juhana, Ruohomäki Jessica, Rämö Emilia, Strander Ella, Suksi Matias, Sundqvist Tiia, Suominen Tarianna, Suonpää Ilona, Suonpää Niilo, Suvila Jenni, Tanni Aaro, Tapola Rasmus, Tepponen Oona, Tikakoski Petteri, Torni Venla (kaksoistutkinto), Tuominen Inka, Tuomola Tommi, Tynkkynen Johannes, Uusitalo Jenna (kaksoistutkinto), Vainio Lumi, Vainiotalo Iidamaria, Virtanen Otto, Välimäki Emmi, Välitalo Eve, Ylijääskö Lotta (kaksoistutkinto).
Lisäksi muutamalla muulla kokelaalla on mahdollisuus valmistua ylioppilaaksi, mikäli he saavat opintonsa valmiiksi lukuvuoden päättymiseen mennessä.​

 

Laitilan lukio
Aittakari Noora, Antola Aukusti, Antola Erika, Herrala Juuso, Hyytiä Sani, Junnila Pauliina, Jäspi Aarno, Karlund Jasmin, Kuusisto Cristian, Lahtonen Erika, Laine Oskari, Lehti Iida, Maikola Miisa, Mattila Hilla, Mikola Lissu, Mäkilä Daniella, Mäkinen Valentina, Nyholm Nea, Ollila Juho, Palonen Enni, Rantanen Aleksi, Raula Samu, Rinne Henni, Salvi Santeri, Sillanpää Aleksi, Toivola Iiro, Torikka Juuso, Uusitalo Arttu, Zenger Roosa-Maria.

 

Kimitoöns gymnasium
Adolfsson Jonas, Ahlqvist Karl, Andersson Markus, Bergström Patricia, Blomqvist Simone, Forsman Elli, Forsman Jonathan, Ginlund Jenny, Heikkilä Miisa, Heino Lukas, Jansson Emilia, Johansson Melinda, Järvinen Oliver, Koskinen Matilda, Laurén Knut, Lindblom Alex, Lindroos Jasmina, Sjöblom Emilia, Stenström Ida, Sundström Fredrika, Suominen Jill, Vesterlund Frida.

 

Kaarinan lukio (nuorisolinja)
al-Ebadi Muslim, Alho Elias Kimmo Iisak, Alhoniemi Tuomas Mikko Ilmari, Aunio Roni Henrik, Condo Caius Anthony, Erola Minttu-Maaria Emilia, Gottberg Iida Aino Anneli, Gratscheff Elias Kasperi, Haapanen Touko Akseli, Haapaniemi Juulia Fanni Marjatta, Hannula Janina Emilia, Heikkilä Jani Mikael, Heikkilä Totti Emil Alexander, Heinonen Jenny Janina, Hevonoja Aarni Johannes, Hiltunen Vilja Marianna, Hovi Miro Joonatan, Hytönen Jenni, Hörkkö Jonatan, Kalpio Roosa Sofia Kristiina, Kanervavuori Kasper Henrik Mikael, Kankare Justus Mikael, Kanttura Julle Rasmus Julius, Kaveri Tapani Matias, Keihäs Nea-Noora Eveliina, Ketola Oona Peppiina, Kettunen Lotta Kristina, Kilpeläinen Vilho Samuli, Koivisto Joonas Juhani, Koivisto Miiko Waldemar, Koivula Sanni Eveliina, Koivunen Elli Ilona, Kokkala Milla Emilia, Korpela Tommi Tapani, Krusberg Joona Juhani, Kunnas Sina Vivien, Kyry Tuomas Kaapo Antero, Kytölä Kaapo Eemil, Kytöniemi Karoliina Pilvi Emilia, Laaksonen Jens Aaron, Laaksonen Vilma Lotta, Lahtinen Reetta Annukka, Laihonen Peppiina Josefiina, Laine Katri Anniina, Laitakari Aarne Sakari, Lapinniemi Eveliina Aliisa, Lehtimäki Jusa Matias, Lehtinen, Helmi Aili Matilda, Lehtovaara Arttu Tapani, Leino Emilia Anna-Sofia, Leonsaari Iida-Maria Kristina, Lindeman Mico Tim Henrik, Lund Niklas Mikael, Löytöläinen Jenna Elisabet, Martelin Eemeli Vilhelm, Matti Eemil Mikael, Mikkola Arttu Anton Ilmari, Mäkelä Linnea Emmi Maria, Mäki Patric Pekka, Neuvonen Eino Juhani, Nikula Hanna Elli Marianne, Nikula Laura Maria, Nummela Jan Emil Johannes, Nyrhilä Elviira Sofiia, Ohvo Oiva Oskari, Oksanen Iida Elviira, Orava Mette Maria, Orpana Venla Hanna Julia, Paajanen Niklas Mikael, Paajanen Niko Antero, Paavilainen Aapo Antero Olavi, Paukkio Eetu Akusti, Pihlaja Niklas Sebastian, Puustinen Aino Elina, Pöllänen Jani Petri, Rajaniemi Jutta Emma Annina, Ranne Sini Tuulia, Reini Lauri Pekka Johannes, Ristimäki Ville Oskari Mikael, Sahatciu Ereza, Salminen Anna Erika Karoliina, Salonen Lauri Pekka, Salonen Susanna Elisabet, Sarkkinen Daniel Johannes, Sillanpää Jessica Maria, Silvennoinen Joonatan Armas Akseli, Sintonen Jesse Mikael, Skön Tuukka Jami-Valtteri, Sorainen Axel Lauri Johannes, Suni Juho Eskil Tapani, Toivonen Anni Maria, Tolvanen Kasper Sebastian, Tornberg Eemil Artturi, Töykkälä Roope Oskari, Ukonmaanaho Wilma Johanna, Viberg Kalle Matias, Viljanen Anni Sofia, Virta Kristian Jari Niko, Virtanen Laura Ilona, Välilä Arttu Jalmari, Väyrynen Veeti Wilhelm, Väärä Adele Kristiina, Wickström Karo Tuulikki.

Kaarinan lukio (aikuislinja)
Kaukanen Camilla Eleonora, Vallittu Olli-Pekka Antero.

Toivonlinna, Suomen kristillinen yhteiskoulu
Ainsalo Eveliina, Greggas Sofia, Helminen Tiitus, Hoikka Hiski, Kero Konsta, Kirkkomäki Jenny, Koskela Anna-Sofia, Saara Lindstén, Meinander Venla, Nippala Saara, Paananen Antti, Peltonen Janna, Rajala Jonna, Saarinen Olivia, Saarinen Ronja, Serepinaite Emilija, Tojkander Wilina.

 

Uudenkaupungin lukio
Andersson Laura, Dahlberg Jenna, Friberg Jesse, Heilä Emilia, Helminen Roope, Hyytiä Liina, Hällfors Kristiina, Korpi Emmi, Koskinen Maisa, Kurkilahti Karoliina, Kurvinen Emmi, Kuusio John, Leiniö Aleksi, Luotonen Henriikka, Luukkala Juho, Maikola Matilda, Maunula Viljami, Muotka Ronja, Mäkitalo Pinja, Nevavuori Joonas, Nieminen Julius, Niskanen Iina, Nuutila Ulla, Pakkanen Emma, Peltoluhta Sami, Penkkala Anton, Perälä Iina, Pirkola Setti, Pursiainen Milja, Raitio Atte, Rantanen Riina, Rantanen Vera, Ranto Joona, Rundgren Maija, Salonen Julia, Savolainen Oona, Siivonen Veera, Silvola Adeliina, Suoniemi Tanja, Suopajärvi Veera, Suvitie Sara, Tapio Rami, Tuominen Suvi, Turkki Heidi, Vaara Nestori, Vesterinen Ville-Markus, Viherä Anni, Viinikkala Roope, Viljanen Veera, Virtanen Helmi-Lotta, Vuorio Jesse, Vähätupa Kasperi.
Uudenkaupungin lukion kevään ylioppilaita on 52.

 

KEVÄÄN 2019 ylioppilaista koko Suomessa 6 henkilöä sai vähintään 8 laudaturia, kertoo Ylioppilastutkintolautakunta.
Tänä keväänä ylioppilaaksi valmistuu noin 25 200 henkilöä. Uusista ylioppilaista noin 430 on suorittanut tutkintonsa kokeet jo aiemmin, mutta saanut opintonsa valmiiksi vasta tämän vuoden puolella.
Noin 1120 henkilöä on suorittanut tutkinnon kokeet hyväksytysti, mutta ei ole vielä saanut opintojaan valmiiksi, kertoo Ylioppilastutkintolautakunta.
Kaiken kaikkiaan 25 900 henkilöä on suorittanut tutkinnon kokeet hyväksytysti keväällä 2019.

Kevään ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautui kaikkiaan 40 271 kokelasta. Tässä luvussa ovat mukana sekä tutkinnon eri vaiheissa olevat kokelaat että sellaiset kokelaat, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan.
– Menestystä ei tulisi arvioida vain parhaiden arvosanojen näkökulmasta. Jokainen ylioppilas, joka on tehnyt parhaansa, voi olla ylpeä saavutuksistaan, toteaa Ylioppilastutkintolautakunta pääsihteeri Tiina Tähkä lautakunnan verkkosivuilla.

Miksi Kaarinan terveyskeskuksen puhelin on tukossa? Kurkkaa Kaarina-lehteen

$
0
0

Lemunniemen kartoissa mokattiin – millä tavalla?

Miksi metsässä juoksee koululaisia älypuhelinten kanssa?

Mitä mieltä kaarinalaistaustainen vihreiden eurovaaliehdokas Ville Niinistö on tekijänoikeusdirektiivistä?

Entä missä Kaarinassa on ensi viikonloppuna pihakirppiksiä, tiedepäiviä, talkoita ja tanssit?

Vastaukset löytyvät Kaarina-lehdestä 17.4.2019. Mukavia lukuhetkiä! Digilehden voit lukea tästä.

 

Lue Kaarina-lehti diginä.

Viikon kuvat: Puhepelko, vaahtoava suihkulähde ja palvelutalon tiput

$
0
0

Ikivanha riihi muuttaa museoon hirsi kerrallaan.

Risto Toodren mukaan hirsiä pystyy nostelemaan yksinkin, jos käyttää voiman lisäksi järkeä.
Hirsirakennusten lisäksi Viikon kuvissa on myös jotain pehmeää, kuten pehmoiset tiput uusikaupunkilaisessa palvelukodissa.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat.

 

UNELMIEN LIIKUNTAPÄIVÄ. Unelmien liikuntapäivä sai kaarinalaiset liikkeelle viime lauantaina. Lumia Holman suosikkiliike on joutsen jäällä. Liike alkaa sillä, että katsoo suoraan eteenpäin. Toinen jalka nostetaan taaksepäin ja otetaan varpaista kiinni. Samalla jalan voi nostaa ylemmäs. Kuva: Ada Potinkara, Kaarina-Lehti.

 

VAAHTOAVA SUIHKULÄHDE. Turun Vähätorilla sijaitseva Suihkukaivo Leijona joutui viime viikonloppuna ilkivallan kohteeksi. Suihkulähde oli täynnä vaahtoa. Oletettavasti suihkulähteeseen oli lorautettu jonkinlaista pesuainetta. Turun museopalveluiden vastaavan intendenttin mukaan Turun ulkoveistokset kärsivät vastaavasta ilkivallasta silloin tällöin, mutta eivät sentään vuosittain. Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat.

 

BREMERIN VALOKUVAT. Salon Taidemuseo Veturitalli on jälleen auki. Remontoidun tilan ensimmäinen näyttely esittelee laajasti valokuvaaja Stefan Bremerin tuotantoa. Keskeltä ja täysillä -nimeä kantava kokonaisuus vie kävijän tunteiden ja tilanteiden vuoristorataan, jonka keskiössä on ihminen. Lokeroita karttava kuvaaja on tuonut näyttelyynsä paitsi lukuisat ihmisyyden tulkinnat myös laajan kuvatyylien kavalkadin. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

 

RIIHI MUUTTAA MUSEOON. Mellilän pappilan ikivanha riihi muuttaa hirsi kerrallaan Sarka-museeon. Talkoolainen Taisto Vuorio katkoi välipuita hirsien kuljetusta ja varastointia varten. Mellilän kirkon vieressä vielä hetken aikaa sijaitseva riihi on lähes 20 metriä pitkä. Kuva: Lari Kiviranta, Loimaan Lehti.

 

REMPSEÄÄ TREENIÄ. 16 naista saapuu tiistai-iltaisin ähisemään personal trainer Pia Matikaisen kotipihalle Salon Kuusjoelle. Tiistain Timmit -nimiseen rempseään porukkaan kuuluu muun muassa marttilalaisia, salolaisia ja tarvasjokelaisia naisia. Ja rempseää on kuntoilukin: pihatreeneissä hyödynnetään niin traktorin renkaita, trukkilavoja kuin köysiäkin. Kuvassa marttilalaiset Marika Lahti ja Sari Koskela treenaavat traktorinrenkaan pyöritystä Pia Matikaisen ohjeistuksella. Kuva: Enni Lahti, Auranmaan Viikkolehti.

 

PEHMEÄT TIPUT. Uusikaupunkilaisen Merililjakodin palvelutalon olohuoneessa on kunniavieraita. Pavelan siitoskanalan pehmoiset tiput on tuotu ilahduttamaan palvelukodin asukkaita. Seppo Viléniä hymyilytti pitää pientä untuvikkoa sylissä. Kuva: Päivi Sappinen, Uudenkaupungin Sanomat.

 

CHILIJAUHETTA PUUTARHANSUOJELUUN. Monet Turun kotipuutarhurit ovat kyllästyneitä hirvieläinten aiheuttamiin tuhoihin. Hirvensalossa metsäkauriit kiipesivät yhdeksän terassin askelmaa ja söivät kesäkukat. Anita Puputti yrittää häätää puutarhaa kaluavia metsäkauriita väkevällä chilijauheella. Hän ripottelee maustetta suoraan purkista kasvien päälle. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

 

NAISTEN VAAHTERALIIGA. Trojansin naisjoukkue teki väkevän paluun jenkkifutiskartalle viime kaudella. Joukkue nousi takaisin ylimmälle sarjatasolle, jolla se pelasi edellisen kerran kolme vuotta sitten. Keskiviikon harjoituksissa pöllysi hiekka. Naisten Vaahteraliigassa on mukana kuusi joukkuetta: Roosters (Helsinki), Wolverines Gold (Helsinki), Saints (Tampere), Steelers (Kuopio), Trojans ja Valkyries (Pietari). Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

 

SEURAKUNTA ILMAN PAPPIA. Pyhärantaan etsitään kirkkoherraa jo kolmatta kertaa peräkkäin. Kirkon työmarkkinalaitoksen mukaan kirkkoherroja houkutellaan pikkuseurakuntiin rahalla. Pyhärannan vt. kirkkoherra Sami Tolvanen otti määräaikaisen tehtävän vastaan Turun tuomiokapitulin pyynnöstä. Seurakunta on pian ollut kaksi vuotta ilman vakinaista pappia, sillä halukkaita tehtävään on ollut vaikea löytää. Kuva: Lilli Jokela, Turun Sanomat.

 

TANSSIEN JA LEIKKIEN. Turun uusi esittävän taiteen Finfringe-festivaali käynnistyi viime perjantaina leikki-ikäisille lapsille suunnatulla Playground-esityksellä. Se on interaktiivinen tanssiteos, jossa seikkailupuistollinen lapsia pääsi leikin varjolla tanssin makuun. Rebecka Jonsson sai lapset leikkimään ja liikkumaan. Kuva: Jane Iltanen, Turun Sanomat.

 

KOKO LAITLA LAULAA. Laitila Laulaa -yhteislaulutapahtumia järjestetään kesällä kaikkiaan viisi. Järjestelyt tehdään samalla tapaa kuin kuuluisassa Tammerkosken sillalla -ohjelmassa. Järjestelyt ovat Hanna Raiskinmäen, Jussi Kaurasen, Jukka Vehmaksen ja Petra Vuorion harteilla. Kuva: Solina Saarikoski, Laitilan Sanomat.

 

12 REIKÄÄ. Someron uimahallin pihalla on nyt minigolfrata. Veera Hälli ja Teemu Kujanpää koikeilevat, miten peli sujuu uusilla radoilla. Minigolf tunnetaan myös nimillä pienoisgolf tai ratagolf. Kuva: Sari Merilä, Somero-lehti.

 

SHOKKITAPPIO. Salon koripalloylpeys Vilpas jäi tänäkin vuonna ilman Korisliigan mestaruutta. Runkosarjan ylivoimaisesti voittanut Vilpas hävisi tiistaina pelatun seitsemännen välierän Kouvolan Kouvoille lukemin 82–91. Kouvot saa korisfinaalissa vastaansa Karhubasketin. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

 

Viikon kuvat -sarjassa mukana olevat lehdet:
Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

 

 

Kesäkuussa polskitaan Hovirinnassa – rantaremontti ei valmistu Saaristo Openiin

$
0
0

Hovirinnan rannassa on meneillään mittavat muutostyöt.

Uimarannan osuus tulee käyttöön 15.6. mennessä. Loput ranta-alueesta valmistuvat heinäkuuksi.

Aiemmin hankkeen oli arvioitu valmistuvan varhaisemmin. Tästä huolimatta Saaristo Open järjestetään kesäkuun alussa suunnitellusti.


Mitä varkaille sattui Kaarinan keskustan R-kioskilla? Kurkkaa Kaarina-lehteen

Juho Palomäellä takana lähes neljäkymmentä vuotta MS-tautia – ja vaalikeräystä

$
0
0

Juho Palomäki on vaalien alla tuttu näky kaarinalaisille ja eritoten piikkiöläisille. Hän on tominut 37 vuotta äänestyspaikoissa Pieni ele -keräyksen lipaskerääjänä.

Hän lähti kerääjäksi vuonna 1982 eli vuosi sen jälkeen, kun hänellä diagnosoitiin MS-tauti. Palomäki oli myös mukana koordinoimassa keräystä näille seuduille.

Nyt 73-vuotiaan diagnoosista on 38 vuotta, mutta mies sinnittelee yhä pelkällä kävelykepillä. Kävelykeppiä hän kutsuu morsiamekseen.

– Kunpa saisin kävellä vielä tämän kesän! Palomäki toivoo.

– Mieluummin olen lipaskerääjänä kuin neljän seinän sisällä kotona.

Europarlamenttivaalit käydään Suomessa ensi sunnuntaina. Suomesta valitaan Euroopan unionin parlamenttiin 13 edustajaa.

Varsinais-Suomen alueelta ei ole tällä hetkellä yhtään europarlamentaarikkoa. Tulevissa vaaleissa ehdokkaita alueelta on ilmoittautunut seitsemän, ja kaikki puolueet ovat edustettuina. Lue lisää 22.5.2019 lehdestä

 

Kaarinan työttömyys vähenee edelleen – Katso kartasta, kuinka kovaa työttömyysaste putoaa eri kunnissa

$
0
0

Kaarinassa työttömyys vähenee edelleen. Kaarinan työttömyysaste oli huhtikuussa 5,4. Työttömien määrä oli 867 henkilöä, kun vuoden alussa luku oli yli tuhat.

VARSINAIS-SUOMEN työ- ja elinkeinotoimistossa oli huhtikuun lopussa 18 100 työtöntä työnhakijaa. Lukumäärä on selvästi tämän vuoden pienin.
Nykyistä vähemmän huhtikuun työttömiä oli edellisen kerran vuonna 2009.
Huhtikuun aikana työttömien määrä väheni 1 000 henkilöllä. Viime vuoden huhtikuusta työttömien määrä väheni 2 600 henkilöllä.
Varsinais-Suomen työttömyysprosentti tipahti nyt myös alle kahdeksan. Se oli huhtikuussa 7,9.
Luvut löytyvät Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Työllisyyskatsauksesta.

TYÖTTÖMYYS vähenee lähes joka kunnassa Varsinais-Suomessa. Maakunnan 27:stä kunnasta työttömyysprosentti ja työttömien lukumäärä väheni 24:ssä maaliskuusta huhtikuuhun.
Kahdessa kunnassa työttömyys pysyi samalla tasolla. Nämä kunnat olivat Marttila ja Mynämäki.
Vain yhdessä kunnassa työttömyys nousi huhtikuussa. Tämä kunta oli Aura. Aurassa työttömien määrä nousi 110:stä 112:een. Se tarkoittaa yhden kymmenyksen lisäystä työttömyysprosenttiin.

TURKU ON maakunnan kunnista ainoa, jossa työttömyys on yli 10 prosenttia. Turussa työttömiä oli huhtikuussa hieman alle 10 000 ja työttömyysprosentti oli 10,5.
Myös Turussa työttömyysaste on kuitenkin hurjassa laskusuunnassa, sillä alle 10 000 työttömän ei ole päästy vuosikausiin.

SALOSSA työttömiä oli huhtikuussa noin 2 300 ja työttömyysprosentti putosi alle 10 prosentin. Se oli huhtikuussa 9,6.
Varsinais-Suomen seutukunnista juuri Salon seudulla työttömien määrä on vähentynyt maakunnan nopeinta tahtia.

Maakunnan pienin työttömyysaste oli Laitilassa, 3,1 prosenttia.
Laitilan työttömyysprosentti on ollut pitkään maakunnan alhaisimpia. Nyt luku on selvästi alin tänä vuonna ja pitkään aikaan.
Laitilassa työttömänä oli 126 henkilöä.

VARSINAIS-SUOMESSA työttömyys väheni kaikissa seutukunnissa vuotta aiemmasta. Alin työttömyysaste oli Vakka-Suomessa, 4,8 prosenttia. Manner-Suomessa vain Vaasan naapuriseuduilla, Pietarsaaren seutu ja Suupohjan rannikkoseutu, työttömyys oli tätä alemmalla tasolla.
Loimaan seudulla työttömien määrä aleni hitaimmin vuotta aiemmasta, kun maakunnan seutukuntia verrataan keskenään. Loimaan kaupungissa työttömyys kuitenkin vähenee kovaa vauhtia, ja kaupungin työttömyysaste oli huhtikuussa 7,4.

Nuorten työttömyys väheni vuotta aiemmasta 16 kunnassa. Työttömien määrä väheni naisten kohdalta lähes kaikissa kunnissa, mutta miesten kohdalla määrä kasvoi seitsemässä kunnassa.
Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vuoden takaiseen verrattuna kaikissa kunnissa. Vajaassa kolmessa vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on Varsinais-Suomessa vähentynyt 51 prosentilla eli 5 400 henkilöllä.

Toukokuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja niin tapahtunee myös tänä vuonna, arvioidaan Työllisyyskatsauksessa.

Kaarinan vanha virastotalon purkaminen yhä todennäköisempää, vaikka uudishanke on 3,5 miljoonaa euroa kalliimpi

$
0
0

Kaarinan vanhan virastotalon eli Oskarintalon kohtalo on ratkeamassa. Ratkaisua on odotettu kuumeisesti: kaupungin työntekijöillä on talossa sisäilmaoireilua, ja he ovat pitkään työskennelleet väliaikaisissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Lisäksi epätietoisuus talon tulevaisuudesta koettelee rakennuksessa toimivia yrittäjiä.

Tekinen lautakunta päättää vanhasta virastotalosta tiistaina 28.5. Lautakunnan päätös ei ole lopullinen, vaan kaupunginhallitus käsittelee asiaa vielä myöhemmin.

Pohjaehdotuksen mukaan remontin hinnaksi tulisi noin 5 miljoonaa euroa. Lopputulokseen suhteutettuna hintaa pidetään korkeana. Tuolla summalla rakennuksesta ei nimittäin uusittaisi vesikattoa, vaikka se vuotaa läpivientien kohdalta. Myöskään ilmanvaihtokoneille ei tehtäisi mitään, vaikka niiden jäähdytysteho on pahasti alimitoitettu.

Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari pitää myös epärealistisena, että tiloihin saataisiin remontoimalla tilat vaaditulle 200 kaupungin työntekijöille. Esimerkiksi sosiaalitilojen määrä ei täyttäisi nykyisiä vaatimuksia.

Toisaalta rakennuksen alapohja on kunnossa, ja betonirakenne on rakenteeltaan yhä käyttökelpoinen. Lisäksi remontti olisi uudishanketta nopeampi toteuttaa.

Mikäli vanha virastotalo puretaan, uudisrakennuksen hinta olisi Kaarinan kaupungille 8,5 miljoonaa euroa.

Uudisrakennus nousisi Kaarina-talon ja S-marketin väliin. Uudisrakennuksesta tulisi 3-kerroksinen ja melko samankokoinen Kaarina-talon kanssa. Rakennukseen tulisi kaupungille 3500 neliötä sekä katutasoon 600 neliötä liiketilaa.

Toiveissa oli, että uudisrakennuksen tilatehokkuus olisi tehnyt talosta samanhintaisen kuin remontointi, mutta tämä ei onnistunut.

Myös kolmas vaihtoehto on. Kaupunki voisi saada tilat uusista kerrostaloista, jotka ovat lähiaikoina tulossa Oskarinaukiolle. Hintalappu olisi kaupungille todennäköisesti samaa luokkaa kuin se, että uusi talo rakennettaisiin Kaarina-talon ja S-marketin väliin.

Molempien uudishankkeiden etuna on, että niihin on helpompi saada joustavammin erilaisia omistus- ja rahoitusvaihtoehtoja. Lisäksi tiloista saadaan toimivat.

Vanha virastotalo on rakennettu vuonna 1974, ja sitä on myöhemmin remontoitu useaan otteeseen. Kaupunki omistaa rakennuksesta toisen ja kolmannen kerroksen. Taloa oli tarkoitus lähteä remontoimaan jo vuosi sitten, mutta hankintaprosessi keskeytettiin epävarmuustekijöiden vuoksi.

 

Lue Kaarina-lehti diginä täältä.

Viikon kuvat: Piisamin porkkana, rei’itetty auto ja loikka laitumelle

$
0
0

Kuukausi piisamien seurassa Järvelän kosteikolla tuotti valokuvaajalle kasan hienoja kuvia. Yksi niistä on herttainen otos piisaamista haukkaamassa porkkanaa.

Viikon kuvissa myös muita söpöjä otuksia eläinmaailmasta. Tapaamme sorsaemon, joka luottaa joka vuosi turkulaisen Sinin apuun, jotta saa poikasensa viidennen kerroksen parvekkeelta alas Aurajokirantaan.
Vierailemme myös Vehmaalla, jossa lehmät pääsivät ensimmäistä kertaa tänä vuonna ulos laitumelle. Voi sitä riemua!

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat.

 

HOITAJAPULAAN HELPOTUSTA. Kaarinan valtuusto myönsi maanantaina 140 000 euron määrärahan kuuden uuden hoitajan palkkaamiseen. Tarvetta on, sillä Kaarinan ja Piikkiön kotihoidon asiakasmäärä on noussut neljässä vuodesta 600:sta 800:aan. Lisäkäsiä ei ole palkattu kuitenkaan kymmeneen vuoteen. Viime aikoina kotihoidon Jasmin Nieminen (oik.) on opastanut Annikki Heliniä käyttämään tämän uutta puhelinta. Kuva: Kaisu Hautamäki, Kaarina-Lehti.

 

PORKKANAA PIISAMILLE. Kuvaaja Johannes Lehkola vietti neljä kuukautta Järvelän kosteikolla piisamien seurassa. Hän rakensi luottamusta tarjoamalla piisameille ruokaa. Parhaimmaksi herkuksi osoittautui porkkana. Kuva: Johannes Lehkola, Kaarina-Lehti.

 

TUHANSIEN REIKIEN KANSANAUTO. Automaalaamolla on syntynyt taidetta, kun Tommi Mäkelä, Raimo Vuorenpää, Ville Nummela ja Aleksi Koskela ovat rei´ittäneet, hioneet ja maalanneet riisuttua Volkswagen Boraa somerolaisen kuvanveistäjä Anna-Kaisa Ant-Wuorisen suunnitelman mukaiseksi. Reikiä on tuhansia. Autokulta on yksi teos Suomen Kuvanveistäjäliiton julkisen taiteen hankkeessa Sculpture Expanded – Liikkuva julkisen taiteen laboratorio. Kuva: Toni Hiekkala, Salon Seudun Sanomat.

 

ILMAN TURVAKÖYSIÄ. Antti Pensola on harrastanut boulderointia 25 vuoden ajan. Boulderointi on yksi kiipeilyharrastuksen alalajeista, jossa kiipeily tapahtuu matalalla ilman turvaköysiä. – Kiipeily tulee nyt Tokion olympialaisiin olympialajiksi ja siksi nyt on täsmentynyt kilpakiipeilyn alalajit; boulderointi, köysikiipeily ja nopeuskiipeily, Pensola kertoo. Turussa boulderoinnin juuret ovat Luolavuoressa, jossa innokas kaveriporukka, Pensola muiden muassa, harjoitteli kiipeilyä jo 1990-luvun puolivälissä. Kuva: Riitta Salmi, Turun Sanomat.

 

 

VINOHISSI ON AUKI. Maailmanmaineeseen noussut Turun funikulaari avattiin yleisölle perjantaina. Oikopolun Linnankadulta Kakolaan tarjoavasta rinnehissistä odotetaan uutta maamerkkiä. Ainakin se tarjoaa komean näkymän Aurajoelle. Vaunua ja asemia hiottiin vielä viimeiseen asti. Muun muassa osa istuimista oli tiistaina yhä Uudessakaupungissa viimeisteltävinä. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

 

PARI METRIÄ LÄHEMMÄS PILVILINNOJA. Puiden väliin muutaman metrin korkeudelle pingotetut Tentsile-majoitteet ovat maailmalla muutaman vuoden vanha juttu. Sauvolaisen Grelsbölen Tilan Tentsilemäellä on alkamassa kolmas kausi. Puiden välissä roikkuu neljä Tentsileä, ja viides on tulossa meren rantaan. Kuva: Mikko Perttunen, Kunnallislehti.

 

SININ SORSA. Sorsaemo muni tänä keväänä yhdeksännen kerran turkulaisen parvekkeen sypressiruukkuun. Aurajokirannan parvekkeella on syntynyt jo yli sata sorsanpoikasta. Sinisorsa tarvitsee apua, jotta se saa vastakuoriutuneet poikasensa kerrostalon parvekkeelta alas rantaan ja Aurajokeen uimaan. Asunnon omistaja Sini Kulmala kantaa poikaset pahvilaatikossa hissillä alas ja ojentaa sitten pihalla odottavalle emolle. Poikaset marssivat emon perässä suoraan jokeen. Kuva: Juha Paju, Turun Sanomat.

 

MELKEIN MILJOONA KILOMETRIÄ MITTARISSA. Kiskolaisen Jussi Jaakkolan pihalla on elämää nähnyt Mersu-matkailuauto, jonka nimi on Vieno. Jaakkola on Suomen Matkamersut ry:n varapuheenjohtaja ja tietää, että matka-Mersut ovat persoonia. Seitsemässä vuodessa Jaakkola on ajanut Vienolla noin 10 000 kilometriä. – Nämä ovat kestävän kehityksen helmiä Saksasta ja sataprosenttisesti kierrätettäviä. Tähän harrastukseen kuuluu, että viimeiseen asti pyritään välttämään kaupasta ostamista. Kaikki yritetään kierrättää, Jaakkola selittää. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

 

AALTOJEN KAUNOTAR. Lähes satavuotias Puckie-klassikkovene vaatii omistajiltaan kärsivällisyyttä ja arvostavaa kohtelua. Palkkioksi se tarjoilee unohtumattomia purjehduselämyksiä. – Tässä veneessä ei ole mitään turhaa. Se on mielestäni kaunein vene, mitä voi olla. Lisäksi sen purjehdusominaisuudet ovat vertaansa vailla, Markus Blomquist kertoo ja antaa tyylinäytteen. Kuva: Lennart Holmberg, Turun Sanomat.

 

PUNKIT KAUPUNGISSA. Turun yliopiston tutkijat selvittävät, miten paljon Turun keskusta-alueella on borreliabakteereja kantavia punkkeja. Puutiaisprojektissa työskentelevän Siiri Nyrhilän valkoinen lakana etsii tänä kesänä puutiaisia Turun kaupunkialueella, kun Jani Sormunen vetää lakanaansa lähinnä Helsingin kaupungin viheralueilla. – Jos pienikin puutiaispopulaatio kantaa paljon taudinaiheuttajia alueella, jossa liikkuu paljon ihmisiä, niin tartuntariski voi olla suuri, selittää tutkijatohtori Jani Sormunen. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

 

LILLUKKA JA VIISI MUUTA LOIKKIVAT LAITUMELLE. Laitumen vapaus maistui talven jäljiltä lehmärouville. Vehmaalaisen Vilkasen tilat lehmät tulivat keskiviikkona iloisesti loikkien ulos navetasta. Vasemmalla kirmaava Lillukka otti nopeasti lauman komentoonsa. Tällä kertaa tilan laidunkauden aloitusta seurasi yli kaksisataa päinen yleisö, sillä MTK Vehmaa järjesti tilalla keskiviikkona laidunkauden avauksen ja kasvukauden siunaustilaisuuden. Mukana olivat esimerkiksi Vehmaan esikoululaiset ja ala-asteikäiset koululaiset. Kuva: Maija Ala-Jääski, Uudenkaupungin Sanomat.

 

ENSIMMÄINEN YHTEINEN ASVALTTITANSSI. Raitapaitaiset Henna Pirttimäki ja Olli Ahramo panivat jalalla koreasti, kun Portsan katumarkkinoilla Turussa alkoi sunnuntaina kaikille avoin fusku-tanssin opetus. Tanssiminen Puutarhakadun asvaltilla oli pariskunnalle uusi ja kiva kokemus, vaikka Ahramon kengät eivät luistaneetkaan totuttuun tapaan. – Ei muuta kuin polvea vähän korkeammalle, Pirttimäki vinkkasi kumppanilleen. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

 

 

ÄLYKAMERA AUTTAA NÄKÖVAMMAISTA. Päivi Vigg nappaa jääkaapista kartonkitölkin. Hetken kuluttua hänen silmälaseihinsa kiinnitetty muistitikun kokoinen laite sanelee Viggille, mitä tölkin kyljessä lukee. – Laktoositon kevyt maitojuoma, Vigg toistaa laitteen kertoman. – Nykyään on helppoa, kun tuoteselosteita ja ilmoituksia kykenee lukemaan. Ei tarvitse aina ravistella, maistella ja haistella, Vigg jatkaa. Viggin käyttämän älykameran teknologia perustuu visuaalisten tunnisteiden ja äänisyntetisaattorin yhteistoimintaan. Kun laitteen kyljessä olevaa hipaisunäppäintä koskee, kamera ottaa kuvan ja sanelee, mitä näköpiirissä on. Se tunnistaa esimerkiksi liikennemerkkejä ja lukee viivakoodeja. Se oppii tuntemaan myös tuttujen ihmisten kasvot. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

 

MERI CARAVANISSA VIIHDYTÄÄN TAAS. Kahden vuoden hiljaiselon jälkeen uudelleen avatulla Meri Caravanin asuntovaunualueella Salon Merikulmalla on vipinää. Paluumuuttajina paikan vuokrasivat heti Jaana ja Seppo Lammia (oikealla) sekä Pirkko ja Roger Bäckström (keskellä). Sirkka ja Jari Sassi olivat kylässä kavereiden luona. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

 

ALEKSANDRIASTA SOMEROLLE JA TAKAISIN. Nadia Tawfik ja Olli Saramäki löysivät toisensa muutama vuosi sitten Egyptissä ja tekevät nyt yhteistyötä. Tawfikin voimakkaat öljyvärimaalaukset saavat höysteeksi Saramäen monimerkitykselliset tekstit. Pariskunta asuu kesät Someron Kultelassa ja talvet Egyptissä. Kuva: Kirsi Seppälä, Somero-lehti.

 

LOIMAAN JUHLAT. Loimaan kaupunki vietti 50-vuotisjuhlia aurinkoisessa säässä viime lauantaina Kauppatorilla ja Keskuspuistossa. Saimi Rantanen puttasi pallon portin läpi Kaija-Leena Rantasen tarkkaillessa taustalla. Kaupunginjohtaja Jari Rantala muistutti, että 50 vuodessa kaupunkien ja kuntien tehtävä ei ole muuttunut. Se on edelleen ylläpitää elinvoimaa ja edistää asukkaidensa hyvinvointia. Kuva: Katriina Reijonen, Loimaan Lehti.

 

KROONINEN PULA. Vaikka Turun kotihoidossa hoitaja- ja sijaispula on krooninen, alkavasta kesästä uhkaa tulla kaikkien aikojen vaikein. Kesäajan sijaisuuksia on kaikkiaan 200, joista neljännes eli noin 50 on yhä täyttämättä. Lähihoitaja Minna Heininen pistää Lennart Jätinvuorelle insuliinipistoksen. Jätinvuori on Heinisen aamun ensimmäinen asiakas diabeteksen vuoksi. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

 

KOULUJOPOT LAITILAAN. Laitilan keskustan kouluihin hankittiin 25 Jopo-merkkistä polkupyörää Liikkuva koulu -hankkeen myötä. Arto Jäspi Laitla Liikkujista tuli tutustumaan koulujopoihin. Varppeen koulun vs. rehtori Tuomas Kankaanpää esitteli tuliteriä menopelejä. Pyörillä voi helposti lähteä tutustumaan lähikohteisiin. Kuva: Hanna Hyttinen, Laitilan Sanomat.

 

OPPILAAT TÖISSÄ. Turku auttaa yrityksiä kehittämään tuotteita oppimisen ja opettamisen tueksi. Se tarkoittaa, että kouluissa ja päiväkodeissa oppilaat ja opettajat pohtivat ratkaisuja, joista voi olla hyötyä oppimisessa. Ratkaisut voivat olla esimerkiksi digitaalisia sovelluksia tai kalusteita. Yhteiskehittäminen liittyy Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeeseen, jota Niina Salonen (kuvassa) koordinoi. Oppilaat ja opettajat saavat pohdittavakseen, mitä yrityksen tuotteelle pitää tehdä, jotta siitä olisi hyötyä koulu- ja päiväkotimaailmassa. Tämän jälkeen yritys parantelee tuotetta. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

 

Viikon kuvat -sarjassa mukana olevat lehdet:

  • Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Sunnuntaina äänestetään europarlamenttivaaleissa kello 9 alkaen – Kaarinassa kuusi äänestyspaikkaa

$
0
0

Europarlamenttivaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 26. toukokuuta. Vaalihuoneistot avautuvat kello yhdeksän.
Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää kello 9–20 vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänioikeutetulle postitettuun ilmoituskorttiin.

Kaarinassa äänestyspaikkoja on yhteensä kuusi, Littoisten monitoimitalo, Kaarina-talo, Piispanlähteen koulu, Kesämäen päiväkoti, Empolan koulu ja päiväkoti ja Piikkiön yhtenäiskoulu.

Kaarinassa 20,5 prosenttia äänioikeutetuista on jo äänestänyt ennakkoon näissä vaaleissa. Se on hieman vähemmin kuin koko maassa keskimäärin.

VARSINAIS-SUOMESTA Euroopan parlamenttivaaleissa on yhteensä 19 ehdokasta. Isoista puolueista kokoomuksella, keskustalla ja Vasemmistoliitolla on listoillaan kaksi ehdokasta, vihreillä vain yksi.
Eniten ehdokkaita on Eläinoikeuspuolueella, joka on EU-vaaleissa kolmen varsinaissuomalaisen ehdokkaan voimin.
Sen sijaan Sdp:llä ei ole Varsinais-Suomesta yhtään EU-ehdokasta, eikä myöskään Perussuomalaisilla.
Europarlamenttivaaleissa Suomi on yhtenä vaalipiirinä. Ehdokkaat ovat siten ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa.

VAALEISSA VALITAAN 28 jäsenvaltiosta yhteensä 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin viideksi vuodeksi. Suomesta meppejä valitaan 13.

Mikäli Britannia eroaa EU:sta, valitaan parlamenttiin myös 14. jäsen Suomesta vaalin tuloksen mukaisesti. Samalla parlamentin paikkamäärä putoaa 705:een.

Viiden vuoden välein järjestettävissä vaaleissa valitaan Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin, joka on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä. Viiden vuoden välein järjestettävissä vaaleissa valitaan Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin, joka on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä.

VAALIPIIRILAUTAKUNNAT aloittavat ennakkoäänten laskennan vaalipäivän iltapäivällä. Tavoitteena on, että ennakkoäänestyksen tulos olisi valmis samana iltana viimeistään kello 20.
Heti kun vaalihuoneistot kello 20 ovat sulkeutuneet, vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan.
Alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Yleensä alustava tulos on kokonaisuudessaan selvillä noin kello 23.

Kaksi hurjaa takaa-ajoa Kaarinassa viikonloppuna – kummallakaan kuskilla ei ollut korttia

$
0
0
Perjantain ja lauantain välisenä yönä Kaarinassa sattui samaan kellonaikaan lähes kaksi identtistä rikosta. Kummassakin tapauksessa poliisipartio yritti pysäyttää henkilöauton tarkastukseen. Toinen autoista yritettiin saada pysähtymään kello 2.20 Kurkelantiellä, toinen Kartanontiellä.
Kurkelantiellä kuljettaja lähti ajamaan poliisipartiota karkuun ja hurjasteli liikenteessä poliisi perässään. Auto ajoi läpi punaisten liikennevalojen, ja ajonopeus oli paikka paikoin yli sata kilometriä tunnissa, vaikka nopeusrajoitus oli 50 km/h.
Lopulta Piispanristintiellä auto pysähtyi erään kiinteistön pihaan. Kuljettajaksi ilmeni vuonna 1978 syntynyt mies, jolla ei ole voimassa olevaa ajo-oikeutta.
Kartanontiellä auto lähti myös karkuun poliisia, kääntyi äkisti Luhtikujalle ja kiihdytti voimakkaasti. Pakomatka päättyi tällä kertaa kuitenkin lyhyeen, koska tie päättyi umpikujaan. Ratista löytyi vuonna 1996 syntynyt mies, jolle suoritettu huumepikatesti oli positiivinen amfetamiinille.
Hänellä ei ole koskaan ollut ajo-oikeutta mihinkään luokkaan, ja hän on ajokiellossa. Hän jäi ratista nyt kahdeksatta kertaa kiinni vuoden sisällä. Autoon oli myös kiinnitetty väärät, eripariset rekisterikilvet.

 


Katso 13 uutta meppiä, kokoomus eurovaalien suurin – Ville Niinistölle iso äänipotti Kaarinasta

$
0
0

Kokoomus nousi jälleen Suomen suurimmaksi puolueeksi europarlamenttivaaleissa. Kokoomuksen kannatus oli 20,8 prosenttia. Vuoden 2014 eurovaaleista siinä on laskua oli noin kaksi prosenttiyksikköä. Kokoomus on ollut suurin puolue vuoden 1999 eurovaaleista lähtien.

Toiseksi tullut vihreät saavutti 16 prosentin kannatuksen. Se on puolueen historian paras tulos.

Kokoomus saa Euroopan parlamenttiin kolme edustajaa, vihreät kaksi.

Tässä eri puolueiden kannatus koko maassa:

  • Kok 20,8 %
  • Vihr 16,0 %
  • SDP 14,6 %
  • PS 13,8 %
  • Kesk 13,5 %
  • Vas 6,9 %
  • RKP 6,3 %
  • KD 4,9 %

Tällä kertaa eurovaaleissa äänestettiin viime eurovaaleja ahkerammin, mutta äänestysinto jäi silti vain 42,7 prosenttiin. Huhtikuun eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 72.

Suomen uudet edustajat Euroopan parlamentissa ovat:

  • Sirpa Pietikäinen, kok, 77 517 ääntä
  • Ville Niinistö, vihr, 111 598 ääntä
  • Eero Heinäluoma, sdp, 128 113 ääntä
  • Laura Huhtasaari, ps, 92 585 ääntä
  • Mauri Pekkarinen, kesk, 68 357 ääntä
  • Henna Virkkunen, kok, 70 561 ääntä
  • Heidi Hautala, vihr, 89 562 ääntä
  • Miapetra Kumpula-Natri, sdp, 68 459 ääntä
  • Petri Sarvamaa, kok, 64 524 ääntä
  • Teuvo Hakkarainen, ps, 29 075 ääntä
  • Silvia Modig, vas, 51 608 ääntä
  • Elsi Katainen, kesk, 54 557 ääntä
  • Nils Torvalds, rkp, 46 448 ääntä

Kaarinassa eniten ääniä sai Ville Niinistö (vihr). Niinistön äänipotti oli kova, lähes 1 900 ääntä. Kokoomus oli kuitenkin kaupungin suosituin puolue 27,0 prosentin kannatuksella. Kaarinan äänestysprosentti oli 46,5.

Kaarinalaiset äänestäjät käänsivät kelkkansa parissa kuukaudessa

$
0
0

Kaarinassa on vaaleista toiseen annettu eniten ääniä kokoomukselle ja kokoomusehdokkaille, mutta tällä kertaa vihreiden Ville Niinistö vei voiton. Kaarinalaistaustaisen Niinistön suosio oli Kaarinassa suhteessa suurempi kuin yhdessäkään toisessa kunnassa.

Myös koko Euroopassa vihreät saivat poikkeuksellisen suuren siivun äänistä.

– Vihreiden ja liberaalien menestyksen myötä EU panostaa jatkossa enemmän pienituloisten auttamiseen, koulutukseen ja ilmastonsuojeluun. Uskon, että tämä hyvinvoinnin lisääminen on paras lääke oikeistopopulismin vastustamiseen, Niinistö kommentoi.

Eurovaalien tulos ei Kaarinassa noudattele tämän kevään eduskuntavaalien tuloksia, vaan äänestäjät olivat parissa kuukaudessa kääntäneet kelkkansa. Lue lisää 29.5.2019 ilmestyvästä Kaarina-lehdestä.

Joukkuehenki kohoaa ja hauskaa pidetään – Kaarinassa pelasi 80 jalkapallojoukkuetta

$
0
0

Vesisade yltyy sillä samalla hetkellä, kun vuoden 2019 Kaarina-turnauksen avausottelu potkaistaan käyntiin Valkeavuoren koulun kentällä. Vastakkain ovat Piikkiön Palloseuran T9-joukkue ja vastaavan ikäluokan porilainen NiceFutis.

Yltyvä sade ei piikkiöläisiä haittaa, ja jo viiden minuutin jälkeen pallo löytyy ensimmäisen kerran porilaisten verkon perukoilta. Turnauksen päätähdille eli pelaajille on itse asiassa aivan yhdentekevää, paistaako turnauspäivänä aurinko. Kaikesta näkee, että PiPSin T9-tytöt ovat tulleet pitämään nimenomaan hauskaa.

Kaarina-turnaus on Varsinais-Suomen suurin vuotuinen tyttöjalkapalloturnaus. Tänä vuonna joukkueita osallistui 80. Lue lisää 29.5.2019 lehdestä

 

Miksi erikoislääkärit eivät tahdo töihin Kaarinan kehuttuun terveyskeskukseen? Kurkkaa Kaarina-lehteen

$
0
0

Miksi 110-tiellä on työkoneita?

Miksi laiturin rakentamisesta uhataan Harvaluodossa 5000 euron uhkasakolla?

Miten kävi Ala-Lemun kaavalle kaupunginhallituksen käsittelyssä?

Mitä nimimerkki Pienen potilaan äiti kritisoi Tyrskähdyksissä?

Entä mitä linnanraunioilla tapahtuu helatorstaina?

Vastaukset löytyvät Kaarina-lehdestä 29.5.2019. Mukavia lukuhetkiä! Digilehden voit lukea tästä.

 

Lue Kaarina-lehti diginä

Vaaniiko digipeikko vanhainkodissa? – Emmin kammarissa jumppaa ohjataan ruudultakin

$
0
0

Vanhustenhoidossa on tällä hetkellä jatkuvasti pilviä uhkaamassa. Jos vanhustenhoidossa on heikkouksia jo nyt, miten käy sitten, kun veroeuroja on vielä vähemmän?

Ratkaisuksi on esitetty digitaalisten palveluiden kehittämistä, mutta monien silmissä se on vain uusi uhka vanhojen joukossa. Vanhukset hylätään tietokoneiden pariin ja aitoa ihmiskontaktia jää entistä vähemmän.

Tämä mielikuva hymyilyttää Kaarinassa yksityisessä Emmin kammarissa, jossa hoidetaan muistisairaita. Kuuden vuoden ajan hoivakoti on ollut kehittämässä vanhustenhoitoon digitaalisia apuvälineitä kaarinalaisen Kuntotimpurit-yrityksen kanssa.

– Sen sijaan että hoitajalta menisi useita tunteja kopperossa sopivaa tuolijumppaa valmistellessa ja musiikkeja etsiessä, Iloilta tulee valmis konsepti ja ohjelma, kuvailee sosionomi ja hoitaja Sanna Kytölä Emmin kammarista.

Nykyään Emmin kammarissa muistisairaat pääsevät myös digitaalisesti metsä- tai elämysretkelle tai katselemaan lapsuudesta tuttuja kotieläimiä.

– Ehdottomasti suosituin video on ollut karitsoiminen Alastalon tilan lampolassa Harvaluodossa, Kuntotimpurit-yrittäjä Sanna Vauranoja hymyilee. Lue lisää 29.5.2019 lehdestä

 

Viewing all 2636 articles
Browse latest View live